Sähkölasku: myynti, siirto ja verot – mitä voit kilpailuttaa

Sähkölasku koostuu kolmesta osasta: sähköenergiasta, sähkön siirrosta ja veroista. Näistä vain sähköenergian voit kilpailuttaa, koska siirron hoitaa alueesi verkkoyhtiö ja verot määräytyvät lain mukaan. Energiaviraston mukaan energian osuus laskusta on noin 40 prosenttia, ja siirron ja verojen osuus on kummankin noin 30 prosenttia. Osuudet vaihtelevat asunnon, sopimustyypin ja kulutuksen mukaan.

Tästä seuraa käytännön sääntö: kun vaihdat sähkösopimusta, muutat vain osaa laskusta. Siirtomaksu, sähkövero ja huoltovarmuusmaksu pysyvät samoina riippumatta siitä, keneltä ostat energian. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä laskun kukin osa sisältää, miksi laskuja tulee usein kaksi, miten siirtohintoja valvotaan ja paljonko kilpailutus voi kuvitteellisen laskuesimerkin valossa muuttaa koko laskua.

Kolme osaa ja usein kaksi laskua

Sähkölasku hämmentää usein siksi, että samaan sähköön liittyy kaksi eri yhtiötä. Toinen myy sinulle energian, toinen kuljettaa sen verkkoa pitkin kotiisi.

Tavallisesti saat yhden laskun sähkönmyyjältä ja toisen verkkoyhtiöltä. Energiaviraston mukaan molemmat voidaan kuitenkin laskuttaa samalla laskulla, jos sähkönmyyntisopimuksesi on paikallisen myyjän kanssa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Energiaviraston selvityksen mukaan sähkön myynti ja siirto on Suomessa eriytetty toisistaan vähintään kirjanpidollisesti, ja kuluttajalle tämä näkyy konkreettisimmin juuri kahtena erillisenä laskuna. Eriyttämisellä on pyritty estämään se, että monopolina toimiva siirto rahoittaisi kilpailtua myyntiä.

Sähkömarkkinalaki edellyttää, että laskusta erottuu sähköenergian toimituksen osuus, verkkomaksun osuus sekä verojen ja muiden maksujen osuus. Jos energia ja siirto laskutetaan yhdessä, laskussa on lain mukaan eriteltävä myös se, mitkä tiedot ja saatavat kuuluvat verkkoyhtiölle ja mitkä myyjälle. Yhteislaskultakin voit siis erottaa, minkä osan voit kilpailuttaa ja minkä et.

Taulukko on KotienKodin tiivistys Energiaviraston kuluttajaohjeesta ja sähkömarkkinalaista. Sen tärkein viesti on oikeanpuoleisessa sarakkeessa: neljästä rivistä vain ensimmäiseen voit vaikuttaa valitsemalla myyjän. Siirtoon voit vaikuttaa jonkin verran muilla keinoilla, joita käsitellään jäljempänä, mutta verot määräytyvät lain mukaan myyjästä riippumatta.

Sähköenergia: osuus, jonka voit kilpailuttaa

Sähköenergia on se osa laskusta, jonka ostat valitsemaltasi myyjältä. Kaikki sähkön kilpailutus kohdistuu tähän osaan.

Energiaviraston kuvauksessa sähköenergiamaksu koostuu kulutuksen mukaan vaihtelevasta kulutusmaksusta ja kiinteästä perusmaksusta. Tarjouksia vertaillessa kannattaa siksi katsoa molempia, ei pelkkää kilowattituntihintaa. Kulutusmaksun taso ja vaihtelu riippuvat sopimustyypistä: kiinteähintaisessa sopimuksessa hinta on sovittu etukäteen, pörssisähkössä se seuraa sähköpörssiä ja hybridisopimuksessa osa hinnasta on kiinteä ja osa vaihtelee. Jos mietit, mikä sopimustyyppi sopii sinulle, lue pörssisähkön ja kiinteän sopimuksen vertailu.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogissa muistutetaan, että mitä vähemmän sähköä kulutat, sitä suurempi osa myyjän laskusta on perusmaksua. Pienellä kulutuksella perusmaksujen ero voi siksi ratkaista vertailun, kun taas suurella kulutuksella kilowattituntihinta painaa enemmän. Sama logiikka koskee myös siirtoa, kuten jäljempänä nähdään.

