Sähkösopimustyypit: kiinteä, pörssi, hybridi ja muut
Sähkösopimustyypit selitettynä: kiinteä, pörssi, markkinahinta, hybridi ja kulutusvaikutus, määräaikainen tai toistaiseksi voimassa ja mitä HintaPulssi vertaa.
Sähkösopimukset eroavat toisistaan kahdella tavalla: kuinka pitkään sopimus sitoo ja miten sähköenergian hinta määräytyy. Kestoltaan sopimus on joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Hinnoittelun perusteella Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Energiaviraston joulukuussa 2025 julkaisema sähkön vähittäismarkkinaselvitys erottaa pörssisähkön, markkinahinnan, hybridin, kulutusvaikutuksen sekä toistaiseksi voimassa olevan ja määräaikaisen kiinteän hinnan. Energiavirasto jakaa omalla kuluttajasivullaan sopimukset kiinteähintaisiin, muuttuvahintaisiin ja hybridisopimuksiin.
Artikkeli käy läpi kunkin tyypin hinnoittelun, hybridi-nimen kaksi merkitystä ja sen, mitkä tyypit ovat HintaPulssin vertailussa. Valintaa pörssisähkön ja kiinteän hinnan välillä käsitellään artikkelissa pörssisähkö vai kiinteä sähkösopimus.
Sopimustyypit yhdellä silmäyksellä
Taulukko on KotienKodin tiivistys vähittäismarkkinaselvityksen taulukoista ja tekstistä, joissa sopimukset on eroteltu sähköenergian hinnan muodostumisen ja hintavaihtelulta suojaamisen perusteella. Se kuvaa vain energian hintaa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogin mukaan sähkösopimuksen hinnassa on lähes poikkeuksetta kaksi osaa: perusmaksu ja energian hinta.
| Tyyppi | Energian hinta selvityksen mukaan | Suoja hintavaihtelulta selvityksen mukaan |
|---|---|---|
| Pörssisähkö | Sähköpörssin 15 minuutin välein vaihteleva hinta ja myyjän marginaali | Ei suojaa |
| Markkinahinta | Spot- tai futuurimarkkinan edeltävän kuukauden keskihinta ja marginaali | Kuukauden sisäiseltä vaihtelulta |
| Hybridi (selvityksen merkitys) | Kiinteä hinta ja prosenttiosuus edeltävän kuukauden keskihinnasta | Kuukauden sisäiseltä, osittain myös kuukausien väliseltä |
| Kulutusvaikutus | Kiinteä hinta ja kuukausittain vaihteleva kulutusvaikutus | Ei kuukauden sisäiseltä; kuukausien väliseltä määräaikaisena, toistaiseksi voimassa olevana vain osittain |
| Toistaiseksi voimassa oleva kiinteä | Kiinteä hinta, joka voi muuttua kuukauden varoitusajalla | Kuukauden sisäiseltä, kuukausien väliseltä vain osittain |
| Määräaikainen kiinteä | Kiinteä hinta, joka pysyy samana koko sopimusjakson | Molemmilta |
Selvityksen mukaan hintavaihtelu koostuu kuukauden sisäisestä liikkeestä keskihinnan ympärillä ja kuukausien välisestä keskihinnan liikkeestä, ja sopimustyypit suojaavat näiltä eri tavoin. Samalla kulutuksella laskun loppusumman suurin vaihtelu johtuu selvityksen mukaan kuukausien välisestä vaihtelusta.
HintaPulssi hakee vertailuunsa päivittäin Energiaviraston sahkonhinta.fi-tuotelistalta kotitalouksien kiinteähintaiset ja pörssihintaiset yleissähkötuotteet. Voit verrata kiinteähintaisia ja pörssisähkösopimuksia omalla kulutuksellasi: vertailu laskee arvion vuosikustannuksesta, ja edullisimman tarjouksen rinnalla näet toisen hinnoittelumallin edullisimman tarjouksen. Hinnat sisältävät arvonlisäveron mutta eivät sähkönsiirtoa.
Tarkista, löytyykö edullisempi sähkösopimus
Vastaa muutamaan kysymykseen tässä. Vertailu laskee arvion vuosikustannuksesta omalla kulutuksellasi ja näyttää arvion erosta edullisimpaan sopimukseen.
Maksuton, ei vaadi tiliä. Päätät itse, vaihdatko.
Ladataan vertailua…
Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva
Hinnoittelutavan lisäksi sopimukset eroavat siinä, onko niille sovittu päättymispäivä. Selvitys erottaa kaksi eri asiaa: ehtojen sitovuuden keston ja sen, kuinka usein sovittu hinta vaihtuu.
