Kiinteistökauppa ulkomailla asuvalle – opas Suomessa ostavalle
Ulkomailla asuva voi ostaa kiinteistön Suomesta. Katso, mitä on huomioitava verotuksessa, puolustusministeriön luvassa, valtakirjassa ja lainhuudossa.
Ulkomailla asuva voi ostaa kiinteistön Suomesta. Asuinpaikka ei yksin ratkaise ostoluvan tarvetta: puolustusministeriön lupa liittyy lähtökohtaisesti EU- ja ETA-alueen ulkopuoliseen kansalaisuuteen. Verotusasema, tunnistautuminen ja kaupan käytännön toteutus selvitetään erikseen. Tämä opas auttaa valmistamaan Suomessa sijaitsevan kiinteistön kaupan ulkomailta käsin ja erottamaan eri viranomaisasioiden määräajat toisistaan.
Kuka on ulkomailla asuva?
Määritelmä verotuksessa
Yleisesti verovelvollinen maksaa Suomeen veroa lähtökohtaisesti myös ulkomailta saaduista tuloista. Rajoitetusti verovelvollinen maksaa Suomeen veroa Suomesta saamistaan tuloista. Asuinvaltio ja mahdollinen verosopimus voivat vaikuttaa lopulliseen verotukseen, joten pelkkä postiosoite ei riitä aseman määrittelyyn.
Verotuksellinen asuminen
Tuloverolain mukaan henkilö asuu Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti tai jos hän oleskelee täällä jatkuvasti yli kuusi kuukautta. Jos hän ei asu verotuksen näkökulmasta Suomessa, hän on lähtökohtaisesti rajoitetusti verovelvollinen. Suomessa sijaitsevan asunnon vuokratulo on silti yleensä Suomessa verotettavaa tuloa. Selvitä verotusasema Verohallinnon ohjeesta omien olosuhteidesi mukaan.
Kansalaisuus vs. asuinpaikka
Verotusasema perustuu asumiseen, mutta Suomen kansalaisen ulkomaille muuttoon liittyy kolmen vuoden sääntö. Hän on yleensä yleisesti verovelvollinen muuttovuoden ja kolmen seuraavan vuoden ajan, ellei osoita, ettei olennaisia siteitä Suomeen ole. Verohallinto mainitsee mahdollisina siteinä esimerkiksi Suomeen jäävän puolison tai asunnon sekä muun kiinteistön kuin kesähuvilan. Pelkkä kesähuvila arvioidaan ohjeessa erikseen. Siksi kiinteistön ostamisen merkitys kannattaa selvittää omaan tilanteeseen ennen kauppaa.
Kiinteistön ostaminen Suomesta
Oikeus ostaa
EU- ja ETA-kansalaiset voivat hankkia kiinteistön ilman lain 470/2019 mukaista lupaa. Jos henkilöllä on useita kansalaisuuksia ja yksi niistä on EU- tai ETA-valtion kansalaisuus, tämän lain mukaista lupaa ei lähtökohtaisesti tarvita. Kaupan muoto ja kirjaaminen ovat silti samat kuin muissakin Suomen kiinteistökaupoissa.
Puolustusministeriön lupa tarvitaan lähtökohtaisesti, kun ostajalla ei ole EU- tai ETA-valtion kansalaisuutta. Laki ulottuu myös tiettyihin yhteisöihin, joiden kotipaikka on EU- ja ETA-alueen ulkopuolella tai joissa ulkopuolisella taholla on vähintään yksi kymmenesosa osakeyhtiön osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä tai vastaava tosiasiallinen vaikutusvalta. Raja koskee siis äänivaltaa, ei sellaisenaan omistusosuutta. Lupa koskee kiinteistöjä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Asunto-osakkeen ostamiseen tätä lupaa ei tarvita.
Lain 2 §:ssä on rajattuja lähipiiri- ja yhteishankintapoikkeuksia. Esimerkiksi puolisoiden yhteishankinnassa luvantarve voi poistua, jos toinen ei tarvitse lupaa ja hänen osuutensa täyttää laissa säädetyn vähimmäisosuuden. Poikkeuksen ehdot on tarkistettava ennen kauppaa; avio- tai avopuolison asema, luovuttajan suhde ostajaan ja omistusosuudet voivat vaikuttaa ratkaisuun. Pysyvä oleskelulupa ei sellaisenaan korvaa EU- tai ETA-kansalaisuutta luvantarpeen arvioinnissa.
