Paljonko sähköä kuluu? Kulutus asunnon ja lämmityksen mukaan

Sähkönkulutus vaihtelee kodista toiseen niin paljon, ettei yksi keskiarvo kerro omasta tilanteestasi paljoakaan. Energiaviraston sähkösopimusten vertailupalvelu käyttää kaukolämpöisen kerrostaloasunnon oletusarviona 2 000 kilowattituntia vuodessa ja sähkölämmitteisen omakotitalon oletusarviona 18 000 kilowattituntia (tarkistettu 3.11.2026). Motivan mukaan sähkönkulutus vaihtelee paljon sen mukaan, miten rakennusta lämmitetään, ja lukuun vaikuttavat myös esimerkiksi sauna, lattialämmitys, sähköauto ja asukkaiden tottumukset.

Luotettavin luku on oma toteutunut kulutuksesi. Tässä artikkelissa kerrotaan, mistä vuosikulutus selviää, miten arvioit sen, jos omaa historiaa ei vielä ole, mikä kulutusta nostaa ja miksi se vaihtelee kuukaudesta toiseen. Kulutuksen jatkuvaa seurantaa ja sähkön säästämistä tässä ei käsitellä laajemmin.

Näin selvität oman vuosikulutuksesi

Vuosikulutus on sähkön määrä kilowattitunteina, jonka kotisi käyttää vuoden aikana. Sitä tarvitset esimerkiksi sähkösopimusten vertailuun, koska tarjousten hinnat muuttuvat vertailukelpoisiksi vasta, kun ne lasketaan samalle kulutukselle. Lukua voi etsiä kolmesta paikasta.

Sähkölasku. Energiaviraston mukaan sähkölaskustasi löytyy edelliseen vuoteen perustuva arvio vuosikulutuksestasi. Se on nopein lähtökohta, kun olet asunut samassa asunnossa ainakin vuoden. Arvio perustuu menneeseen, joten jos kotonasi on sen jälkeen muuttunut jotain olennaista, esimerkiksi lämmitystapa tai asukkaiden määrä, luku ei välttämättä enää kuvaa nykyistä kulutusta. Sähkömarkkinalain mukaan laskussa on oltava myös käyttöpaikkatunnus. Sen avulla tunnistat, mitä käyttöpaikkaa luku koskee, jos sinulla on sähkösopimus useampaan paikkaan.

Sähköyhtiön verkkopalvelu. Energiaviraston mukaan jokainen sähköyhtiö tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden seurata omaa kulutustaan. Palvelut vaihtelevat yhtiöittäin, ja monella on käytössä myös mobiilisovellus. Motivan mukaan tarkemmat kulutustiedot näkyvät energiayhtiön verkkopalvelussa vuoden, kuukauden tai päivän tarkkuudella.

Valtakunnallinen datahub. Energiaviraston mukaan omia kulutustietojasi voi seurata valtakunnallisessa datahub-palvelussa, josta löytyvät myös sähkönkäyttöpaikkaasi ja sähkösopimuksiisi liittyvät tiedot. Datahubin asiakasportaaliin eli OmaDatahubiin kirjaudutaan Suomi.fi-tunnistautumisella. Palvelun ylläpitäjän mukaan kuluttaja voi tarkastella siellä omia tietojaan, jos hänellä on voimassa oleva sähkösopimus. Portaalissa voit verrata kulutustasi aiempaan kulutukseesi tai vertailuryhmän kulutukseen ja viedä kulutustiedot CSV-tiedostoksi. Jos sinulla on useampi käyttöpaikka, esimerkiksi koti ja mökki, näet niiden tiedot yhdellä kertaa, vaikka ne olisivat eri verkkoalueilla.

Datahubissa on toukokuusta 2026 alkaen ollut myös erillinen valtuutuspalvelu. Ylläpitäjän mukaan sen kautta voit antaa valtuutuksen esimerkiksi sähkönmyyjälle, jolta haluat tarjouksen, tai yhtiölle, joka tarjoaa kulutuksen seurantaan liittyviä palveluita. Valtuutuksia voi palvelussa myös muuttaa ja päättää. HintaPulssin vertailu ei käytä valtuutusta, vaan siihen syötät vuosikulutuksen itse.

