Määräaikainen sähkösopimus: 12 vai 24 kuukautta?

Määräaikaisen sähkösopimuksen pituus ratkaisee, kuinka pitkäksi aikaa lukitset sähköenergian hinnan ja kuinka usein joudut tekemään valinnan uudelleen. Kahden vuoden sopimus antaa pidemmän ennustettavuuden ja puolittaa kilpailutuskerrat, mutta sen hinta on sidottu sopimuksen tekohetken markkinatilanteeseen kaksi kertaa niin kauan. Vuoden sopimus palauttaa päätöksen sinulle nopeammin, mikä on etu, jos hinnat laskevat tai elämäntilanteesi muuttuu, mutta se vaatii enemmän omaa aktiivisuutta.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Energiaviraston joulukuussa 2025 julkaistussa selvityksessä vuoden ja kahden vuoden kiinteähintaisten sopimusten vuosikustannukset olivat esimerkkikotitaloudelle lähellä toisiaan. Selvityksen johtopäätösten mukaan määräaikaisten ja useimpien muiden sopimustyyppien hinnat ovat keskimäärin lähellä toisiaan, ja valinta niiden välillä riippuu muista tekijöistä. Alla käydään läpi, mitä määräaika sitoo, miten pituus muuttaa riskiä, milloin kumpikin vaihtoehto voi sopia ja mitä tapahtuu kesken kauden ja sen päättyessä. Sopimustyypin valintaa käsitellään erikseen artikkelissa pörssisähköstä vai kiinteästä sopimuksesta.

Mitä määräaika sitoo ja mitä se jättää auki

Määräaikaisesta sopimuksesta puhuttaessa sekoittuu helposti kaksi eri asiaa. Viranomaisselvityksen mukaan sähkösopimuksessa on kaksi ajallista elementtiä: kuinka kauan sopimusehdot sitovat osapuolia ja kuinka pitkäksi aikaa hinta sovitaan kerrallaan. Määräaikaisessa kiinteähintaisessa sopimuksessa nämä ovat sama asia, koska energian hinta on sovittu etukäteen koko sopimuskaudeksi.

Sidos koskee molempia osapuolia. Myyjä ei saa korottaa määräaikaisen sopimuksen hintaa sopimuksessa mainittujen muutosperusteiden nojalla eikä vedota siihen, että olosuhteet markkinoilla ovat muuttuneet. Hinta voi silti muuttua, jos syynä on lainsäädännön muutos tai viranomaisen päätös, jota myyjä ei voinut ottaa huomioon sopimusta tehtäessä. Myös vähäiset ehtomuutokset ovat sallittuja, kunhan ne eivät vaikuta sopimuksen keskeiseen sisältöön.

Sinua sopimus sitoo yhtä lailla. Kuluttajaneuvonnan mukaan määräaikaista sopimusta ei yleensä voi irtisanoa ennen kauden loppua, ja Energiaviraston mukaan sen hinta ei laske, vaikka markkinahinnat laskisivat sopimuksen teon jälkeen. Kun valitset 24 kuukautta 12 kuukauden sijaan, pidennät siis sekä suojaa hinnannousulta että aikaa, jonka olet kiinni sovitussa hinnassa.

Määräaika ei yksin kerro, onko hinta kiinteä, sillä määräaikaisenkin sopimuksen hinta voidaan sitoa esimerkiksi pörssihintaan. Viranomaisselvityksen mukaan määräaikaiset pörssisopimukset ovat kuitenkin sähkökriisin jälkeen pitkälti kadonneet tarjonnasta. Tässä artikkelissa 12 ja 24 kuukauden sopimuksella tarkoitetaan siksi määräaikaista kiinteähintaista sopimusta.

Lukittu hinta koskee vain sähköenergiaa. Sähkön siirto ostetaan alueen verkkoyhtiöltä, jota ei voi vaihtaa eikä kilpailuttaa, ja sähkövero peritään siirtolaskulla. Energiaviraston mukaan sähköenergia muodostaa noin 40 prosenttia sähkölaskusta, ja osuus vaihtelee asunnon, sopimuksen ja kulutuksen mukaan.

Laki rajaa sitovuuden kahteen vuoteen

Kahta vuotta pidempikin määräaikainen sopimus on mahdollinen. Laki kuitenkin rajaa sitä, kuinka kauan määräaikaisuus voi sitoa kuluttajaa.

