Sähkö omakotitalon rakentamiseen: liittymä ja sopimus

Omakotitalon rakentaja tarvitsee sähköä varten kolme eri asiaa: liittymän alueen verkkoyhtiöltä, sähköalan ammattilaisen tekemät ja tarkastamat sähköasennukset sekä sähkösopimuksen myyjän kanssa. Energiavirasto neuvoo ottamaan ensin yhteyttä alueen sähköverkkoyhtiöön ja pyytämään arvion liittymiskustannuksista ja liittymän toimitusajasta. Sähkösopimuksen voit kilpailuttaa, mutta verkkoyhtiötä et voi valita: liittymän ja siirron hoitaa alueesi verkkoyhtiö. Sähköverkon puolella voit Energiaviraston mukaan kilpailuttaa vain liittymisjohtosi rakentamisen.

Alla käydään läpi hoitamisjärjestys, liittymää ja liittymismaksua koskevat säännöt, työmaan sähkötyöt ja uuden talon kulutusarvio. Hintoja tai yksittäisten verkkoyhtiöiden käytäntöjä tässä ei käsitellä, koska ne vaihtelevat. Ne näet oman verkkoyhtiösi julkisista ehdoista ja hinnastoista.

Järjestys lyhyesti

Sähköasiat kulkevat rakennushankkeessa rinnakkain muun rakentamisen kanssa, ja liittymä kannattaa tilata ensimmäisenä. Alla oleva järjestys on KotienKodin tiivistys lähteistä, ei lain vaatimus. Oma verkkoyhtiösi ja sähköurakoitsijasi kertovat kohteesi aikataulun.

1. Selvitä alueesi verkkoyhtiö. Energiaviraston mukaan sen näkee viraston ylläpitämästä sähkön jakeluverkkotoiminnan vastuualuekartasta.
2. Pyydä verkkoyhtiöltä tarjous ja arvio liittymiskustannuksista ja toimitusajasta, ja tee liittymissopimus.
3. Valitse sähköurakoitsija, jolla on oikeus sähkötöihin, ja sovi työmaan ja talon sähköasennuksista kirjallisesti.
4. Tee sähkösopimus hyvissä ajoin, ennen kuin käyttöpaikalle tarvitaan sähköä.
5. Tarkista sopimus uudelleen, kun talo valmistuu ja kulutus muuttuu.

Sähkösopimus rakennusaikana ja talon valmistuttua

Sähkösopimus on eri sopimus kuin liittymä. Sähkömarkkinalaki erottaa liittymissopimuksen, joka koskee sähkönkäyttökohteen liittämistä verkkoon, sähköverkkosopimuksesta, joka koskee sähkön jakelua verkon kautta, ja sähkönmyyntisopimuksesta, joka koskee sähköntoimitusta myyjältä. Liittymissopimuksen tekee verkkoyhtiön kanssa kohteen omistaja tai haltija, laissa liittyjä.

Laki edellyttää, että saman käyttöpaikan verkkosopimus ja myyntisopimus tehdään samalle henkilölle tai samoille henkilöille. Jos rakennat talon yhdessä jonkun kanssa, kannattaa siksi päättää jo alussa, kenen nimiin sopimukset tehdään. Energiaviraston mukaan uuteen asuntoon muuttaessa uusi myyjä huolehtii puolestasi myös uuden asunnon siirtosopimuksen tekemisestä. Kysy myyjältä, hoituuko siirtosopimus samalla tavalla uudessa talossasi. Kilpailu- ja kuluttajavirasto kertoo, että toimitus voi käynnistyä tavanomaista nopeammin silloin, kun käyttöpaikalla ei ole voimassa olevaa eikä alkavaksi ilmoitettua sähkönmyyntisopimusta. Uudessa talossa näin voi olla, jos käyttöpaikalle ei ole vielä tehty sopimusta.