Kun katsot lukua verkkopalvelusta tai datahubista, valitse tarkastelujaksoksi kokonaiset 12 kuukautta. Lyhyemmästä jaksosta laskettu vuosiarvio vääristyy helposti, koska kulutus ei jakaudu tasaisesti vuoden eri kuukausille. Tästä kerrotaan tarkemmin jäljempänä. Kulutuksen seurannan välineistä kerrotaan laajemmin artikkelissa sähkön kulutuksen seurannasta.

Jos omaa historiaa ei ole: näin teet järkevän arvion

Uudessa asunnossa omaa kulutushistoriaa ei vielä ole, ja silloin vertailu perustuu arvioon. Hyvä arvio syntyy, kun vertaat kotiasi lähteiden esimerkkeihin ja tarkistat, mitä kuhunkin esimerkkiin sisältyy. Taulukkoon on koottu viranomaisen vertailupalvelun oletusprofiilit ja Motivan kaksi esimerkkitaloutta.

Energiaviraston luvut ovat vertailupalvelun valmiita oletusprofiileja, joilla haku käynnistyy, eivätkä ne ole tilastoja kotitalouksien todellisesta kulutuksesta. Profiilit on tarkistettu palvelusta 3.11.2026. Motivan luvut ovat esimerkkitalouksia sen infografiikasta, jossa kulutus on eritelty käyttökohteittain. Motivan kerrostaloesimerkissä on mukana sähkökiuas ja kylpyhuoneen lattialämmitys, ja se on todennäköisesti yksi syy siihen, että luku on suurempi kuin vertailupalvelun kerrostaloprofiili. Lukuja ei kannata laskea yhteen keskiarvoksi, koska oletukset eroavat. Valitse sen sijaan esimerkki, joka muistuttaa kotiasi eniten, ja mieti, mitä sinun asunnossasi on enemmän tai vähemmän.

Huoneluvun mukaan, esimerkiksi kaksiolle, kumpikaan lähde ei anna omaa lukua. Kaukolämpöisen kerrostalokaksion kohdalla vertaa asuntoasi taulukon kahteen kerrostaloesimerkkiin: jos asunnossa on oma sähkösauna ja sähköinen lattialämmitys, Motivan esimerkki on todennäköisesti lähempänä, ja jos niitä ei ole, vertailupalvelun profiili. Asukasmäärä ja omat tottumukset siirtävät arviota kumpaankin suuntaan. Pientä kulutusta ja perusmaksun merkitystä käsitellään tarkemmin artikkelissa sähkösopimuksesta opiskelijalle ja pieneen asuntoon.

Jos et halua arvioida itse, KotienKodin HintaPulssi voi arvioida vuosikulutuksen puolestasi. Laskuri kysyy asuntotyypin, lämmitystavan, pinta-alan, rakennusvuoden, asukasmäärän ja laitteet: sähkösaunan, astianpesukoneen, pyykinpesukoneen ja sähköauton latauksen. Tarkista kentät ennen tuloksen käyttämistä, sillä osa valinnoista on valmiiksi täytetty. Asukasmäärä on oletuksena kaksi, ja astianpesukone ja pyykinpesukone ovat valmiiksi valittuina, kun taas sauna ja sähköauto eivät ole. Tulos on laskennallinen arvio, ei mittaus, joten oma toteutunut kulutus on parempi lähtökohta heti, kun sellainen on saatavilla.

Kun luku on valmis, voit verrata sähkösopimuksia omalla vuosikulutuksellasi. HintaPulssi arvioi kulutuksesi perusteella, paljonko vertailun sopimukset maksaisivat vuodessa, ja postinumerosta se tunnistaa myös alueella myytävät tuotteet. Vertailun hinnoissa on mukana arvonlisävero, mutta sähkönsiirto ei sisälly niihin.

