Pörssisähkö vai kiinteä sähkösopimus – kumpi sopii sinulle?

Pörssisähkö vai kiinteä sähkösopimus ei ratkea yhdellä oikealla vastauksella, koska kyse on ennen kaikkea siitä, kuka kantaa sähkön hinnan vaihtelun riskin. Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Energiaviraston joulukuussa 2025 julkaiseman selvityksen mukaan pörssisähkö on sähkökriisin jälkeen ollut keskimäärin edullisin vaihtoehto. Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogissa kuitenkin muistutetaan, ettei mennyt hintataso kerro, mikä sähkön hinta on tulevina vuosina. Määräaikainen kiinteähintainen sopimus toimii puolestaan kuin vakuutus: hinta on tiedossa koko kauden, ja tästä varmuudesta maksetaan yleensä jotain.

Oikea valinta riippuu kolmesta asiasta: kuinka paljon sähköä kulutat, kestääkö taloutesi yllättävän kalliin kuukauden ja pystytkö tai haluatko ajoittaa kulutustasi. Tämä artikkeli ei ennusta sähkön hintaa. Sen sijaan saat päätöskehikon, kuvitteellisen laskuesimerkin hintariskin suuruudesta euroina, tarkistuslistan sopimusehtoihin ja ohjeen vertailuun omalla vuosikulutuksellasi.

Näin pörssisähkön hinta muodostuu

Jotta voit arvioida, sopiiko pörssisähkö sinulle, on hyvä ymmärtää, mistä osista sen hinta koostuu ja kuinka usein se muuttuu.

Pörssisähkön hinta perustuu sähköpörssin Suomen hinta-alueen hintaan, joka määräytyy EU:n yhteisillä vuorokausimarkkinoilla. Hinnat seuraavalle päivälle muodostuvat edellisenä päivänä ostajien ja myyjien tarjousten perusteella. Lokakuusta 2025 alkaen pörssihinta on määräytynyt tunnin sijaan vartin jaksoissa. Varttihinnoittelu voi näkyä myös pörssisähkösopimuksessa, joten myyjältä kannattaa tarkistaa, miten se vaikuttaa juuri sinun sopimukseesi.

Pörssisähkösopimuksessa maksat pörssihinnan, myyjän marginaalin (snt/kWh) ja yleensä kiinteän perusmaksun (€/kk). Marginaalia voidaan kutsua myös esimerkiksi välityspalkkioksi tai toimitusmaksuksi. Koska pörssihinta on kaikille myyjille sama, myyjien hintaerot syntyvät perusmaksusta ja marginaalista. Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogin mukaan pörssisähkösopimuksissa yhtiöiden hinnat ovat lähimpänä toisiaan, joten kilpailuttamisella on niissä lähtökohtaisesti vähemmän merkitystä kuin muissa sopimustyypeissä.

Hinta elää pörssin mukana, eikä myyjä ilmoita jokaisesta hinnanmuutoksesta erikseen. Pörssihinta voi joskus painua jopa negatiiviseksi, kun kysyntä on pientä ja tuotantoa on paljon. Se ei tarkoita, että saisit rahaa sähkön käyttämisestä, sillä marginaali, perusmaksu, siirto ja verot maksetaan silti. Viranomaisselvityksen mukaan pörssisähkösopimuksessa hintariski siirtyy kuluttajalle, koska maksamasi hinta määräytyy suoraan pörssin hintatason perusteella.

Pörssisähkösopimus, jonka hinta seuraa pörssin hintavaihtelua (laissa dynaamisen hinnan sopimus), edellyttää sähkömarkkinalain mukaan nimenomaista hyväksyntääsi. Myyjän on kerrottava sopimuksen mahdollisuuksista, kustannuksista ja riskeistä. Laskulla energian hinta voi näkyä enintään kuukauden kulutuksella painotettuna keskihintana, ja myyjän asiakasportaalista voi tällöin tarkistaa, että laskutettu hinta on oikein.

Kiinteä hinta: määräaikainen ja toistaiseksi voimassa oleva eroavat

Kiinteähintainen sopimus kuulostaa yksiselitteiseltä, mutta sen suoja riippuu siitä, onko sopimus määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva. Ero on pörssisähkö vai kiinteä -valinnassa olennainen, koska vain toinen niistä lukitsee hinnan.