Myyjän laskulta kannattaa tarkistaa myös tulevat muutokset. Sähkömarkkinalain mukaan, jos sopimuksessa on sovittu tiettynä ajankohtana tapahtuvasta hinnan tai tuotteen muutoksesta tai alennuksesta, muutos ja sen voimaantulopäivä on ilmoitettava laskussa. Laskulta näet siis esimerkiksi, milloin määräaikainen perusmaksualennus päättyy, ja voit verrata tarjouksia ennen sitä.

Sähkönsiirto: maksu verkosta, jota et valitse

Siirtomaksu on laskun osa, joka pysyy, vaikka vaihtaisit myyjää joka vuosi. Siirron hinta ja rakenne riippuvat siitä, minkä verkkoyhtiön alueella asut.

Energiaviraston mukaan jakelumaksu kattaa sähkön toimittamisen kotiisi sekä sähköverkon ylläpidon ja kehittämisen kustannukset. Kullakin alueella toimii vain yksi verkkoyhtiö, koska kilpailevien verkkojen rakentaminen ei olisi taloudellisesti kannattavaa. Siksi et voi vaihtaa verkkoyhtiötä etkä kilpailuttaa siirtoa. Energiaviraston englanninkielisen kuluttajaohjeen mukaan asiakas voi siirtoon liittyen kilpailuttaa ainoastaan oman liittymisjohtonsa rakentamisen.

Myyjän vaihto ei muuta siirtoa. Sähkömarkkinalaki kieltää verkkoyhtiötä perimästä erillistä maksua toimista, jotka liittyvät sähköntoimittajan vaihtamiseen. Siirron hinta ei myöskään elä sähköpörssin mukana. Viranomaisselvityksen mukaan siirtomaksut eivät seuraa sähköenergian markkinahintoja, vaan perustuvat verkkoyhtiön kustannuksiin ja verkko-omaisuuteen valvonnan sallimissa rajoissa.

Kotitalouden siirtomaksu koostuu tyypillisesti kahdesta osasta: kiinteästä perusmaksusta (useimmiten €/kk) ja siirretyn sähkön määrään perustuvasta maksusta (snt/kWh). Selvityksen mukaan siirron perusmaksu voi samassakin yhtiössä vaihdella sopimustyypin ja pääsulakkeen koon mukaan siten, että suuremmalla sulakkeella perusmaksu on suurempi. Siirtomaksuista käytetään myös nimitystä verkkopalvelumaksut, joten laskulla tai hinnastossa voi näkyä kumpi tahansa nimitys.

Kulutusmaksun hinnoittelu riippuu mittaustavasta. Energiaviraston mukaan vaihtoehtoja ovat:

• Yleissähkö: sama hinta vuorokaudenajasta riippumatta. Pienissä kerros- ja rivitaloasunnoissa käytössä on tyypillisesti yleissähkö.
• Aikasähkö: eri hinta päivä- ja yösähkölle. Se on usein käytössä sähkölämmitteisissä rivi- ja omakotitaloissa, ja yöajan rajaus vaihtelee verkkoyhtiöittäin.
• Kausisähkö: oma hinta talvipäivien sähkölle ja muulle ajalle.
• Tehosähkö: maksuun vaikuttaa suurin samanaikainen sähkönkäytön teho.

Viranomaisselvityksen mukaan tehomaksu on yleistymässä myös kotitalouksien siirtosopimuksissa, mutta se on toistaiseksi käytössä vain osassa siirtoyhtiöitä ja sen laskentatapa voi vaihdella yhtiöittäin. Jos laskullasi on tehomaksu, sen määräytymisperuste kannattaa tarkistaa oman verkkoyhtiön hinnastosta.

