Sähkösopimus: opas valintaan, vertailuun ja vaihtoon

Sähkösopimuksella ostat sähköenergiaa myyjältä, jonka valitset itse. Energiaviraston mukaan sähkön kokonaishinta jakautuu energiaan, siirtoon ja veroihin. Siirrosta vastaa alueesi verkkoyhtiö, jota et voi vaihtaa. Sopimusta valitessasi ratkaiset siksi lähinnä kolme kysymystä: miten energian hinta määräytyy, kuinka pitkäksi aikaa sitoudut ja millä vuosikulutuksella vertaat tarjouksia. Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogin mukaan mikään sopimustyyppi ei sovi kaikille kotitalouksille kaikissa tilanteissa.

Tässä oppaassa saat kuhunkin päätökseen lyhyen vastauksen ja linkin artikkeliin, jossa asia käydään läpi tarkemmin.

Sopimustyyppi: pörssisähkö, kiinteä hinta vai hybridi

Ensimmäinen päätös koskee sitä, miten maksamasi energian hinta muodostuu. Energiavirasto jakaa sopimukset hinnan muodostumisen perusteella kiinteähintaisiin, muuttuvahintaisiin ja hybridisopimuksiin.

Kiinteä hinta. Kiinteähintaisessa sopimuksessa energian hinta sovitaan etukäteen, eikä se Energiaviraston mukaan riipu siitä, mihin aikaan käytät sähköä. Koko kaudeksi hinta on sovittu kuitenkin vain määräaikaisessa sopimuksessa, sillä toistaiseksi voimassa olevan kiinteähintaisen sopimuksen hintaa myyjä voi muuttaa sopimusehtojen mukaisesti ilmoitettuaan muutoksesta etukäteen. Energiaviraston mukaan kiinteähintainen sopimus sopii, jos haluat varmuutta maksamaasi hintaan tai et pysty lainkaan siirtämään kulutustasi halvemmille ajankohdille. Kiinteiden tarjousten vertailusta kerrotaan artikkelissa kiinteähintaisesta sähkösopimuksesta.

Pörssisähkö. Pörssisähkössä energian hinta seuraa sähköpörssin hintaa, joka on lokakuusta 2025 alkaen määräytynyt vartin eli 15 minuutin jaksoissa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Energiaviraston selvityksen mukaan pörssihintaan lisätään myyjän marginaali, ja myyjät päättävät pörssisopimuksissa itse vain perusmaksun ja marginaalin suuruudesta. Pörssisopimuksessa hintavaihtelun riski on Energiaviraston mukaan sinulla, ja nousevilla hinnoilla sopimus voi kallistua nopeammin kuin muut sopimukset. Kahden päätyypin välistä valintaa käsitellään artikkelissa pörssisähkö vai kiinteä ja pörssitarjousten vertailua artikkelissa pörssisähkön marginaalista ja perusmaksusta.

Hybridi. Energiaviraston kuvaamassa hybridisopimuksessa hinta koostuu perusmaksusta, kiinteästä kilowattituntihinnasta ja kulutusvaikutuksesta, joka lasketaan kuukausittain sen mukaan, miten kulutuksesi osuu pörssihinnoille. Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Energiaviraston selvityksessä hybridillä tarkoitetaan toista rakennetta, jossa kiinteään osaan lisätään kuukausittain tietty osuus pörssin tai johdannaistuotteen keskihinnasta. Tarkista siis hybridiksi nimetyn tarjouksen ehdoista, miten hinta lasketaan. HintaPulssin vertailussa ovat kotitalouksien kiinteähintaiset ja pörssihintaiset yleissähkötuotteet, joten hybridisopimuksia se ei vertaa. Kaikki tyypit välimuotoineen esitellään artikkelissa sähkösopimustyypeistä.

Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva

Energiaviraston mukaan määräaikaiset sopimukset tehdään yleisimmin vuodeksi tai kahdeksi. Kiinteähintaisen määräaikaisen sopimuksen hinta ei laske kesken kauden, vaikka markkinahinnat laskisivat. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voit sähkömarkkinalain mukaan irtisanoa kahden viikon irtisanomisajalla, mutta sen hinta voi muuttua sopimusehtojen mukaan.

Määräaika ei sellaisenaan tarkoita kiinteää hintaa, sillä myös määräaikaisen sopimuksen hinta voi olla sidottu pörssiin. Kuinka pitkä määräaika sopii sinulle, pohditaan artikkelissa 12 vai 24 kuukauden sopimuksesta.