Mikä nostaa sähkönkulutusta

Oma lukusi on helpompi tulkita, kun tiedät, mihin sähkö kodissa kuluu. Motivan mukaan sähkönkulutuksen suuruus vaihtelee paljon sen mukaan, miten rakennusta lämmitetään, ja sähköllä lämmitetty talo kuluttaa selkeästi eniten sähköä. Muulla kuin sähköllä lämmitetyssä omakotitalossa kulutus on Motivan mukaan pienempää, ja sen suuruus riippuu laitteiden määrästä, energiatehokkuudesta ja käyttötottumuksista.

Lämmitys. Motivan sähkölämmitteisessä omakotitaloesimerkissä lämmitykseen kuluu 9 500 kilowattituntia vuodessa, mikä on esimerkin selvästi suurin yksittäinen erä. Myös lämpöpumppu näkyy sähkönkulutuksessa: Tilastokeskuksen mukaan lämpöpumppujen käyttämä sähkö lasketaan osaksi sähkönkulutusta, ja asumisen sähkönkäyttöä kasvatti vuonna 2024 lämpöpumppujen sähkön käyttö. Kaukolämpö on oma energiamuotonsa, jonka kulutusta Motiva neuvoo seuraamaan kaukolämmön laskuista tai energiayhtiön verkkopalvelusta. Kun asunto lämpiää kaukolämmöllä, tilojen lämmitys ei näy sähkönkulutuksessa, ellei asunnossa ole lisäksi sähköistä lämmitystä, kuten lattialämmitystä. Lämmitystapa kannattaa siksi tarkistaa ensimmäisenä, kun vertaat omaa kulutustasi muihin.

Lämmin käyttövesi. Samassa Motivan omakotitaloesimerkissä lämpimän veden osuus on 3 670 kilowattituntia vuodessa. Tilastokeskuksen mukaan lämpimän käyttöveden osuus kaikesta asumisen energiasta oli 16 prosenttia vuonna 2024. Tilastokeskuksen luku koskee kaikkea asumisen energiaa eikä pelkkää sähköä, ja sähkö oli sen mukaan yksi käyttöveden lämmityksen tärkeimmistä energialähteistä kaukolämmön ja lämpöpumppuenergian ohella. Jos vesi lämpenee kotonasi sähköllä, esimerkiksi lämminvesivaraajassa, kulutus näkyy sähkölaskullasi.

Sauna ja lattialämmitys. Motiva mainitsee yleisiksi sähkösyöpöiksi sähkösaunan lämmityksen ja kylpyhuoneen lattialämmityksen. Motivan kerrostaloesimerkissä kylpyhuoneen lattialämmitys on suurin yksittäinen kohde, 1 100 kilowattituntia vuodessa, ja sähkökiuas kuluttaa 350 kilowattituntia. Omakotitaloesimerkissä sähkökiukaan kulutus on 1 000 kilowattituntia vuodessa. Tilastokeskuksen mukaan saunojen lämmitykseen kului vuonna 2024 vajaa 5 prosenttia asumisen energiasta, ja siitä reilu kolmannes oli sähköä.

Sähköauto. Motivan mukaan sähköauton lataus voi tehdä kulutuspiikkejä sähkönkäyttöön. Motivan omakotitaloesimerkissä sähköauton lataus on merkitty kokonaiskulutuksen päälle tulevaksi lisäksi, ja sen suuruus on 2 400 kilowattituntia vuodessa. Todellinen lisäys riippuu ajomääristä ja siitä, kuinka suuri osa latauksesta tehdään kotona. Jos olet hankkimassa sähköautoa, edellisen vuoden kulutus ei vielä sisällä latausta.