Verot: sähkövero, huoltovarmuusmaksu ja arvonlisävero

Verot ovat laskun kolmas osa. Sähkövero kulkee käytännössä siirron mukana, joten kun energia ja siirto laskutetaan erikseen, sitä ei löydy myyjän laskulta. Arvonlisävero sen sijaan on mukana kummassakin laskussa.

Energiaviraston mukaan sähkövero ja siihen sisältyvä huoltovarmuusmaksu kerätään siirtolaskulla, ja ne maksetaan kulutettujen kilowattituntien mukaan. Yhteislaskussa ne ovat laskun siirto-osuudessa. Kotitalouksien sähköstä maksetaan sähköveroluokan I mukaista veroa. Verohallinnon verotaulukon mukaan sähköveroluokan I energiavero on 1.4.2026 alkaen 2,24 snt/kWh ja huoltovarmuusmaksu 0,085 snt/kWh eli yhteensä 2,325 snt/kWh ennen arvonlisäveroa (tilanne 24.10.2026).

Arvonlisävero, 25,5 prosenttia, peritään kaikista laskun osista: energian ja siirron kulutusmaksuista, molempien perusmaksuista ja lisäksi sähköverosta. Yleinen arvonlisäverokanta on ollut 25,5 prosenttia 1.9.2024 alkaen. Kun arvonlisävero lisätään sähköveroon, tulos on KotienKodin laskelman mukaan noin 2,9 senttiä kilowattitunnilta.

Sähkövero on siirron kokonaishinnassa iso erä. Viranomaisselvityksen mukaan joillakin verkkoyhtiöillä sähkövero on jopa suurempi kuin siirron kilowattituntihinta arvonlisäveroineen. Koska vero määräytyy lain mukaan ja kerätään siirron yhteydessä, sitä ei voi pienentää vaihtamalla myyjää. Kotitaloudessa veron euromäärään vaikuttaa käytännössä vain kulutettujen kilowattituntien määrä.

Kuvitteellinen laskuesimerkki: paljonko kilpailutus muuttaa koko laskua

Kilpailutuksen hyöty näyttää erilaiselta sen mukaan, verrataanko sitä energian hintaan vai koko sähkölaskuun. Alla oleva esimerkki on kuvitteellinen, eikä sen hinnoilla kuvata nykyisiä tai tulevia markkinahintoja.

Esimerkissä on kaksi kotitaloutta: kerrostaloasunto, joka kuluttaa 2 000 kWh vuodessa, ja sähkölämmitteinen omakotitalo, joka kuluttaa 18 000 kWh vuodessa. Kummankin nykyisen energiasopimuksen hinta on 9 snt/kWh ja perusmaksu 4 €/kk. Kilpailutuksen jälkeen uuden sopimuksen hinta on 7 snt/kWh ja perusmaksu 3 €/kk. Kerrostaloasunnon siirtohinta on 5 snt/kWh ja siirron perusmaksu 6 €/kk, omakotitalon 4 snt/kWh ja 10 €/kk. Kaikki hinnat sisältävät arvonlisäveron. Sähkövero huoltovarmuusmaksuineen on laskettu 1.4.2026 alkaen voimassa olevalla tasolla ja arvonlisäveron kanssa, eli noin 2,92 snt/kWh.

Esimerkissä energian hinta laskee kummassakin taloudessa noin viidenneksen, mutta koko laskusta säästö on vain noin kymmenesosa. Ero syntyy siitä, että siirto ja sähkövero pysyvät ennallaan. Euroina hyöty kasvaa kulutuksen mukana: omakotitalossa sama hintaero tuo moninkertaisen säästön kerrostaloasuntoon verrattuna.