Lupaa voi hakea ennen luovutusta, ja hakemus on tehtävä viimeistään kahden kuukauden kuluttua kaupan vahvistamisesta tai sähköisen kaupan syntymisestä. Hakemuksesta peritään maksu, jonka ajantasainen määrä kannattaa tarkistaa ministeriöltä. Jos lupa evätään jo tehdyn kaupan jälkeen, laissa on kiinteistön edelleenluovutusta koskeva kuuden kuukauden määräaika lainvoimaisesta päätöksestä. Lain 5 a § sisältää lisäksi ehdottomia luvanmyöntämisen esteitä ja niitä koskevia poikkeuksia. Mahdollinen este on selvitettävä ennen sitovaa kauppaa.
Jos luvantarve on epäselvä, ostaja tai myyjä voi pyytää puolustusministeriöltä ennakkotiedon.
Kaupan perusmenettely
Etsi ja tarkasta kohde, varmista rahoitus ja selvitä luvantarve ennen sitovan tarjouksen tekemistä. Kauppakirja laaditaan maakaaren muotovaatimusten mukaan, ja kauppa vahvistetaan kaupanvahvistajalla tai tehdään Maanmittauslaitoksen sähköisessä järjestelmässä. Kaupan jälkeen hoidetaan varainsiirtovero ja lainhuuto. Lupahakemukselle on oma määräaikansa, joten sitä ei kannata jättää muiden rekisteröintien varjoon. Kiinteistökaupan vaiheet kokoaa tavallisen kaupan etenemisen.
Tunnistautuminen ja asiakirjat
Henkilöllisyyden todistaminen
Kaupanvahvistaja tarkistaa osapuolten henkilöllisyyden. Varmista häneltä etukäteen, mikä voimassa oleva henkilöllisyystodistus kelpaa juuri tässä kaupassa ja tarvitaanko alkuperäinen asiakirja. Ulkomailta matkustavan kannattaa hoitaa tarkistus ennen matkajärjestelyjä, sillä asiakirjan puuttuminen voi estää sovitun kaupanteon.
Suomalainen henkilötunnus
Suomalainen henkilötunnus ei ole ehdoton kiinteistökaupan edellytys. Jos sitä ei ole, Verohallinnon ulkomaisen ostajan ohjeen mukaan ostaja rekisteröityy Verohallinnon asiakkaaksi ennen kauppaa. Rekisteröinnissä hän saa keinohenkilötunnuksen ilmoitusta varten ja oman varainsiirtoveron viitenumeron maksua varten. Suomalainen henkilötunnus voi helpottaa sähköistä asiointia, mutta sen saamiselle on erilliset Digi- ja väestötietoviraston ehdot. Tarkista ne virastolta, jos aiot hakea tunnusta.
Valtakirja
Asiamies voi edustaa kaupan osapuolta. Maakaaren mukaan myyntivaltuutus tehdään kirjallisesti, myyjä allekirjoittaa sen ja siitä käyvät ilmi asiamies sekä myytävä kiinteistö. Ostajan valtuutus kannattaa myös tehdä selvästi ja yksilöidysti. Kirjaa siihen, kuka valtuuttaa kenet, mitä kiinteistöä valtuutus koskee ja saako asiamies sopia esimerkiksi hinnasta tai muista ehdoista. Sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä asiamies voi toimia sähköisen valtakirjan nojalla palvelun sääntöjen mukaisesti.
Apostille-todistus
Ulkomailla laaditun valtakirjan allekirjoituksen todentaminen tai virallisen asiakirjan laillistaminen voi tulla kyseeseen. Apostille ei ole automaattinen vaatimus jokaiselle valtakirjalle. Selvitä hyväksyttävä asiakirjamuoto, mahdollinen oikeaksi todistaminen ja käännöstarve etukäteen kaupanvahvistajalta sekä siltä viranomaiselta, jolle asiakirja toimitetaan. Näin vältät tilanteen, jossa asiakirja on muodollisesti laadittu mutta sitä ei voida käyttää sovittuna päivänä.
