KotienKoti Logo
KotienKotiJokaisen kodin digitaalinen koti
EtusivuBlogiOstaminenKiinteistökaupan vaiheet – opas ostajalle ja myyjälle
Ostaminen12 min lukuaikaKotienKoti

Kiinteistökaupan vaiheet – opas ostajalle ja myyjälle

Kiinteistökaupan vaiheet kohteen tarkistuksesta kauppakirjaan, varainsiirtoveroon ja lainhuutoon. Näin ostaja ja myyjä välttävät tavallisimmat virheet.

Kiinteistökaupan vaiheet – opas ostajalle ja myyjälle
Julkaistu 13. syyskuuta 2026• Päivitetty 1. marraskuuta 2026

Kiinteistökaupan vaiheet alkavat ennen tarjousta ja jatkuvat vielä kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen. Ostajan on ymmärrettävä, mitä hän ostaa ja millä ehdoilla, kun taas myyjän on annettava oikeat tiedot ja pystyttävä luovuttamaan sovittu kohde. Sujuva kauppa syntyy, kun molemmat tarkistavat rekisteritiedot, rakennuksen kunnon, rahoituksen ja kauppakirjan ehdot ajoissa. Tämä opas etenee kronologisesti kohteen tunnistamisesta lainhuutoon.

Ensin tunnista, mitä todella myydään

Omakotitalo omalla tontilla on tavallisesti kiinteistökauppa: kaupan kohteena on rekisteröity maa-alue rakennuksineen. Jos rakennus sijaitsee vuokratontilla, kohteena voi sen sijaan olla vuokraoikeus ja rakennukset. Asunto-osake puolestaan antaa oikeuden hallita huoneistoa asunto-osakeyhtiössä; se ei ole kiinteistön omistusoikeuden siirto. Tämä ero ratkaisee esimerkiksi kaupan muodon, tarvittavat asiakirjat ja rekisteröinnin. Kohdetyyppiä ei pidä päätellä pelkästä ilmoituksen sanasta ”omakotitalo”.

Tarkista kiinteistötunnus, pinta-alatieto, mahdolliset määräalat ja se, sisältyykö kauppaan koko kiinteistö vai vain määräosa. Samalla selvitä rakennukset, irtaimisto ja käyttöoikeudet. Ilmoituksessa mainittu tontin koko tai talon kerrosala ei yksin osoita oikeudellista rajaa eikä rakennuksen luvallista käyttöalaa. Jos kohde on määräala, rajaus täytyy kuvata niin, ettei ostajalle ja myyjälle jää eri käsitystä myytävästä alueesta. Määräalan kauppaan liittyy lisäksi lohkominen myöhemmin.

Kiinteistön vaiheista kertova yleisopas täydentää erityiskysymyksiin keskittyviä ohjeita. Jos myyjä hoitaa myynnin itse, käytännön valmistelusta kertoo kiinteistön itsemyynnin opas. Jos kaupan kohteen omistus on jo sovittu, lainhuudon hakeminen on seuraava erillinen rekisteriasia.

Vaihe 1: Myyjä kokoaa tiedot, ostaja rajaa tarpeensa

Myyjän kannattaa koota omistusta, kiinteistön oikeuksia, rakennuksia ja kuntoa koskevat tiedot jo ennen ilmoitusta. Ostajalle tämä antaa mahdollisuuden arvioida kohdetta ennen tarjousta. Myyjän kannattaa käydä läpi ainakin lainhuutotodistus, rasitustodistus ja kiinteistörekisteriote. Lainhuutotodistus liittyy omistukseen, rasitustodistus kiinnityksiin ja muihin kirjattuihin tietoihin, ja kiinteistörekisteriote kertoo rekisteriyksiköstä sekä siihen liittyvistä merkinnöistä. Näillä asiakirjoilla on eri tehtävä; yksi ote ei korvaa muita.

Pyydä lisäksi saatavilla olevat rakennuslupa- ja loppukatselmusaineistot, piirustukset, energiatodistus silloin kun se kohteelta vaaditaan, tiedot tehdyistä korjauksista ja selvitys mahdollisista vuokrasopimuksista. Jos kiinteistöllä on kaivo, jätevesijärjestelmä, öljysäiliö tai erityinen kulkuyhteys, niiden tila ja oikeudellinen perusta ovat päätöksen kannalta olennaisia. Rakennuksen tosiasiallinen käyttö ei yksin todista, että käyttö vastaa lupia tai kaavaa.

Ostajan kannattaa määritellä oma enimmäishinta vasta kokonaiskustannusten jälkeen. Kauppahinta on vain yksi osa: varainsiirtovero, rahoituksen kulut, mahdolliset korjaukset ja ylläpito vaikuttavat siihen, mitä voi turvallisesti tarjota. Pankilta saatu alustava keskustelu ei aina ole lopullinen päätös juuri tästä kohteesta. Varmista rahoitusehdot ja tarvittavat vakuudet ennen sitovaa etenemistä.