Esimerkin energiaosuus on noin puolet laskusta tai hieman enemmän, eli suurempi kuin Energiaviraston mainitsema noin 40 prosenttia. Jos oman laskusi energiaosuus on pienempi, kilpailutuksen vaikutus koko laskuun jää vastaavasti pienemmäksi. Energiaviraston tiedotteessa todetaan, että itselle sopivalla sopimuksella voi säästää jopa satoja euroja vuodessa. Se, paljonko juuri sinun laskusi muuttuu, selviää vain vertaamalla omalla kulutuksellasi.

Realistisen odotuksen saat kahdella laskutoimituksella. Laske ensin, paljonko maksat myyjälle vuodessa, ja vertaa sitä tarjouksen vuosikustannukseen. Jaa sitten erotus koko vuoden sähkökustannuksella, johon kuuluvat myös verkkoyhtiön laskut. Ensimmäinen luku kertoo säästön euroina, jälkimmäinen sen, kuinka suuren osan koko laskusta voit kilpailuttamalla muuttaa.

Mihin siirtomaksuissa voit itse vaikuttaa

Vaikka siirtoa ei voi kilpailuttaa, siirtolasku ei ole täysin lukittu. Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Energiaviraston selvityksen mukaan kotitalouden keinot rajautuvat kuitenkin karkeasti kolmeen: kulutuksen vähentämiseen, edullisemman siirtotuotteen valintaan oman verkkoyhtiön valikoimasta ja muuttoon.

Ensimmäinen keino pienentää kulutukseen perustuvaa siirtomaksua ja samalla energialaskua. Selvityksen mukaan vaikutus voi kuitenkin jäädä pieneksi, koska kulutuksesta riippumaton perusmaksu voi olla merkittävä osa siirtokustannuksia. Käytännön keinoja kulutuksen pienentämiseen on koottu artikkeliin sähkölaskun pienentämisestä, ja oman kulutuksen seuraamisesta kerrotaan artikkelissa sähkön kulutuksen seurannasta.

Toinen keino on siirtotuotteen ja sulakekoon tarkistaminen. Energiaviraston mukaan mittaustavan voi vaihtaa ottamalla yhteyttä verkkoyhtiöön, ja vaihto on maksuton kerran vuodessa. Selvityksen mukaan siirtotuotteen vaihdolla saatava säästö riippuu täysin kulutuksen tasosta ja siitä, miten kulutus jakautuu päivän ja yön tai talven ja muun vuoden välille, joten säästön arvioiminen voi olla vaikeaa. Selvitys mainitsee myös pääsulakkeen: jos sulake on tarpeeseen nähden liian suuri ja perusmaksu porrastettu sulakekoon mukaan, pienempi sulake voi laskea perusmaksua. Kysy sulakkeen pienentämisen edellytyksistä ja mahdollisista kustannuksista ensin verkkoyhtiöltä.

Kolmas keino on käytännössä realistinen vain silloin, kun olet joka tapauksessa muuttamassa. Energiaviraston tiedotteen mukaan siirtoyhtiöiden hinnoittelussa on suuria eroja, eivätkä siirtoalueiden rajat välttämättä noudata kuntarajoja. Tiedotteessa neuvotaan ottamaan siirron hinnoittelu huomioon jo muuttaessa. Energiavirasto mainitsee alueellisten erojen syiksi muun muassa verkon maantieteellisen sijainnin, alueen väestötiheyden ja verkon investointitarpeet. Viraston mukaan jakeluhinnat ovat yleensä matalimmat suurimmissa kaupungeissa. Uuden asunnon verkkoyhtiön näet Energiaviraston verkonhaltijakartasta, jossa voi hakea osoitteella. Muuton sähkösopimusasioita käsitellään artikkelissa sähkösopimuksesta muutossa.

Saman verkkoyhtiön alueella asuinpaikka ei sen sijaan vaikuta hintaan. Sähkömarkkinalain mukaan sähkönjakelun hinta ei saa riippua siitä, missä verkon käyttäjä sijaitsee verkonhaltijan vastuualueella. Poikkeuksena ovat vastuualueen osat, jotka sijaitsevat maantieteellisesti erillään toisistaan, sillä niissä sovelletaan lähtökohtaisesti omia jakeluhintoja.

