Valtakirja asunnon myyntiin: mitä pitää tietää?
Valtakirja asunnon myyntiin riippuu siitä, myytkö asunto-osakkeen vai kiinteistön. Tarkista muotovaatimukset, valtuuden rajaus ja erityistilanteet oppaasta.
Valtakirjalla voit antaa toiselle henkilölle oikeuden hoitaa asuntokaupan puolestasi. Kiinteistön myyntivaltakirjan muoto on säädetty maakaaressa: sen on oltava kirjallinen ja myyjän allekirjoittama, ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö. Käytetyn asunto-osakkeen myyntivaltakirjalle ei ole vastaavaa erityistä lakisääteistä muotoa, mutta kirjallinen, yksilöity valtuutus auttaa osoittamaan, mitä asiamies saa tehdä.
Tässä artikkelissa käydään läpi valtakirjan laatiminen asunnon myyntiä varten. Artikkeli on yleiskatsaus. Jos tilanne on epätavallinen, esimerkiksi valtuuttajan terveydentila on heikentynyt tai kyse on kuolinpesästä, kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen.
Milloin valtakirjaa tarvitaan?
Tyypillisiä tilanteita
Valtakirja on hyödyllinen, jos asut ulkomailla, olet tilapäisesti estynyt osallistumasta kaupantekoon tai haluat yhden yhteisomistajista hoitavan kaupan käytännön vaiheet. Jos kyse on asunnon myynnistä ulkomailta, selvitä asiakirjan toimittamistapa hyvissä ajoin. Kuolinpesän osakkaiden valtuutuksissa on lisäksi huomioitava pesän yhteishallinta, jota käsitellään jäljempänä.
Valtakirjaa annettaessa valtuuttajan on ymmärrettävä valtuutuksen merkitys. Jos päätöskyvystä on epävarmuutta, älä yritä ratkaista asiaa pelkällä uudella valtakirjalla. Selvitä, onko aiemmin tehty edunvalvontavaltuutus tai onko edunvalvoja määrätty, ja pyydä tarvittaessa yksilöllinen oikeudellinen arvio.
Kuka voi toimia valtuutettuna?
Laki ei rajaa tarkasti, kuka voi olla asiamies. Tärkeintä on luotettavuus, koska valtuutettu voi valtuutuksen rajoissa sitoa valtuuttajan kauppaan.
Valtuutetuksi voi valita esimerkiksi luotettavan läheisen tai asiaan perehtyneen ammattilaisen. Ratkaisevaa on, että henkilö ymmärtää tehtävänsä ja toimii antamasi valtuuden rajoissa. Sähköisessä kiinteistökaupassa palvelun omat tunnistautumis- ja kelpoisuusehdot on tarkistettava erikseen ennen kuin valtuutettu nimetään.
Valtakirjan muotovaatimukset
Asunto-osake ja kiinteistö
Käytetyn asunto-osakkeen kaupassa myyntivaltakirjalle ei ole maakaaren kaltaista erityistä muotovaatimusta. Kirjallinen valtuutus on silti käytännöllinen, koska ostajan ja kauppaan osallistuvien tahojen on voitava todeta asiamiehen oikeus. Kiinteistön myynnissä maakaaren 2 luvun 3 § vaatii kirjallisen, myyjän allekirjoittaman valtakirjan, josta käyvät ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö. Tämä ero on syytä selvittää ennen mallin valintaa.
Asunto-osakkeen myyntivaltakirja
Vaikka laki ei vaadi tiettyä muotoa, kirjallinen ja yksilöity valtakirja helpottaa kauppaa, koska ostaja, välittäjä ja pankki haluavat yleensä varmistua valtuutetun oikeudesta toimia. Valtakirjasta kannattaa käydä ilmi:
Merkitse asunto-osakkeen valtakirjaan valtuuttaja, valtuutettu, yhtiö ja myytävät osakkeet tai huoneisto niin tarkasti, että kohde voidaan tunnistaa. Kuvaa erikseen, saako asiamies neuvotella, hyväksyä hinnan tai allekirjoittaa kauppakirjan. Päiväys ja valtuuttajan allekirjoitus helpottavat asiakirjan todentamista, vaikka kyse ei ole samanlaisesta lakisääteisestä muotovaatimuksesta kuin kiinteistön myynnissä.