Sähkömarkkinalain mukaan kuluttaja saa irtisanoa kahta vuotta pidemmäksi ajaksi tehdyn määräaikaisen sähkönmyyntisopimuksen kahden vuoden kuluttua samalla tavalla kuin toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on kuluttajalle kaksi viikkoa. Viranomaisselvityksen mukaan määräaikaisuus voi tämän vuoksi sitoa kuluttajaa vain kahden vuoden ajan. Energiaviraston mukaan määräaikaiset sopimukset kestävät yleisimmin yhden tai kaksi vuotta. Selvityksessä tyypillisten määräaikojen kerrotaan vaihtelevan kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen.

Kahden vuoden sopimus on siis jo sitovuuden ylärajalla, ja lain mukaan määräaikainen sopimus päättyy määräajan umpeuduttua. Jatko riippuu sopimusehdoista, ja siitä kerrotaan jäljempänä.

Miten sopimuksen pituus näkyy hinnassa

Voisi olettaa, että pidempi sitoutuminen tarkoittaa automaattisesti halvempaa tai kalliimpaa hintaa. Viranomaisselvityksen havainnot viittaavat kuitenkin siihen, että pituuden vaikutus riippuu siitä, mitä markkinoilla odotetaan tapahtuvan.

Selvityksen mukaan määräaikaisten kiinteähintaisten sopimusten hinnat seuraavat lähes täysin sähkön johdannaishintoja, koska myyjä suojaa sopimuksen sähkönhankinnan etukäteen. Pidemmät sopimukset reagoivat markkinahintojen muutoksiin vähemmän kuin lyhyemmät. Syksyllä 2022 vuoden sopimusten huippuhintoihin vaikuttivat seuraavan vuoden johdannaisten korkeat hinnat, kun taas kahden vuoden sopimuksissa odotus tukkuhintojen laskusta pidemmällä aikavälillä piti hinnat matalampina.

Selvityksen esimerkkilaskelmassa sähkölämmitteinen pientalo kulutti 10 000 kWh vuodessa, ja sopimusten kustannukset laskettiin ajalle 1.8.2024–31.7.2025 vuoden 2024 aikana tehdyille sopimuksille. Kun sopimus oli tehty tarjonnan halvimman kymmenyksen hinnalla, kahden vuoden sopimus maksoi vuodessa 923 euroa ja vuoden sopimus 935 euroa. Kalleimman neljänneksen hinnalla luvut olivat 1 018 ja 1 011 euroa. Pituuksien ero jäi siis 7–12 euroon vuodessa, kun samanpituisen halvan ja kalliin sopimuksen ero oli 76–95 euroa.

Luvut ovat yhden päivätyn tarkastelujakson havaintoja, eivät ennuste eivätkä nykyisiä hintoja. Ne osoittavat kuitenkin, että tuolla jaksolla tarjouksen valinta samanpituisten sopimusten joukosta vaikutti laskuun selvästi enemmän kuin valinta vuoden ja kahden vuoden välillä.

Tekohetki painaa pitkässä sopimuksessa enemmän

Kiinteähintaisessa määräaikaisessa sopimuksessa epävarmuus ei katoa, vaan se siirtyy sopimuksen tekohetkeen. Mitä pidempi sopimus, sitä pidempään elät sen hetken hinnalla.

Viranomaisselvitys kuvaa asiaa niin, että määräaikaisen sopimuksen hinnoittelussa ainoa epävarmuus koskee sitä, millä hinnalla sopimuksen olisi saanut myöhemmin: olisiko pitkän sopimuksen tekoa kannattanut odottaa. Selvityksen mukaan huonoon hetkeen tehty määräaikainen sopimus voi tulla hyvin kalliiksi ja hyvin pitkään. Huippuhintojen aikaan vuosina 2022–2023 tehty pitkä sopimus on selvityksen tarkastelussa voinut johtaa lähes kaksinkertaiseen loppuhintaan vielä vuosina 2024–2025. Tilanne on sittemmin tasaantunut, ja vuonna 2024 tekohetken vaikutus oli selvityksen tarkastelussa noin 50–100 euroa vuodessa.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogin mukaan osa kuluttajista teki syksyllä 2022 hintojen nousun pelossa kalliin pitkän määräaikaisen sopimuksen, ja kun hinnat laskivat keväällä 2023, he jäivät kiinni kalliiseen sopimukseensa. Blogin mukaan poikkeustilanteissa kannattaa välttää pitkiä kalliita sopimuksia. Jos hinnat nousevat yli 20 sentin kilowattitunnilta, blogin mukaan on todennäköisesti parempi suosia lyhyempiä sopimuksia ja odottaa hintojen laskua.