Määräaikaisessa kiinteähintaisessa sopimuksessa energian hinta on sovittu etukäteen koko sopimuskaudeksi. Määräaikaiset sopimukset tehdään yleisimmin vuodeksi tai kahdeksi. Myyjä ei voi korottaa määräaikaisen sopimuksen hintaa sopimuksen omien muutosehtojen tai markkinatilanteen perusteella. Määräaikaisenkin sopimuksen hinta voi kuitenkin muuttua esimerkiksi sellaisen veromuutoksen vuoksi, jota ei sopimusta tehtäessä voitu ottaa huomioon, ja ehtoihin saa tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät vaikuta sopimuksen keskeiseen sisältöön.

Ennustettavuudella on hintansa myös toiseen suuntaan. Määräaikaisen kiinteähintaisen sopimuksen hinta ei laske, vaikka markkinahinnat laskisivat sopimuksen teon jälkeen. Viranomaisselvityksen mukaan etenkin pitkissä määräaikaisissa sopimuksissa tekohetki voi vaikuttaa merkittävästi pitkän aikavälin sähkökustannuksiin. Jos markkinatilanne on epävarma ja hinnat poikkeuksellisen korkealla, selvitys neuvoo välttämään sitoutumista pitkään määräaikaiseen sopimukseen korkealla hinnalla. Sopimuskauden pituuden valintaa käsitellään tarkemmin artikkelissa 12 vai 24 kuukauden määräaikaisesta sähkösopimuksesta.

Toistaiseksi voimassa olevan kiinteähintaisen sopimuksen hinta voi sen sijaan muuttua ilmoituksen jälkeen. Myyjän on ilmoitettava hinnanmuutoksesta etukäteen, ja jos muutos ei johdu lakimuutoksesta tai viranomaisen päätöksestä, se voi tulla voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä. Selvityksen mukaan vain määräaikaisilla sopimuksilla voi varmistaa sähkön hinnan pitkäksi aikaa, eikä mikään toistaiseksi voimassa oleva sopimus tosiasiassa suojaa hintojen nousulta. Samassa selvityksessä toistaiseksi voimassa olevat kiinteähintaiset sopimukset olivat keskimäärin kallein vaihtoehto.

Tässä artikkelissa kiinteällä tarkoitetaan siksi ensisijaisesti määräaikaista kiinteähintaista sopimusta. Toistaiseksi voimassa oleva kiinteä sopimus voi silti sopia aktiiviselle kilpailuttajalle.

Valinnassa päätät, kuka kantaa hintariskin

Valinta ei ole pelkkä hintakysymys. Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Energiaviraston selvityksen mukaan sähkösopimuksen valinta on kuluttajan kannalta valinta siitä, miten paljon hän haluaa suojautua tukkumarkkinan hintavaihtelulta.

Kiinteä määräaikainen sopimus siirtää hintariskin myyjälle sopimuskauden ajaksi. Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogin mukaan kiinteä sopimus toimii vakuutuksena hintojen vaihtelua vastaan, ja täysi suojautuminen riskiltä maksaa enemmän. Pörssisähkössä vakuutusta ei ole: maksat sitä, mitä sähkö kulloinkin maksaa, ja hyödyt halvoista jaksoista itse. Blogin mukaan juuri tästä syystä muuttuvahintaisilla sopimuksilla sähköä voi saada keskimäärin halvemmalla. Keskimääräinen etu ei kuitenkaan sulje pois sitä, että yksittäinen kuukausi voi olla selvästi kalliimpi kuin kiinteällä sopimuksella.

Energiaviraston mukaan pörssisähkö sopii erityisesti niille, jotka kestävät hinnan vaihtelua ja voivat ajoittaa kulutustaan. Selvitys täydentää, että jos epävarmuus sähkön hinnasta tuottaa ahdistusta tai hinnan nousu voi saattaa talouden vaikeaan tilanteeseen, on yleensä parempi valita sopimus, jossa hinta pysyy vakaana.

On hyvä huomata, että keskiarvo ei kerro sinun tuloksestasi. Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogin mukaan pörssisähkö voi joidenkin kotitalouksien kulutustottumuksilla osoittautua kalliimmaksi kuin alun perin oli ajateltu, ja silloin sopimusvalintaa kannattaa miettiä uudelleen. Valinta ei myöskään ole lopullinen, sillä sopimuksen voi tietyin edellytyksin vaihtaa.