Verotus ulkomailla asuvalle
Varainsiirtovero
Kiinteistön varainsiirtovero on 3 % kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta myös ulkomailla asuvalle ostajalle. Ilmoitus ja maksu tehdään ennen lainhuudon hakemista, jota on haettava kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta. Sähköisessä Kiinteistövaihdannan palvelussa lainhuutohakemus tulee vireille automaattisesti, joten Verohallinnon mukaan ilmoittaminen ja maksu on käytännössä hoidettava kaupanteon yhteydessä. Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, rekisteröidy Verohallinnon asiakkaaksi ja käytä sen ohjeistamaa ilmoituslomaketta. Valtuutettu välittäjä tai muu asiamies voi pyytää rekisteröintiä puolestasi. Suomalaisella henkilötunnuksella ja sopivalla tunnistautumisella ilmoitus voidaan tehdä OmaVerossa. Varainsiirtoveron opas avaa veron laskentaa tarkemmin.
Kiinteistövero
Kiinteistöverosta vastaa yleensä se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alussa; tietyissä tilanteissa verovelvollinen on omistajan veroinen haltija. Sijaintikunta päättää veroprosenteista lain sallimissa rajoissa, ja rakennuksen käyttötarkoitus vaikuttaa sovellettavaan prosenttiin. Tarkista omat tiedot ja maksuajat Verohallinnon kiinteistöveropäätöksestä. Pidä ulkomainen osoitteesi ajan tasalla, jotta päätös tavoittaa sinut. Selvitä myös maksutapa ulkomaiselta tililtä ajoissa.
Vuokratulon verotus
Suomessa sijaitsevan asunnon vuokratulo verotetaan yleensä Suomessa myös silloin, kun omistaja asuu ulkomailla. Ilmoita tulo Suomen verotuksessa ja selvitä vähennyskelpoiset kulut Verohallinnon vuokratulo-ohjeesta. Ennakkoveroa kannattaa hakea vuokrauksen alkaessa. Myös asuinvaltio voi verottaa samaa tuloa; kaksinkertaisen verotuksen poistaminen määräytyy soveltuvan verosopimuksen ja kansallisten sääntöjen mukaan.
Vuokratulo on pääomatuloa. Suomessa pääomatulon verokanta on 30 % verovuoden veronalaisista pääomatuloista 30 000 euroon asti ja 34 % ylittävältä osalta. Raja koskee kaikkia saman verovuoden pääomatuloja yhdessä, ei erikseen vuokria. Verohallinnon mukaan asuinmaa ei muuta Suomen pääomatuloveroprosenttia.
Myyntivoiton verotus
Jos myyt myöhemmin Suomessa sijaitsevan kiinteistön, selvitä luovutusvoiton mahdollinen veronalaisuus Suomen verotuksessa. Veronalainen luovutusvoitto on pääomatuloa, johon sovelletaan samaa verovuoden pääomatulojen 30 000 euron rajaa. Asuinvaltio voi käsitellä myyntiä omassa verotuksessaan, joten tarkista soveltuva verosopimus. Myynnin ilmoitustapa ja mahdollinen oman asunnon verovapaus arvioidaan Verohallinnon ohjeiden ja todellisen käyttötilanteen perusteella.
Rahoitus
Asuntolaina suomalaisesta pankista
Kysy rahoittajalta ennen tarjousta, voiko se käsitellä ulkomailla asuvan hakemuksen ja mitä selvityksiä tuloista, menoista, varoista sekä vakuuksista tarvitaan. Lainapäätös ja ehdot riippuvat hakijan sekä kohteen tiedoista ja rahoittajan luottoarviosta. Tämän artikkelin perusteella ei voi päätellä vaadittavaa omarahoitusosuutta tai luvata, että Suomessa sijaitseva kiinteistö hyväksytään vakuudeksi. Vertaile saamiasi tarjouksia niiden todellisten ehtojen perusteella.
Laina ulkomaisesta pankista
Myös asuinmaasi rahoittajalta voi kysyä, rahoittaako se Suomessa sijaitsevan kiinteistön hankintaa ja millaisia vakuuksia se hyväksyy. Jos laina ja kauppahinta ovat eri valuutoissa, selvitä valuuttakurssin muutoksen vaikutus kuukausierään ja kokonaiskustannukseen. Sopikaa pankkien kanssa etukäteen, miten kauppahinta maksetaan myyjälle ja miten mahdolliset kiinnitykset käsitellään kaupanteossa.