Kun kohde on nimenomaan asunto-osake, lue myös asunto-osakkeen myyntivaltakirjan tarkempi opas. Se täydentää tämän artikkelin asunto-osakkeita koskevaa osuutta. Tarkista lisäksi juuri sinun kauppasi osapuolten ja vastaanottajien vaatimukset, koska yleinen esimerkkipohja ei korvaa kohteen yksilöintiä tai valtuuden rajauksen harkintaa.
Kiinteistön myyntivaltakirja
Kiinteistön myyntivaltakirjan laissa säädetyt ydinkohdat ovat kirjallinen muoto, myyjän allekirjoitus sekä asiamiehen ja myytävän kiinteistön yksilöinti. Kiinteistötunnus on selkeä tapa yksilöidä kohde. Päiväys, valtuuden laajuus ja mahdolliset hinnan rajat kannattaa kirjata tulkintaongelmien välttämiseksi, vaikka niitä ei luetella maakaaren 2 luvun 3 §:n vähimmäismuodossa.
Tavallinen kiinteistön myyntivaltakirja ei laissa edellytä todistajia. Todistajat vaaditaan edunvalvontavaltuutukseen, joka on eri asiakirja (ks. alempana).
Kaupanvahvistaja vahvistaa kiinteistön kaupan. Ennen vahvistamista hänen on tarkastettava muun muassa luovutuskirjan allekirjoittajien henkilöllisyys, eikä hän saa vahvistaa luovutusta, jos on selvästi perusteltua aihetta epäillä sen pätevyyttä (laki kaupanvahvistajista 573/2009). Valtakirja kannattaa siksi toimittaa kaupanvahvistajalle ennen kaupantekoa, jotta sen riittävyys voidaan tarkistaa. Lue lisää: kaupanvahvistajan rooli.
Sähköinen kiinteistökauppa ja valtuutus
Maanmittauslaitoksen Kiinteistövaihdannan palvelussa kiinteistökaupan voi tehdä sähköisesti ilman kaupanvahvistajaa. Palvelussa voi valtuuttaa toisen henkilön toimimaan puolestaan, ja maakaaren mukaan asiamies voi toimia palvelussa sähköisen valtakirjan nojalla. Palvelun käyttö edellyttää suomalaista henkilötunnusta, täysi-ikäisyyttä, oikeustoimikelpoisuutta ja vahvaa sähköistä tunnistautumista. Kiinteistönvälittäjä voi toimia palvelussa myyjän valtuutettuna.
Maanmittauslaitoksen Asiointipalvelussa (esimerkiksi omistuksen rekisteröintiä koskevat hakemukset) toisen puolesta voi asioida Suomi.fi-valtuudella "Kiinteistöihin ja huoneistoihin liittyvä asiointi".
Valtakirjan sisältö
Suositeltavat tiedot
Yksilöi valtakirjassa valtuuttaja ja valtuutettu sekä myytävä kohde. Kiinteistössä käytä kiinteistötunnusta; asunto-osakkeessa merkitse yhtiö ja osakkeet tai huoneisto. Kuvaa myös valtuuden sisältö, mahdollinen määräaika, päiväys ja valtuuttajan allekirjoitus. Mitä merkittävämpi valtuutetun päätösvalta on, sitä tarkemmin kannattaa kirjoittaa rajat ja ehdot.
Valtakirjaa ei tarvitse lähettää sähköpostilla henkilötunnuksineen. Arkaluonteiset tiedot kannattaa toimittaa turvallista reittiä.
