Sähkökatkon vakiokorvaus: kuka maksaa ja kuinka paljon

Kun sähköt ovat olleet poikki yhtäjaksoisesti vähintään 12 tuntia, sinulla on sähkömarkkinalain mukaan yleensä oikeus vakiokorvaukseen ilman että sinun tarvitsee vaatia sitä erikseen. Korvauksen maksaa lain mukaan verkkoyhtiö, ja sähkönmyyjä vastaa siitä vain, jos se toimittaa sähköä kiinteistön sisäisen verkon kautta. Korvaus on 10–200 prosenttia vuotuisesta siirtopalvelumaksustasi katkon pituuden mukaan. Sitä ei makseta, jos verkkoyhtiö osoittaa katkon johtuneen esteestä, joka oli sen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella, jota sen ei kohtuudella voitu edellyttää ottavan huomioon ja jonka seurauksia se ei olisi kaikella huolellisuudella voinut välttää tai voittaa.

Tässä artikkelissa käydään läpi korvauksen portaat ja enimmäismäärä, laissa nimetyt maksajat, poikkeus, jonka vuoksi korvausta ei makseta, sekä se, miten toimit, jos korvausta ei kuulu. Lopuksi kerrotaan, mitä voit vaatia lyhyistä tai toistuvista katkoista ja katkon aiheuttamista vahingoista.

Kuinka paljon vakiokorvausta saa

Vakiokorvaus on laissa porrastettu niin, että mitä pidempään katko kestää, sitä suurempi osuus siirtomaksusta korvataan. Laskentaperuste on vuotuinen siirtopalvelumaksusi, jonka maksat verkkoyhtiölle. Sähkönmyyjälle maksamasi energiamaksut eivät vaikuta laskentaperusteeseen.

Taulukko on sähkömarkkinalain 100 §:n mukainen. Rajat ovat portaita, eivät liukuvia: 23 tunnin katkosta korvaus on lain mukaan sama 10 prosenttia kuin 12 tunnin katkosta, ja seuraava porras alkaa vasta 24 tunnista. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan katkon lasketaan alkavan siitä, kun katko on tullut tai sen voidaan katsoa tulleen verkkoyhtiön tietoon, joko verkkoyhtiön omista järjestelmistä tai asiakkaan ilmoituksesta.

Korvauksilla on myös vuosikatto. Lain mukaan kalenterivuoden aikana maksettavat vakiokorvaukset ovat enintään 200 prosenttia vuotuisesta siirtopalvelumaksusta tai 2 000 euroa. Jos sama katko jatkuu vuodenvaihteen yli, korvaus jyvitetään enimmäismäärää laskettaessa kummallekin vuodelle sen mukaan, kuinka suuri osa katkosta osuu kumpaankin vuoteen.

Kuvitteellinen esimerkki: oletetaan, että vuotuinen siirtopalvelumaksusi on 400 euroa. Jos sähköt ovat poikki 30 tuntia, katko osuu 24–48 tunnin portaalle ja korvaus on 25 prosenttia eli 100 euroa. Jos katko kestää 80 tuntia, porras on 100 prosenttia ja korvaus 400 euroa. Oman siirtopalvelumaksusi suuruuden ja sen, mitä verkkoyhtiö siihen laskee, voit tarkistaa siirtolaskuiltasi tai kysyä verkkoyhtiöltä.

Kuka korvauksen maksaa: verkkoyhtiö, ei sähkönmyyjä

Sähkölaskun maksaminen myyjälle ei tarkoita, että myyjä vastaisi katkoista. Sähkömarkkinalaki jakaa vastuun sen mukaan, kuka toimittaa sähkön verkon kautta kotiisi.

