Sähkösopimus kerrostaloon: mitä se kattaa ja miten vertaat

Kerrostaloasunnon sähkösopimus koskee asuntosi omaa sähköä. Motivan taloyhtiön asukkaille kirjoittaman ohjeen mukaan taloyhtiö vastaa yhteisesti lämmitys- ja vesikustannuksista sekä yhteisten tilojen, kuten portaikkojen valaistuksen, ulkovalaistuksen ja kiinteistöteknisten laitteiden, sähkönkulutuksesta, ja asukas maksaa nämä kulut lopulta yhtiövastikkeessa tai vuokrassa. Energiaviraston sahkonhinta.fi-vertailu käyttää kaukolämpöisen kerrostaloasunnon oletusarviona 2 000 kilowattituntia vuodessa ja sähkölämmitteisen omakotitalon 18 000 kilowattituntia (tarkistettu 5.11.2026). Kun vertailtava kulutus on pieni, kiinteä perusmaksu painaa vuosihinnassa, joten vertaa tarjouksia koko vuoden kustannuksella omalla kulutuksellasi.

Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä kerrostaloasunnon sopimus kattaa ja milloin omaa sopimusta ei tehdä, paljonko sähköä kerrostaloasunnossa lähteiden esimerkeissä kuluu, miten sauna ja lattialämmitys näkyvät kulutuksessa ja miten perusmaksu vaikuttaa tarjousten järjestykseen. Pienen kulutuksen sopimusvalintaa käsitellään laajemmin artikkelissa sähkösopimuksesta pienelle kulutukselle ja opiskelija-asumista artikkelissa sähkösopimuksesta opiskelijalle.

Mitä kerrostaloasunnon sähkösopimus kattaa

Kerrostalossa sähköä kuluu sekä asunnoissa että taloyhtiön yhteisissä tiloissa ja laitteissa. Kulut maksetaan eri reittejä, joten ennen vertailua on hyvä tietää, mikä osa kulutuksesta kuuluu omaan sopimukseesi.

Motivan samassa ohjeessa esitetyissä kerrostaloyhtiön esimerkeissä kotitalous maksaa hoitovastikkeessa tilojen lämmityksen ja oman osuutensa kiinteistösähköstä, ja lisäksi se maksaa itse oman huoneistosähkönsä. Oma sähkösopimuksesi kattaa siis huoneistosi sähkön, ei taloyhtiön lämmitystä eikä yhteisten tilojen sähköä. Omaa sopimusta vaihtamalla et vaikuta niiden kustannuksiin. Motiva neuvoo kysymään taloyhtiön sähkön, lämmön ja veden kulutuksesta isännöitsijältä tai hallitukselta ja tekemään energiaa säästäviä aloitteita yhtiökokouksessa tai vuokrataloyhtiön asukaskokouksessa.

Asunnon sähköstä tulee Energiaviraston mukaan tavallisesti kaksi laskua: toinen sähkönmyyjältä ja toinen alueen verkkoyhtiöltä, jota et voi vaihtaa. Viraston mukaan pienissä kerros- ja rivitaloasunnoissa on tyypillisesti käytössä yleissähkö, jolloin siirron kulutusmaksu ei riipu vuorokaudenajasta. Kilpailuttamalla muutat vain myyjän osuutta laskusta.

Poikkeus on takamittaroitu kiinteistö. Motivan mukaan siinä verkkoyhtiöllä on vain yksi mittari koko liittymän kulutukselle, ja kiinteistöä hallinnoiva yhtiö, esimerkiksi asunto-osakeyhtiö, tekee sähkösopimuksen koko kiinteistön sähkönkäytöstä ja huolehtii osakkaiden kulutuksen mittaroinnista ja laskutuksesta. Osakkaat eivät silloin tee omia sähkösopimuksiaan, mutta Motivan mukaan heillä on oltava mahdollisuus erota takamittaroinnista myöhemmin. Jos et tiedä, miten taloyhtiösi sähkö on järjestetty, kysy isännöitsijältä ennen kuin teet sopimuksen. Vuokra-asunnossa ratkaisee lisäksi vuokrasopimus, ja siitä kerrotaan artikkelissa sähkösopimuksesta vuokra-asuntoon.