Jos olet jo sitoutunut poikkeuksellisen kalliiseen määräaikaiseen sopimukseen, kuluttajariitalautakunta on suosituksissaan katsonut, että tällainen sopimus voi tietyin edellytyksin olla kohtuuton. Lautakunnan mukaan useamman vuoden mittaisen sopimuksen kohtuuttomuutta arvioidaan sekä vuositasolla että kokonaisuutena. Suositukset eivät kuitenkaan sido yhtiöitä. Käräjäoikeus hylkäsi 25.3.2026 kuluttaja-asiamiehen avustaman kohtuullistamiskanteen yksittäistapauksessa. Kohtuullistamiseen ei siis kannata laskea, vaan tekohetken riski on parempi ottaa huomioon jo sopimuksen pituutta valitessa.

Kuvitteellinen laskuesimerkki: kaksi vuotta kerralla vai kahdesti vuosi

Sopimuksen pituuden merkitys on helpompi hahmottaa euroina. Esimerkki on kuvitteellinen, eikä sen luvuilla kuvata nykyisiä tai tulevia sähkön hintoja.

Kuvitteellisen kotitalouden vuosikulutus on 5 000 kWh. Vaihtoehto A on 24 kuukauden sopimus, jonka energian hinta on 9,0 snt/kWh. Vaihtoehto B on 12 kuukauden sopimus hintaan 9,5 snt/kWh, ja sen jälkeen tehdään uusi vuoden sopimus silloin tarjolla olevalla hinnalla. Vuoden sopimus on esimerkissä oletettu hieman kalliimmaksi vain laskun havainnollistamiseksi, sillä todellisuudessa ero voi olla kumpaan suuntaan tahansa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron, ja perusmaksu on oletettu kummassakin samaksi, joten se on jätetty pois. Siirto ja sähkövero eivät riipu sopimuksen pituudesta.

Vaihtoehto A maksaa 450 euroa vuodessa eli 900 euroa kahdessa vuodessa. Vaihtoehdon B ensimmäinen vuosi maksaa 475 euroa, ja toisen vuoden kustannus riippuu siitä, millä hinnalla uuden sopimuksen saa.

Esimerkissä vuoden sopimusten ketju tulee kahden vuoden sopimusta edullisemmaksi vain, jos toisen vuoden hinta jää alle 8,5 snt/kWh. Silloin toisen vuoden kustannus on alle 425 euroa, joka on A:n kahden vuoden hinnan ja B:n ensimmäisen vuoden erotus. Vaihtoehto A poistaa toisen vuoden epävarmuuden kokonaan, kun B:n kahden vuoden kustannus vaihtelee esimerkin hinnoilla 250 euron haarukassa.

Euromäärät kasvavat samassa suhteessa kulutuksen kanssa. Kaksinkertaisella kulutuksella sekä säästömahdollisuus että lisäkustannus kaksinkertaistuvat, mutta rajahinta 8,5 snt/kWh pysyy samana. Voit tehdä saman laskelman tarjolla olevilla hinnoilla: laske, millä toisen vuoden hinnalla lyhyempi sopimus menisi tasan pidemmän kanssa, ja arvioi, kuinka todennäköistä sen alittuminen on.

Milloin 24 kuukautta voi sopia

Kahden vuoden sopimus sopii usein tilanteeseen, jossa arvostat ennustettavuutta enemmän kuin mahdollisuutta reagoida markkinoihin. Ratkaisevaa on, millä hinnalla sopimuksen saa ja kuinka vakaalta oma elämäntilanne näyttää.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogin mukaan kiinteähintaiset ja pitkät määräaikaiset sopimukset ovat sopimustyypeistä kaikkein vakaimpia. Viranomaisselvitys neuvoo lisäksi välttämään lyhyempiä määräaikaisia sopimuksia, jos et jaksa kilpailuttaa ja tarkistaa sopimustasi usein, koska niiden täysimääräinen hyödyntäminen vaatii markkinoiden seurantaa. Jos tiedät, ettet halua palata sähkösopimukseen joka vuosi, kahden vuoden sopimus vähentää uusimiskertoja ja samalla riskiä siitä, että päättymispäivä unohtuu.