Kolme kysymystä, jotka ratkaisevat valinnan

Päätöksen voi jäsentää kolmen kysymyksen avulla. Ne perustuvat viranomaisselvityksen yhteenvetoon siitä, mitä sopimusta valitessa kannattaa ottaa huomioon.

1. Kuinka paljon sähköä kulutat? Selvityksen mukaan mitä suurempi kulutus, sitä suuremmat ovat myös riskit. Monille pienen kulutuksen talouksille pörssisähkö on hyvä vaihtoehto, koska riskit ovat euromääräisesti pieniä. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa sama hinnan heilahdus näkyy laskussa moninkertaisena verrattuna kaukolämpöiseen kerrostaloasuntoon.

2. Kestääkö taloutesi kalliin kuukauden? Jos yllättävä kymmenien tai satojen eurojen lisälasku aiheuttaisi maksuvaikeuksia, ennustettava hinta on usein turvallisempi valinta, vaikka se maksaisi keskimäärin enemmän. Jos taloudessa on puskuria ja hintojen vaihtelu ei vaivaa, pörssisähkön keskimääräinen etu voi olla tavoittelemisen arvoinen.

3. Pystytkö ajoittamaan kulutusta ja jaksatko seurata markkinaa? Selvityksen mukaan kuluttaja voi laskea hintaansa pörssisähkön keskihinnan alle, jos hän pystyy siirtämään kulutustaan halvemmille ajankohdille. Jos taas et jaksa kilpailuttaa ja tarkistaa sopimustasi usein, selvitys neuvoo välttämään esimerkiksi toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia, joiden hintaan kilpailuttamisella on suurin vaikutus, sekä lyhyitä määräaikaisia sopimuksia, joiden hyödyntäminen vaatii markkinoiden seurantaa.

Taulukko on KotienKodin oma yleinen tiivistys, joka perustuu viranomaisselvityksen, Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogin ja Energiaviraston linjauksiin. Se ei ole viranomaisen suositus sellaisenaan eikä korvaa omaa laskelmaa, koska tarjolla olevat hinnat ja oma kulutuksesi ratkaisevat lopulta, paljonko ero on euroina.

Kuvitteellinen laskuesimerkki: paljonko hintariski on euroina

Hintariskin suuruutta on vaikea hahmottaa pelkkinä sentteinä kilowattitunnilta. Alla oleva esimerkki on kuvitteellinen, eikä sen luvuilla ole tarkoitus kuvata nykyisiä tai tulevia markkinahintoja.

Nyrkkisääntönä jokainen sentti kilowattitunnilta tarkoittaa vuodessa sadasosaa vuosikulutuksestasi euroina. Kun sähköä kuluu 2 000 kWh vuodessa, yhden sentin ero energian hinnassa on 20 euroa vuodessa. Kun kulutus on 18 000 kWh, sama sentti on 180 euroa. Viiden sentin ero tarkoittaa vastaavasti 100 ja 900 euroa vuodessa.

Kuvitteellisessa esimerkissä on kaksi sopimusta, ja kaikki hinnat sisältävät arvonlisäveron. Kiinteän sopimuksen energian hinta on 10 snt/kWh ja perusmaksu 5 €/kk. Pörssisopimuksen marginaali on 0,5 snt/kWh ja perusmaksu 3 €/kk, ja energian hinta riippuu siitä, mihin pörssin kulutuksella painotettu keskihinta vuoden aikana asettuu. Siirtoa ja sähköveroa ei ole laskettu mukaan, koska ne ovat samat sopimuksesta riippumatta. Kiinteä sopimus maksaa 2 000 kWh:n kulutuksella 260 euroa ja 18 000 kWh:n kulutuksella 1 860 euroa vuodessa.

Taulukosta näkyy kaksi asiaa. Ensinnäkin pienellä kulutuksella koko vaihteluväli jää noin 160 euroon, kun suurella kulutuksella se on noin 1 440 euroa. Pörssisähkön mahdollinen hyöty ja lisäkustannus kasvavat siis kulutuksen mukana, kuten viranomaisselvityskin toteaa.