Lain mukaan vakiokorvauksesta vastaavat jakeluverkonhaltija eli verkkoyhtiö sekä sellainen sähkönmyyjä, joka toimittaa sähköä kiinteistön tai kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon kautta. Jos ostat sähkön tällaisen sisäisen verkon kautta, verkkoyhtiö vastaa omassa verkossaan tapahtuneesta katkosta myös sinulle, ellei se vaatimuksesi jälkeen kohtuullisessa ajassa ilmoita sinulle myyjää, joka ottaa vakiokorvauksen vastattavakseen.

Lain sanamuodon mukaan sähkönmyyjä, jonka kanssa olet tehnyt tavallisen myyntisopimuksen, ei siis ole vakiokorvauksen maksaja, ellei se toimita sähköä kiinteistön sisäisen verkon kautta. Koska korvaus lasketaan siirtopalvelumaksusta ja sen maksaa verkkoyhtiö, myyjän valinta ei muuta korvauksen määrää. Saat korvauksen samoin perustein, olipa sopimuksesi pörssisähköä tai kiinteähintainen.

Sama jako näkyy laskussa. Energiaviraston mukaan alueesi sähköverkosta vastaa yksi verkkoyhtiö, eikä verkkoyhtiötä voi vaihtaa. Siksi kilpailuttaminen koskee vain sähköenergiaa. Laskun osista ja niiden kilpailuttamisesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa sähkön myynnistä, siirrosta ja veroista. HintaPulssin vertailussa hinnoissa on mukana arvonlisävero mutta ei siirtoa. Siirron hinnan määrää alueesi verkkoyhtiö, ei sähkönmyyjä.

Milloin vakiokorvausta ei makseta

Vakiokorvaus ei seuraa jokaisesta pitkästä katkosta. Laissa on yksi poikkeus, ja sen ehdot on syytä tuntea, jos korvausta ei kuulu.

Korvausta ei makseta, jos verkkoyhtiö osoittaa, että katko johtui esteestä, joka täyttää kolme ehtoa. Esteen on oltava verkkoyhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella, yhtiön ei kohtuudella voida edellyttää ottavan sitä huomioon toiminnassaan, eikä se olisi kaikkea huolellisuutta noudattaen voinut välttää tai voittaa esteen seurauksia. Laki on kirjoitettu niin, että näyttö on verkkoyhtiöllä: korvaus kuuluu sinulle, ellei yhtiö osoita poikkeuksen täyttyvän. Sähkömarkkinalain tekstissä ei puhuta ylivoimaisesta esteestä, vaan ratkaisevaa on, täyttyvätkö nämä kolme ehtoa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto mainitsee myrskyistä yhden tarkennuksen. Jos verkkoyhtiö ei voi aloittaa korjaamista poikkeuksellisen voimakkaan myrskyn vuoksi, oikeutesi vakiokorvaukseen alkaa viraston mukaan vasta siitä, kun korjaustyöhön voidaan ryhtyä työturvallisuutta vaarantamatta.

Näin toimit, jos korvausta ei kuulu

Vakiokorvausta ei tarvitse hakea. Laki antaa oikeuden siihen ilman eri vaatimusta, ja Energiaviraston mukaan korvaus maksetaan kotitaloudelle automaattisesti. Kilpailu- ja kuluttajavirasto kirjoittaa varovaisemmin, että verkkoyhtiö maksaa korvauksen yleensä automaattisesti.

Jos korvausta ei mielestäsi ole maksettu tai se on laskettu väärin, toimi näin:

1. Kirjaa katkon tiedot. Merkitse muistiin, milloin sähköt katkesivat ja milloin ne palasivat, sekä se, ilmoititko katkosta verkkoyhtiölle.
2. Ole yhteydessä verkkoyhtiöön. Lain mukaan voit esittää katkoon perustuvan vaatimuksen verkkoyhtiölle, ja se on esitettävä kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsit katkon tai kun sinun olisi odotettu havaitsevan sen, ja sinulla oli tarvittavat tiedot verkkoyhtiöstä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto neuvoo tekemään vaatimuksen kirjallisesti.
3. Pyydä apua kuluttajaneuvonnasta. Jos et pääse yhtiön kanssa yhteisymmärrykseen, Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan voit ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan ja tarvittaessa viedä asian kuluttajariitalautakuntaan.