Paljonko sähköä kerrostaloasunnossa kuluu

Vertailu on yhtä tarkka kuin kulutus, jonka siihen syötät. Lähteissä on kaksi kerrostaloesimerkkiä, ja niiden oletukset eroavat toisistaan.

Energiaviraston vertailupalvelun 2 000 kilowattitunnin kerrostaloprofiili on hakupalvelun oletusarvo eikä tilasto. Toinen esimerkki on Motivan ja Energiaviraston infografiikasta (Motiva 2024–2025): siinä 50 neliön kaukolämpöisessä kerrostaloasunnossa asuu yksi ihminen, asunnossa on sähkökiuas ja kylpyhuoneen lattialämmitys, ja sähköä kuluu noin 3 100 kilowattituntia vuodessa. Lukuja ei kannata laskea yhteen keskiarvoksi, koska ne kuvaavat eri oletuksia.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Energiaviraston joulukuussa 2025 julkaistussa selvityksessä tarkastellaan valtakunnallisen datahubin kulutustietoja vuosilta 2023–2025. Selvityksen mukaan keskimääräisen kerrostaloasujan kulutus on huomattavasti keskimääräistä pientaloasujaa matalampi ja selvästi vähemmän sidoksissa vuodenaikaan. Selvityksessä huomautetaan, ettei tarkastelussa ole otettu huomioon esimerkiksi asuntojen kokoa tai asukasmäärää, joten se ei kuvaa asumismuodon vaikutusta sellaisenaan.

Kaukolämpö vaikuttaa myös lämpimään veteen. Motivan mukaan käyttövesi lämmitetään kaukolämmössä lämmönvaihtimella, eikä erillistä varaajaa ole. Kaukolämpöisessä kerrostalossa lämpimän veden lämmitys ei siksi tavallisesti näy asunnon omassa sähkönkulutuksessa.

Oman lukusi löydät Energiaviraston mukaan sähkölaskulta, jolla on edelliseen vuoteen perustuva arvio vuosikulutuksesta, sekä sähköyhtiön verkkopalvelusta tai valtakunnallisesta datahubista. Arvion tekemisestä ilman omaa historiaa kerrotaan artikkelissa sähkönkulutuksesta keskimäärin.

Sauna ja lattialämmitys kerrostaloasunnossa

Kaukolämpöisessä asunnossa yksittäiset sähköä käyttävät mukavuuslaitteet voivat muuttaa kulutusta paljon. Kaksi niistä kannattaa tarkistaa ensimmäisenä.

Motivan mukaan sähkösaunan lämmitys ja kylpyhuoneen lattialämmitys ovat yleisiä sähkösyöppöjä. Motivan ja Energiaviraston infografiikan kerrostaloesimerkissä suurin yksittäinen erä on kylpyhuoneen lattialämmitys, 1 100 kilowattituntia vuodessa, kun sähkökiukaalle on merkitty 350 kilowattituntia. Yhteensä nämä erät ovat esimerkissä 1 450 kilowattituntia eli lähes puolet sen kokonaiskulutuksesta. Infografiikassa ei kerrota, kuinka monta lämmityskertaa, kuinka suurta kiuasta tai millaista saunomislämpötilaa kiukaan luku olettaa.

Esimerkin erät ovat yhden kuvitellun talouden laskennallisia lukuja, eivät kerrostaloasuntojen keskiarvoja. Oma kulutuksesi voi siis poiketa niistä kumpaan suuntaan tahansa sen mukaan, onko asunnossasi sähkökiuas tai sähköinen lattialämmitys ja miten käytät niitä. Saunan ja kodinkoneiden kulutuksesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa saunan ja kodinkoneiden sähkönkulutuksesta.

Perusmaksu ja tarjousten vertailu

Energiaviraston mukaan sähköenergiasta maksettava hinta muodostuu yleensä käytön mukaan määräytyvästä kulutusmaksusta ja kiinteästä perusmaksusta. Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogin neuvo on kilpailuttaa pienellä kulutuksella perusmaksua ja suurella energiamaksua.