Toiseksi perusmaksun ero painaa pienellä kulutuksella enemmän. Esimerkin sopimukset maksavat yhtä paljon, kun pörssin painotettu keskihinta on 2 000 kWh:n kulutuksella noin 10,7 snt/kWh ja 18 000 kWh:n kulutuksella noin 9,6 snt/kWh. Pörssisopimuksen perusmaksu on esimerkissä 24 euroa vuodessa edullisempi. Pienellä kulutuksella tämä etu vastaa 1,2 sentin hintaeroa kilowattitunnilta, suurella vain noin 0,13 senttiä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto neuvookin kilpailuttamaan pienellä kulutuksella erityisesti perusmaksua ja suurella kulutuksella energiamaksua.

Voit tehdä saman laskelman omilla luvuillasi. Kerro vuosikulutus energian hinnalla ja lisää 12 kuukauden perusmaksut. Pörssisopimuksen kohdalla kokeile muutamaa eri keskihintaa, jolloin näet, millä hintatasolla pörssisopimus tulisi kiinteää kalliimmaksi ja paljonko ero olisi pahimmillaan euroina.

Kulutuksen ajoitus: milloin siitä on todellista hyötyä

Pörssisähkössä käyttöajankohta vaikuttaa maksamaasi hintaan. Hyöty riippuu kuitenkin siitä, kuinka paljon kulutusta voi käytännössä siirtää.

Oma hintasi on käytännössä kulutuksellasi painotettu keskihinta. Jos käytät paljon sähköä kalliina ajankohtina, painotettu hintasi nousee pörssin tavallista keskihintaa korkeammaksi. Jos taas siirrät kulutusta halvemmille ajankohdille, hintasi voi jäädä keskihinnan alle.

Viranomaisselvityksen mukaan merkittävä hyöty edellyttää ohjattavia sähkökuormia, kuten veden ja asunnon lämmitystä tai sähköauton latausta. Kerrostaloasujienkin kannattaa selvityksen mukaan harrastaa kulutusjoustoa, mutta ilman merkittäviä ohjattavia kuormia sen vaikutus hintaan on selvästi pienempi.

Ajoitus ei myöskään poista hintariskiä. Jos pörssin hintataso nousee koko kuukaudeksi, kulutuksen siirtäminen vuorokauden sisällä ei estä laskun kasvua. Ajoitus parantaa siis pörssisähkön keskimääräistä tulosta, mutta riskinsiedon ja talouden puskurin merkitys säilyy. Käytännön keinoja kulutuksen ajoittamiseen ja hintapiikkeihin varautumiseen käsitellään artikkelissa sähkön hintapiikeistä ja kulutuksen ajoituksesta.

Ennen kuin lasket ajoituksen varaan, katso oma kulutusprofiilisi. Oman kulutuksesi näet valtakunnallisesta datahubista, sähköyhtiön verkkopalvelusta tai laskulta, jolla on yleensä myös arvio vuosikulutuksesta. Kulutustietojen hyödyntämistä on käsitelty tarkemmin artikkelissa sähkön kulutuksen seurannasta. Jos lämmität sähköllä, myös lämmitystavan ja sähkösopimuksen yhteensovittaminen vaikuttaa siihen, kuinka paljon ajoituksesta voi hyötyä.

Välimuodot: kulutusvaikutus-, hybridi- ja kuukausihintasopimukset

Pörssisähkön ja kiinteän hinnan väliin jää sopimuksia, joissa osa hintariskistä on sinulla ja osa myyjällä. Ne voivat sopia, jos täysi pörssisähkö tuntuu liian epävarmalta mutta täysin kiinteä hinta liian kalliilta.

Kulutusvaikutussopimuksessa, jota kutsutaan usein myös hybridisopimukseksi, on kiinteä hinta. Siihen lisätään tai siitä vähennetään kulutuksen ajoituksesta riippuva kulutusvaikutus. Hybridi-nimellä myydään myös muunlaisia yhdistelmäsopimuksia, joten hinnan muodostuminen kannattaa tarkistaa ehdoista. Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogin mukaan kulutusvaikutuksen täysi hyödyntäminen vaatii, että kuluttaja sekä haluaa että pystyy ohjaamaan kulutustaan. Viranomaisselvityksen mukaan ilman ohjattavia kuormia kulutusvaikutus on tyypillisesti hintaa nostava, ja toistaiseksi voimassa oleva kulutusvaikutussopimus on riskeiltään lähempänä pörssisähköä kuin määräaikainen kulutusvaikutussopimus.