Laki ei anna tarkkaa päivämäärää, vaan puhuu kohtuullisesta ajasta. Siksi vaatimus kannattaa tehdä heti, kun huomaat, ettei korvausta ole tullut. Vakiokorvausta koskevasta pykälästä ei lain mukaan saa sopimuksella poiketa loppukäyttäjän vahingoksi. Energiavirasto ei ratkaise yksittäisiä sopimusriitoja asiakkaan ja yhtiön välillä, mutta sen mukaan kuluttajaneuvonta auttaa muun muassa vahingonkorvauksia koskevissa erimielisyyksissä.

Lyhyet katkot ja vahingot: hinnanalennus ja vahingonkorvaus

Alle 12 tunnin katkoista ei makseta vakiokorvausta, mutta lain keinot eivät lopu siihen. Energiaviraston mukaan kotitalouksien on varauduttava lyhyisiin katkoihin, joita voi tulla esimerkiksi myrskyjen, suurten lumikuormien tai verkon teknisten vikojen vuoksi. Lyhyt tai toistuva katko voi olla sähkönjakelun virhe, ja katko voi myös aiheuttaa vahinkoa, josta voit vaatia korvausta.

Sähkömarkkinalain mukaan sähkönjakelussa on virhe muun muassa silloin, kun jakelu on keskeytynyt yhtäjaksoisesti tai toistuvasti eikä keskeytys ole syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäinen, jollei toisin ole sovittu. Kuluttajan vahingoksi näistä säännöksistä ei lain mukaan saa sopimuksella poiketa. Tällaisen virheen vuoksi voit vaatia hinnanalennusta, jonka suuruus vastaa virhettä. Kun virhe perustuu jakelun keskeytykseen, hinnanalennus on lain mukaan vähintään kahta viikkoa vastaava osuus vuotuisesta siirtopalvelumaksusta. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan hinnanalennusta voi vaatia, kun katko kestää alle 12 tuntia tai kun kyse on lyhyistä, usein toistuvista katkoista, ja oikeus riippuu siitä, onko kyse tapauskohtaisesti arvioituna virheestä. Jos saat verkkopalvelun katkosta vakiokorvauksen, et lain mukaan saa samasta katkosta lisäksi hinnanalennusta.

Vahingonkorvaus on eri asia. Laki antaa oikeuden korvaukseen vahingosta, jonka kärsit virheen vuoksi. Kilpailu- ja kuluttajavirasto mainitsee esimerkkeinä sulaneet pakasteet ja rikkoutuneet sähkölaitteet, ja viraston mukaan vahingonkorvausta voi vaatia, vaikka samasta katkosta olisi oikeus myös vakiokorvaukseen. Välillisen vahingon, kuten ansionmenetyksen, verkkoyhtiö on lain mukaan velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta sen puolella.

Virheeseen perustuvat vaatimukset voit lain mukaan esittää verkkoyhtiölle, lukuun ottamatta myyjän virheelliseen tai viivästyneeseen laskuun perustuvia vaatimuksia. Laskuvirheen reklamoinnista kerrotaan artikkelissa virheellisestä tai yllättävän suuresta sähkölaskusta. Verkkoyhtiö vastaa virheestä kuluttajalle, ellei se kohtuullisessa ajassa vaatimuksesta tiedon saatuaan ilmoita myyjää, joka on virheestä vastuussa ja ottaa vahingonkorvauksen tai hinnanalennuksen vastattavakseen. Kilpailu- ja kuluttajavirasto kehottaa lisäksi tarkistamaan, korvaako kotivakuutus sähkökatkon ja muiden sähköntoimituksen virheiden aiheuttamia vahinkoja.