Kuvitteellinen esimerkki: viiden euron kuukausittainen perusmaksu tekee vuodessa 60 euroa. Vertailupalvelun 2 000 kilowattitunnin kerrostaloprofiililla se vastaa 3 senttiä kilowattitunnilta ja Motivan esimerkin 3 100 kilowattitunnilla noin 1,9 senttiä. Oletetaan lisäksi kaksi kuvitteellista tarjousta, joista toisen perusmaksu on 2,50 euroa kuukaudessa pienempi mutta energia sentin kilowattitunnilta kalliimpi. Perusmaksuissa ero on 30 euroa vuodessa. Kun kulutus on 2 000 kilowattituntia, kalliimpi energia maksaa 20 euroa enemmän, joten matalamman perusmaksun tarjous on 10 euroa edullisempi. Kun kulutus on 3 100 kilowattituntia, energian lisähinta on 31 euroa, ja järjestys kääntyy euron verran toisen tarjouksen hyväksi. Tarjoukset maksavat yhtä paljon 3 000 kilowattitunnin kulutuksella. Esimerkin hinnat sisältävät arvonlisäveron, ja siirto on jätetty pois, koska se ei riipu myyjästä.

Esimerkistä näkee, että kerrostaloasunnossa tarjousten järjestys voi riippua kulutuksen tasosta, johon esimerkiksi sähkökiuas ja sähköinen lattialämmitys vaikuttavat. Siksi vertailuun kannattaa syöttää oma toteutunut kulutus eikä yleistä oletusarvoa.

Sopimustyyppiä valitessasi kannattaa miettiä, onko kerrostaloasunnossasi ohjattavia sähkökuormia. Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Energiaviraston selvityksen mukaan kuluttaja voi päästä pörssisähkön keskihintaa edullisempaan hintaan, jos hän kykenee siirtämään kulutustaan kuukauden sisällä halvemmille ajankohdille, ja se edellyttää ohjattavia kuormia, kuten veden ja asunnon lämmitystä tai sähköauton latausta. Samassa selvityksessä todetaan, että kulutusjousto kannattaa myös kerrostaloasujille, mutta ilman merkittäviä ohjattavia kuormia sen vaikutus hintaan on selvästi pienempi. Kaukolämpöisessä kerrostalossa tilojen ja veden lämmitys kuuluu tavallisesti taloyhtiölle, joten valinnassa painaa silloin se, kuinka paljon hintavaihtelua siedät. Energiavirasto kuvaa kiinteähintaisen sopimuksen sopivan sinulle, jos haluat tietää etukäteen maksamasi hinnan tai et pysty lainkaan ajoittamaan kulutustasi edullisempiin hetkiin. Pörssin ja kiinteän hinnan vertailua pienellä kulutuksella käsitellään artikkelissa sähkösopimuksesta pienelle kulutukselle.

HintaPulssissa voit verrata sähkösopimuksia kerrostaloasuntosi kulutuksella. Antamasi kulutuksen perusteella HintaPulssi arvioi, paljonko kukin sopimus maksaisi vuodessa, ja postinumerosta se tunnistaa myös alueelliset tuotteet. Kun vuosikulutus ei ole tiedossa, vertailun laskuri tekee siitä arvion asuntotyypin, lämmitystavan, pinta-alan, asukkaiden määrän ja laitteiden pohjalta. Sähkösauna ei ole lomakkeella valmiiksi valittuna, joten valitse se, jos asunnossasi on sähkökiuas, ja tarkista myös asukasmäärä, jonka oletus on kaksi. Hinnat sisältävät arvonlisäveron mutta eivät sähkönsiirtoa. Kun olet löytänyt sopivan tarjouksen, solmit sopimuksen palveluntarjoajan omalla sivulla, jolle vertailu ohjaa sinut. Osa siirtymistä on kumppanilinkkejä, joista voimme saada palkkion. Tarjousten järjestykseen tai sinun hintaasi palkkio ei vaikuta.