Osassa sopimuksista hinta vaihtuu kuukausittain. Viranomaisselvityksen määritelmissä markkinahintasopimuksen energian hinta on spot- tai futuurimarkkinan edeltävän kuukauden keskiarvohinta ja myyjän marginaali, ja hybridisopimuksessa kiinteään hintaan lisätään prosenttiosuus tällaisesta keskiarvohinnasta. Näissä sopimuksissa saman kuukauden aikana kulutettu sähkö maksaa saman verran, mutta hinta muuttuu kuukaudesta toiseen. Selvityksen mukaan tällainen prosenttiosuuteen perustuva hybridisopimus suojaa osittain myös kuukausien väliseltä vaihtelulta, koska vain osa markkinahinnasta siirtyy sopimuksen hintaan.

Määräaikainen sopimus ei myöskään välttämättä tarkoita kiinteää hintaa, sillä hinta voi olla sidottu esimerkiksi pörssihintaan. Viranomaisselvityksen mukaan määräaikainen pörssisopimus ei suojaa hintavaihtelulta, mutta se sitoo sinut koko kaudeksi. Selvityksen mukaan tällaiset sopimukset ovat sähkökriisin jälkeen pitkälti poistuneet markkinalta, mutta sopimustyyppi kannattaa silti tarkistaa ennen allekirjoitusta. Laajempi katsaus eri sopimustyyppeihin löytyy artikkelista sähkösopimuksen valinnasta.

Mitä tarkistaa sopimusehdoista ennen päätöstä

Kahdella pörssisopimuksella tai kahdella kiinteällä sopimuksella voi olla hyvin erilaiset ehdot. Käy jokainen tarjous läpi samoilla kysymyksillä ennen päätöstä.

• Pörssisopimus: marginaalin suuruus (snt/kWh) ja kuukausittainen perusmaksu.
• Lisäpalvelut: Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogin mukaan pörssisopimusten lisäpalvelut voivat nostaa hintaa nopeasti, joten arvioi, tarvitsetko niitä.
• Alennukset: onko perusmaksu tai energian hinta alennettu vain määräajaksi, ja mikä hinta on alennuksen jälkeen.
• Kiinteä sopimus: onko se määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva, ja kuinka pitkä sopimuskausi on.
• Jatko: mitä tapahtuu määräajan päättyessä ja millä hinnalla sopimus jatkuu.
• Irtisanominen: voiko määräaikaisen sopimuksen päättää kesken ja paljonko siitä mahdollisesti peritään.

Määräaikainen sopimus päättyy kauden lopussa, mutta ellei toisin ole sovittu, se jatkuu yleensä toistaiseksi voimassa olevana. Jatkohinta kannattaa siksi tarkistaa hyvissä ajoin. Toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa myyjän on kerrottava hinnanmuutosilmoituksessa, onko sinulla oikeus irtisanoa sopimus, ja voit tarvittaessa kilpailuttaa uuden.

Voiko pörssisähköstä vaihtaa kiinteään kesken, tai toisin päin?

Valinnan voi usein korjata, jos se osoittautuu vääräksi, mutta tapa riippuu siitä, onko nykyinen sopimuksesi toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen.

Koska määräaikaiset pörssisopimukset ovat selvityksen mukaan pitkälti poistuneet markkinalta, pörssisopimus on nykyään yleensä toistaiseksi voimassa oleva. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voit irtisanoa kahden viikon irtisanomisajalla. Vaihtaessa riittää yleensä, että teet sopimuksen uuden myyjän kanssa, sillä uusi myyjä hoitaa vanhan sopimuksen päättämisen puolestasi. Uusi sopimus kannattaa tehdä mieluiten viimeistään kaksi viikkoa ennen kuin haluat sen alkavan.

Määräaikainen kiinteähintainen sopimus sitoo yleensä koko kauden. Jos olet tehnyt sopimuksen 1.7.2025 tai sen jälkeen ja päätät sen kesken ilman pätevää syytä, myyjä voi periä irtisanomismaksun vain, jos siitä on sovittu. Maksun on oltava oikeasuhteinen, eikä se saa ylittää myyjälle aiheutuvaa suoraa taloudellista tappiota. Tällaisissa sopimuksissa voit pyytää myyjältä etukäteen ja maksutta tiedon siitä, paljonko ennenaikainen irtisanominen maksaisi, ja myyjän on vastattava viipymättä. Vanhemmissa sopimuksissa ratkaisevat sopimuksen ehdot.