Energiaviraston ohjeen mukaan uusi sopimus kannattaa kuitenkin tehdä viimeistään kaksi viikkoa ennen toivottua alkamispäivää. Sähkömarkkinalain mukaan verkossa, puhelimessa tai muuten myyjän toimipaikan ulkopuolella tehdyssä sopimuksessa sähköntoimituksen on alettava viimeistään 90 vuorokauden kuluessa sopimuksen tekemisestä, tai sopimus raukeaa. Raja ei koske tilannetta, jossa otat itse yhteyttä myyjään tai myyjä ottaa yhteyttä nimenomaisesta pyynnöstäsi ja yhteydenoton tarkoitus on tehdä sopimus, jonka mukainen toimitus alkaa vasta yli 90 vuorokauden kuluttua. Kun liittymän kytkentäpäivä ei ole vielä varma, alkamispäivä kannattaa sopia vasta, kun verkkoyhtiö on vahvistanut aikataulun.

Talon valmistuminen muuttaa kulutusta, ja silloin sopimus kannattaa katsoa uudelleen. Sähkömarkkinalain mukaan toistaiseksi voimassa olevan sähkönmyyntisopimuksen voit irtisanoa kahden viikon irtisanomisajalla. Näin voit vaihtaa sopimuksen, kun haluat valmiin talon kulutukseen sopivamman. Määräaikainen sopimus sitoo yleensä koko kauden, joten jos teet rakennusajaksi määräaikaisen sopimuksen, tarkista ehdoista, mitä sen päättäminen kesken maksaisi. Sopimustyypin valinnasta kerrotaan artikkelissa pörssisähkö vai kiinteä ja vaihdon vaiheista artikkelissa sähkösopimuksen vaihtamisesta.

HintaPulssin vertailuun syötät tontin postinumeron ja arvion talon vuosikulutuksesta. Niiden perusteella vertailu arvioi, mitä sopimukset maksaisivat vuodessa, ja postinumeron avulla se ottaa mukaan myös alueelliset tuotteet. Hinnat sisältävät vertailussa arvonlisäveron, mutta sähkönsiirtoa niissä ei ole. Siirtomaksu maksetaan alueen verkkoyhtiölle myyjästä riippumatta. Kun valitset tarjouksen, siirryt palveluntarjoajan sivulle, ja sopimus tehdään siellä. Osa siirtymistä on kumppanilinkkejä, joista saatamme saada palkkion; se ei vaikuta järjestykseen eikä hintaasi.

Sähköliittymä: mitä laki ja Energiavirasto sanovat

Liittymä yhdistää talon sähköverkkoon, ja sen tilaaminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Sähkömarkkinalain mukaan verkkoyhtiön on pyynnöstä ja kohtuullista korvausta vastaan liitettävä verkkoonsa tekniset vaatimukset täyttävät sähkönkäyttökohteet toiminta-alueellaan. Energiaviraston mukaan yhtiöllä on velvollisuus liittää kohteesi verkkoon, jos se täyttää verkkoyhtiön asettamat tekniset vaatimukset.

Lain mukaan verkkoyhtiön on pyynnöstä tehtävä tarjous liittämisestä. Tarjouksessa on esitettävä liittämisen tekniset vaatimukset sekä pyynnöstäsi kattava ja riittävän yksityiskohtainen arvio liittymiskustannuksista ja arvio liittymän toimitusajasta. Energiaviraston mukaan verkkoyhtiöltä on löydyttävä julkisena tietona liittämisen tekniset vaatimukset, myyntiehdot, hinnastot, liittymismaksujen määräytymisperusteet ja kohtuullinen aika, jonka kuluessa yhtiö käsittelee liittymistä koskevat tarjouspyynnöt.