Kuka valvoo siirtohintoja ja mitä teet, jos siirtolasku nousee

Koska siirtoa ei voi kilpailuttaa, sen hinnoittelua valvoo viranomainen. Valvonta ei kuitenkaan toimi samalla tavalla kuin hintakatto, ja se kannattaa ymmärtää ennen kuin arvioit oman siirtolaskusi korotusta.

Sähkömarkkinalain mukaan verkkopalvelujen hinnoittelun on oltava kokonaisuutena arvioiden kohtuullista, ja hintojen ja ehtojen on oltava tasapuolisia ja syrjimättömiä kaikille verkon käyttäjille. Niistä saa poiketa vain erityisistä syistä. Energiavirasto valvoo hinnoittelun kohtuullisuutta jälkikäteen neljän vuoden valvontajaksoissa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan valvonta perustuu tuottokattoon: verkkoon sitoutuneelle pääomalle sallitaan kohtuullinen tuotto, eikä kyse ole hintakatosta. Energiaviraston mukaan virasto ei määrittele asiakkaiden jakelumaksuja, vaan yhtiöt asettavat ne itse tuottokaton rajoissa.

Jos verkkoyhtiö on valvontajakson aikana perinyt liikaa, Energiaviraston mukaan sen on palautettava ylijäämä asiakkaille seuraavan nelivuotiskauden aikana jakelumaksujen hinnoittelun kautta tai lisäämällä verkkoinvestointeja. Viraston mukaan valvontajakson 2024–2027 hinnoittelua koskevat päätökset annetaan vuonna 2028. Valvonta korjaa siis hinnoittelua jälkikäteen ja koko yhtiön tasolla, ei yksittäisen asiakkaan laskua.

Korotuksille laissa on lisäksi raja. Verkkoyhtiö saa korottaa siirto- ja jakelumaksujaan enintään 8 prosenttia verrattuna maksuihin, jotka se on kerännyt korotusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Jos yhtiö korottaa maksujaan saman 12 kuukauden aikana useammin kuin kerran, korotukset saavat yhteensä olla enintään 8 prosenttia ensimmäistä korotusta edeltäneiden 12 kuukauden maksuista. Raja lasketaan lain mukaan kunkin asiakasryhmän keskimääräisestä kokonaismaksusta, eikä siihen lueta sähkön käyttöön perustuvien verojen, veronluonteisten maksujen tai arvonlisäveron korotuksia. Rajaan ei myöskään lasketa Energiaviraston päätöksiin perustuvan määräaikaisen alennuksen päättymistä, ja Energiavirasto voi hakemuksesta antaa luvan poiketa rajasta yksittäistapauksessa. Rajaa ei siksi kannata lukea lupaukseksi siitä, ettei oma siirtolaskusi voisi nousta yli 8 prosenttia.

Jos siirtolaskusi nousee tai laskussa on mielestäsi virhe, etene järjestyksessä:

1. Pyydä selvitys. Sähkömarkkinalain mukaan sinulla on oikeus saada pyynnöstä selkeä ja ymmärrettävä selvitys siitä, mistä laskusi muodostuu, ja laskut on saatava maksutta.
2. Ole ensin yhteydessä verkkoyhtiöön. Energiavirasto neuvoo ongelmatilanteissa olemaan ensin yhteydessä yhtiöön, jolta lasku tuli.
3. Käänny kuluttajaneuvonnan puoleen. Energiaviraston mukaan kuluttajaneuvonta auttaa myös laskuihin liittyvissä riidoissa ja ohjaa tarvittaessa asian kuluttajariitalautakuntaan, joka antaa ratkaisusuosituksen.
4. Ilmoita epäillystä lainvastaisuudesta. Kuluttaja-asiamiehelle voi Energiaviraston mukaan tehdä ilmoituksen, jos epäilet verkkoyhtiön toimineen lainvastaisesti, mutta kuluttaja-asiamies ei käsittele yksittäisiä riita-asioita.