Valtuutuksen laajuus
Suppea valtuus voi koskea vain kauppakirjan allekirjoittamista jo sovituilla ehdoilla. Laajempi valtuus voi kattaa neuvottelun, ehtojen hyväksymisen ja allekirjoituksen. Yksittäisen asunnon myyntiin ei yleensä ole tarvetta antaa yleistä valtuutta kaikkiin asioihin. Kirjoita valtakirjaan ne tehtävät, jotka asiamiehen on todella tarkoitus hoitaa, ja jätä muut valtuuden ulkopuolelle.
Jos valtuutettu toimii vastoin valtuuttajan antamia ohjeita, oikeustoimi ei sido valtuuttajaa, jos kolmas henkilö tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että valtuutettu ylitti toimivaltansa (oikeustoimilaki 11 §). Siksi rajoitukset, kuten vähimmäishinta, kannattaa kirjoittaa itse valtakirjaan eikä vain sopia niistä suullisesti.
Esimerkki valtuutuksen sisällöstä
Alla olevat muotoilut ovat havainnollistavia esimerkkejä, eivät virallisia malleja.
Suppea valtuutus
"Valtuutan [valtuutetun nimi] allekirjoittamaan puolestani kauppakirjan, joka koskee asunto-osakkeita [yhtiö, osakkeet], osoitteessa [osoite], kauppahinnalla vähintään [summa] euroa."
Laajempi valtuutus
"Valtuutan [valtuutetun nimi] neuvottelemaan asunto-osakkeiden [yhtiö, osakkeet] myynnistä ja allekirjoittamaan kauppakirjan puolestani. Kauppahinta maksetaan suoraan tililleni [tilinumero]. Valtuutettu ei saa sopia kauppahintaa alle [summa] euroa."
Esimerkkien hakasulkeet ovat täytettäviä paikkoja, eivät todellisia henkilön tai kohteen tietoja. Valitse valtakirjaan vain ne oikeudet, joita asiamies tarvitsee. Esimerkiksi oikeus neuvotella ehdoista ja oikeus allekirjoittaa kauppakirja ovat eri asioita. Jos valtuutetun pitäisi myös vastaanottaa rahaa, mieti erikseen, onko se tarpeen vai voidaanko kauppahinta maksaa suoraan valtuuttajan tilille.
Rajoitukset kannattaa kirjata asiakirjaan niin, että myös ostaja voi ymmärtää ne. Pelkkä suullinen ohje asiamiehelle ei välttämättä rajoita hänen ulospäin näkyvää kelpoisuuttaan samalla tavalla. Oikeustoimilain 11 §:n soveltaminen riippuu myös siitä, mitä vastapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää. Jos ehto on kaupallisesti tärkeä, tarkistuta sanamuoto ennen valtakirjan allekirjoittamista.
Käytännön ohjeet
Valtakirjan laatiminen
Päätä ensin valtuuden laajuus ja mahdolliset rajoitukset, sitten kirjoita ja allekirjoita asiakirja. Tarkista ennen kaupantekoa, millaisen asiakirjan kaupanvahvistaja, välittäjä, pankki tai muu vastaanottaja tarvitsee juuri tässä kaupassa. Näin ehdit täydentää puuttuvat tiedot ennen kuin aikataulu tai ostajan rahoitus järjestetään valmiiksi.
Valtakirjan toimittaminen
Paperisessa kaupassa selvitä vastaanottajalta, tarvitaanko alkuperäinen valtakirja vai hyväksytäänkö kopio. Sähköisessä kiinteistökaupassa noudata Kiinteistövaihdannan palvelun omaa valtuutusmenettelyä. Älä oleta, että sähköpostiin liitetty kuva paperista korvaa palvelussa annettavan valtuuden. Jos asiakirja sisältää henkilötietoja, käytä vastaanottajan kanssa sovittua turvallista toimitustapaa.