Kesken kauden. Kuluttajaneuvonnan mukaan määräaikaista sopimusta ei yleensä voi irtisanoa ennen kauden loppua. Sähkömarkkinalain mukaan kahta vuotta pitemmäksi ajaksi tehdyn sopimuksen saat kuitenkin irtisanoa kahden vuoden kuluttua kuten toistaiseksi voimassa olevan. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan myös esimerkiksi muutto on peruste irtisanoa määräaikainen sopimus kahden viikon irtisanomisajalla, ellei muuta ole sovittu. Jos päätät 1.7.2025 tai sen jälkeen tehdyn määräaikaisen sopimuksen kesken ilman tällaista perustetta, myyjä saa lain mukaan periä irtisanomismaksun vain, jos siitä on sovittu, ja maksun on oltava oikeasuhteinen eikä se saa ylittää myyjän suoraa taloudellista tappiota. Vanhemmissa sopimuksissa ratkaisevat sopimuksen ehdot. Lisää artikkelissa sähkösopimuksen irtisanomisesta.

Kun määräaika päättyy. Sähkömarkkinalaissa määräaikaisen sopimuksen päättymishetkeksi on säädetty määräajan umpeutuminen. Jos muusta ei ole sovittu, et ole tehnyt saman myyjän kanssa uutta sopimusta eikä kumpikaan osapuoli ole irtisanonut sopimusta kahden viikon irtisanomisajalla, se jatkuu Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan toistaiseksi voimassa olevana. Jatkohinta kannattaa siksi selvittää hyvissä ajoin. Muistutukseksi voit kytkeä vertailun tulosten alta HintaPulssin vahdin pelkällä sähköpostiosoitteella, ja se muistuttaa sinua 45 päivää ennen päättymispäivää, jonka olet sille kertonut. Aikataulu on artikkelissa määräaikaisen sopimuksen päättymisestä.

Oma kulutus ratkaisee, mikä tarjous on edullisin

Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogin mukaan perusmaksu ja energian hinta muodostavat sähkösopimusten hinnan lähes poikkeuksetta. Kun kulutus muuttuu, näiden osien paino muuttuu, joten sama tarjous ei ole edullisin jokaisessa kodissa. Saman blogin mukaan kilpailutuksen painopiste riippuu kulutuksesta: kun sähköä kuluu vähän, kannattaa vertailla perusmaksuja, ja kun sitä kuluu paljon, energian hintaa.

Oman vuosikulutuksesi löydät Energiaviraston mukaan sähkölaskulta, jossa on edelliseen vuoteen perustuva arvio, sekä sähköyhtiön verkkopalvelusta tai valtakunnallisesta datahub-palvelusta. Ilman omaa kulutushistoriaa voit antaa HintaPulssin arvioida vuosikulutuksen, ja arvio perustuu asunnon tyyppiin, lämmitystapaan, pinta-alaan, asukasmäärään ja laitteisiin. Arvioinnista kerrotaan artikkelissa paljonko sähköä kuluu, ja vähäisestä kulutuksesta artikkelissa sähkösopimuksesta pienelle kulutukselle.

Näin vertaat tarjouksia

Vertaa tarjouksia vuosikustannuksella, jonka saat näin: energian hinta kerrottuna vuosikulutuksella, siihen lisättynä kahdentoista kuukauden perusmaksut ja siitä vähennettynä vertailuvuodelle osuvat alennukset. Sähkönsiirto ei muuta järjestystä, koska maksat sen alueesi verkkoyhtiölle riippumatta siitä, minkä myyjän sopimuksen valitset.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tammikuun 2026 blogissa kerrotaan monien myyjien tarjoavan uusille asiakkaille määräaikaisia alennuksia, joissa perusmaksu on joksikin ajaksi nolla. Alennus pienentää laskua vain alennuksen ajan, joten selvitä myös, mitä sopimus maksaa sen jälkeen. Kampanjatarjousten laskemisesta kerrotaan artikkelissa uuden asiakkaan alennuksesta.

