Pörssisähkön marginaali ja perusmaksu: näin vertaat

Pörssisähkön marginaali on myyjän oma lisä pörssihintaan, ja se maksetaan jokaiselta kilowattitunnilta. Perusmaksu on puolestaan kiinteä kuukausimaksu, joka ei riipu kulutuksesta. Kumpi painaa vertailussa enemmän, riippuu vuosikulutuksestasi: mitä vähemmän sähköä kuluu, sitä suurempi merkitys perusmaksulla on, ja mitä enemmän kuluu, sitä enemmän ratkaisee marginaali. Pelkästä marginaalista et siis näe, onko tarjous edullinen, vaan se selviää vasta, kun lasket koko vuoden kustannuksen omalla kulutuksellasi.

Tässä artikkelissa näet, mistä pörssisopimuksen hinta koostuu, miten lasket sen vuosikustannuksen ja miten löydät kahden tarjouksen tasapainopisteen. Lisäksi käydään läpi arvonlisävero, 15 minuutin jakso, sopimukset ilman perusmaksua ja muut hintaan vaikuttavat ehdot. Jos pohdit vielä, valitsetko ylipäätään pörssisähkön vai kiinteän hinnan, lue ensin artikkeli pörssisähkön ja kiinteän sopimuksen valinnasta.

Mistä pörssisopimuksen hinta koostuu

Pörssisopimuksen hinnassa on kolme osaa, ja vain kaksi niistä on myyjän päätettävissä. Kun tiedät, mikä osa on kaikille sama, vertailu helpottuu.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Energiaviraston selvityksen mukaan pörssisähkön energian hinta muodostuu 15 minuutin välein vaihtelevasta pörssihinnasta ja myyjän marginaalista. Marginaalin rinnalla sopimuksessa on yleensä kiinteä perusmaksu euroina kuukaudessa. Selvityksen mukaan marginaalista käytetään myös esimerkiksi nimityksiä välityspalkkio tai toimitusmaksu, joten tarjouksissa sama asia voi esiintyä eri nimellä.

Pörssihinta määräytyy selvityksen mukaan jokaiselle yhtiölle samalla tavalla. Siksi myyjien hintaerot pörssisopimuksissa syntyvät perusmaksusta ja marginaalista. Selvityksessä todetaan kuitenkin, että marginaali ja perusmaksu ovat vain pieni osa pörssisopimuksen kokonaishinnasta, ja laskun loppusummaan vaikuttavat pörssin varttihinnat huomattavasti enemmän. Kun valitset pörssisopimusten välillä, et voi vaikuttaa pörssihintaan, mutta marginaalin ja perusmaksun eroon voit.

Sähkön siirto ja sähkövero eivät kuulu tähän vertailuun. Siirron hoitaa alueesi verkkoyhtiö, jota et voi kilpailuttaa, ja sähkövero huoltovarmuusmaksuineen kerätään siirron laskulla tai yhteislaskun siirto-osuudessa. Ne pysyvät samoina, valitsitpa minkä tahansa pörssisopimuksen. Laskun kaikki osat on käyty läpi artikkelissa sähkön siirrosta ja myynnistä.

Näin lasket vuosikustannuksen ja tasapainopisteen

Vertailun perusta on vuosikustannus, koska siinä marginaali ja perusmaksu tulevat yhteismitallisiksi. Laskemiseen tarvitset vuosikulutuksesi ja tarjousten hinnat.

Laske vuosikustannus näin: kerro vuosikulutus pörssihinnan arviolla ja marginaalilla yhteenlaskettuna, lisää 12 kuukauden perusmaksut ja vähennä mahdollinen alennus sille ajalle, jonka se on voimassa. Kaavana se on (pörssihinnan arvio + marginaali) × vuosikulutus + 12 × perusmaksu − alennus. Toteutunut kulutus löytyy valtakunnallisesta datahubista ja sähköyhtiön verkkopalvelusta, ja sähkölaskulla on yleensä edelliseen vuoteen perustuva arvio vuosikulutuksesta. Ilman omaa lukua voit lähteä liikkeelle Energiaviraston vertailupalvelun oletusprofiileista: niissä kaukolämmitetyn kerrostaloasunnon vuosikulutukseksi on oletettu 2 000 kWh ja sähkölämmitetyn omakotitalon 18 000 kWh (tarkistettu 2.11.2026).