Käteiskauppa
Jos ostat ilman lainaa, rahoitusneuvotteluja ei tarvita, mutta kaupan maksujärjestelyt on silti sovittava huolellisesti. Varaudu selvittämään varojen alkuperä pankille ja tarvittaessa puolustusministeriölle. Tarkista, millä aikataululla ulkomainen maksu näkyy vastaanottajalla ja miten maksun toteutuminen osoitetaan kaupanteossa. Käteiskauppa ei poista veroilmoituksen, mahdollisen luvan eikä lainhuudon tarvetta.
Lainhuuto ja rekisteröinti
Lainhuudon hakeminen
Lainhuutoa haetaan Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta. Sähköisessä Kiinteistövaihdannan palvelussa lainhuudatusasia tulee vireille ilman erillistä hakemusta. Lainhuutoa ei kuitenkaan voi saada ennen kuin varainsiirtovero on ilmoitettu ja maksettu. Paperikaupassa kauppakirja toimitetaan hakemuksen yhteydessä viranomaisen ohjeiden mukaan.
Hakemukseen tarvitaan ostajan henkilötiedot ja toimivat yhteystiedot. Ulkomainen osoite ei estä lainhuudon hakemista. Selvitä Maanmittauslaitoksen ohjeesta, tarvitaanko juuri sinun kaupassasi muita asiakirjoja, kuten valtakirja tai selvitys myyjän oikeudesta luovuttaa kiinteistö. Lainhuudon opas kertoo kirjaamisen tarkoituksesta.
Yhteystiedot
Varmista, että Maanmittauslaitoksella on käytettävissäsi oleva ulkomainen postiosoite sekä ajantasainen sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Tämä helpottaa mahdollisiin täydennyspyyntöihin vastaamista. Jos käytät asiamiestä, sovi, kuka seuraa kirjaamisasian etenemistä ja välittää viranomaisen viestit sinulle.
Kiinteistörekisteri
Kun kirjaaminen on valmis, tarkista lainhuutotodistuksesta omistajaa koskevat merkinnät. Jos huomaat virheen tai yhteystietosi muuttuvat, kysy Maanmittauslaitokselta, miten tieto korjataan. Säilytä kirjaamista koskeva päätös kauppakirjan ja verotositteiden kanssa.
Käytännön järjestelyt
Kiinteistön hallinta etänä
Kun kiinteistö jää ilman omaa päivittäistä valvontaasi, päätä etukäteen, kuka huomaa poikkeavan tilanteen ja miten hän saa sinut kiinni. Kirjaa hoitavan henkilön kanssa, mitä hän tarkistaa, milloin hän käy paikalla ja saako hän tilata kiireellisen korjauksen puolestasi. Sama henkilö voi auttaa vastaanottamaan huoltoa koskevia viestejä, mutta omistajan kannattaa seurata sopimuksia ja laskuja itse. Varmista myös, että mahdollisella huoltajalla on tarvittava pääsy kiinteistöön ja että avainten luovutus on dokumentoitu. Näin esimerkiksi pitkän poissaolon aikana ilmenneeseen vuotoon voidaan reagoida ilman epäselvyyttä siitä, kuka tekee ensimmäisen päätöksen.
Huomioitavaa:
- Kuka huolehtii kiinteistöstä?
- Huoltopalvelut
- Isännöinti tai kiinteistön hoito
Vaihtoehtoja:
- Paikallinen huoltopalvelu
- Kiinteistönhoitoa tarjoava palvelu
- Sukulainen tai tuttava
Vakuutukset
Kiinteistön vakuutus:
- Vakuutustarve ja ehdot kannattaa selvittää ennen kaupantekoa
- Kerro vakuutusyhtiölle, miten kiinteistöä käytetään
- Tarkista tyhjillään olevan kiinteistön ehdot
Huomioitavaa:
- Pidempi tyhjillään olo voi vaikuttaa vakuutusturvaan
- Talvikunnossapito (lämmitys, vesiputket)
- Ilmoita muutoksista vakuutusyhtiölle
- Kiinteistön kaupassa ostaja vastaa maakaaren mukaan myyjästä riippumattomista vahingoista jo kaupan tekemisen jälkeen, joten vakuutus kannattaa järjestää kaupantekopäivästä alkaen
Sähkö, vesi ja lämpö
Sopimukset:
- Omat sopimukset tarvitaan
- Laskut ulkomaiseen osoitteeseen tai sähköisesti
- Sähköinen asiointi helpottaa
Tyhjillään oleva kiinteistö:
- Peruslämpö päälle
- Vesien sulkeminen talveksi
- Säännöllinen tarkistuskäynti
Postiosoite ja asiointi
Valitse postin vastaanottotapa, joka toimii myös silloin, kun et käy Suomessa pitkään aikaan. Viranomaisen kirje voi koskea verotuspäätöstä, lainhuudon täydennystä tai muuta määräaikaan sidottua asiaa. Tarkista kunkin palvelun sähköiset ilmoitusasetukset ja pidä osoitteesi ajan tasalla erikseen Verohallinnossa sekä Maanmittauslaitoksessa; yhden viranomaisen osoitteenmuutos ei välttämättä päivitä kaikkia asiointikanavia samalla hetkellä. Jos luotettava yhteyshenkilö vastaanottaa postia puolestasi, sopikaa, mitä hän saa avata ja miten hän toimittaa kiireelliset viestit. Säilytä myös omat kopiot lähettämistäsi hakemuksista ja maksutositteista. Kun asioit myöhemmin eri maasta, näet heti, mitä tietoja viranomainen on jo saanut ja mihin pyyntöön on vielä vastattava.