Voit verrata sähkösopimuksia omalla kulutuksellasi. Vertailu laskee kulutuksellasi kunkin sopimuksen arvioidun vuosikustannuksen, ja postinumerosi perusteella se ottaa huomioon myös alueelliset tuotteet. Hinnoissa on arvonlisävero mutta ei sähkönsiirtoa. Kun valitset tarjouksen, siirryt palveluntarjoajan sivulle, ja sopimus tehdään siellä. Osa siirtymistä on kumppanilinkkejä, joista saatamme saada palkkion; se ei vaikuta järjestykseen eikä hintaasi. Halvimman sopimuksen etsimistä käsitellään laskuesimerkein artikkelissa halvimmasta sähkösopimuksesta.

Vaihto ja uuden sopimuksen aloitus

Energiaviraston mukaan uusi myyjä huolehtii vanhan sopimuksesi päättämisestä. Yleensä sinun tarvitsee siksi vain tehdä sopimus uuden myyjän kanssa. Viraston ohjeen mukaan sopimus kannattaa tehdä niin, että toivottuun aloituspäivään on vielä vähintään kaksi viikkoa. Sopimusta varten sinulta pyydetään lain mukaan ainakin nimi ja yhteystiedot, yksilöintitiedot sekä sähkönkäyttöpaikan osoite. Käyttöpaikkatunnus löytyy tarvittaessa sähkölaskulta.

Jos sinulla on määräaikainen sopimus, uusi sopimus voi Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan tulla voimaan vasta, kun nykyisen sopimuksen määräaika päättyy, ja virasto neuvoo siksi lykkäämään uuden sopimuksen tekemistä. Sähkömarkkinalain mukaan verkkoyhtiö ei saa periä erillistä maksua myyjän vaihtamiseen liittyvistä toimistaan, mutta määräaikaisen sopimuksen päättämisestä kesken voi seurata edellä kuvattu irtisanomismaksu. Vaiheet tarkistuslistoineen ovat artikkelissa sähkösopimuksen vaihtamisesta, ja tunnuksesta kerrotaan artikkelissa käyttöpaikkatunnuksesta.

Ehdot, hinnanmuutokset ja peruminen

Lain mukaan myyjän on ennen sopimuksen tekemistä kerrottava muun muassa sopimuksen voimassaoloaika sekä ehdot, joita sovelletaan sopimuksen uusimiseen ja päättämiseen. Nämä tiedot on kirjattava sopimukseen tai vahvistusilmoitukseen, ja 1.6.2023 alkaen samaan asiakirjaan on lisäksi sisällytettävä yhteenveto keskeisistä sopimusehdoista.

Pörssin hintavaihtelua seuraavan sopimuksen eli lain sanoin dynaamisen hinnan sopimuksen solmiminen edellyttää nimenomaista tahdonilmaisuasi. Ehdoista tarkistat itse ainakin hinnanmuutosehdon, irtisanomisajan, mahdollisen irtisanomismaksun ja sen, mitä määräajan jälkeen tapahtuu. Tarkistuslista on artikkelissa sähkösopimuksen ehdoista.

Hinnanmuutokset. Määräaikaisen sopimuksen hintaa myyjä ei saa lain mukaan muuttaa sopimuksen omien muutosehtojen eikä olosuhteiden muuttumisen perusteella, mutta lainsäädännön muutos tai viranomaisen päätös, jota ei sopimusta tehtäessä voitu ottaa huomioon, voi muuttaa sitä. Toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa hinta voi muuttua sen ehtojen mukaisesti. Myyjän on lähetettävä muutoksesta ilmoitus, josta käy ilmi, miten ja mistä alkaen hinta muuttuu ja mikä on muutoksen peruste, ja ilmoituksessa on kerrottava, onko sinulla oikeus irtisanoa sopimus. Kun peruste on jokin muu kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen päätös, uutta hintaa saa soveltaa sinuun aikaisintaan kuukauden kuluttua siitä, kun ilmoitus lähti. Pörssisopimuksessa hinta voi Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan vaihdella ilman ennakkoilmoitusta muutoksista. Korotuksesta kerrotaan lisää artikkelissa sähkön hinnankorotuksesta.

Peruminen. Kuluttajansuojalain mukaan verkossa tai puhelimessa tehty sähkösopimus on tavallisesti peruttavissa 14 päivän ajan sopimuksen tekemisestä. Määräajan laskemisesta ja kuluista kerrotaan artikkelissa sähkösopimuksen perumisesta.

Erityistilanteet

Sopimuksen tarve ja ajoitus riippuvat elämäntilanteesta. Alla on kustakin lyhyt vastaus ja linkki omaan ohjeeseen.