Liittymissopimus on lain mukaan tehtävä kirjallisesti ja ilman aiheetonta viivytystä siitä, kun verkkoyhtiö on saanut liittymän tilauksen ja kytkemiseen tarvittavat tiedot talon sähkölaitteistosta. Verkkoyhtiö ei saa vedota ehtoon, jota ei ole merkitty liittymissopimukseen tai josta ei ole muuten sovittu kirjallisesti. Liittymä on kytkettävä verkkoon kohtuullisessa ajassa liittymissopimuksen tekemisestä ottaen huomioon liittyjän kohtuulliset tarpeet ja kytkemiseen tarvittavat verkkoinvestoinnit, ja jakeluverkossa tämä aika saa lain mukaan ylittää kuusi kuukautta vain, jos se on tarpeen liitynnän laajuuden ja teknisen toteutuksen vuoksi tai siihen on muita erityisiä syitä. Lisäksi verkkoyhtiön on kerrottava liittämispyynnön tilasta kolmen kuukauden kuluttua tilauksesta ja sen jälkeen kolmen kuukauden välein, kunnes pyyntö on lopullisesti käsitelty.

Jos liittymän kytkeminen viivästyy, laki antaa liittyjälle oikeuksia. Liittyjällä on oikeus vakiokorvaukseen, joka on 5 prosenttia liittymismaksusta kahdelta ensimmäiseltä alkaneelta viivästysviikolta ja sen jälkeen 10 prosenttia jokaiselta alkaneelta viikolta, kuitenkin enintään 30 prosenttia liittymismaksusta. Laissa on lisäksi euromääräinen enimmäismäärä, jota voidaan tarkistaa valtioneuvoston asetuksella rahan arvon muutosta vastaavasti. Korvaus lasketaan maksuista, joita verkkoyhtiö yleisesti perii liittymisestä ilman erityisoloista johtuvia korotuksia. Vakiokorvausta ei makseta, jos viivästys johtuu verkkoyhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta esteestä, jota laissa tarkoitetaan. Jos liittymää ei ole kytketty verkkoyhtiön viivästyksen vuoksi silloin, kun liittymismaksu erääntyy, saat pidättyä maksusta, kunnes liittymä on kytketty.

Laki säätää myös liittymissopimuksen päättymisestä. Verkkoyhtiö ei saa irtisanoa liittymissopimusta, ja liittymissopimuksen irtisanomisaika saa olla enintään kuukausi. Liittyjä puolestaan ei saa irtisanoa liittymissopimusta, kun saman käyttöpaikan verkko- tai myyntisopimuksen on tehnyt joku muu loppukäyttäjä ja sopimus on voimassa.

Liittymismaksun periaatteet

Liittymismaksun suuruus riippuu kohteesta, joten tässä ei esitetä euromääriä. Energiaviraston mukaan liittymien hinnoittelun on oltava kohtuullista, tasapuolista ja syrjimätöntä, ja verkkoyhtiön hinnoitteluperiaatteiden on noudatettava viraston vahvistamaa hinnoittelumenetelmää ja sähkömarkkinalakia.

Energiavirasto vahvisti joulukuussa 2025 hinnoittelumenetelmät, joita on noudatettava viimeistään 1.6.2026 lähtien tehtävissä liittymissopimuksissa. Menetelmien mukaan jakeluverkossa käytetään vyöhykehinnoittelua, aluehinnoittelua ja tapauskohtaista hinnoittelua. Olemassa olevan pienjänniteverkon alueella pääsääntö on vyöhykehinnoittelu, jossa liittyjät jaetaan sijainnin perusteella vakiohintaisiin vyöhykkeisiin. Menetelmien mukaan halvimpaan vyöhykkeeseen kuuluvat asemakaava-alueella sulakekooltaan enintään 3 × 160 ampeerin liittymät etäisyydestä riippumatta, ja vyöhykehinnat on julkaistava vähintään yleisesti käytössä olevien sulakekokojen tarkkuudella.