Todistajat
Tavallisessa myyntivaltakirjassa todistajat eivät ole laissa vaadittuja, mutta ne voivat helpottaa allekirjoituksen aitouden osoittamista. Maakaaren mukaan luovutuksensaaja ei saa vilpittömän mielen suojaa, jos luovuttajan edustajan valtakirja on väärennetty (MK 13:5). Siksi kaupan osapuolet voivat pyytää selvitystä allekirjoituksen aitoudesta, etenkin jos valtakirja on allekirjoitettu ulkomailla.
Erityistilanteet
Kuolinpesän valtakirja
| Huomio | Sisältö |
|---|---|
| Yhteishallinto | Osakkaat hallitsevat pesän omaisuutta yhdessä, ellei pesälle ole järjestetty erityistä hallintoa (perintökaari 18 luku 2 §) |
| Valtakirjat | Jokainen osakas, joka ei itse allekirjoita, antaa valtakirjan |
| Valtuutettu | Usein yksi osakkaista |
Jos pesälle on määrätty pesänselvittäjä, hänen toimivaltansa on arvioitava erikseen eikä tavallista osakkaiden yhteishallintaa voi käyttää sellaisenaan ohjeena. Kuolinpesässä selvitetään ensin osakkaat ja mahdolliset hallintojärjestelyt, sitten vasta laaditaan valtakirjat. Katso tarkemmin asunnon myynti kuolinpesästä.
Aviopuolison suostumus
| Tilanne | Vaatimus |
|---|---|
| Kiinteistö yhteisenä kotina | Toisen puolison kirjallinen suostumus (avioliittolaki 38 §) |
| Asunto-osakkeet yhteisenä kotina | Toisen puolison suostumus (avioliittolaki 39 §) |
| Valtakirja | Ei korvaa puolison suostumusta |
Puolison suostumus on eri asia kuin myyjän asiamiehelle antama valtakirja. Valtuutettu voi allekirjoittaa myyjän puolesta vain oman valtuutuksensa rajoissa, eikä se yksin korvaa avioliittolain perusteella tarvittavaa puolison suostumusta. Tarkemmat edellytykset on syytä selvittää puolison suostumusta kiinteistökaupassa käsittelevästä oppaasta.
Jos kyse on avioliittolain 38 §:n tarkoittamasta yhteisen kodin kiinteistöstä, toisen puolison suostumuksen on oltava kirjallinen. Avioliittolain 66 §:ssä säädetään kirjallisen suostumuksen päiväyksestä, allekirjoituksesta ja oikeaksi todistamisesta; kiinteistöä koskeva suostumus voidaan antaa myös kaupanvahvistajan oikeaksi todistamana tai sähköisessä kaupassa lain mukaisena sähköisenä asiakirjana. Asunto-osakkeita koskevan 39 §:n suostumusta ei pidä sekoittaa tähän kiinteistösuostumuksen muotoon. Tarkista juuri oman kohteesi menettely ennen kauppatilaisuutta.
Ulkomailla annettu valtakirja
Jos valtakirja allekirjoitetaan ulkomailla, kaupan osapuolet, kaupanvahvistaja tai pankki voivat edellyttää lisäselvitystä allekirjoituksen aitoudesta tai käännöstä, jos valtakirja on muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Vaatimukset kannattaa selvittää etukäteen vastaanottajalta, koska asiakirjojen lähettäminen maasta toiseen vie aikaa.
Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus
| Tilanne | Käsittely |
|---|---|
| Edunvalvoja | Toimii määräyksensä perusteella ilman valtakirjaa |
| Holhousviranomaisen lupa | Edunvalvoja tarvitsee Digi- ja väestötietoviraston luvan päämiehen kiinteistön ja pääsääntöisesti myös asunto-osakkeiden myyntiin (holhoustoimilaki 34 ja 84 §) |
| Edunvalvontavaltuutus | Valtakirja, jolla henkilö etukäteen valtuuttaa jonkun hoitamaan asioitaan siltä varalta, että hän myöhemmin tulee kykenemättömäksi |
Edunvalvontavaltuutusta koskee laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007). Se on tavallisesta myyntivaltakirjasta erillinen järjestely, jolla henkilö määrää etukäteen asioidensa hoidosta toimintakykynsä mahdollisen myöhemmän heikkenemisen varalle. Seuraavat muodolliset ehdot ovat siksi olennaisia, mutta niiden täyttyminen on arvioitava juuri kyseisen valtuutusasiakirjan ja vahvistuspäätöksen perusteella:
- Valtakirja on tehtävä kirjallisesti, ja valtuuttajan on allekirjoitettava se kahden samanaikaisesti läsnä olevan todistajan läsnä ollessa (6 §).