Muutto. Energiaviraston mukaan tarvitset uuteen asuntoon sähkösopimuksen, ja uusi myyjä huolehtii myös uuden asunnon siirtosopimuksen tekemisestä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan toimitus voi muuton yhteydessä alkaa nopeammin kuin tavallisessa myyjänvaihdossa. Toistaiseksi voimassa oleva vanhan asunnon sopimus on irtisanomisen jälkeen voimassa irtisanomisajan loppuun, joten sen päättymispäivä kannattaa varmistaa vanhalta myyjältä. Ohje on artikkelissa sähkösopimuksesta muutossa.

Asuntokauppa. Ostajan oma sopimus kannattaa ajoittaa alkamaan päivästä, jona asunto luovutetaan hänelle, ja myyjän sopimus päättymään samaan päivään. Muistilista on artikkelissa sähkösopimuksesta asuntokaupassa.

Ensimmäinen oma sopimus. Ensimmäistä sopimusta tehdessäsi sinulla ei vielä ole omaa kulutushistoriaa, joten vertailu perustuu arvioon. Saman asunnon siirto- ja myyntisopimuksen saa lain mukaan tehdä vain samalle henkilölle tai samoille henkilöille. Yhdessä asuvien sopimuksissa voi siksi olla useampi nimi. Katso artikkelit ensimmäisestä sähkösopimuksesta ja siitä, kenen nimiin sopimus tehdään.

Kerrostaloasunto. Motivan taloyhtiön asukkaille kirjoittaman ohjeen mukaan taloyhtiö vastaa yhteisesti muun muassa lämmityksestä ja yhteisten tilojen sähkönkulutuksesta, ja asukas maksaa nämä kulut lopulta yhtiövastikkeessa tai vuokrassa. Ohjeen kerrostaloesimerkeissä kotitalous maksaa lisäksi itse oman huoneistosähkönsä. Lisää artikkelissa sähkösopimuksesta kerrostaloon.

Omakotitalo ja rakentaminen. Energiavirasto neuvoo sähkölämmittäjää suuren kulutuksen vuoksi miettimään kulutuksen ajoitusta ja valitsemaan sopimuksen erityisellä huolella. Katso artikkelit sähkösopimuksesta omakotitaloon ja sähkölämmitykseen ja sähkösopimuksesta sähköautolle. Rakentajaa Energiavirasto neuvoo olemaan ensin yhteydessä alueen sähköverkkoyhtiöön ja kysymään siltä arviota sekä liittymiskustannuksista että liittymän toimitusajasta. Lisää artikkelissa sähköstä omakotitalon rakentamiseen.

Mökki. Siirron kiinteä kuukausimaksu ja myyjän mahdollinen perusmaksu juoksevat sopimusten voimassa ollessa myös kuukausina, joina mökillä ei kuluteta sähköä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tammikuussa 2026 julkaistun blogin mukaan kesämökin pörssisopimukseen ei yleensä kannata ostaa lisämaksullista hintakiinnitystä, koska käyttö painottuu kesään, jolloin pörssisähkön hinta on muutenkin matalampi. Lisää artikkelissa sähkösopimuksesta mökille.

Vuokra-asunto. Tarkista ensin vuokrasopimuksesta, sisältyykö sähkö vuokraan. Jos vuokrasopimuksessa on sovittu vain vuokrasta, vuokralaiselta ei Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan voi periä erikseen esimerkiksi sähkömaksuja. Vaihtoehdot on käyty läpi artikkelissa sähkösopimuksesta vuokra-asuntoon.

Opiskelija. HintaPulssi kysyy opiskelijakorttia, ja kortilliselle se näyttää opiskelijatuotteet tavallisten tuotteiden rinnalla. Lisää artikkelissa sähkösopimuksesta opiskelijalle.

Lapsiperhe. Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Energiaviraston selvityksen mukaan vakaahintainen sopimus on yleensä parempi valinta, jos epävarmuus sähkön hinnasta ahdistaa tai hinnan nousu voisi viedä talouden vaikeaan tilanteeseen. Perheen kulutuksesta ja budjetista kerrotaan artikkelissa sähkösopimuksesta lapsiperheelle.

Tyhjä asunto. Kiinteät kuukausimaksut kertyvät tyhjästäkin asunnosta niin kauan kuin sopimukset ovat voimassa, ja toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voit irtisanoa kahden viikon irtisanomisajalla. Ennen irtisanomista selvitä, tarvitaanko asunnossa sähköä esimerkiksi lämmitykseen, ja kysy verkkoyhtiöltä, mitä sopimuksen päättyminen merkitsee. Vaihtoehdot on koottu artikkeliin tyhjillään olevan asunnon sähkösopimuksesta.