Seuraava esimerkki on kuvitteellinen, eivätkä sen luvut kuvaa nykyisiä tai tulevia hintoja. Sopimuksessa A marginaali on 0,2 snt/kWh ja perusmaksu 6 €/kk. Sopimuksessa B marginaali on 0,6 snt/kWh ja perusmaksu 2 €/kk. Pörssihinnan arvioksi on oletettu 8 snt/kWh molemmille, ja kaikki hinnat sisältävät arvonlisäveron. Siirtoa ja sähköveroa ei ole laskettu mukaan.

Pienellä kulutuksella B on edullisempi, vaikka sen marginaali on kolminkertainen, koska sen perusmaksut ovat vuodessa 48 euroa pienemmät. Suurella kulutuksella tilanne kääntyy, sillä 0,4 sentin marginaaliero kertyy 18 000 kilowattitunnista 72 euroksi. Pörssihinnan osuus, 160 tai 1 440 euroa, on esimerkissä molemmissa sopimuksissa sama, joten se ei vaikuta järjestykseen.

Tasapainopisteen löydät jakamalla perusmaksujen vuosieron marginaalien erolla. Esimerkin luvuilla laskutoimitus on 4 800 snt ÷ 0,4 snt/kWh, mikä tekee 12 000 kWh vuodessa. Jos kulutat vähemmän, pienemmän perusmaksun sopimus on edullisempi, ja jos enemmän, pienemmän marginaalin sopimus. Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogissa neuvotaan samaan suuntaan: pienellä kulutuksella kannattaa kilpailuttaa perusmaksua ja suurella energiamaksua.

Tasapainopisteen laskeminen ei edellytä pörssihinnan ennustamista, kunhan molemmat sopimukset seuraavat pörssihintaa samalla tavalla. Pörssihinnan arvio ratkaisee kuitenkin sen, paljonko sähkö kokonaisuudessaan maksaa. HintaPulssissa voit verrata pörssisopimuksia omalla kulutuksellasi: vertailu laskee arvion sopimusten vuosikustannuksesta ja ottaa postinumerosi avulla mukaan alueelliset tuotteet. Valitsemasi tarjouksen sopimus tehdään palveluntarjoajan omalla sivulla, jolle vertailu ohjaa sinut. Jos siirryt kumppanilinkin kautta, saatamme saada palkkion, mutta se ei vaikuta tarjousten järjestykseen eikä maksamaasi hintaan.

Arvonlisävero ja 15 minuutin jakso

Kaksi asiaa sotkee vertailua helposti: onko hinta ilmoitettu verollisena vai verottomana, ja millä jaksolla pörssihinta lasketaan. Kummankin voit tarkistaa ennen sopimuksen tekemistä.

Energiaviraston mukaan arvonlisävero, 25,5 prosenttia, peritään kaikista sähkölaskun osista, myös kiinteistä kuukausimaksuista. Tämä tarkoittaa, että laskullasi myös marginaali ja perusmaksu sisältävät veron. Verokanta 25,5 prosenttia on ollut voimassa syyskuun 2024 alusta. Jos jokin hinta on ilmoitettu ilman veroa, muunna se verolliseksi kertomalla luvulla 1,255 ennen vertailua. Esimerkiksi veroton 0,40 snt/kWh vastaa verollisena noin 0,50 snt/kWh ja veroton 4,00 €/kk verollisena 5,02 €/kk. HintaPulssin vertailussa hinnat sisältävät arvonlisäveron mutta eivät sähkönsiirtoa.

Sähköpörssi siirtyi 1.10.2025 tunnin jaksoista 15 minuutin kaupankäyntijaksoon, joten pörssihinta määräytyy nyt vartin välein. Energiaviraston mukaan muutos voi vaikuttaa pörssisähkösopimukseen, ja myyjältä voi tarkistaa, koskeeko se oman sopimuksen ehtoja. Vertailussa tämä tarkoittaa, että tarjousten ehdoista kannattaa katsoa, millä jaksolla kunkin sopimuksen pörssihinta lasketaan.

HintaPulssin vertailussa pörssisähkön hinta on arvio, joka perustuu sähköpörssin futuurihintoihin seuraaville 12 kuukaudelle, ja toteutuva hinta voi poiketa arviosta. Vertailu käyttää samaa arviota kaikille pörssisopimuksille, joten se ei kerro, miten oma kulutuksesi jakautuu kalliisiin ja halpoihin jaksoihin. Kulutuksen ajoituksesta kerrotaan artikkelissa sähkön hintapiikeistä.