- Valtuutus tulee käyttöön vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut sen (24 §).
- Kiinteistöä koskevan toimivallan arvioinnissa ratkaisee myös valtakirjan allekirjoitusajankohta. Ennen 1.5.2026 allekirjoitetussa edunvalvontavaltakirjassa oikeus luovuttaa kiinteistö piti mainita erikseen. Myöhemmin allekirjoitetussa valtakirjassa lähtökohta muuttui, ellei valtuuttaja ole rajoittanut oikeutta (20 § ja lain siirtymäsäännös).
- Holhousviranomaisen lupaa tarvitaan vain, jos valtakirjassa on niin määrätty (19 §).
Valtakirjan voimassaolo
Voimassaoloaika
| Määritelmä | Vaikutus |
|---|---|
| Määräaikainen | Päättyy tiettynä päivänä |
| Toistaiseksi | Kunnes peruutetaan |
| Tiettyyn toimenpiteeseen | Päättyy, kun toimenpide on tehty |
Valtakirjan peruuttaminen
Oikeustoimilain 2 luvussa säädetään valtuutuksen peruuttamisesta. Ennen toimenpiteitä selvitä, mihin oma valtuutuksesi perustuu: valtuutetun hallussa olevaan asiakirjaan, erilliseen ilmoitukseen vai sähköisessä palvelussa annettuun valtuuteen. Näiden peruuttaminen ei tapahdu kaikissa tilanteissa samalla tavalla, joten pelkkää yhtä virkettä ei kannata käyttää yleisenä ohjeena:
| Tilanne | Miten peruutetaan |
|---|---|
| Valtuutetulle annettu valtakirja | Valtuuttaja ottaa valtakirjan takaisin tai hävityttää sen (15 §) |
| Valtakirja kadonnut tai sitä ei saa takaisin | Valtakirja voidaan julistaa tehottomaksi (17 §) |
| Valtuutus perustuu vain valtuuttajan ja valtuutetun väliseen ilmoitukseen | Ilmoituksen peruuttaminen arvioidaan oikeustoimilain 18 §:n mukaan |
Peruuttamistapa riippuu siitä, miten valtuutus on annettu. Valtuutetun hallussa olevan, kolmannelle esitettävän valtakirjan takaisin ottamista ei voi korvata varauksetta pelkällä ilmoituksella valtuutetulle. Jos valtuuttajalla on erityistä syytä epäillä, että valtuutettu käyttää valtuutusta peruutuksesta huolimatta, oikeustoimilain 19 § edellyttää mahdollisuuksien mukaan ilmoittamista sille, jonka kanssa valtuutettu saattaa toimia.
Milloin valtakirja lakkaa?
| Tilanne | Vaikutus |
|---|---|
| Peruutus | Vaikutus riippuu lain mukaisesta peruutustavasta |
| Määräajan umpeutuminen | Määräaikainen valtuus päättyy |
| Toimenpiteen suorittaminen | Yhteen yksilöityyn toimeen annettu valtuus on käytetty |
| Valtuuttajan kuolema | Valtuutus on oikeustoimilain 21 §:n mukaan pääsääntöisesti edelleen voimassa, ellei erityisistä asianhaaroista johdu, että se on rauennut. Tilanne kannattaa selvittää lakimiehen kanssa ennen kauppaa. |
Mallipohjat
Alla olevat pohjat ovat havainnollistavia esimerkkejä valtakirjan rakenteesta. Ne eivät ole virallisia lomakkeita, eivätkä ne sovellu sellaisenaan jokaiseen tilanteeseen. Tarkista valtakirjan riittävyys kaupanvahvistajalta, välittäjältä tai lakimieheltä.