Energiaviraston mukaan määräaikaisessa sopimuksessa toimituksesta sovitaan ennalta määrätyksi ajaksi, joka sitoo sekä ostajaa että myyjää, ja yleisimmin tällaiset sopimukset kestävät vuoden tai kaksi. Määräajan umpeuduttua sopimus päättyy sähkömarkkinalain mukaan. Jos sopimus on tehty kuluttajan kanssa yli kahdeksi vuodeksi, kuluttaja saa kahden vuoden kuluttua irtisanoa sen samalla tavalla kuin toistaiseksi voimassa olevan. Myyjä ei lain mukaan saa muuttaa määräaikaista sopimusta sopimuksessa yksilöidyllä perusteella eikä olosuhteiden olennaisen muuttumisen kaltaisesta erityisestä syystä. Muutos on silti mahdollinen, jos se perustuu lainsäädännön muutokseen tai viranomaisen päätökseen, jota myyjä ei voinut ottaa huomioon sopimusta tehtäessä, ja ehtoihin saa tehdä vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta sopimuksen keskeiseen sisältöön.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on voimassa, kunnes se irtisanotaan. Loppukäyttäjän irtisanomisaika on sähkömarkkinalain mukaan kaksi viikkoa. Myyjä saa muuttaa tällaisen sopimuksen hintaa sopimuksessa yksilöidyllä perusteella, kunhan sopimuksen sisältö ei olennaisesti muutu, sekä lakimuutoksen tai viranomaisen päätöksen vuoksi, jota ei sopimusta tehtäessä voitu ottaa huomioon, tai laissa mainitusta erityisestä syystä. Muutoksesta on lähetettävä ilmoitus, ja jos peruste on muu kuin lakimuutos tai viranomaisen päätös, muutos saa tulla kuluttajan osalta voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.
Selvityksen mukaan määräaikaiset sopimukset ovat ainoa tapa varmistaa, että hinta tai hinnan määräytymisperuste pysyy samana yli kuukauden. Selvitys huomauttaa, että vaikka toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa kerrottaisiin hinnan vaihtuvan esimerkiksi kolmen kuukauden välein, myyjä voi muuttaa ehtoja kuukauden varoitusajalla tai irtisanoa sopimuksen kahden viikon varoitusajalla. Toimitusvelvollisuuden piirissä olevaa sopimusta myyjä ei selvityksen mukaan saa irtisanoa lainkaan. Määräajan pituuden valintaa käsitellään artikkelissa 12 vai 24 kuukauden määräaikaisesta sähkösopimuksesta.
Kiinteä hinta: yleis-, aika- ja kausisähkö
Kiinteähintaisiksi selvitys lukee kaikki sopimukset, joissa laskutukseen sovelletaan yhtä tai useampaa etukäteen sovittua kiinteää hintaa. Yleissähkössä on selvityksen mukaan yksi hinta kaikille ajanjaksoille, aikasähkössä eri hinta päivälle ja yölle ja kausisähkössä eri hinta talvipäivälle ja muulle ajalle.
Energiaviraston mukaan kiinteähintaisessa sopimuksessa hinta sovitaan etukäteen, eikä se muutu sopimusjakson aikana. Kiinteä hinta sopii viraston mukaan sinulle, jos haluat varmuutta siitä, mitä maksat, tai jos et pysty lainkaan siirtämään kulutustasi halvemmille ajankohdille.
Toistaiseksi voimassa olevien kiinteiden sopimusten hinnat seuraavat selvityksen mukaan tukkumarkkinan kehitystä. Niiden hinnat nousevat tyypillisesti myös voimassa oleville sopimuksille, kun tukkuhinnat nousevat, ja toisaalta ne laskevat, jos markkinatilanne muuttuu merkittävästi. Selvityksen mukaan tällaisia sopimuksia markkinoidaan usein esimerkiksi perussähkön tai yleissähkön nimellä.
Kiinteähintaisen sopimuksen muodoksi selvitys lukee myös pakettisopimukset, joissa sovitaan yksi kiinteä kuukausihinta, joka kattaa kulutuksen tiettyyn määrään asti. Niissä energian hinta on nimellisesti nolla senttiä kilowattitunnilta, mutta selvityksen mukaan se on tosiasiassa sisällytetty perusmaksuun.
Pörssisähkö ja markkinahintasopimus
Pörssisähkössä ja markkinahintasopimuksessa ei sovita kiinteästä hinnasta, vaan siitä, miten hinta määräytyy. Selvityksen mukaan tällaiset hinnanmääräytymisperusteet sitovat kumpaakin osapuolta samalla tavalla kuin sovittu kiinteä hinta.