Kuolemantapaus. Suomi.fi-palvelun oppaassa sähkölaitos mainitaan yhtenä tahona, jolle voit itse ilmoittaa läheisesi kuolemasta. Siitä, mitä vainajan sopimukselle tehdään ja tarvitseeko asunnossa asuva oman sopimuksen, kannattaa sopia myyjän kanssa. Etenemisjärjestys on artikkelissa sähkösopimuksesta kuolemantapauksen jälkeen.

Lasku ja ongelmatilanteet

Osa laskun asioista kuuluu myyjälle ja osa verkkoyhtiölle. Tavallisesti laskuja tulee Energiaviraston mukaan kaksi, toinen myyjältä ja toinen verkkoyhtiöltä, mutta paikallisen myyjän asiakkaana voit saada molemmat samalla laskulla.

Siirto. Siirtoa et voi kilpailuttaa, koska alueesi sähköverkosta vastaa yksi verkkoyhtiö. Laki rajoittaa silti siirtomaksujen korotuksia: verkkoyhtiö saa korottaa niitä enintään 8 prosenttia verrattuna edeltävien 12 kuukauden aikana keräämiinsä maksuihin tietyin laissa mainituin poikkeuksin, ja raja lasketaan asiakasryhmän keskimääräisestä maksusta eikä yksittäisestä laskusta. Laskun osista kerrotaan artikkelissa sähkön siirrosta ja myynnistä ja korotuksista artikkelissa sähkönsiirron hinnasta.

Verot. Sähkövero ja siihen sisältyvä huoltovarmuusmaksu peritään Energiaviraston mukaan siirtolaskulla kulutetun energian perusteella. Yhteisellä laskulla ne ovat siis siirto-osuudessa, eikä niihin voi vaikuttaa myyjää vaihtamalla. Arvonlisävero on viraston mukaan 25,5 prosenttia (tarkistettu 5.11.2026), ja se peritään kaikista laskun osista, myös sähköverosta. Veron määrästä kerrotaan artikkelissa sähköverosta.

Yllättävän suuri lasku. Laskutuksen on sähkömarkkinalain mukaan perustuttava mitattuun kulutukseen vähintään neljä kertaa vuodessa, mutta arvio on sallittu esimerkiksi silloin, kun et ole ilmoittanut itse luettavan mittarin lukemaa tai mittari on vikaantunut. Syyn selvittämisestä kerrotaan artikkelissa yllättävän suuresta sähkölaskusta.

Maksuhäiriömerkintä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan myyjä voi sopimusta tehtäessä vaatia vakuutta tai ennakkomaksua vain erittäin painavista syistä, esimerkiksi jos luottotiedoistasi ilmenee, ettet ilmeisesti pysty suoriutumaan sopimuksen maksuista. Alueesi toimitusvelvolliselta myyjältä sinulla on Energiaviraston mukaan oikeus ostaa sähköenergiaa. Katso artikkelit sähkösopimuksesta maksuhäiriömerkinnällä ja toimitusvelvollisuudesta.

Maksuvaikeudet ja katkaisu. Energiavirasto neuvoo olemaan viipymättä yhteydessä laskun lähettäneeseen yhtiöön ja kysymään maksuaikataulun järjestelyä. Lain mukaan ennen katkaisua on lähetettävä kirjallinen huomautus ja aikaisintaan kahden viikon kuluttua erillinen katkaisuvaroitus, ja sähköt saa katkaista aikaisintaan viiden viikon kuluttua eräpäivästä, jos laiminlyöntiä ei ole oikaistu ennen varoitettua ajankohtaa. Suoja-aika on pitempi esimerkiksi silloin, kun maksuvaikeudet johtuvat vakavasta sairaudesta, työttömyydestä tai muusta erityisestä seikasta pääasiassa ilman omaa syytäsi, ja lokakuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana myös vakituisessa asunnossa, jonka lämmitys on riippuvainen sähköstä. Lisää artikkelissa sähkön katkaisusta maksamattoman laskun vuoksi.