Esimerkki: asunto-osakkeen myyntivaltakirja
Kuvitteellinen esimerkki voidaan kirjoittaa näin: ”Minä [valtuuttajan nimi ja yksilöintitieto] valtuutan [valtuutetun nimi ja yksilöintitieto] myymään puolestani asunto-osakeyhtiön [yhtiön nimi] osakkeet [osakkeiden yksilöinti], jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa [huoneisto]. Valtuutettu saa neuvotella kaupan ehdoista ja allekirjoittaa kauppakirjan, kun kauppahinta on vähintään [summa] euroa. Kauppahinta maksetaan tililleni [tilinumero]. Valtuutus on voimassa [päivämäärä] saakka.” Lisää lopuksi paikka, päiväys, valtuuttajan allekirjoitus ja nimenselvennys.
Hakasulkeissa olevat kohdat ovat täytettäviä paikkoja. Älä kopioi esimerkkiä sellaisenaan, jos kaupan ehdot, omistajien määrä tai maksujärjestely ovat erilaisia. Myös valtuutetun neuvotteluoikeus voidaan jättää pois, jos kaupan ehdot on jo päätetty ja hänen on tarkoitus vain allekirjoittaa sovittu asiakirja.
Esimerkki: kiinteistön myyntivaltakirja
Kuvitteellinen kiinteistöesimerkki: ”Minä [myyjän nimi ja yksilöintitieto] valtuutan [asiamiehen nimi ja yksilöintitieto] myymään omistamani kiinteistön [kiinteistötunnus]. Valtuutettu saa neuvotella kaupan ehdoista ja allekirjoittaa kauppakirjan puolestani. Kauppahinta on vähintään [summa] euroa ja se maksetaan tililleni [tilinumero]. Valtuutus on voimassa [päivämäärä] saakka.” Myyjän on allekirjoitettava kirjallinen valtakirja; merkitse myös päiväys ja tarvittavat yhteystiedot.
Maakaaren vähimmäisvaatimukset eivät yksin kerro, onko esimerkin rajausten muotoilu tarkoituksenmukainen juuri sinun kaupassasi. Tarkistuta asiakirja etukäteen kaupanvahvistajalla tai oikeudellisella asiantuntijalla etenkin, jos kiinteistössä on useita omistajia, kauppaan liittyy erityisiä ehtoja tai valtuutettu saa päättää hinnasta laajasti.
Yleisimmät virheet
Vältettävät virheet
| Virhe | Mahdollinen seuraus |
|---|---|
| Epäselvä valtuutus | Kaupanvahvistaja tai vastapuoli ei hyväksy valtakirjaa |
| Kiinteistö tai asiamies puuttuu | Kiinteistön myyntivaltakirja ei täytä lain vaatimusta |
| Voimassaolo epäselvä | Kauppa voi viivästyä, kunnes valtuus selvitetään |
| Puolison suostumus unohtuu | Kauppa voi viivästyä tai joutua moitteen kohteeksi |
| Liian laaja valtuutus | Riskejä valtuuttajalle |
Vinkkejä
| Vinkki | Miksi |
|---|---|
| Ole täsmällinen | Vähentää tulkintaongelmia |
| Rajaa laajuutta | Suojaa valtuuttajaa |
| Tarkista etukäteen | Kaupanvahvistaja, välittäjä ja pankki voivat tarkistaa valtakirjan ennen kauppaa |
| Säilytä kopio | Dokumentaatio |
Yhteenveto
Valtakirja asunnon myyntiin:
- Asunto-osake: laissa ei ole muotovaatimusta, mutta kirjallinen ja yksilöity valtakirja on käytännössä tarpeen.