Energiavirasto ei ratkaise yksittäisten asiakkaiden ja yhtiöiden välisiä sopimusriitoja. Siirtohinnoittelun valvonnassa se arvioi verkkoyhtiön hinnoittelua kokonaisuutena. Yksittäisen laskun selvittely kulkee siksi yhtiön ja kuluttajaneuvonnan kautta.

Näin vertaat sähkösopimuksia, kun siirto pysyy ennallaan

Koska siirto ja sähkövero ovat samat myyjästä riippumatta, sähkösopimusten vertailussa niitä ei tarvitse laskea mukaan. Tarjoukset ovat vertailukelpoisia, kun katsot pelkkää energiaosaa koko vuoden ajalta.

Laske kustakin tarjouksesta vuoden kustannus: vuosikulutus kertaa kilowattituntihinta ja siihen kaksitoista kuukausittaista perusmaksua. Vuosikulutuksen löydät esimerkiksi sähkölaskulta, jolla on yleensä edellisen vuoden kulutukseen perustuva arvio, tai valtakunnallisesta datahubista. Vertaa tulosta siihen, mitä maksat nykyiselle myyjälle, äläkä koko sähkölaskuun.

KotienKodin HintaPulssi tekee saman laskelman puolestasi: voit vertailla sähkösopimusten vuosikustannusta omalla kulutuksellasi, ja postinumerosi perusteella mukaan tulevat myös alueelliset tuotteet. Vertailun hinnat sisältävät arvonlisäveron, mutta sähkönsiirto ei sisälly niihin, koska se maksetaan verkkoyhtiölle joka tapauksessa. Jos kerrot nykyisen kustannuksesi kuukausisummana, anna vain sähkönmyyjän laskun osuus ilman verkkoyhtiön laskua. Vertailu muuttaa antamasi kuukausisumman vuosikustannukseksi ja vertaa sitä tarjousten vuosikustannuksiin, joissa siirtoa ei ole, joten siirron sisältävä summa saisi nykyisen sopimuksen näyttämään todellista kalliimmalta.

Muista myös, että vertailun näyttämä säästö koskee energiaosaa. Koko laskusta se on edellä kuvatun esimerkin mukaisesti pienempi osuus, koska siirto ja sähkövero jäävät ennalleen. Edullisimman sopimuksen etsimistä on käsitelty laajemmin artikkelissa edullisimmasta sähkösopimuksesta asuntoon, ja itse vaihdon vaiheet artikkelissa sähkösopimuksen vaihtamisesta.

Yhteenveto

Sähkölasku koostuu energiasta, siirrosta ja veroista, ja kilpailuttaa voit niistä vain energian. Siirron hoitaa alueesi verkkoyhtiö, ja sähkövero huoltovarmuusmaksuineen kerätään siirron laskulla, joten myyjän vaihto ei muuta kumpaakaan. Arvonlisävero lisätään kaikkiin osiin.

Siirtomaksuun voit vaikuttaa lähinnä kulutuksella, siirtotuotteen ja sulakekoon valinnalla sekä muuton yhteydessä asuinpaikan valinnalla. Energiavirasto valvoo siirtohinnoittelua jälkikäteen ja yhtiön tasolla, ja laki rajoittaa siirtomaksujen korotuksia, vaikka rajaan on poikkeuksia. Yksittäisen laskun ongelmat selvitetään yhtiön ja kuluttajaneuvonnan kanssa. Kun vertaat sähkösopimuksia, laske energiaosan vuosikustannus omalla kulutuksellasi ja suhteuta säästö koko laskuun, niin tiedät, mitä kilpailutuksesta voi realistisesti odottaa.