Jos haluat siirtyä kiinteästä pörssisähköön, ajoitus on usein helpointa sovittaa määräajan päättymiseen. Määräaikaisen sopimuksen aikana tehty uusi sopimus voi alkaa vasta määräajan päätyttyä, ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan uuden sopimuksen tekemistä kannattaa siksi lykätä myöhemmäksi. Jos myyjä on ottanut sinuun pyytämättä yhteyttä esimerkiksi puhelimessa, sähköntoimituksen on lain mukaan alettava 90 päivän kuluessa sopimuksen tekemisestä, tai sopimus raukeaa. Sääntöä ei sovelleta, jos teet myöhemmin alkavan sopimuksen omasta aloitteestasi. Tarkista joka tapauksessa uuden sopimuksen alkamispäivä ja ehdot. Vaihdon vaiheet on koottu artikkeliin sähkösopimuksen vaihtamisesta vaihe vaiheelta.

Näin vertaat vaihtoehtoja omalla kulutuksellasi

Lopullinen vertailu kannattaa tehdä omalla vuosikulutuksella ja tarjolla olevilla hinnoilla. Vertaa koko vuoden energiakustannusta perusmaksuineen, ei pelkkää kilowattituntihintaa.

Aloita vuosikulutuksesta. Jos oma luku ei ole tiedossa, Energiaviraston vertailupalvelu käyttää esimerkiksi kaukolämpöiselle kerrostaloasunnolle oletusarviota 2 000 kWh ja sähkölämmitteiselle omakotitalolle 18 000 kWh vuodessa (tarkistettu 19.10.2026). Oma toteutunut kulutus antaa kuitenkin luotettavamman vertailun.

Sähkön kokonaishinta koostuu kolmesta osasta: itse sähköenergiasta, sähkön siirrosta ja veroista. Energiaviraston mukaan sähköenergia on noin 40 prosenttia laskusta, siirto ja verot kumpikin noin 30 prosenttia, ja osuudet vaihtelevat asunnon, sopimuksen ja kulutuksen mukaan. Siirron hoitaa alueesi verkkoyhtiö, jota et voi vaihtaa etkä kilpailuttaa, joten pörssisähkö vai kiinteä -valinta muuttaa vain energiaosuutta.

Energiaviraston ylläpitämässä sahkonhinta.fi-palvelussa voi vertailla myyjien sinne ilmoittamia sähkösopimuksia, myös pörssisähkösopimuksia. Tiedot tulevat myyjiltä ja päivittyvät päivittäin, mutta sopimusehdot kannattaa silti tarkistaa myyjältä ennen sopimuksen tekoa.

KotienKodin HintaPulssissa voit verrata kiinteähintaisia ja pörssisähkösopimuksia omalla vuosikulutuksellasi. Vertailu laskee arvion sopimusten vuosikustannuksesta kulutuksesi perusteella ja ottaa postinumerosi avulla mukaan alueelliset tuotteet. Jos et tiedä vuosikulutustasi, vertailu voi arvioida sen asunnon tyypin, lämmitystavan, pinta-alan, asukasmäärän ja laitteiden perusteella. Hinnat sisältävät arvonlisäveron mutta eivät sähkönsiirtoa, ja tuloksia voi suodattaa hinnoittelutavan sekä määräaikaisen tai toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen mukaan.

Pörssisähkön hinta on vertailussa arvio, joka perustuu sähköpörssin futuurihintoihin seuraaville 12 kuukaudelle, ja toteutuva hinta voi poiketa arviosta. Arvio ei tiedä, mihin aikaan käytät sähköä, joten ajoituksen vaikutus ja oma riskinsietosi jäävät sinun arvioitaviksesi. Siksi kannattaa kokeilla edellä kuvatulla laskutavalla myös arviota korkeampaa keskihintaa.

Yhteenveto

Pörssisähkö vai kiinteä sähkösopimus on valinta siitä, kannatko sähkön hintariskin itse vai maksatko siitä, että myyjä kantaa sen määräajan. Pörssisähkö on viranomaisselvityksen mukaan ollut sähkökriisin jälkeen keskimäärin edullisin, mutta keskiarvo ei kerro, miten sinun taloutesi kestää kalliit jaksot. Toistaiseksi voimassa oleva kiinteä sopimus ei anna pitkäaikaista hintavarmuutta, joten kiinteän hinnan suoja syntyy määräaikaisesta sopimuksesta.