Pitkä sopimus on luontevampi silloin, kun hintataso ei ole poikkeuksellisen korkea, koska kriisin kaltaisessa tilanteessa se lukitsee korkean hinnan pitkäksi aikaa. Tavallisessa markkinatilanteessa kahden vuoden hinnan lukitseminen tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että luovut mahdollisesta hintojen laskusta saadaksesi suojan nousua vastaan.

Myös kulutuksen määrä vaikuttaa siihen, kuinka paljon hintavarmuus on euroina arvoinen. Viranomaisselvityksen mukaan mitä suurempi kulutus, sitä suuremmat ovat myös riskit. Sähkölämmitteisessä talossa lukitus suojaa suurempaa summaa kuin pienessä kerrostaloasunnossa, mutta myös huonon tekohetken hinta kertautuu. Lämmitystavan merkitystä sopimuksen valinnalle on käsitelty artikkelissa lämmitysenergiasta ja sähkösopimuksesta.

Milloin 12 kuukautta voi sopia paremmin

Vuoden sopimus antaa enemmän liikkumavaraa. Siitä on hyötyä erityisesti, jos seuraat markkinaa, odotat muutoksia omassa tilanteessasi tai hinnat ovat sopimusta tehdessä korkealla.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogin mukaan aktiiviset kilpailuttajat voivat hyötyä muita enemmän toistaiseksi voimassa olevista ja lyhyistä määräaikaisista sopimuksista, kun he ketjuttavat alennuksia ja reagoivat markkinan hintoihin. Blogin mukaan monet myyjät tarjoavat uusille asiakkaille määräaikaisia alennuksia, joissa perusmaksu lasketaan joksikin ajaksi nollaan. Tällaiset alennukset ovat suhteessa edullisempia pienen kulutuksen kotitalouksille, joiden laskusta perusmaksu muodostaa suuren osan.

Toinen peruste on mahdollisuus vaihtaa sopimustyyppiä. Viranomaisselvityksen mukaan kuluttaja voi säästää myös vaihtamalla sopimustyyppiä hyvällä hetkellä, mutta se vaatii markkinan tuntemusta ja aktiivisuutta. Jos harkitset esimerkiksi pörssisähköä sen jälkeen, kun olet hankkinut ohjattavia sähkökuormia, kuten sähköauton latauksen, vuoden sopimus antaa tilaisuuden arvioida valinta uudelleen aiemmin.

Kolmas peruste on ennakoitavissa oleva elämänmuutos. Kuluttajaneuvonnan mainitsemat perusteet määräaikaisen sopimuksen ennenaikaiselle irtisanomiselle ovat painavia, kuten vakava sairastuminen tai lähiomaisen kuolema, kun ne muuttavat sähkönkäytön tarvetta olennaisesti ja sopimuksen jatkuminen olisi kohtuutonta. Suunniteltu muutos kotitaloudessa ei siis välttämättä vapauta sinua sopimuksesta, joten se kannattaa ottaa huomioon jo pituutta valitessa. Muutto on oma tilanteensa, josta kerrotaan jäljempänä.

Kumpi sopii sinulle: tiivistys

Edellä kuvatut perusteet voi koota muutamaan tyypilliseen tilanteeseen. Lopullinen valinta kannattaa silti tehdä tarjolla olevien hintojen perusteella.

Taulukko on KotienKodin oma tiivistys, joka perustuu edellä käytettyyn viranomaisselvitykseen ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston blogiin. Se ei ole viranomaisen suositus sellaisenaan. Jos useampi rivi sopii tilanteeseesi, ratkaise ensin, kumpi on sinulle tärkeämpää: hinnan pysyvyys vai mahdollisuus tehdä uusi valinta vuoden päästä.

Jos tilanne muuttuu kesken sopimuskauden

Mitä pidempi sopimus, sitä enemmän aikaa on sille, että asuminen, kulutus tai talous muuttuu kesken kauden. Siksi kannattaa tietää etukäteen, millä ehdoilla määräaikaisesta sopimuksesta voi irtautua.