Suomalainen postiosoite:
- Helpottaa asiointia
- Postinvälityspalvelu mahdollinen
- Tai luotettava yhteyshenkilö
Erityistilanteet
Kesämökin osto
Vapaa-ajan kiinteistöä ostavan on syytä tarkastella käyttöä myös silloin, kun mökillä ei käydä. Selvitä, millainen lämmitys, veden sulku ja kiinteistön säännöllinen tarkistus sopivat juuri kohteeseen. Rakennuksen käyttö, sijainti ja vakuutusehdot vaikuttavat siihen, millainen hoitosuunnitelma on järkevä. Kiinteistöverotuksessa vapaa-ajan rakennuksen luokittelu on erillinen kysymys verotuksellisesta asuinpaikastasi: mökin omistaminen ei yksin kerro, oletko Suomessa yleisesti verovelvollinen. Jos mökkiä vuokrataan osan vuodesta, vuokratulojen ilmoittaminen on vielä kolmas erillinen asia. Kirjaa nämä päätökset erikseen, jotta yhtä vastausta ei sovelleta vahingossa kaikkiin kysymyksiin.
Tyypillinen tilanne:
- Ulkosuomalainen ostaa kesäpaikan
- Vapaa-ajan käyttö
- Harvempi oleskelu
Huomioitavaa:
- Talvikunnossapito
- Tarkistuskäynnit
- Naapuriapu
- Kiinteistövero määräytyy yleensä muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin mukaan
Sijoitusasunto
Vuokraus:
- Vuokranantajan velvollisuudet on hoidettava, vaikka asuisit ulkomailla
- Vuokravälitys helpottaa
- Vuokratulo ilmoitetaan Suomen verotuksessa
Muutto Suomeen myöhemmin
Jos suunnittelet muuttoa:
- Kiinteistö voi odottaa
- Verostatus muuttuu muuton myötä
- Ilmoita muutosta viranomaisille
Kun EU- tai ETA-kansalaisuutta ei ole
Lisähuomioita:
- Puolustusministeriön lupa kiinteistön hankintaan
- Viisumi- ja oleskelukysymykset erikseen
- Verosopimukset tarkistettava
Sähköinen asiointi ulkomailta
Vahva tunnistautuminen
Testaa suunniteltu asiointitapa ennen kuin sovit kaupantekopäivän. Pääsy OmaVeroon ei automaattisesti tarkoita, että pääset samalla tunnisteella Maanmittauslaitoksen Kiinteistövaihdannan palveluun, ja palveluissa voi olla eri valtuutusmenettely. Selvitä myös, voiko asiamies hoitaa juuri sen vaiheen, jota et itse voi tehdä sähköisesti. Jos sähköinen kauppa ei sovi kohteeseen tai tunnistautuminen epäonnistuu, paperinen kauppa kaupanvahvistajan kanssa voi olla vaihtoehto. Varaa sen järjestelyihin riittävästi aikaa ja tarkista ennakolta, kuka allekirjoittaa kauppakirjan sekä millaiset asiakirjat kaupanvahvistaja hyväksyy. Älä jätä tätä tarkistusta vasta kaupanteon aamulle, koska ongelma voi vaikuttaa myös veron ja lainhuudon aikatauluun.
