Sähkösopimus kuolemantapauksen jälkeen: näin etenet

Kun läheinen kuolee, hänen nimissään oleva sähkösopimus on yksi niistä käytännön asioista, joita omaiset hoitavat surun keskellä. Ensimmäinen askel on kertoa kuolemasta sähkönmyyjälle: Digi- ja väestötietoviraston kehittämän Suomi.fi-palvelun oppaassa sähkölaitos mainitaan niiden tahojen joukossa, joille voit itse ilmoittaa läheisesi kuolemasta. Sen jälkeen kuolinpesä selvittää myyjän kanssa, mitä sopimukselle tehdään: irtisanotaanko se, sovitaanko jatkosta kuolinpesän nimissä vai tekeekö leski tai muu asukas oman sopimuksen.

Moni yksityiskohta riippuu sopimuksen ehdoista ja myyjän käytännöistä. Siksi tässä artikkelissa erotellaan, mitä laki ja viranomaiset sanovat, mitä sopimusehdot voivat sanoa ja mitä kannattaa kysyä myyjältä. Perunkirjoitusta ja perinnönjakoa ei tässä käsitellä.

Ensimmäiset askeleet: ilmoita myyjälle ja selvitä sopimuksen tiedot

Kun jaksat, kokoa ensin perustiedot vainajan sopimuksesta. Niiden avulla osaat kysyä myyjältä oikeat asiat, ja yhteydenpito sujuu helpommin.

Suomi.fi-oppaan mukaan kuoleman todennut lääkäri ilmoittaa kuolemasta väestötietojärjestelmään, ja tiedon tallentuminen voi kestää 1–2 viikkoa. Oppaan mukaan esimerkiksi viranomaiset, pankit ja vakuutuslaitokset näkevät tiedon suoraan järjestelmästä, mutta asioita helpottaa usein, jos omaiset ovat itse yhteydessä. Sähkönmyyjään kannattaa olla yhteydessä itse.

Tarvittavat tiedot löydät vainajan sähkölaskulta. Sähkömarkkinalain mukaan laskussa on oltava käyttöpaikkatunnus ja sopimuksen voimassaoloaika. Katso samalla, onko sopimus määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva ja onko siinä vainajan lisäksi esimerkiksi lesken nimi. Jos leskenkin nimi on sopimuksessa, kysy myyjältä, mitä vainajan kuolema tarkoittaa sopimukselle.

Selvittelyn aikana vainajalle voi tulla vielä laskuja. Suomi.fi-oppaan mukaan vainajan tililtä voi ennen perunkirjoitusta maksaa myös hänen elinaikaansa liittyviä laskuja, kuten sähkölaskuja, ja kuka tahansa kuolinpesän osakas voi toimittaa tällaisia laskuja pankkiin maksettavaksi. Opas neuvoo säilyttämään laskut tai niiden kopiot perunkirjoitusta varten. Jos varat eivät tunnu riittävän kaikkiin laskuihin, opas neuvoo hoitamaan ensin hautajaisiin ja perunkirjoitukseen liittyvät laskut ja pyytämään tarvittaessa laskuttajilta lisäaikaa maksulle.

Kuka voi hoitaa sopimusasiat kuolinpesän puolesta?

Kuolinpesässä voi olla useita osakkaita, ja yhteydenpito myyjään on helpointa, kun sitä hoitaa yksi henkilö. Siksi kannattaa sopia, kuka asiaa hoitaa.

Suomi.fi-oppaan mukaan kuolinpesän omaisuudesta huolehtii ensisijaisesti eloonjäänyt puoliso tai joku, joka muuten voi helpoimmin huolehtia omaisuudesta. Oppaan mukaan asioiden hoito on helpompaa, jos osakkaat valtuuttavat jonkun osakkaista tai muun asianhoitajan hoitamaan kuolinpesän asioita.