Menetelmien mukaan liittymismaksun on perustuttava liittämisen kannalta tarpeellisen uuden verkon laajentamisen rakentamiskustannuksiin ja kapasiteettivarausmaksuun. Maksuun ei saa sisältyä verkon kehittämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien toimenpiteiden tai tapauskohtaisen verkon vahvistamisen kustannuksia. Siihen ei myöskään saa sisältyä vapaan kilpailun piirissä olevia töitä, kuten asiakkaan liittymisjohdon rakentamista.

Energiaviraston mukaan korkea liittymismaksu ei välttämättä tarkoita, että maksu olisi kohtuuton. Liittymät ovat viraston mukaan yleensä sitä kalliimpia, mitä kauempana olemassa oleva verkko on ja mitä vähemmän alueella on muita liittyjiä jakamassa rakentamisen kustannuksia. Jos epäilet, ettei hinnoittelu vastaa menetelmää, virasto neuvoo ottamaan siihen yhteyttä. Sopimuksen tulkintaa koskevia riitoja virasto ei käsittele, mutta kuluttaja voi viedä asiansa kuluttajaneuvonnan kautta kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi.

Työmaasähkö ja sähkötyöt Tukesin mukaan

Sähköä tarvitaan jo rakennusaikana. Tukesin ja Energiaviraston sivuilta ei löytynyt omaa ohjetta työmaasähkön järjestämisestä, joten tässä kerrotaan Tukesin yleiset säännöt sähkötöistä ja sähköasennusten tarkastuksista. Miten työmaan sähkö kytketään juuri sinun kohteessasi, sen kertovat verkkoyhtiösi ehdot ja sähköurakoitsijasi.

Tukesin pääperiaatteen mukaan tavallinen sähkönkäyttäjä ei saa tehdä kiinteitä sähköasennuksia, eikä hän saa vaihtaa itse edes kiinteää pistorasiaa tai valokatkaisijaa. Vain eräät sähköturvallisuuslaissa erikseen määritellyt pienet työt ovat sallittuja, ja nekin edellyttävät, että tekijä on perehtynyt tai opastettu niihin. Tukesin mukaan myös kaapelin asentaminen kaapeliojaan ja sen peittäminen on sähkötyötä, jota sähköalan maallikko ei saa tehdä edes oman kiinteistönsä alueella.

Asennuksia tilatessa Tukes neuvoo tarkistamaan, että yrityksellä tai sen aliurakoitsijalla on tarvittava oikeus sähkötöihin; tämän näkee Tukesin rekisteristä. Tukes neuvoo myös tekemään työstä kirjallisen sopimuksen ja pyytämään asennuspiirustukset ja käyttöohjeet. Ennen kuin sähköasennuskokonaisuus tai sen osa otetaan käyttöön, asennuksille on Tukesin mukaan tehtävä käyttöönottotarkastus ja siitä pöytäkirja, joka luovutetaan sähkötyön tilaajalle. Vähäisiksi katsottavista töistä, kuten yksittäisen asennuskalusteen vaihdosta, pöytäkirjaa ei Tukesin mukaan edellytetä. Tarkastuksen tekijän on oltava sähköalan ammattihenkilö.

Tukesin mukaan paritaloa suurempien asuinrakennusten sähkölaitteistoille ja muille pääsulakkeiltaan yli 35 ampeerin laitteistoille on käyttöönottotarkastuksen lisäksi teetettävä varmennustarkastus, ja sen teettäminen on sähkötöiden tekijän vastuulla. Sähköturvallisuuslain laitteistoluokituksessa yli 35 ampeerin raja koskee kuitenkin vain muita kuin asuinrakennuksia, ja asuinrakennuksen sähkölaitteisto kuuluu varmennustarkastusta edellyttävään luokkaan 1, kun rakennuksessa on enemmän kuin kaksi asuinhuoneistoa. Omakotitalossa pääsulakkeen koko ei siis yksin ratkaise, tarvitaanko varmennustarkastus. Kysy sähköurakoitsijalta, mitkä tarkastukset sinun kohteessasi tehdään ja milloin saat pöytäkirjat.