Haasteet:
- Tarkista palvelukohtaisesti, mitä tunnistautumistapaa voit käyttää ulkomailta
Ratkaisuja:
- Tarkista kunkin palvelun hyväksymä valtuutustapa
- Valtakirja Suomessa asuvalle
- Paperinen asiointi vaihtoehtona
Verohallinnon OmaVero
Käyttö ulkomailta:
- Vaatii tunnistautumisen
- Ilman suomalaista henkilötunnusta varainsiirtoveroilmoitus annetaan lomakkeella
- Paperilomakkeet vaihtoehtona
Maanmittauslaitoksen palvelut
Kiinteistöasiat:
- Sähköinen asiointi voi helpottaa asiakirjojen toimittamista, jos tunnistautuminen onnistuu
- Tunnistautuminen voi olla haaste
- Asiamies Suomessa helpottaa
Päätökset ennen kauppaa
Erota neljä eri asemaa toisistaan
Ulkomailla asuminen, kansalaisuus, suomalainen henkilötunnus ja verotuksellinen asuinpaikka eivät tarkoita samaa asiaa. Puolustusministeriön luvantarve arvioidaan kansalaisuuden ja lain erikseen määrittelemien poikkeusten perusteella. Verohallinto puolestaan ratkaisee yleisen tai rajoitetun verovelvollisuuden tuloverolain ja mahdollisen verosopimuksen mukaan. Suomalaisen henkilötunnuksen puuttuminen vaikuttaa asiointitapaan, mutta se ei yksin estä kiinteistön hankintaa.
Tee siksi omaan kauppaasi lyhyt selvitystaulukko ennen tarjousta. Kirjaa kansalaisuutesi, verotuksellinen asuinmaasi, mahdollinen suomalainen henkilötunnus ja käytettävissä oleva sähköinen tunnistautuminen. Lisää kunkin tiedon kohdalle viranomainen, jolta saat vahvistuksen epäselvään asiaan. Jos olet Suomen kansalainen ja muuttanut ulkomaille äskettäin, selvitä erikseen, vaikuttaako Suomessa säilyvä asunto tai uusi kiinteistö olennaisiin siteisiin. Verohallinnon kolmen vuoden sääntöä ei pidä tulkita automaattisena verovapautena kolmen vuoden kuluttua, koska asuminen ja siteet on arvioitava tosiseikkojen perusteella.
Suunnittele kauppa taaksepäin määräajoista
Kaupan valmistelussa on useita määräaikoja, joilla on eri lähtöpiste. Puolustusministeriön lupa voidaan hakea ennen luovutusta tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa luovutuksen vahvistamisesta tai sähköisen kaupan syntymisestä. Lainhuutoa haetaan lähtökohtaisesti kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta. Verohallinnon ohjeen mukaan kiinteistön varainsiirtovero ilmoitetaan ja maksetaan ennen lainhuudon hakemista; sähköisessä Kiinteistövaihdannan palvelussa lainhuutohakemus tulee vireille automaattisesti.
Määräaikojen rinnalla on käytännön valmistelu, joka voi kestää eri kaupoissa eri ajan. Tunnistautuminen, rahoitus, valtakirja ja mahdollinen lupahakemuksen selvitys kannattaa aloittaa ennen sitovan kauppapäivän sopimista. Jos et voi osallistua paperikauppaan Suomessa, selvitä asiamiehen käyttö ja kaupanvahvistajan vaatimukset ajoissa. Myyntiä koskevalle valtakirjalle maakaari asettaa määrämuodon: sen on oltava kirjallinen, myyjän allekirjoittama, ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö. Ostajan valtuutuksen sisältö ja asiakirjojen hyväksyttävyys kannattaa varmistaa kyseiseen kauppaan osallistuvalta taholta.
Vertaile toteutustapoja ennen sitoutumista
Paperikauppa kaupanvahvistajan kanssa voi olla toimiva vaihtoehto, jos osapuolet tai heidän asiamiehensä voivat olla paikalla vaaditulla tavalla. Sähköinen Kiinteistövaihdannan palvelu voi poistaa matkustustarpeen, jos kauppa sopii palveluun ja osapuolet pystyvät tunnistautumaan hyväksytyllä tavalla. Maanmittauslaitoksen ohjeissa on myös tilanteita, joissa rekisterimerkinnät estävät sähköisen luovutuskirjan laatimisen. Selvitä tämä ennen kuin sidot matkasuunnitelman tai valtakirjan yhteen toteutustapaan.