Ratkaise valinta kulutuksen määrän, talouden puskurin ja ajoitusmahdollisuuksien perusteella. Pienellä kulutuksella pörssisähkön riski on euroina pieni, kun taas suurella kulutuksella sama hinnan heilahdus voi tarkoittaa satoja euroja vuodessa. Tarkista ehdoista marginaali, perusmaksu, lisäpalvelut, sopimuskausi ja jatkohinta. Vertaa lopuksi vaihtoehtoja omalla vuosikulutuksellasi ja kokeile laskelmaa myös korkeammalla pörssihinnalla.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko myyjä muuttaa pörssisopimuksen marginaalia tai perusmaksua? Pörssihinnan vaihtelusta myyjä ei ilmoita erikseen, mutta marginaali ja perusmaksu ovat sopimusehtoja, joiden muuttamiseen sovelletaan sähkömarkkinalain hinnanmuutossääntöjä. Toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa myyjän on ilmoitettava muutoksesta etukäteen, ja muu kuin laki- tai viranomaisperusteinen muutos voi tulla voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä. Sillä välin voit irtisanoa sopimuksen kahden viikon irtisanomisajalla ja kilpailuttaa uuden.

Onko alueen toimitusvelvollisen myyjän sopimus pörssisähköä? Jokaisella alueella on toimitusvelvollinen sähkönmyyjä, jolta kuluttajalla on oikeus saada sähköä kohtuulliseen hintaan. Toimitusvelvollisuustuote on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, eikä myyjä voi tarjota ainoastaan pörssisähköä. Kohtuullinen hinta ei välttämättä ole markkinoiden halvin, sillä Energiaviraston ratkaisukäytännössä sitä verrataan samanlaisten sopimusten keskimääräiseen markkinahintaan. Alueesi toimitusvelvollisen myyjän voit kysyä verkkoyhtiöltäsi tai tarkistaa Energiaviraston sivuilta.

Mitä määräaikaiselle kiinteälle sopimukselle tapahtuu, jos muutan? Muutto on yleisten sopimusehtojen mukaan peruste irtisanoa myös määräaikainen sopimus kahden viikon irtisanomisajalla, ellei sopimuksessa ole sovittu toisin, esimerkiksi sopimuksen siirtämisestä uuteen asuntoon. Joskus sopimuksen voi siis siirtää, joten tarkista ehdot tai kysy myyjältä. Muuton sähköasioita käsitellään tarkemmin artikkelissa sähkösopimuksesta muutossa.

Mitä teen, jos minulle tarjotaan pörssisähköä puhelimessa? Jos myyjä soittaa sinulle, sopimus syntyy vasta, kun hyväksyt myyjän lähettämän tarjouksen esimerkiksi kirjallisesti, eikä pelkkä suullinen myöntävä vastaus riitä. Verkossa tai puhelimessa tehdyn sähkösopimuksen voi peruuttaa 14 päivän kuluessa sopimuksen tekemisestä. Peruuttaminen ei välttämättä ole täysin maksutonta: jos sähköntoimitus on pyynnöstäsi jo alkanut, maksat siihen mennessä toimitetusta sähköstä kohtuullisen korvauksen.

Lähteet

• Finlex: Sähkömarkkinalaki (588/2013), ajantasainen säädös
• Finlex: Laki sähkömarkkinalain muuttamisesta (201/2025), voimaantulosäännös
• Finlex: Kuluttajansuojalaki (38/1978), ajantasainen säädös
• Finlex: Laki sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä (498/2023), ajantasainen säädös
• Energiavirasto: Sähkönmyyjän vaihto
• Energiavirasto: Näin sähkölaskusi muodostuu
• Energiavirasto: Sähkönostajan oikeudet
• Energiavirasto: Tutkimus: Sähkösopimuksissa on isoja eroja – valinta voi vaikuttaa laskuun satoja euroja (tiedote 11.12.2025)
• Energiavirasto: Sähkösopimusten vertailupalvelu sahkonhinta.fi, kulutusprofiilit ja Tietoa palvelusta -sivu
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Usein kysyttyä sähköstä, päivitetty 9.9.2024
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Sähkön puhelinmyynti (kuluttajasivu)
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Mikä sähkösopimus kannattaisi valita? (KKV-blogi 20.1.2026)
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja Energiavirasto: Sähkön vähittäismarkkinaselvitys (KKV:n tutkimusraportteja 5/2025), julkaistu 11.12.2025