Kaivutöissä on oma riskinsä. Sähkömarkkinalain mukaan maanrakennustyön tekijän on ennen työn aloittamista selvitettävä, onko työalueella sähkökaapeleita, ja verkkoyhtiön on annettava tiedot kohteen lähellä olevista kaapeleista maksutta. Tukesin mukaan tontilla voi olla myös verkkoyhtiön maakaapeleita, ja jos kaivettaessa tulee vastaan tuntematon kaapeli, työ on keskeytettävä heti ja kaapelin omistaja selvitettävä.

Kulutusarvio uuteen taloon

Uudessa talossa ei ole kulutushistoriaa, joten sopimusta varten tarvitaan arvio. Arvio kannattaa tehdä lähteiden esimerkkien avulla ja tarkistaa, mitä niihin sisältyy.

Energiaviraston sähkösopimusten vertailupalvelu käyttää sähkölämmitteiselle omakotitalolle oletusarviota 18 000 kilowattituntia vuodessa ja pientalolle ilman sähkölämmitystä 5 500 kilowattituntia (tarkistettu 5.11.2026). Profiilit ovat haun oletusarvoja eivätkä tilastoja. Motivan ja Energiaviraston infografiikan esimerkissä nelihenkisen sähkölämmitteisen 120 neliön omakotitalon kulutus on noin 18 900 kilowattituntia vuodessa (päivätty arvio, Motiva 2024–2025), ja siitä lämmitykseen kuluu 9 500 kilowattituntia. Lämmitystapa ratkaisee paljon: Motivan mukaan kulutuksen määrä vaihtelee suuresti lämmitystavan mukaan, ja selkeästi eniten sähköä kuluu talossa, jota lämmitetään sähköllä.

Jos et halua arvioida itse, HintaPulssi voi arvioida vuosikulutuksen asunnon tyypin, lämmitystavan, pinta-alan, asukasmäärän ja laitteiden perusteella. Tulos on laskennallinen arvio, ei mittaus. Rakennusaikainen kulutus on eri asia kuin valmiin talon kulutus, joten kun olet asunut talossa vuoden, vertaa arviota toteutuneeseen kulutukseen. Kulutuksen arvioinnista kerrotaan tarkemmin artikkelissa sähkönkulutuksesta keskimäärin, ja lämmitysmuodon valintaa käsitellään artikkelissa lämmitysmuodon valinnasta uudiskohteeseen. Laskun jakautumisesta siirtoon, myyntiin ja veroihin kerrotaan artikkelissa sähkön siirrosta ja myynnistä.

Yhteenveto

Omakotitalon sähkö syntyy kolmesta osasta: liittymästä verkkoyhtiön kanssa, sähköalan ammattilaisen tekemistä ja tarkastamista asennuksista sekä sähkösopimuksesta myyjän kanssa. Laki velvoittaa verkkoyhtiön liittämään tekniset vaatimukset täyttävän kohteen kohtuullista korvausta vastaan, ja pyynnöstäsi tarjouksessa on annettava arvio liittymiskustannuksista ja toimitusajasta. Jakeluverkossa kytkentä saa viedä yli kuusi kuukautta liittymissopimuksesta vain laissa mainituista syistä, ja viivästyksestä liittyjällä on oikeus vakiokorvaukseen, ellei viivästys johdu laissa tarkoitetusta esteestä.

Liittymismaksun perusteet määräytyvät Energiaviraston vahvistamien menetelmien mukaan, ja liittymisjohdon rakentamisen voit kilpailuttaa. Tukesin mukaan pääperiaate on, ettei tavallinen sähkönkäyttäjä saa tehdä kiinteitä sähköasennuksia, ja ennen käyttöönottoa asennuksille on tehtävä käyttöönottotarkastus. Sähkösopimuksen voit kilpailuttaa, ja se kannattaa tarkistaa uudelleen, kun talo valmistuu ja kulutus muuttuu.