Sähkökatko. Lain mukaan vakiokorvauksesta vastaavat verkkoyhtiö sekä sähkönmyyjä, joka toimittaa sähköä kiinteistön sisäisen verkon kautta. Kun sähköt ovat olleet poikki yhtäjaksoisesti vähintään 12 tuntia, sinulla on yleensä oikeus vakiokorvaukseen ilman erillistä vaatimusta. Korvausta ei makseta, jos verkkoyhtiö osoittaa katkon johtuneen esteestä, joka on sen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella, jota sen ei kohtuudella voida edellyttää ottavan huomioon toiminnassaan ja jonka seurauksia se ei kaikkea huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää tai voittaa. Korvausportaista kerrotaan artikkelissa sähkökatkon vakiokorvauksesta.

Yhteenveto

Valitse ensin sopimustyyppi ja kesto. Määräaikaisessa kiinteähintaisessa sopimuksessa hinta on sovittu koko kaudeksi lain sallimia muutoksia lukuun ottamatta, pörssisähkössä kannat itse hintavaihtelun riskin, ja hybridin laskutapa kannattaa tarkistaa ehdoista.

Vertaa tarjouksia vuosikustannuksella omalla kulutuksellasi. Vaihdossa uusi myyjä huolehtii vanhan sopimuksen päättämisestä, mutta määräaikainen sopimus voi siirtää uuden alkua. Laskun ongelmissa selvitä ensin, koskeeko asia myyjää vai verkkoyhtiötä.

Usein kysytyt kysymykset

Mistä näen, millainen sähkösopimus minulla on nyt? Sähkömarkkinalain mukaan sopimuksen voimassaoloaika ja käyttöpaikkatunnus on esitettävä laskussa. Laskulta näet siis, milloin sopimuksesi päättyy tai onko se voimassa toistaiseksi.

Onko sähkösopimus tehtävä kirjallisesti? Sähkömarkkinalaki edellyttää kirjallista sähkönmyyntisopimusta silloin, kun jompikumpi sopijapuoli sitä vaatii. Jos myyjä tarjoaa sopimusta puhelimessa ja kerrot haluavasi tehdä sen, et kuluttajansuojalain mukaan tule sidotuksi, ellet hyväksy myyjän puhelun jälkeen toimittamaa tarjousta kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla. Sääntöä ei sovelleta, jos itse otit yhteyttä myyjään tai myyjä soitti nimenomaisesta pyynnöstäsi.

Kuinka usein sopimus kannattaa kilpailuttaa? Energiaviraston mukaan säännöllinen kilpailuttaminen kannattaa myös silloin, kun sopimuksesi on voimassa toistaiseksi. Määräaikaisessa sopimuksessa luonteva hetki on ennen kauden päättymistä, kun voit verrata jatkohintaa muihin tarjouksiin.

Mistä saan apua, jos asia ei ratkea myyjän kanssa? Energiavirasto ei toimi ratkaisijana yksittäisissä riidoissa, jotka koskevat asiakkaan ja yhtiön välistä sopimusta. Kuluttajaneuvonta antaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan riitatilanteessa maksutonta opastusta ja apua sovitteluun. Tarvittaessa kuluttajaneuvonta Energiaviraston mukaan ohjaa sinut eteenpäin kuluttajariitalautakuntaan, joka antaa ratkaisusuosituksia riitoihin.

Lähteet

• Energiavirasto: Näin sähkölaskusi muodostuu
• Energiavirasto: Sähkönmyyjän vaihto
• Energiavirasto: Sähkön ostajan oikeudet
• Energiavirasto: Ongelmatilanteet
• Energiavirasto: Sähköverkkoon liittyminen
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Usein kysyttyä sähköstä, päivitetty 9.9.2024
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Sähkön puhelinmyynti
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Mikä sähkösopimus kannattaisi valita? (KKV-blogi, 20.1.2026)
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Vuokran maksaminen ja korottaminen
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja Energiavirasto: Sähkön vähittäismarkkinaselvitys (Kilpailu- ja kuluttajaviraston Tutkimusraportteja 5/2025, julkaistu 11.12.2025)
• Finlex: Sähkömarkkinalaki (588/2013), ajantasainen säädös
• Finlex: Kuluttajansuojalaki (38/1978), ajantasainen säädös
• Motiva: Ohjeita taloyhtiön asukkaalle, päivitetty 19.2.2026
• Suomi.fi (Digi- ja väestötietovirasto): Käytännön asiat kuolemantapauksessa, päivitetty 21.10.2026