Suomi.fi-valtuudet eivät tässä auta. Suomi.fi-oppaan mukaan valtuuksien voimassaolo lakkaa, kun henkilö kuolee. Suomi.fi-ohjeen mukaan kuolinpesän puolesta ei myöskään voi asioida Suomi.fi-valtuuksilla, koska kuolinpesän osakkaita ei ole merkitty mihinkään rekisteriin. Ohjeen poikkeus koskee vain Y-tunnuksellista kuolinpesää, joka jatkaa vainajan elinkeinotoimintaa, ja silloinkin elinkeinotoiminnan asioita. Ohje neuvoo tiedustelemaan kulloisestakin palvelusta, miten joku osakkaista voi hoitaa yksin kuolinpesän asioita. Kysy siis sähkönmyyjältä, mitä selvityksiä se tarvitsee, esimerkiksi virkatodistuksen tai muiden osakkaiden valtakirjan.

Sama koskee vainajan kulutustietoja. Valtakunnallisen datahubin ylläpitäjän mukaan OmaDatahub-palvelussa voi hoitaa toisen henkilön asioita, jos tämä on valtuuttanut siihen Suomi.fi-palvelussa, ja omia tietojaan kuluttaja voi tarkastella, jos hänellä on voimassa oleva sähkösopimus. Vainajan kulutushistoria on siksi helpointa katsoa hänen laskuiltaan tai kysyä myyjältä.

Oma sopimus leskelle tai muulle asukkaalle

Jos asunnossa asuu edelleen leski tai joku muu, hän voi tehdä sähkösopimuksen omiin nimiinsä. Samalla on hyvä hetki tarkistaa, sopiiko vanha sopimustyyppi uuteen tilanteeseen.

Sähkömarkkinalain mukaan saman käyttöpaikan siirto- ja myyntisopimus tehdään samalle henkilölle tai samoille henkilöille. Kun teet sähkönmyyntisopimuksen omiin nimiisi, kysy myyjältä, hoitaako se myös siirtosopimuksen muutoksen verkkoyhtiön kanssa. Lain mukaan sopimusta tehtäessä sinulta pyydetään vähintään nimi ja yhteystiedot, yksilöintitiedot sekä käyttöpaikan osoite. Käyttöpaikkatunnus löytyy tarvittaessa vainajan laskulta. Vaihdon vaiheista kerrotaan tarkemmin artikkelissa sähkösopimuksen vaihtamisesta.

Energiavirasto neuvoo tekemään uuden sopimuksen vähintään kaksi viikkoa ennen toivottua aloituspäivää. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan toimitus voi alkaa nopeamminkin, jos käyttöpaikalla ei ole voimassa olevaa tai alkavaksi ilmoitettua sopimusta. Jos vainajan sopimus on määräaikainen, selvitä ennen uuden tekemistä, miten vanha päätetään. Siitä kerrotaan seuraavassa osiossa.

Kulutus voi muuttua, kun kodissa asuu aiempaa vähemmän ihmisiä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogin mukaan pienellä kulutuksella kannattaa kilpailuttaa erityisesti perusmaksua ja suurella kulutuksella energiamaksua. Kun tiedät uuden arvion, voit verrata sähkösopimuksia omalla kulutuksellasi HintaPulssissa. Vertailu arvioi kunkin sopimuksen vuosikustannuksen kulutuksesi perusteella ja ottaa postinumeron avulla huomioon alueelliset tuotteet. Jos et tiedä uutta vuosikulutusta, vertailu voi arvioida sen asunnon tyypin, lämmitystavan, pinta-alan, asukasmäärän ja laitteiden perusteella. Tarkista silloin, että asukasmäärä vastaa uutta tilannetta. Hinnat sisältävät arvonlisäveron mutta eivät sähkönsiirtoa. Valitsemasi tarjous avautuu palveluntarjoajan sivulle, jossa sopimus tehdään; osa siirtymistä on kumppanilinkkejä, joista saatamme saada palkkion, mutta se ei vaikuta järjestykseen eikä hintaasi.

Vainajan sopimuksen irtisanominen

Kun sopimusta ei enää tarvita tai sen tilalle tehdään uusi, sovi myyjän kanssa vainajan sopimuksen päättämisestä. Se, miten tämä tapahtuu, riippuu sopimustyypistä.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Sähkömarkkinalain mukaan sähkönmyyntisopimuksen irtisanomisaika on loppukäyttäjälle kaksi viikkoa. Varmista myyjältä, kuka voi tehdä irtisanomisen kuolinpesän puolesta ja mistä päivästä sopimus päättyy.