Kauppakirjan ehdoissa on hyödyllistä käsitellä hallinnan siirtyminen, maksun toteutus, irtaimisto ja kohteen hoito siirtymäaikana. Ulkomailta käsin asioivalle yhteystietojen oikeellisuus on erityisen tärkeää: viranomaisen täydennyspyyntö tai veropäätös voi jäädä huomaamatta, jos postiosoite ja sähköinen asiointikanava eivät ole käytössä. Nimeä myös henkilö, joka voi tarkistaa kiinteistön tilanteen paikan päällä, jos et itse käy kohteessa pian kaupanteon jälkeen.
Selvitä verotuksen jatko jo ennen ostoa
Varainsiirtovero syntyy hankinnasta, mutta kiinteistövero, vuokratulo ja myöhempi luovutus ovat eri verokysymyksiä. Kiinteistöverotuksessa vuoden alun omistustilanne ja rakennuksen käyttötarkoitus ovat keskeisiä. Jos aiot vuokrata kohdetta, selvitä Verohallinnon ohjeesta, miten vuokratulo ja siihen liittyvät kulut ilmoitetaan Suomessa. Asuinvaltiosi verotus voi tuoda rinnalle toisen ilmoituksen; verosopimuksen soveltaminen riippuu valtioista ja tuloerästä.
Älä oleta, että suomalaisen pankkitilin tai henkilötunnuksen puuttuminen vapauttaa ilmoittamisesta. Verohallinnolla on nimenomainen ulkomaisen ostajan rekisteröintimenettely varainsiirtoveroa varten. Jos ostajia on useita, jokainen antaa oman ilmoituksensa ja maksaa oman osuutensa omalla viitenumerollaan. Tämä kannattaa huomioida jo ennen maksupäivää. Rahoittajan käytännöt ja kiinteistön vakuuskäyttö taas selvitetään rahoittajalta, sillä artikkeli ei voi luvata lainan saatavuutta ulkomailla asuvalle.
Jos kohteella on useita omistajia tai ostajia, varmista jo tarjousvaiheessa, kuka allekirjoittaa minkäkin asiakirjan ja millä valtuudella. Kunkin ostajan veroilmoitus ja mahdollinen lupatilanne arvioidaan omista lähtökohdistaan. Yhteinen kauppakirja ei tee ostajien viranomaisasioista automaattisesti yhteistä ilmoitusta. Kun vastuut kirjataan etukäteen, yksittäisen tunnistautumis- tai maksutiedon puuttuminen ei tule yllätyksenä kaupantekopäivänä.
Tarkistuslista ulkomailla asuvalle
Ennen kauppaa
- Selvitetty, tarvitaanko puolustusministeriön lupa
- Rekisteröidytty Verohallinnon asiakkaaksi (jos ei suomalaista henkilötunnusta)
- Tunnistautumisasiakirjat kunnossa
- Valtakirja laadittu (jos tarpeen)
- Rahoitus järjestetty
- Veroseuraamukset selvitetty
Kaupassa
- Henkilöllisyystodistus mukana
- Kaupanvahvistaja paikalla (paperikaupassa)
- Kauppakirja allekirjoitettu
- Varainsiirtovero huomioitu
Kaupan jälkeen
- Varainsiirtovero ilmoitettu ja maksettu oikeaan aikaan; sähköisessä kaupassa käytännössä kaupanteon yhteydessä
- Lainhuuto haettu tai sähköisessä kaupassa automaattinen vireilletulo varmistettu
- Puolustusministeriön lupaa haettu viimeistään 2 kuukauden kuluessa (jos tarpeen)
- Kiinteistövero huomioitu
- Vakuutukset järjestetty
- Sähkö/vesi/lämpö siirretty nimiin
- Kiinteistön hoito järjestetty
Yhteenveto
Ulkomailla asuvan ostajan kannattaa erottaa luvantarve, verotusasema, tunnistautuminen ja kiinteistön hoito toisistaan. EU- tai ETA-kansalaisuus ratkaisee lähtökohtaisen puolustusministeriön luvantarpeen, kun taas Verohallinto arvioi verotuksellisen asumisen ja ohjeistaa varainsiirtoveron ilmoittamisessa. Selvitä sopiva kaupantekotapa ja mahdollinen asiamies ennen sitovaa aikataulua. Huolehdi varainsiirtoverosta, lainhuudosta ja tarvittaessa lupahakemuksesta kunkin omassa määräajassa.