Kuluttajaneuvonnan mukaan muutto on peruste irtisanoa myös määräaikainen sopimus kahden viikon irtisanomisajalla, ellei sopimuksessa ole sovittu muuta. Sama oikeus on myös myyjällä. Sopimukseen voi myös olla kirjattu, että se siirtyy mukanasi uuteen asuntoon, joten ehdot kannattaa lukea ennen muuttoa. Muuton sähköasiat on koottu artikkeliin sähkösopimuksesta muutossa.

Jos haluat päättää sopimuksen kesken ilman tällaista perustetta, ratkaisevaa on, milloin sopimus on tehty. Sähkömarkkinalain mukaan 1.7.2025 tai sen jälkeen tehdyssä sopimuksessa irtisanomisesta saa periä maksun vain, jos siitä on sovittu. Maksun on oltava oikeasuhteinen, eikä se saa ylittää myyjälle aiheutuvaa suoraa taloudellista tappiota, josta myyjällä on todistustaakka. Jos maksua ei ole sovittu tietyn suuruiseksi, sopimusehdoissa on kerrottava, miten se määräytyy, ja myyjän on pyynnöstä kerrottava viipymättä ja maksutta, paljonko maksu olisi juuri sinun tapauksessasi. Ennen 1.7.2025 tehdyissä sopimuksissa ratkaisevat sopimuksen ehdot. Kuluttajaneuvonnan mukaan myyjä voi niissä periä kohtuullisen sopimussakon, jos siitä ja sen määrästä on sovittu.

Uuden myyjän valinta ja itse vaihto on käyty läpi artikkelissa sähkösopimuksen vaihtamisesta vaihe vaiheelta.

Kun määräaika päättyy

Sopimuksen pituus määrää, kuinka usein olet tämän hetken edessä: vuoden sopimuksessa joka vuosi, kahden vuoden sopimuksessa joka toinen. Päättymiseen kannattaa varautua, koska passiivisuudella on oma hintansa.

Kuluttajaneuvonnan mukaan määräaikainen myyntisopimus jatkuu kauden jälkeen toistaiseksi voimassa olevana, ellei muuta ole sovittu, et ole tehnyt uutta sopimusta eikä kumpikaan osapuoli ole irtisanonut sopimusta. Jatkosopimuksen hinta ei ole enää lukittu, vaan myyjä voi muuttaa sitä ilmoittamalla siitä etukäteen. Muu kuin laki- tai viranomaisperusteinen muutos saa tulla voimaan aikaisintaan kuukauden päästä siitä, kun ilmoitus on lähetetty. Viranomaisselvityksessä toistaiseksi voimassa olevat kiinteähintaiset sopimukset olivat keskimäärin kallein sopimustyyppi, joten jatkohinta kannattaa tarkistaa ennen kuin sopimus jatkuu itsestään.

Jatkosopimus ei kuitenkaan sido sinua pitkäksi aikaa, sillä toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voit irtisanoa kahden viikon irtisanomisajalla. Jos et ehdi kilpailuttaa ajoissa, tilanne on siis korjattavissa, mutta maksat jatkosopimuksen hintaa siihen asti, kunnes uusi sopimus alkaa.

Uuden sopimuksen ajoituksessa kannattaa yhdistää kaksi viranomaisohjetta. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan uusi sopimus voi alkaa vasta nykyisen määräajan päätyttyä, joten uuden sopimuksen tekemistä kannattaa lykätä lähemmäs kauden loppua. Toisaalta Energiavirasto ohjeistaa tekemään uuden sopimuksen vähintään kaksi viikkoa ennen kuin sen on määrä alkaa. Kun sopimus tehdään puhelimessa, verkossa tai muuten myyjän toimipaikan ulkopuolella, sähkömarkkinalain mukaan toimituksen on alettava 90 vuorokauden kuluessa sopimuksen tekemisestä, tai sopimus raukeaa. Sääntöä ei sovelleta, jos olet itse ottanut yhteyttä myyjään tai myyjä on ottanut yhteyttä nimenomaisesta pyynnöstäsi tehdäkseen sopimuksen, jonka mukainen toimitus alkaa yli 90 vuorokauden kuluttua.