Pörssisähkössä energian hinta muodostuu selvityksen mukaan sähköpörssin 15 minuutin välein vaihtelevasta hinnasta ja myyjän marginaalista. Se on selvityksen mukaan kaikkein eniten vaihteleva sopimustyyppi: kuluttaja kohtaa tukkumarkkinan koko hintavaihtelun ja joutuu kestämään kalleimmat jaksot, mutta pääsee myös hyödyntämään halvimmat. Energiaviraston mukaan muuttuvahintaisessa sopimuksessa sähkölaskun loppusummaa ei tiedetä sopimusta tehtäessä. Sähkömarkkinalaissa sopimus, joka seuraa pörssihintaa markkinoiden selvitysaikavälein, on dynaamisen hinnan sopimus, ja sen solmiminen edellyttää loppukäyttäjän nimenomaista tahdonilmaisua. Tällaista sopimusta tarjotessaan myyjän on lain mukaan kerrottava sen mahdollisuuksista, kustannuksista ja riskeistä sekä vaatimuksista mittauslaitteistolle. Marginaalin ja perusmaksun vertailua käsitellään artikkelissa pörssisähkön marginaalista ja perusmaksusta.
Markkinahintasopimuksessa energian hinta on selvityksen määritelmän mukaan spot- tai futuurimarkkinan edeltävän kuukauden keskihinta, johon lisätään marginaali. Selvityksen alaviitteen mukaan hinta voi olla sidottu myös johdannaistuotteen keskihintaan, ja keskihinta voi muodostua usean kuukauden perusteella. Saman kuukauden aikana kulutettu sähkö maksaa selvityksen mukaan saman verran, mutta hinta muuttuu kuukaudesta toiseen. Selvityksen mukaan tällainen sopimus suojaa kalleimmilta piikeiltä mutta estää samalla hyödyntämästä kuukauden halvimpia hetkiä.
Määräaikainenkin sopimus voi olla pörssihintainen. Selvityksen mukaan määräaikaiset pörssisopimukset ovat sähkökriisin jälkeen pitkälti poistuneet markkinalta. Selvityksen mukaan ne ovat kuluttajan kannalta vaarallisia, koska ne eivät suojaa hintavaihtelulta mutta estävät määräaikaisuuden vuoksi vaihtamasta vakaampaan sopimukseen.
Hybridi: sama nimi, eri sopimus
Nimitys hybridi ei yksin kerro, miten sopimuksen hinta muodostuu. Tämän artikkelin lähteet tarkoittavat sillä kahta eri sopimusta.
Vähittäismarkkinaselvityksessä hybridillä tarkoitetaan sopimusta, jossa kiinteään osaan lisätään kuukausittain tietty osuus pörssin tai johdannaistuotteen keskihinnasta, tyypillisesti edeltävältä kuukaudelta. Selvityksen mukaan tällainen sopimus suojaa kuukauden sisäiseltä vaihtelulta ja osittain myös kuukausien väliseltä, koska kuukausien välinen vaihtelu ei siirry hintaan täysimääräisenä. Mitä pienempi vaihtuva osuus on, sitä suurempi on selvityksen mukaan tyypillisesti kiinteä hinta ja sitä pienempi hinnan vaihtelu. Silloin halvoista kuukausista ei myöskään hyödy täysimääräisesti.
Energiavirasto taas kuvaa hybridisopimuksen kiinteän ja muuttuvan hinnan yhdistelmäksi, jossa hinta muodostuu perusmaksusta, kiinteästä kilowattituntihinnasta ja kulutusvaikutuksesta. Viraston mukaan kulutusvaikutus määräytyy kuukausittain sen perusteella, miten oma kulutuksesi painottuu pörssihinnoille. Viraston hybridisopimus vastaa siis selvityksen kulutusvaikutussopimusta. Myös Motiva lukee hybridisopimuksen joustosopimuksiin samaan ryhmään kulutusvaikutussopimusten kanssa.
Selvityksen merkityksessä hybridin hinta pysyy saman kuukauden sisällä samana, joten kulutuksen ajoittaminen kuukauden sisällä ei sitä muuta. Kulutusvaikutukseen perustuvassa hybridissä ajoitus taas vaikuttaa hintaan. Kun tarjouksessa lukee hybridi, tarkista siksi ehdoista, lisätäänkö kiinteään hintaan osuus keskihinnasta vai kulutusvaikutus.