Usein kysytyt kysymykset

Mistä näen liittymän hinnan ennen tarjousta? Energiaviraston mukaan verkkoyhtiön myyntiehtojen, hinnastojen ja liittymismaksujen määräytymisperusteiden on oltava julkisia. Viraston hinnoittelumenetelmien mukaan vyöhykehinnat on julkaistava vähintään yleisesti käytössä olevien sulakekokojen tarkkuudella. Oman kohteesi maksu kannattaa silti varmistaa tarjouksesta, sillä menetelmien mukaan hinnoittelutapa riippuu muun muassa kohteen sijainnista. Tarjoukseen voit pyytää myös arvion toimitusajasta.

Mitä teen, jos liittymän toimitusaika venyy? Pyydä verkkoyhtiöltä tieto liittämispyyntösi tilasta, sillä laki edellyttää tiedon antamista kolmen kuukauden välein, kunnes pyyntö on käsitelty. Jos kytkeminen viivästyy verkkoyhtiön takia, saat pidättyä erääntyvästä liittymismaksusta kytkentään asti. Lisäksi sinulla on oikeus vakiokorvaukseen, ellei viivästys johdu laissa tarkoitetusta esteestä. Riidoissa voit kääntyä kuluttajaneuvonnan puoleen.

Saanko itse vetää sähköt työmaakoppiin tai kaivaa kaapelin maahan? Kiinteät sähköasennukset kuuluvat Tukesin pääperiaatteen mukaan sähköalan ammattilaiselle, ja kaapelin asentaminen kaapeliojaan ja sen peittäminen on sähkötyötä myös omalla tontillasi. Ennen kaivamista on lain mukaan selvitettävä, onko työalueella sähkökaapeleita. Jos olet epävarma jostakin työstä, kysy ensin sähköurakoitsijalta.

Kannattaako rakennusajaksi tehdä määräaikainen sopimus? Se riippuu siitä, kuinka pitkään rakennat ja miten kulutus muuttuu talon valmistuttua. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voit irtisanoa kahden viikon irtisanomisajalla, joten se jättää liikkumavaraa, jos valmistumisaika on vielä epävarma. Määräaikainen sopimus taas sitoo yleensä koko kauden. Ennen kuin sitoudut, tarkista ehdoista, mitä sen päättäminen kesken maksaisi.

Lähteet

• Energiavirasto: Sähköverkkoon liittyminen (kuluttajasivu)
• Energiavirasto: Verkkoon liittäminen
• Energiavirasto: Liittymien hinnoittelumenetelmät (liite 2, 3122/040302/2025-3209/040302/2025), 15.12.2025
• Energiavirasto: Usein kysyttyä (kuluttajainfo)
• Energiavirasto: Sähkönmyyjän vaihto
• Energiavirasto: Sahkonhinta.fi – sähkösopimusten vertailupalvelu, kulutusprofiilit tarkistettu 5.11.2026
• Motiva ja Energiavirasto: Sinä ratkaiset – millainen sähkönkäyttäjä olet (infografiikka, Motiva Oy 2024–2025)
• Motiva: Seuraa sähkön ja energian kulutustasi, päivitetty 24.2.2026
• Finlex: Sähkömarkkinalaki (588/2013), ajantasainen säädös
• Finlex: Laki sähkömarkkinalain muuttamisesta (201/2025)
• Finlex: Sähköturvallisuuslaki (1135/2016), ajantasainen säädös
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Usein kysyttyä sähköstä, päivitetty 9.9.2024
• Tukes: Mitä sähkötöitä saan tehdä itse
• Tukes: Sähköasennukset
• Tukes: Sähköasennusten käyttöönottovaiheen tarkastukset
• Tukes: Sähkö pihapiirissä ja ulkona