Yhteenveto

Kerrostaloasunnon sähkösopimus kattaa huoneistosi oman sähkön. Motivan mukaan taloyhtiö vastaa yhteisesti lämmityksestä, vedestä ja yhteisten tilojen sähköstä, ja asukas maksaa ne yhtiövastikkeessa tai vuokrassa. Takamittaroidussa kiinteistössä taloyhtiö tekee Motivan mukaan sopimuksen koko kiinteistön sähköstä, eivätkä osakkaat tee omia sopimuksia, mutta heillä on oltava mahdollisuus erota takamittaroinnista.

Energiaviraston vertailupalvelun kerrostaloprofiili on 2 000 kilowattituntia vuodessa, ja Motivan ja Energiaviraston esimerkissä (2024–2025) kaukolämpöisen kerrostaloasunnon, jossa on sähkökiuas ja lattialämmitys, kulutus on noin 3 100 kilowattituntia. Ne ovat lähtökohtia eivätkä tilastoja. Pienellä kulutuksella perusmaksu voi ratkaista tarjousten järjestyksen, joten vertaa tarjouksia koko vuoden hinnalla oman toteutuneen kulutuksesi mukaan.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko taloyhtiö päättää asukkaiden sähkösopimuksista? Motivan mukaan takamittarointiin siirryttäessä osakkaat päättävät yhteisesti hankkia sähkön yhdeltä myyjältä, ja siihen vaaditaan yhtiöjärjestyksen muutos, yhtiökokouksen yksimielinen päätös ja kokouksesta poissa olleiden osakkaiden suostumus. Osakkailla on Motivan mukaan oltava mahdollisuus erota takamittaroinnista myöhemmin, jotta lainsäädännön edellyttämä mahdollisuus valita oma sähköntoimittaja toteutuu.

Kuuluuko kylpyhuoneen lattialämmitys taloyhtiön lämmitykseen? Motivan ja Energiaviraston kerrostaloesimerkissä kylpyhuoneen lattialämmitys on osa asunnon sähkönkulutusta, vaikka asunto lämpiää kaukolämmöllä. Esimerkissä se on asunnon suurin yksittäinen sähköerä. Jos et tiedä, onko asuntosi lattialämmitys sähköinen, kysy asiaa isännöitsijältä.

Tarvitsenko uuden sopimuksen, jos muutan toiseen asuntoon samassa talossa? Energiaviraston mukaan uuteen asuntoon muuttaessa tarvitaan uusi sähkösopimus, ja uusi myyjä hoitaa yleensä samalla myös siirtosopimuksen. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan myyntisopimukseen voidaan kirjata, että se pysyy voimassa muutosta huolimatta, mutta toimitusvelvollisuuden piirissä tehtyä sopimusta ei voi siirtää toiseen käyttöpaikkaan. Katso siksi ensin nykyisen sopimuksesi ehdot ja tee uusi sopimus mieluiten viimeistään kaksi viikkoa ennen muuttoa.

Lähteet

• Motiva: Ohjeita taloyhtiön asukkaalle, päivitetty 19.2.2026
• Motiva: Energiayhteisömallit (verkkosivu)
• Motiva ja Energiavirasto: Sinä ratkaiset – millainen sähkönkäyttäjä olet (infografiikka, Motiva Oy 2024–2025)
• Motiva: Seuraa sähkön ja energian kulutustasi, päivitetty 24.2.2026
• Motiva: Kodin käyttöveden lämmitys, päivitetty 8.5.2026
• Energiavirasto: Sähkösopimusten vertailupalvelu sahkonhinta.fi, kulutusprofiilit, tarkistettu 5.11.2026
• Energiavirasto: Näin sähkölaskusi muodostuu
• Energiavirasto: Sähkönmyyjän vaihto
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja Energiavirasto: Sähkön vähittäismarkkinaselvitys (Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusraportteja 5/2025), julkaistu 11.12.2025
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Mikä sähkösopimus kannattaisi valita? (KKV-blogi 20.1.2026)
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Usein kysyttyä sähköstä, päivitetty 9.9.2024