Kulutusvaikutussopimus
Kulutusvaikutussopimuksessa on kiinteä hinta, johon lisätään tai josta vähennetään joka kuukausi kulutusvaikutus. Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogi kuvaa sopimusta kiinteän ja muuttuvahintaisen sopimuksen yhdistelmäksi, jossa on yksi hinta, johon voi vaikuttaa ajoittamalla kulutusta.
Selvityksen kirjoitushetkellä yhtiöt laskivat kulutusvaikutuksen samalla tavalla. Asiakkaan edeltävän kuukauden kulutukselle laskettiin keskihinta ikään kuin sähkö olisi ostettu pörssistä varttihinnoin, ja tätä verrattiin saman kuukauden painottamattomaan pörssin keskihintaan. Kulutusvaikutus on näiden erotus. Selvityksen mukaan kulutusvaikutussopimus on siksi käytännössä pörssisähkösopimus, jossa kuukausien välinen vaihtelu on kiinnitetty kiinteän hinnan tasolle, mutta kuukauden sisäinen vaihtelu tulee asiakkaalle yhtä suurena kuin pörssisähkössä.
Selvityksen mukaan vain määräaikaiset kulutusvaikutussopimukset ja määräaikaiset kiinteähintaiset sopimukset suojaavat kuluttajaa poikkeustilanteiden erittäin korkeilta hinnoilta, koska ne ovat ainoat täysin kuukausien väliseltä vaihtelulta suojaavat sopimukset. Toistaiseksi voimassa oleva kulutusvaikutussopimus on selvityksen mukaan riskeiltään lähempänä pörssisähköä kuin määräaikainen kulutusvaikutussopimus, ja selvitys lukee sen tyyppeihin, jotka sopivat vain harvoihin tilanteisiin.
Hyöty riippuu siitä, voitko siirtää kulutusta. Selvityksen mukaan kulutusvaikutus on ilman ohjattavia kuormia tyypillisesti positiivinen eli hintaa nostava. Blogin mukaan ilman esimerkiksi yön halpoihin ajankohtiin ohjattavia sähkökuormia negatiivisen kulutusvaikutuksen saaminen on lähes mahdotonta. Kulutusjouston taloudellinen hyöty jää Motivan mukaan kulutusvaikutussopimuksissa yleensä pienemmäksi kuin pörssisähkösopimuksissa.
Yhdistelmät, hintakiinnitys ja sähkön alkuperä
Osa sopimuksista yhdistää edellä kuvattuja tyyppejä. Selvitys mainitsee esimerkkinä vuoden määräaikaisen sopimuksen, joka noudattaa kesällä pörssisähkön hinnoittelua ja muuttuu talveksi kiinteähintaiseksi, sekä pörssisopimukset, joissa on mahdollisuus vaihtaa määräaikaiseen kiinteään hintaan. Selvityksessä tällaiset sopimukset ovat siirtymiä tyypistä toiseen eivätkä oma hinnanmuodostustapansa. Tällaisessa sopimuksessa kannattaa siis selvittää, mikä tyyppi on voimassa milloinkin ja millä ehdoilla vaihto tapahtuu.
Sähkön alkuperä ei ole hinnoittelutyyppi vaan sopimuksen ominaisuus, joka voi liittyä mihin tahansa edellä mainituista tyypeistä. Energian alkuperätakuista annetun lain mukaan myyjän, joka myy uusiutuvilla energialähteillä tai ydinvoimalla tuotettua sähköä, on varmennettava sen alkuperä vastaavalla määrällä peruutettuja alkuperätakuita. Sähkön alkuperätakuurekisteriä ylläpitää lain mukaan kantaverkonhaltija, ja Energiavirasto valvoo lain noudattamista. Alkuperätakuista kerrotaan tarkemmin artikkelissa uusiutuvasta sähköstä ja alkuperätakuusta.
Näin tunnistat sopimustyypin tarjouksesta
Tarjouksen nimi kertoo tyypistä vähän, joten tarkista se ehdoista. Selvityksen mukaan ennen sopimusta kannattaa selvittää, millaisia hintavaihteluita sopimus sisältää ja miten sen hinta ja muut ehdot voivat muuttua, eikä sopimusta kannata valita, jos sen toimintaa ei ymmärrä.
- Kesto: onko sopimus määräaikainen, ja jos on, mihin päivään asti.
- Energian hinta: onko se kiinteä luku, varttihinta ja marginaali, kuukauden keskihinta ja marginaali vai kiinteä hinta, johon lisätään osuus keskihinnasta tai kulutusvaikutus.
- Vaihtuvan osan peruste: onko se sidottu pörssin vai johdannaistuotteen keskihintaan ja yhden vai usean kuukauden jaksoon.