Kodinkoneet, valaistus ja viihdelaitteet. Ilman sähkölämmitystä kulutus koostuu monesta pienemmästä erästä. Motivan kerrostaloesimerkissä kodin viihdelaitteet kuluttavat 400, kylmälaitteet 300, ruoanvalmistus 250, valaistus 240, pyykinpesu 200 ja astianpesu 140 kilowattituntia vuodessa, ja muuhun käyttöön kuluu 120 kilowattituntia. Omakotitaloesimerkissä vastaavat erät ovat suurempia: esimerkiksi kodin viihdelaitteet sekä pyykinpesu ja kuivaus kuluttavat kumpikin 700, ruoanvalmistus 680 ja kylmälaitteet 600 kilowattituntia vuodessa, ja teknisille laitteille ja ilmanvaihdolle on merkitty 800 kilowattituntia. Kerrostaloesimerkissä kylpyhuoneen lattialämmitys kuluttaa enemmän kuin kylmälaitteet, ruoanvalmistus, pyykinpesu ja astianpesu yhteensä. Pienessä kaukolämpöasunnossa yksittäinen mukavuuslaite voi siis vaikuttaa kulutukseen huomattavasti.

Asukkaat ja tottumukset. Lähteistä ei löydy asukaskohtaista lukua, mutta Motivan mukaan silloin, kun asukkaat ovat hereillä, kulutusta kasvattavat ruoanlaitto, pesukoneiden käyttö ja viihde-elektroniikka. Asukasmäärä vaikuttaa todennäköisesti juuri näihin kohteisiin sekä lämpimän veden kulutukseen, mutta vaikutuksen suuruutta ei voi lähteiden perusteella esittää lukuna. Motivan mukaan kulutuksen pohjakuorman muodostavat jatkuvasti päällä olevat laitteet, kuten koneellinen ilmanvaihto ja kylmäsäilytys.

Miksi kulutus vaihtelee kuukaudesta toiseen

Kun katsot kulutustasi kuukausittain, talven ja kesän ero voi olla suuri. Motivan mukaan energiankulutuksen seurannassa kannattaa huomioida, että kulutus vaihtelee talvi- ja kesäkuukausien välillä suuresti. Motiva muistuttaa myös, että kulutuksen äkillinen kasvu voi olla merkki laiterikosta, päälle unohtuneesta laitteesta tai väärästä asetuksesta, joten yllättävä hyppäys on eri asia kuin tavallinen kausivaihtelu.

Suurin syy on lämmitys. Tilastokeskuksen mukaan lämmitystarpeen vaihtelu on merkittävin asuinrakennusten energiankulutusta selittävä tekijä. Sähkölämmitteisessä kodissa vaihtelu näkyy siksi suoraan sähkönkulutuksessa, kun taas kaukolämpöasunnossa sähkön kuukausikulutus voi pysyä tasaisempana, koska tilojen lämmitys ei sisälly sähkönkulutukseen. Myös vuosien välillä voi olla eroa. Tilastokeskus kertoo, että vuosi 2024 oli Ilmatieteen laitoksen mukaan vuotta 2023 lämpimämpi ja että lämmitystarpeen lasku näkyi useimpien lämmitysenergialähteiden käytön laskuna. Selvä poikkeus oli tilaston mukaan sähkö, jonka kulutusosuus lämmityksessä nousi.

Motivan mukaan eri vuosien kuukausikulutukset eivät yleensä juurikaan eroa toisistaan, kun ulkolämpötilan vaikutus lämmitystarpeeseen otetaan huomioon. Ulkolämpötilasta johtuvat erot voidaan Motivan mukaan myös korjata laskennallisesti, jolloin puhutaan normeeratusta kulutuksesta. Käytännössä kannattaa siksi verrata saman kuukauden kulutusta eri vuosina eikä esimerkiksi tammikuuta heinäkuuhun. Jos haluat selvittää, paljonko sähköä kuluu muuhun kuin tilojen lämmitykseen, Motiva neuvoo tarkastelemaan kulutustietoja lämmityskauden ulkopuolelta, tavallisen arkiviikon ajalta.