Päättymispäivän näet sähkölaskusta, sillä laskussa on oltava sopimuksen voimassaoloaika. Kirjaa päivä muistiin heti sopimusta tehdessäsi. HintaPulssin vahdin saat käyttöön pelkällä sähköpostiosoitteella, kun vahvistat sen. Vahti vertaa antamiasi tietoja päivittäin ja lähettää sähköpostikoosteen, jos löytyy riittävän suuri säästö tai jos ilmoittamasi sopimuksen päättymispäivä lähestyy. Vahdin voi lopettaa viestissä olevasta linkistä.

Näin vertaat 12 ja 24 kuukauden tarjouksia

Eripituisia sopimuksia on helpointa verrata samalla mittarilla eli vuoden kokonaiskustannuksella. Pelkkä mainostettu kilowattituntihinta ei riitä, koska perusmaksu ja alennukset voivat muuttaa järjestystä.

Laske kummastakin tarjouksesta, paljonko energia maksaa vuodessa omalla kulutuksellasi, ja lisää siihen 12 kuukauden perusmaksut. Kulutustietosi näet esimerkiksi valtakunnallisesta datahubista tai sähköyhtiön verkkopalvelusta, ja sähkölaskulla on yleensä edellisen vuoden perusteella laskettu arvio vuosikulutuksesta. Kulutustietojen hyödyntämisestä kerrotaan lisää artikkelissa sähkön kulutuksen seurannasta.

Tarkista lisäksi nämä kohdat, koska niissä 12 ja 24 kuukauden sopimukset voivat erota toisistaan:

• Alennusten kesto: koskeeko perusmaksun tai energian hinnan alennus koko sopimuskautta vai vain sen alkua.
• Hinnan pysyvyys: onko energian hinta kiinteä koko kauden vai sidottu johonkin viitehintaan.
• Jatko: millaisena ja millä hinnalla sopimus jatkuu kauden päätyttyä.
• Irtisanomismaksu: onko ennenaikaisesta irtisanomisesta sovittu maksu ja miten se määräytyy.
• Muutto: päättyykö sopimus muuton vuoksi vai siirtyykö se uuteen asuntoon.

Jos kahden vuoden sopimus on selvästi edullisempi, saat pidemmän lukituksen samalla halvemmalla, mutta mieti silti, pysyykö oma tilanteesi kaksi vuotta ennallaan. Laajemmin halvimman sopimuksen etsimistä on käsitelty artikkelissa edullisimmasta sähkösopimuksesta asuntoon.

KotienKodin HintaPulssissa voit verrata sähkösopimuksia omalla vuosikulutuksellasi: se arvioi kunkin sopimuksen vuosikustannuksen, ja postinumeron perusteella mukaan tulevat myös alueelliset tuotteet. Voit suodattaa tuloksia sopimuksen keston eli määräaikaisen tai toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen mukaan, ja valintoihin sopimattomat tuotteet näytetään erikseen. Hinnat sisältävät arvonlisäveron mutta eivät sähkönsiirtoa. Tarjouksen valinta vie palveluntarjoajan sivulle. Sopimus tehdään siellä, ja siellä vahvistetaan myös lopullinen hinta ja ehdot, joten tarkista samalla sopimuskauden pituus.

Yhteenveto

Valinta 12 ja 24 kuukauden määräaikaisen sähkösopimuksen välillä on valinta ennustettavuuden ja joustavuuden välillä. Kahden vuoden sopimus lukitsee hinnan pidemmäksi aikaa ja vähentää uusimiskertoja, mutta sopimuksen tekohetken hinta seuraa sinua koko kauden. Vuoden sopimus antaa mahdollisuuden reagoida hintojen laskuun, uusien asiakkaiden alennuksiin ja oman tilanteen muutoksiin, mutta vaatii, että palaat asiaan joka vuosi.