- Perusmaksu: kuukausittainen perusmaksu ja mahdolliset määräaikaiset alennukset.
- Jatko: mitä sopimukselle tapahtuu määräajan päättyessä tai kiinnitysjakson jälkeen.
Energiavirasto neuvoo tutustumaan ehtoihin huolella ennen sopimuksen tekemistä ja katsomaan viraston oman hintavertailupalvelun tuotetietojen ohella myyjän verkkosivulta mahdolliset lisätiedot. Vertailuvälinelain mukaan Energiaviraston ylläpitämällä sivustolla voi verrata myyjien tarjoamia sopimuksia, myös dynaamisen hinnan sopimuksia, ja hinnat sinne ilmoittavat vertailuun rekisteröityneet myyjät. Ehtojen tarkistuslista on artikkelissa sähkösopimuksen ehdoista.
Yhteenveto
Sähkösopimuksen tyyppi muodostuu kahdesta valinnasta: sopimuksen kestosta ja energian hinnoittelutavasta. Määräaikainen sopimus sitoo molempia osapuolia sovitun ajan, kuluttajaa kuitenkin enintään kaksi vuotta. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voit irtisanoa kahden viikon irtisanomisajalla, ja myyjä voi muuttaa sen hintaa laissa säädetyin perustein ilmoituksen jälkeen. Selvityksen mukaan vain määräaikainen sopimus varmistaa hinnan tai sen määräytymisperusteen pysyvyyden yli kuukauden.
Hinnoittelussa vaihtoehtoja ovat kiinteä hinta, pörssisähkö, kuukauden keskihintaan perustuva markkinahinta sekä kiinteän hinnan ja vaihtuvan osan yhdistelmät eli hybridi ja kulutusvaikutus. Hybridi tarkoittaa selvityksessä kiinteää hintaa ja osuutta kuukauden keskihinnasta, mutta Energiavirastolla kulutusvaikutussopimusta, joten tarkista hinnan muodostuminen ehdoista. HintaPulssin vertailussa ovat kiinteähintaiset ja pörssihintaiset yleissähkötuotteet.
Vertaa sähkösopimuksia omalla kulutuksellasi
Kerro kulutuksesi ja nykyinen hintasi. HintaPulssi arvioi vuosikustannuksen ja näyttää, mikä sopimus on sinulle arviolta edullisin.
Vertaa sähkösopimuksiaMaksuton, ei vaadi tiliä. Päätät itse, vaihdatko.
Usein kysytyt kysymykset
Onko hybridisähkö sama asia kuin kulutusvaikutussopimus? Se riippuu siitä, kuka nimeä käyttää. Energiaviraston kuluttajasivulla hybridisopimus tarkoittaa kiinteää kilowattituntihintaa ja kulutusvaikutusta, kun taas vähittäismarkkinaselvityksessä hybridi on kiinteä hinta, johon lisätään osuus kuukauden keskihinnasta. Tarjouksen ehdoista näet, kummasta on kyse.
Voiko kulutusvaikutussopimuksen hinta olla korkeampi kuin sen kiinteä hinta? Voi. Kulutusvaikutus joko vähennetään kiinteästä hinnasta tai lisätään siihen, ja selvityksen mukaan ilman ohjattavia kuormia se tyypillisesti nostaa hintaa. Määräaikaisessa sopimuksessa kiinteä osa pysyy kuitenkin samana koko sopimusjakson.
Voinko käyttää HintaPulssia, jos minulla on nyt hybridisopimus? Voit. Nykyisen sopimuksesi voit kuvata vertailussa hybridiksi, jolloin osa kulutuksesta lasketaan kiinteällä hinnalla ja loput pörssihinnalla, tai kertoa keskimääräisen kuukausilaskusi. Uusi sopimus tehdään valitsemasi palveluntarjoajan sivulla, jossa lopullinen hinta ja ehdot vahvistetaan.
Lähteet
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja Energiavirasto: Sähkön vähittäismarkkinaselvitys (Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusraportteja 5/2025), julkaistu 11.12.2025
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Mikä sähkösopimus kannattaisi valita? (KKV-blogi, 20.1.2026)
- Energiavirasto: Sähkönmyyjän vaihto (kuluttajasivu)
- Motiva: Sähkönkäytön ohjaus – näin hyödynnät sähkön hintavaihtelut kotonasi, päivitetty 24.3.2026
- Finlex: Sähkömarkkinalaki (588/2013), ajantasainen säädös
- Finlex: Laki energian alkuperätakuista (1050/2021), ajantasainen säädös
- Finlex: Laki sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä (498/2023), ajantasainen säädös