Usein kysytyt kysymykset

Muuttuuko siirtohinta, jos vaihdan pörssisähköön tai kiinteään sopimukseen? Ei muutu. Siirtosopimus on verkkoyhtiön kanssa, ja energiasopimuksen tyyppi vaikuttaa vain myyjän laskuun. Viranomaisselvityksen mukaan siirtomaksut eivät myöskään seuraa sähköenergian markkinahintoja. Siirtolaskun suuruuteen vaikuttavat verkkoyhtiön hinnoittelu, mittaustapa, sähkövero ja oma kulutuksesi.

Miksi siirtolaskua tulee, vaikka kulutus on ollut lähes nolla, esimerkiksi mökillä? Siirtolaskussa on kulutusmaksun lisäksi kiinteä kuukausimaksu, joka maksetaan kulutuksesta riippumatta. Sama koskee myyjän perusmaksua, jos sopimuksessa on sellainen. Jos käyttöpaikalla kulutetaan vähän, perusmaksut voivat muodostaa suurimman osan laskusta. Vähäisen käytön kohteessa kannattaa siksi kysyä verkkoyhtiöltä, sopisiko käyttöön toinen siirtotuote tai pienempi sulake.

Voiko sähkölaskun maksaa tasaerinä? Voi, jos siitä on sovittu. Sähkömarkkinalain mukaan laskutus voi perustua arvioituun vuosikulutukseen perustuviin tasasuuruisiin eriin, mutta toimitettu sähkö on silloinkin laskutettava vähintään neljä kertaa vuodessa niin, että koko vuoden laskutus perustuu mitattuun kulutukseen. Tasaerät siis tasataan toteutuneen kulutuksen mukaan, joten erot näkyvät myöhemmissä laskuissa.

Saako verkkoyhtiöltä korvausta pitkästä sähkökatkosta? Yleensä saa. Sähkömarkkinalain mukaan vähintään 12 tunnin yhtäjaksoisesta katkosta on oikeus vakiokorvaukseen ilman erillistä vaatimusta, ja korvaus lasketaan prosentteina vuotuisesta siirtopalvelumaksusta, 12–24 tunnin katkosta 10 prosenttia. Korvausta ei makseta, jos verkkoyhtiö osoittaa katkon johtuneen sen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisesta esteestä, jota se ei olisi kohtuudella voinut ottaa huomioon eikä huolellisuudellaan välttää. Kalenterivuoden korvaukset ovat enintään 200 prosenttia vuotuisesta siirtopalvelumaksusta tai 2 000 euroa.

Lähteet

• Finlex: Sähkömarkkinalaki (588/2013), ajantasainen säädös
• Finlex: Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta (1260/1996), ajantasainen säädös ja liitteen verotaulukko 2
• Finlex: Arvonlisäverolaki (1501/1993), ajantasainen säädös
• Energiavirasto: Näin sähkölaskusi muodostuu
• Energiavirasto: Siirtohinnoittelun valvonta
• Energiavirasto: Verkonhaltijat kartalla
• Energiavirasto: Ongelmatilanteet
• Energiavirasto: Frequently asked questions (englanninkielinen kuluttajasivu)
• Energiavirasto: Tutkimus: Sähkösopimuksissa on isoja eroja – valinta voi vaikuttaa laskuun satoja euroja (tiedote 11.12.2025)
• Verohallinto: Sähkön, maakaasun, biokaasun, polttoturpeen, kivihiilen verotaulukot, päivitetty 23.3.2026
• Verohallinto: Yleinen arvonlisävero nousee syyskuussa – näin se vaikuttaa kuluttajiin ja yrityksiin (tiedote 2024), päivitetty 15.8.2024
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Usein kysyttyä sähköstä, päivitetty 9.9.2024
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Mikä sähkösopimus kannattaisi valita? (KKV-blogi 20.1.2026)
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja Energiavirasto: Sähkön vähittäismarkkinaselvitys (KKV:n tutkimusraportteja 5/2025), luku 4, julkaistu 11.12.2025