Määräaikainen sopimus. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan määräaikaista sopimusta ei yleensä voi irtisanoa ennen kauden loppua. Viraston mukaan poikkeus on tilanne, jossa sopijapuolen sähkönkäytön tarve on muuttunut olennaisesti lähiomaisen kuoleman, vakavan sairastumisen tai muun yhtä painavan syyn takia ja sopimuksen jatkuminen olisi hänelle kohtuutonta. Viraston ohjeessa puhutaan sopimuksen osapuolen omasta sähkönkäytön tarpeesta. Tämä voi koskea esimerkiksi leskeä, jolla on oma määräaikainen sopimus. Kun sopimus on vainajan nimissä, kysy myyjältä, miten se soveltaa ehtoja kuolinpesään, ja pyydä vastaus kirjallisesti.

Jos määräaikainen sopimus on tehty 1.7.2025 tai sen jälkeen ja se päätetään kesken sopimusta rikkoen, myyjä saa sähkömarkkinalain mukaan periä irtisanomismaksun vain, jos siitä on sovittu. Maksun on oltava oikeasuhteinen, eikä se saa ylittää myyjälle aiheutuvaa suoraa taloudellista tappiota. Tällaisesta sopimuksesta voit pyytää etukäteen tiedon maksun suuruudesta, ja myyjän on annettava se viipymättä ja maksutta. Vanhemmissa sopimuksissa ratkaisevat sopimuksen ehdot. Jos kuolinpesä päättää odottaa määräajan loppuun, määräaikaisen sopimuksen päättymisestä kerrotaan omassa artikkelissaan.

Kun sähkön toimitus päättyy, sähkömarkkinalain mukaan myyjän on lähetettävä loppulasku kuuden viikon kuluessa.

Kun asunto jää tyhjilleen

Asunto voi olla tyhjillään pitkäänkin, esimerkiksi perunkirjoituksen, myynnin tai perinnönjaon ajan. Silloin on selvitettävä, mitä sähkösopimukselle tehdään tyhjillään olon aikana.

Ennen irtisanomista kannattaa selvittää, tarvitaanko asunnossa sähköä tyhjillään olon aikana, esimerkiksi lämmitykseen, ilmanvaihtoon tai asunnon esittelyyn. Kysy myyjältä ja tarvittaessa verkkoyhtiöltä, mitä irtisanominen tarkoittaa sähköjen jatkumiselle juuri siinä asunnossa. Jos myyjän kanssa sovitaan, että sopimus jatkuu kuolinpesän nimissä, kysy samalla, voiko pesä vaihtaa sopimusta tai myyjää ja kuka siitä päättää.

Tyhjillään olevassa asunnossa kulutus voi jäädä pieneksi. Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogin mukaan mitä pienempi kulutus on, sitä suurempi osuus sähkölaskusta muodostuu perusmaksusta. Kuolinpesän asunnon hoidosta laajemmin, esimerkiksi kulujen jakamisesta, kerrotaan artikkelissa kuolinpesän asunnon hallinnasta.

Jos asiat eivät ratkea myyjän kanssa

Jos lasku tuottaa vaikeuksia, ota viipymättä yhteyttä sähköyhtiöön ja kysy maksujärjestelyä. Jos olet myyjän kanssa eri mieltä esimerkiksi sopimuksen sisällöstä tai tulkinnasta, Energiaviraston mukaan kuluttajaneuvonta auttaa sopimuksia ja laskutusta koskevissa riitatilanteissa. Voit kysyä kuluttajaneuvonnasta myös sitä, miten kuluttajan oikeudet koskevat sinun tilannettasi kuolinpesän osakkaana.

Yhteenveto

Kerro läheisesi kuolemasta sähkönmyyjälle ja selvitä vainajan laskulta käyttöpaikkatunnus, sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen osapuolet. Suomi.fi-valtuuksilla ei voi asioida kuolinpesän puolesta muissa kuin Y-tunnuksellisen pesän elinkeinotoiminnan asioissa, joten kysy myyjältä, mitä selvityksiä se tarvitsee, jotta yksi osakas voi hoitaa asian.

Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on loppukäyttäjälle lain mukaan kaksi viikkoa. Määräaikaisen sopimuksen voi Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan irtisanoa kesken, jos sopimuksen osapuolen oma sähkönkäytön tarve muuttuu olennaisesti esimerkiksi lähiomaisen kuoleman vuoksi ja jatkaminen olisi hänelle kohtuutonta. Kun sopimus on vainajan nimissä, varmista myyjältä, miten se soveltaa ehtoja. Jos leski tai muu asukas jää asuntoon, hän voi tehdä oman sopimuksen ja verrata sitä uuteen kulutukseensa. Kuluttajaneuvonnasta saat apua, jos asiat eivät ratkea myyjän kanssa.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko leski jatkaa puolisonsa sähkösopimusta omissa nimissään? Kysy asiaa myyjältä, koska vastaus voi riippua sopimuksen ehdoista. Jos sopimus on tehty molempien puolisoiden nimiin, myyjä voi kertoa, jatkuuko se lesken nimissä. Jos sopimus oli vain vainajan nimissä, leski voi tehdä oman sopimuksen samalta tai eri myyjältä.

Tarvitaanko irtisanomiseen kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoitukset? Suomi.fi-oppaan mukaan vainajan vuokrasopimuksen irtisanomiseen tarvitaan kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoitukset tai valtakirja, jos allekirjoitusta ei ole mahdollista antaa. Sähkösopimuksesta oppaassa ei ole vastaavaa ohjetta. Kysy myyjältä, riittääkö yhden osakkaan ilmoitus vai pyytääkö se valtakirjaa muilta osakkailta.

Mistä löydän vainajan sähkölaskut? Suomi.fi-oppaan mukaan laskuja voi tulla postin lisäksi vainajan verkkopankkiin, sähköpostiin tai muihin hänen käyttämiinsä verkkopalveluihin. Opas neuvoo kysymään vainajan pankista verkkopankkiin tilatuista laskuista ja olemaan tarvittaessa yhteydessä suoraan laskuttajaan. Oppaan mukaan laskuttajat lähettävät yleensä myös paperilaskun, jos sähköistä laskua ei ole maksettu.

Kenen maksettavaksi vainajan maksamatta jääneet sähkölaskut tulevat? Suomi.fi-oppaan mukaan vainajan maksamattomat laskut maksetaan kuoleman jälkeen ensisijaisesti kuolinpesän varoista, ja maksujen hoitaminen on kuolinpesän osakkaiden vastuulla. Oppaan mukaan maksut on maksettava lain määrittelemässä järjestyksessä. Ensin maksetaan kohtuulliset pesänselvitysvelat, kuten hautajaisten, perunkirjoituksen ja pesänselvittäjän kulut. Sen jälkeen maksetaan vainajan eläessä syntyneet velat, kuten asumiskulut ja hoitomaksut, ja viimeisenä pesänjakajan kulut sekä kuoleman jälkeen muussa kuin pesänselvitystarkoituksessa syntyneet kuolinpesän velat, kuten osakehuoneiston yhtiövastikkeet.

Lähteet

• Suomi.fi (Digi- ja väestötietovirasto): Läheisen kuolema – Käytännön asiat kuolemantapauksessa, päivitetty 21.10.2026 ja 9.10.2026
• Suomi.fi (Digi- ja väestötietovirasto): Läheisen kuolema – Kuolinpesän omaisuuden hoitaminen, päivitetty 30.5.2025 ja 30.8.2024
• Suomi.fi (Digi- ja väestötietovirasto): Kuolinpesän puolesta asiointi, päivitetty 17.5.2023
• Finlex: Sähkömarkkinalaki (588/2013), ajantasainen säädös
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Usein kysyttyä sähköstä, päivitetty 9.9.2024
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Mikä sähkösopimus kannattaisi valita? (KKV-blogi, 20.1.2026)
• Energiavirasto: Sähkönmyyjän vaihto
• Energiavirasto: Ohjeet sähkönkuluttajille ongelmatilanteissa
• Kantaverkkoyhtiö (datahubin ylläpitäjä): Kirjautuminen datahubin asiakasportaaliin