Sähkö ilman perusmaksua

Sopimus ilman perusmaksua voi kuulostaa houkuttelevalta, koska kiinteää kuukausimaksua ei tule. Perusmaksuttomuus ei kuitenkaan yksin kerro hinnasta, ja tarjouksen arvo ratkeaa samalla laskulla kuin muidenkin.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogin mukaan sähkösopimusten hinta muodostuu lähes poikkeuksetta perusmaksusta ja energian hinnasta. Jos löydät tarjouksen, jossa perusmaksua ei ole, katso, kuinka suuri marginaali sen tilalla on. Jatketaan kuvitteellista esimerkkiä sopimuksella C, jonka marginaali on 1,0 snt/kWh ja perusmaksu 0 €/kk. Sopimukseen B verrattuna perusmaksujen ero on 24 euroa vuodessa ja marginaalien ero 0,4 senttiä, joten tasapainopiste on 6 000 kWh. Sopimukseen A verrattuna ero on 72 euroa ja 0,8 senttiä, jolloin tasapainopiste on 9 000 kWh.

Esimerkissä sopimuksen C marginaali ja perusmaksut maksavat 2 000 kWh:n kulutuksella 20 euroa vuodessa, kun sopimuksessa B ne maksavat 36 ja sopimuksessa A 76 euroa. Kun kulutus on 18 000 kWh, samat osat maksavat sopimuksessa C 180 euroa, sopimuksessa B 132 euroa ja sopimuksessa A 108 euroa. Perusmaksuton sopimus on siis esimerkissä edullisin vain pienellä kulutuksella, ja suurella kulutuksella se on kallein.

Nollan euron perusmaksu voi olla myös väliaikainen. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tammikuussa 2026 julkaistun blogin mukaan monet myyjät tarjoavat uusille asiakkaille määräaikaisia alennuksia, joissa perusmaksu lasketaan joksikin ajaksi nollaan. Jos sopimuksen B perusmaksu olisi kuuden ensimmäisen kuukauden ajan 0 €, ensimmäisen vuoden perusmaksut olisivat 12 euroa, mutta seuraavana vuonna taas 24 euroa. Laske siksi erikseen myös alennuskauden jälkeinen vuosi, ennen kuin vertaat tarjousta perusmaksuttomaan.

Muut ehdot, jotka vaikuttavat hintaan

Marginaali ja perusmaksu eivät kerro kaikkea. Samanlaisilta näyttävissä pörssisopimuksissa voi olla ehtoja, jotka muuttavat todellista hintaa tai sitä, miten helposti pääset vaihtamaan.

• Lisäpalvelut: Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogin mukaan pörssisopimuksiin sisältyvät lisäpalvelut voivat nostaa hintaa nopeasti, joten tarkista, mitä kuukausihintaan kuuluu.
• Alennukset: selvitä, kuinka kauan alennus on voimassa ja mikä hinta on sen jälkeen.
• Sopimuksen kesto: viranomaisselvityksessä todetaan, että määräaikainen pörssisopimus sitoo koko kaudeksi suojaamatta hintavaihtelulta.
• Hinnan muutokset: pörssihinnan vaihtelusta myyjä ei ilmoita erikseen, mutta marginaalin ja perusmaksun muuttamiseen sovelletaan sähkömarkkinalain hinnanmuutossääntöjä.
• Hyväksyntä: pörssin hintavaihtelua seuraava sopimus (laissa dynaamisen hinnan sopimus) edellyttää lain mukaan nimenomaista hyväksyntääsi, ja myyjän on kerrottava sen mahdollisuuksista, kustannuksista ja riskeistä.

Toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa marginaalin tai perusmaksun korotuksesta on ilmoitettava etukäteen. Jos korotus ei johdu lakimuutoksesta tai viranomaisen päätöksestä, se voi tulla voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä. Ilmoituksen sisällöstä ja omista vaihtoehdoistasi kerrotaan artikkelissa sähkön hinnankorotuksesta.