Kuukausilasku ei myöskään välttämättä vastaa saman kuukauden kulutusta. Sähkömarkkinalain mukaan laskutus perustuu pääsääntöisesti mitattuun kulutukseen vähintään neljästi vuodessa. Tasasuuruisista maksueristä voi sopia, mutta ne tasataan toteutuneen kulutuksen mukaan. Kun haluat tietää todellisen kuukausikulutuksesi, katso se verkkopalvelusta tai datahubista eikä laskun loppusummasta. Siirron, myynnin ja verojen jakautumista laskulla käsitellään artikkelissa sähkön siirrosta ja myynnistä.

Kausivaihtelu on myös syy siihen, miksi vuosikulutus kannattaa katsoa kokonaiselta 12 kuukauden jaksolta. Jos lasket vuosiarvion pelkistä kesäkuukausista, luku jää sähkölämmitteisessä kodissa todennäköisesti selvästi liian pieneksi, ja talven kuukausista laskettuna se paisuu. Lämmitystavan ja sopimustyypin yhteyttä käsitellään artikkelissa lämmitysenergiasta ja sähkösopimuksesta.

Kun kulutuksesi muuttuu

Vuosikulutus ei ole pysyvä luku, vaan se muuttuu elämäntilanteen mukana. Kun jotain olennaista muuttuu, edellisen vuoden lukema kuvaa menneisyyttä eikä tulevaa vuotta, jolle sopimus tehdään.

Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi muutto, perheenlisäys tai asukkaan poismuutto, uusi lämpöpumppu, sähköauton hankinta tai saunan ja lattialämmityksen käyttötapojen muutos. Motivan mukaan hankinnat, kuten sähköauto, lämmityksen vaihtaminen lämpöpumppuun tai aurinkopaneelit, vaikuttavat sähkönkäytön määrään, ajankohtaan ja kustannuksiin. Silloin on järkevää lähteä liikkeelle omasta toteutuneesta kulutuksesta ja korjata sitä muutoksen suuntaan, esimerkiksi lisätä arvioon sähköauton lataus tai vähentää siitä sähkölämmitys, jos lämmitys on siirtynyt muuhun lähteeseen.

Energiaviraston mukaan sen vertailupalvelussa tarvitaan postinumero ja arvio vuosikulutuksesta. Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogin mukaan pienellä kulutuksella kannattaa kilpailuttaa perusmaksua ja suurella kulutuksella energiamaksua. Mitä lähempänä arvio on todellista tulevaa kulutusta, sitä paremmin vertailun järjestys vastaa omaa tilannettasi. Kun olet asunut uudessa kodissa vuoden, vertaa alkuperäistä arviotasi toteutuneeseen kulutukseen ja käytä seuraavalla kerralla omaa lukua. Muutossa sähkösopimukseen liittyvistä vaiheista kerrotaan artikkelissa sähkösopimuksesta muutossa.

Yhteenveto

Sähkönkulutukselle ei ole yhtä keskiarvoa, joka sopisi kaikkiin koteihin. Energiaviraston vertailupalvelun oletusprofiilit ulottuvat kaukolämpöisen kerrostaloasunnon 2 000 kilowattitunnista sähkölämmitteisen omakotitalon 18 000 kilowattituntiin vuodessa (tarkistettu 3.11.2026). Motivan esimerkkitalouksissa (2024–2025) kulutus on 3 100 kilowattituntia yksin asuvan 50 neliön kaukolämpöisen kerrostaloasunnon esimerkissä, jossa on sähkökiuas ja kylpyhuoneen lattialämmitys, ja 18 900 kilowattituntia nelihenkisen 120 neliön sähkölämmitteisen omakotitalon esimerkissä. Profiilit ja esimerkit perustuvat eri oletuksiin, joten ne ovat lähtökohtia eivätkä tilastoja.