Jos jokin näistä on epäselvä, kysy asia toimivaltaiselta viranomaiselta ennen kauppaa. Erityisesti usean kansalaisuuden, poikkeavan yhteishankinnan tai verosopimuksen tilanteessa yksityiskohdat voivat ratkaista menettelyn. Säilytä viranomaisvastaukset ja asiakirjat samassa kauppakansiossa, jotta niitä on helppo käyttää myöhemmin.
Pidä kauppakansiossa myös maksutositteet, valtakirjat, lupapäätös ja omistuksen rekisteröintiä koskevat viestit. Jos viranomainen pyytää täydennystä, näet heti, mikä asiakirja on jo toimitettu ja mikä puuttuu. Tämä vähentää viivettä, vaikka asioisit eri aikavyöhykkeeltä.
Usein kysyttyä ulkomailla asuvan kiinteistökaupasta
Tarvitseeko ulkomaalainen luvan kiinteistön ostoon?
EU- ja ETA-kansalaiset eivät tarvitse tämän lain mukaista lupaa. Ostaja, jolla ei ole EU- tai ETA-valtion kansalaisuutta, tarvitsee lähtökohtaisesti puolustusministeriön luvan kiinteistön hankintaan kaikkialla Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lupaa ei tarvita esimerkiksi asunto-osakkeen ostoon. Kiinteistön yhteishankintaan ja lähipiiriltä saatuun kiinteistöön liittyvät poikkeukset on tarkistettava lain 2 §:stä. Lain 5 a § voi puolestaan estää luvan myöntämisen eräissä tilanteissa.
Miten saan suomalaisen henkilötunnuksen?
Ulkomaalainen voi saada suomalaisen henkilötunnuksen, kun hänet rekisteröidään väestötietojärjestelmään ja Digi- ja väestötietoviraston edellytykset täyttyvät. Rekisteröintiä pyydettäessä virasto edellyttää henkilökohtaista asiointia. Pelkkä kiinteistökaupan suunnittelu ei siksi ole peruste olettaa, että tunnuksen voi saada etänä. Kiinteistökauppaa varten tunnus ei ole välttämätön, koska varainsiirtovero voidaan hoitaa Verohallinnon asiakkaaksi rekisteröitymällä.
Voinko tehdä kaupan ilman matkustamista Suomeen?
Kyllä, esimerkiksi valtakirjalla. Valtuuta luotettava henkilö allekirjoittamaan kauppakirja puolestasi. Valtakirja kannattaa laatia kirjallisesti ja yksilöidysti, ja ulkomailla allekirjoitetun valtakirjan vaatimuksista kannattaa sopia kaupanvahvistajan kanssa etukäteen. Sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä kauppa voidaan tehdä etänä, jos tunnistautuminen onnistuu.
Miten maksan verot ulkomailta?
Ilman suomalaista henkilötunnusta rekisteröidyt ensin Verohallinnon asiakkaaksi ja saat viitenumeron, jolla varainsiirtoveron voi maksaa. OmaVero-palvelua voi käyttää, jos tunnistautuminen onnistuu. Muuten asiointi hoituu paperilomakkeilla.
Saanko asuntolainaa Suomesta?
Lainan saatavuuden ja ehdot ratkaisee rahoittaja hakemuksen perusteella. Kysy etukäteen, käsitteleekö rahoittaja ulkomailla asuvan hakemuksen ja mitä tulo- ja vakuusselvityksiä se tarvitsee. Artikkeli ei anna yleistä omarahoitusosuutta ulkomailla asuvalle.
Lähteet
- Laki eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta 470/2019 (Finlex).
- Puolustusministeriö: Kiinteistönostajien luvat.
- Maakaari 540/1995, erityisesti 2 luvun kaupan muoto ja valtuutus (Finlex).
- Maanmittauslaitos: Lainhuudon hakeminen ja Kiinteistövaihdannan palvelu.
- Verohallinto: Kiinteistön ostaja – varainsiirtovero; Ulkomainen ostaja – näin ilmoitat ja maksat varainsiirtoveron; Suomen kansalainen ja kolmen vuoden sääntö; Vuokratulo muualta kuin asuinmaasta.
- Digi- ja väestötietovirasto: Henkilötunnus.