Yhteenveto

Vähintään 12 tunnin yhtäjaksoisesta sähkökatkosta sinulla on lain mukaan yleensä oikeus vakiokorvaukseen ilman erillistä vaatimusta. Korvaus on 10–200 prosenttia vuotuisesta siirtopalvelumaksusta katkon pituuden mukaan, ja kalenterivuoden korvaukset ovat enintään 200 prosenttia vuotuisesta siirtopalvelumaksusta tai 2 000 euroa. Korvauksen maksaa verkkoyhtiö, ja sähkönmyyjä on laissa maksajana vain, kun se toimittaa sähköä kiinteistön sisäisen verkon kautta. Korvausta ei makseta, jos verkkoyhtiö osoittaa katkon johtuneen sen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisesta esteestä, jota sen ei kohtuudella voitu edellyttää ottavan huomioon ja jonka seurauksia se ei kaikella huolellisuudella olisi voinut välttää tai voittaa.

Jos korvausta ei kuulu, tee vaatimus verkkoyhtiölle kohtuullisessa ajassa ja käänny tarvittaessa kuluttajaneuvonnan puoleen. Jos katko on lain tarkoittama virhe, voit vaatia lyhyistä tai toistuvista katkoista hinnanalennusta ja katkon aiheuttamista vahingoista vahingonkorvausta. Verkkoyhtiötä et voi valita, mutta laskun energiaosan voit kilpailuttaa vaihtamalla sähkönmyyjää.

Usein kysytyt kysymykset

Saako vakiokorvausta, jos sähköt ovat olleet poikki 10 tuntia kahdesti saman viikon aikana? Vakiokorvaus edellyttää lain mukaan yhtäjaksoista vähintään 12 tunnin keskeytystä, joten kaksi erillistä 10 tunnin katkoa ei lain sanamuodon perusteella täytä sitä. Toistuvat katkot voivat kuitenkin olla sähkönjakelun virhe, jolloin voit vaatia verkkoyhtiöltä hinnanalennusta. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan oikeus arvioidaan tapauskohtaisesti.

Voiko vakiokorvauksen menettää, jos en ilmoita katkosta verkkoyhtiölle? Laki antaa oikeuden vakiokorvaukseen ilman erillistä vaatimusta. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan katko lasketaan alkaneeksi siitä, kun se on tullut tai sen voidaan katsoa tulleen verkkoyhtiön tietoon, ja tieto voi tulla yhtiön omista järjestelmistä tai asiakkaan ilmoituksesta. Ilmoittaminen voi siksi auttaa, jos yhtiö ei ole huomannut katkoa itse.

Maksaako sähkönmyyjä hyvitystä, jos sähköt katkesivat? Lain sanamuodon mukaan vakiokorvauksen maksaa verkkoyhtiö. Sähkönmyyjä on laissa vastuussa vakiokorvauksesta vain, jos se toimittaa sähköä kiinteistön tai kiinteistöryhmän sisäisen verkon kautta. Katkoon perustuvan virhevaatimuksen voit esittää verkkoyhtiölle. Verkkoyhtiö vastaa virheestä, ellei se kohtuullisessa ajassa ilmoita vastuussa olevaa myyjää, joka ottaa vahingonkorvauksen tai hinnanalennuksen vastattavakseen.

Pieneneekö korvaus, jos vaihdan halvempaan sähkösopimukseen? Ei pienene. Vakiokorvaus lasketaan verkkoyhtiölle maksamastasi vuotuisesta siirtopalvelumaksusta, eikä sähköenergian hinta vaikuta siihen. Myyjän vaihto ei myöskään muuta verkkoyhtiötäsi, koska siirtoa ei voi kilpailuttaa.

Lähteet

• Finlex: Sähkömarkkinalaki (588/2013), ajantasainen säädös, 85 ja 96–101 §
• Energiavirasto: Sähkönostajan oikeudet
• Energiavirasto: Ongelmatilanteet
• Energiavirasto: Näin sähkölaskusi muodostuu
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Sähkökatkokset (kuluttajasivu)