Yhteenveto

Pörssisopimuksessa maksat pörssihinnan, myyjän marginaalin ja yleensä perusmaksun, ja myyjien hintaerot syntyvät marginaalista ja perusmaksusta. Laske jokaisen tarjouksen vuosikustannus omalla kulutuksellasi: pörssihinnan arvio ja marginaali kerrottuna kulutuksella, siihen 12 kuukauden perusmaksut ja vähennyksenä alennus vain sen voimassaoloajalta. Kahden tarjouksen tasapainopiste on perusmaksujen vuosiero jaettuna marginaalien erolla. Sen alapuolella pienempi perusmaksu ja yläpuolella pienempi marginaali on edullisempi, kun sopimukset seuraavat pörssihintaa samalla tavalla.

Vertaa hintoja samalla perusteella, joko verollisina tai verottomina, ja kysy myyjältä, millä jaksolla pörssihinta lasketaan, jos ehdot eivät kerro sitä. Kun perusmaksuttoman sopimuksen marginaali on vertailtavaa tarjousta suurempi, se on edullisempi vain, jos kulutuksesi jää niiden tasapainopisteen alle, ja nollan euron perusmaksu voi olla määräaikainen alennus. Tarkista lopuksi lisäpalvelut, sopimuksen kesto ja se, miten marginaali ja perusmaksu voivat muuttua.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on hyvä marginaali pörssisähkössä? Marginaalin hyvyyttä ei voi arvioida irrallaan, koska sama marginaali tarkoittaa eri kulutuksilla eri euromääriä ja perusmaksu muuttaa kokonaisuuden. Euroina jokainen 0,1 senttiä marginaalia maksaa 2 000 kWh:n kulutuksella 2 euroa ja 18 000 kWh:n kulutuksella 18 euroa vuodessa. Euron kuukausimaksu taas maksaa 12 euroa vuodessa kulutuksesta riippumatta. Vertaa siksi tarjouksia vuosikustannuksella, älä pelkällä marginaalilla.

Näkyykö marginaali laskulla erikseen? Sähkömarkkinalain mukaan laskusta on näyttävä erikseen energian, siirron sekä verojen ja muiden maksujen osuus. Pörssisähkön laskulla energian hinta voi näkyä enintään kuukauden kulutuksella painotettuna keskihintana, ja laskutetun hinnan oikeellisuuden voi silloin tarkistaa myyjän asiakasportaalista. Marginaalin suuruuden voit tarkistaa sopimuksesi hintatiedoista.

Kannattaako vaihtaa pörssisopimuksesta toiseen pienen marginaalieron takia? Laske ensin, paljonko ero on omalla kulutuksellasi euroina vuodessa, ja ota mukaan perusmaksujen ero. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voit irtisanoa kahden viikon irtisanomisajalla, ja vaihtaessa uusi myyjä hoitaa yleensä vanhan sopimuksen päättämisen puolestasi. Jos sopimuksesi on määräaikainen, tarkista ensin sen ehdot, koska se sitoo yleensä koko kauden. Vaihdon vaiheet löydät artikkelista sähkösopimuksen vaihtamisesta.

Entä jos kulutukseni on kasvamassa, esimerkiksi sähköauton vuoksi? Tee laskelma sillä kulutuksella, jota odotat seuraavan vuoden aikana, koska tasapainopiste pysyy samana niin kauan kuin hinnat eivät muutu, mutta oma kulutuksesi voi siirtyä sen toiselle puolelle. Jos kulutus nousee rajan yli, pienemmän marginaalin sopimus voi muuttua edullisemmaksi, vaikka se on nyt kalliimpi. Kun tuleva kulutus ei ole tiedossa, HintaPulssin vertailu voi tehdä siitä arvion asuntotyypin, lämmitystavan, pinta-alan, asukkaiden määrän ja laitteiden pohjalta. Tarkista arvio myöhemmin toteutuneesta kulutuksesta.

Lähteet

• Finlex: Sähkömarkkinalaki (588/2013), ajantasainen säädös
• Energiavirasto: Näin sähkölaskusi muodostuu
• Energiavirasto: Sähkönmyyjän vaihto (kuluttajasivu)
• Energiavirasto: Sähkösopimusten vertailupalvelu sahkonhinta.fi, kulutusprofiilit, tarkistettu 2.11.2026
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Mikä sähkösopimus kannattaisi valita? (KKV-blogi 20.1.2026)
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Sähkön puhelinmyynti (kuluttajasivu)
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja Energiavirasto: Sähkön vähittäismarkkinaselvitys (Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusraportteja 5/2025), julkaistu 11.12.2025
• Verohallinto: Yleinen arvonlisävero nousee syyskuussa – näin se vaikuttaa kuluttajiin ja yrityksiin (tiedote 15.8.2024)