Viranomaisselvityksen esimerkissä vuoden ja kahden vuoden sopimusten ero oli tarkastelujaksolla 1.8.2024–31.7.2025 pieni verrattuna halvan ja kalliin tarjouksen eroon, joten tuolla jaksolla tarjouksen valinta painoi enemmän kuin sopimuksen pituus. Vältä pitkää sitoutumista poikkeuksellisen korkeaan hintaan. Tarkista ehdoista jatkohinta, irtisanomismaksu ja muuttoa koskevat ehdot, ja kirjaa päättymispäivä muistiin, jotta sopimus ei jatku huomaamatta kalliimmalla hinnalla.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko 24 kuukauden sopimuksen irtisanoa vuoden jälkeen? Ei yleensä ilman seurauksia. Laissa oleva irtisanomisoikeus kahden vuoden jälkeen koskee vain kahta vuotta pidempiä sopimuksia, ja kahden vuoden sopimus päättyy määräajan umpeuduttua. Kuluttajaneuvonnan mukaan kesken kauden voi irtautua muuton vuoksi, ellei sopimuksessa ole sovittu toisin, tai jos sähkönkäytön tarve muuttuu olennaisesti painavasta syystä ja sopimuksen jatkuminen olisi kohtuutonta. Muissa tilanteissa irtisanomisesta voi seurata sovittu irtisanomismaksu.

Onko vuodenajalla merkitystä, kun teen määräaikaisen sopimuksen? Energiaviraston mukaan sähkötarjousten hintataso vaihtelee muun muassa vuodenajan ja tuotantotilanteen mukaan. Viranomaisselvityksen mukaan vuodesta 2024 tarjolla on ollut enemmän lyhyitä määräaikaisia sopimuksia, ja niiden hinnoissa on merkittävää kausivaihtelua sen mukaan, milloin sopimus tehdään. Etukäteen ei voi tietää, onko jokin hetki edullinen, joten käytännöllisintä on aloittaa tarjousten vertailu hyvissä ajoin ennen nykyisen kauden loppua.

Mitä tapahtuu, jos myyjä lopettaa toimintansa kesken määräajan? Sähkömarkkinalain mukaan verkkoyhtiön on silloin huolehdittava, että sähköä toimitetaan vähintään kolmen viikon ajan myyjän toimituksen päättymisestä ja ilmoituksen lähettämisestä. Energiaviraston mukaan verkkoyhtiön väliaikaisesti toimittamaa sähköä ei saa entisen myyjän hinnoilla ja ehdoilla, ja toimitus siirtyy alueen toimitusvelvolliselle myyjälle, jos et tee uutta sopimusta kolmessa viikossa. Uusi sopimus kannattaa siksi tehdä heti, kun saat tiedon.

Voiko seuraavan sopimuksen tehdä jo ennen kuin nykyinen kausi päättyy? Usein voi, mutta myyjillä on omat rajansa sille, kuinka aikaisin ne tekevät sopimuksia. Uusi sopimus voi kuitenkin alkaa vasta nykyisen määräajan päätyttyä, ja myyjän aloitteesta tehdyissä sopimuksissa myös edellä kuvattu 90 vuorokauden sääntö rajaa ennakkoa. Jos nykyinen myyjä tarjoaa jatkosopimusta, vertaa sitä muihin tarjouksiin ja tarkista sen alkamispäivä ja kesto.

Lähteet

• Finlex: Sähkömarkkinalaki (588/2013), ajantasainen säädös
• Finlex: Laki sähkömarkkinalain muuttamisesta (201/2025), voimaantulosäännös
• Energiavirasto: Sähkönmyyjän vaihto
• Energiavirasto: Näin sähkölaskusi muodostuu
• Energiavirasto: Sähkönostajan oikeudet
• Energiavirasto: Ongelmatilanteet
• Energiavirasto: Tutkimus: Sähkösopimuksissa on isoja eroja – valinta voi vaikuttaa laskuun satoja euroja (tiedote), 11.12.2025
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Usein kysyttyä sähköstä, päivitetty 9.9.2024
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Sähkön puhelinmyynti (kuluttajasivu)
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Mikä sähkösopimus kannattaisi valita? (KKV-blogi 20.1.2026)
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: tiedote käräjäoikeuden ratkaisusta määräaikaisen sähkösopimuksen kohtuullistamisasiassa, 25.3.2026
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja Energiavirasto: Sähkön vähittäismarkkinaselvitys (KKV:n tutkimusraportteja 5/2025), julkaistu 11.12.2025
• Kuluttajariitalautakunta: Määräaikaisen sähkönmyyntisopimuksen hinnan kohtuullistaminen olosuhteiden muututtua (D/5604/39/2023), annettu 12.12.2023
• Kuluttajariitalautakunta: Tietoa lautakunnasta