- Kiinteistö: valtakirja on tehtävä kirjallisesti, myyjän on allekirjoitettava se, ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja kiinteistö.
- Sähköinen kauppa: Kiinteistövaihdannan palvelussa valtuutus annetaan sähköisesti.
- Edunvalvonta: edunvalvojan lupaedellytykset ja edunvalvontavaltuutetun toimivalta tarkistetaan erikseen; jälkimmäinen valtuutus on vahvistettava ennen käyttöä.
- Voimassaolo: tarkista valtakirjan rajaus ja mahdollinen määräaika. Peruuttamistapa riippuu siitä, miten valtuutus on annettu.
Huolellisesti laadittu valtakirja mahdollistaa sujuvan asuntokaupan myös poissaollessa.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin tarvitsen valtakirjan asunnon myyntiin?
Valtakirjaa voidaan käyttää, kun et itse allekirjoita kauppakirjaa ja haluat valtuuttaa toisen toimimaan puolestasi. Tyypillisiä tilanteita ovat ulkomailla asuminen, työmatka tai kuolinpesän myynti, jossa yksi osakas hoitaa kaupan muiden puolesta. Jos et ymmärrä valtuutuksen merkitystä, tavallisen uuden valtakirjan tekemisen sijaan on selvitettävä edunvalvonnan tai aiemmin tehdyn edunvalvontavaltuutuksen tilanne.
Mikä ero on asunto-osakkeen ja kiinteistön myyntivaltakirjalla?
Kiinteistön myyntivaltakirjasta säädetään maakaaressa: se on tehtävä kirjallisesti, myyjän on allekirjoitettava se, ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja kiinteistö. Asunto-osakkeen valtakirjalle laissa ei ole muotovaatimusta, mutta käytännössä se tehdään kirjallisesti ja yksilöidysti. Todistajia kumpikaan ei laissa edellytä.
Kuka voi toimia valtuutettuna asunnon myynnissä?
Valtuutetuksi sopii luotettava täysi-ikäinen henkilö, esimerkiksi sukulainen, ystävä, lakimies tai kiinteistönvälittäjä. Valtuutettu toimii puolestasi merkittävässä taloudellisessa asiassa.
Miten valtakirjan laajuus kannattaa määritellä?
Suppea valtuutus voi kattaa vain kauppakirjan allekirjoittamisen sovituilla ehdoilla. Laajempaan valtuutukseen voidaan sisällyttää esimerkiksi oikeus neuvotella. Kauppahinnan vastaanottamisesta on päätettävä erikseen; yleensä maksun voi ohjata suoraan valtuuttajan tilille. Kirjoita rajoitukset, kuten vähimmäishinta, valtakirjaan.
Raukeaako valtakirja, jos valtuuttaja kuolee?
Ei pääsääntöisesti. Oikeustoimilain 21 §:n mukaan valtuutus on edelleen voimassa, ellei erityisistä asianhaaroista johdu, että se on rauennut. Kun kyse on kuolinpesän omaisuudesta, osakkaat hallitsevat pesää yhdessä, joten tilanne kannattaa käydä läpi lakimiehen tai kaupanvahvistajan kanssa ennen kauppaa.
Lähteet
- Finlex: Maakaari 540/1995 (2 luku 3 §, 13 luku 5 §)
- Finlex: Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 228/1929 (2 luku)
- Finlex: Laki holhoustoimesta 442/1999
- Finlex: Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007
- Suomi.fi: edunvalvontavaltakirjan sisältö ja kiinteistöä koskeva siirtymäsääntö
- Finlex: Laki kaupanvahvistajista 573/2009
- Finlex: Avioliittolaki 234/1929, 38, 39 ja 66 §
- Finlex: Perintökaari 40/1965, 18 luku
- Maanmittauslaitos: Kiinteistövaihdannan palvelu
- Maanmittauslaitos: Kuka voi asioida toisen puolesta
- Maanmittauslaitos: Etsi kaupanvahvistaja