Oman vuosikulutuksesi löydät laskulta, sähköyhtiön verkkopalvelusta tai, kun sinulla on voimassa oleva sähkösopimus, valtakunnallisesta datahubista. Jos historiaa ei ole, vertaa kotiasi lähteiden esimerkkeihin tai käytä HintaPulssin arviota ja tarkista sen kentät. Lähteiden esimerkeissä kulutusta nostavat erityisesti sähkölämmitys, lämmin käyttövesi, sauna, lattialämmitys ja sähköauto, ja talven ja kesän välinen vaihtelu johtuu ennen kaikkea lämmitystarpeesta. Katso siksi vuosikulutus kokonaiselta 12 kuukauden jaksolta ja päivitä arviota, kun kotisi tilanne muuttuu.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä teen, jos laskun vuosikulutusarvio näyttää selvästi väärältä? Laskun arvio perustuu Energiaviraston mukaan edelliseen vuoteen, joten se ei tunne muutoksia, jotka ovat tapahtuneet sen jälkeen. Tarkista toteutunut kulutus viimeisiltä 12 kuukaudelta sähköyhtiön verkkopalvelusta tai datahubista ja vertaa sitä arvioon. Jos lukemat eivät vastaa toisiaan eikä syy selviä, kysy asiasta sähköyhtiöltäsi.

Voiko joku toinen katsoa kulutustietojani puolestani? Datahubin ylläpitäjän mukaan OmaDatahubissa voi asioida toisen henkilön puolesta, jos tämä on valtuuttanut asioijan Suomi.fi-valtuuksissa. Valtuusasiaksi valitaan ”Sähkösopimusten tietojen katselu”, ja jos valtuuttaminen ei onnistu omatoimisesti, sen voi tehdä avustettuna. Ylläpitäjän mukaan toisen puolesta asiointi ei ole mahdollista, jos henkilöllä on turvakielto.

Näkyvätkö datahubissa myös edellisen asuntoni sähkösopimuksen tiedot? Ylläpitäjän mukaan OmaDatahubissa näkyvät myös aiempien sähkösopimustesi tiedot, kun sinulla on kirjautumishetkellä voimassa oleva sähkösopimus. Jos sopimusten väliin tulee tauko, vanhat tiedot säilyvät enintään kuusi vuotta. Jos löydät edellisen asuntosi kulutuksen portaalista tai vanhoilta laskuilta, se kertoo uuden kodin kulutuksesta vain suuntaa, kun uusi koti on kooltaan tai lämmitystavaltaan erilainen.

Kannattaako vertailuun syöttää hieman yläkanttiin arvioitu kulutus? Arviota ei kannata tietoisesti kasvattaa eikä pienentää, koska kulutus vaikuttaa siihen, kumpi painaa enemmän: perusmaksu vai kilowattituntihinta. Liian suuri luku korostaa kilowattituntihinnan merkitystä ja liian pieni perusmaksun merkitystä. Jos olet epävarma, voit tehdä vertailun kahdella eri kulutuksella ja katsoa, muuttuuko järjestys.

Lähteet

• Energiavirasto: Näin sähkölaskusi muodostuu
• Energiavirasto: Sähkönmyyjän vaihto
• Energiavirasto: Sahkonhinta.fi – sähkösopimusten vertailupalvelu, kulutusprofiilit tarkistettu 3.11.2026
• Motiva ja Energiavirasto: Sinä ratkaiset – millainen sähkönkäyttäjä olet (infografiikka, Motiva Oy 2024–2025)
• Motiva: Seuraa sähkön ja energian kulutustasi, päivitetty 24.2.2026
• Tilastokeskus: Asumisen energiankulutus 2024 (Suomen virallinen tilasto, tiedote 4.12.2025)
• Kantaverkkoyhtiö (datahubin ylläpitäjä): Kirjautuminen datahubin asiakasportaaliin
• Kantaverkkoyhtiö (datahubin ylläpitäjä): Datahubin valtuutuspalvelu
• Finlex: Sähkömarkkinalaki (588/2013), ajantasainen säädös
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Mikä sähkösopimus kannattaisi valita? (KKV-blogi, 20.1.2026)