Vaihe 2: Tarkista rekisterit ja kohteen käyttömahdollisuudet

Ostajan tulee verrata ilmoitusta virallisiin tietoihin. Lainhuutotodistuksesta ilmenee rekisteröity omistaja, mutta kaupanteko-oikeuden arviointi voi vaatia muitakin selvityksiä esimerkiksi kuolinpesässä tai yhteisomistuksessa. Rasitustodistuksesta näkee kiinnitykset ja eräät kirjatut oikeudet. Kiinnitys ei automaattisesti tarkoita, että ostaja ottaisi myyjän velan vastatakseen; kaupassa on silti sovittava, miten panttikirjat ja vakuudet vapautetaan tai siirretään. Pyydä pankkien kanssa yhteensopiva maksujärjestely ennen allekirjoitusta.

Kiinteistörekisteriote ja kartta auttavat hahmottamaan kiinteistöä, rasitteita ja oikeuksia. Kartan viiva ei kuitenkaan välttämättä ratkaise epäselvää rajaa maastossa. Jos aita, tie tai rakennus on lähellä oletettua rajaa, tutki asia erikseen ennen tarjousta. Myös tieoikeus, yhteiset alueet ja vesihuollon järjestelyt voivat vaikuttaa käyttöön. Kunnan kaavoitus- ja rakennusvalvontatiedot puolestaan auttavat arvioimaan rakennusoikeutta, suojelua ja luvallisia käyttötarkoituksia. Älä lupaa ostajalle tulevaa rakentamista pelkän markkinointitekstin perusteella.

Erityistä huomiota tarvitaan, jos kohteena on määräala, vuokraoikeus tai rakennus vuokratontilla. Silloin sopimuksessa on erotettava maa-alueen omistus, vuokrasuhteen siirtyminen ja rakennusten omistus. Vuokrasopimuksen kesto, siirrettävyys, vuokra ja ehdot voivat muuttaa taloudellista arvoa ratkaisevasti. Näissä tilanteissa asiantuntijan tarkistus ennen tarjousta voi olla perusteltu.

Vaihe 3: Tutki rakennus ja kirjaa epävarmuus

Ostajan selonottovelvollisuus ei tarkoita vain rekisteriotteiden lukemista. Tutustu kiinteistöön riittävän huolellisesti, käy tilat läpi ja kysy havaitsemistasi poikkeamista. Selvitä esimerkiksi vesikatto, alapohja, märkätilat, lämmitys, ilmanvaihto, kuivatus ja aikaisemmat kosteusvauriot. Jos tavanomaisessa tarkastuksessa ilmenee epäilyttävä seikka, lisätutkimuksen tarve on arvioitava ennen sitovaa päätöstä. Kaikkia piileviä rakenteita ei tarvitse purkaa ilman aihetta, mutta ilmeistä riskimerkkiä ei pidä ohittaa.

Myyjän on kerrottava tiedossaan olevat olennaiset viat, korjaukset ja epävarmuudet totuudenmukaisesti. Epämääräinen ”myydään siinä kunnossa kuin on” ei yksin poista lain mukaista virhevastuuta. Ostajan taas kannattaa säilyttää ilmoitus, asiakirjat, kysymykset ja vastaukset: kaupantekohetken tieto vaikuttaa myöhempään arviointiin. Erota toisistaan todettu vika, epäilty riski ja tutkimatta jäänyt rakenne. Kirjallinen, täsmällinen kuvaus ehkäisee jälkikäteen eri tulkintoja.

Kuntotarkastus voi tukea päätöstä, mutta se ei ole rakennuksen virheettömyystakuu. Tarkastuksen rajaukset ja suositellut lisätutkimukset on luettava yhtä tarkasti kuin havaintoluettelo. Jos raportti suosittelee avausta tai mittausta, ostaja ja myyjä voivat sopia sen tekemisestä ennen kauppaa, hinnan tarkistamisesta tai kaupan ehdosta. Korjaustarpeen kustannus kannattaa selvittää alan tekijältä, eikä päätöstä pidä rakentaa pelkän yleisen neliöhinta-arvion varaan.

Vaihe 4: Tarjous ja mahdollinen esisopimus

Kiinteistöä koskevan tarjouksen sitovuus ei ole sama asia kuin asunto-osakkeen kaupasta käytävässä arkikeskustelussa. Maakaaren mukainen kiinteistökaupan esisopimus on tehtävä määrämuodossa, jos halutaan oikeus vaatia lopullista kauppaa. Vapaamuotoiseen tarjoukseen voi silti liittyä vetäytymisen seurauksia, kuten kaupan valmistelusta aiheutuneiden tarpeellisten kulujen korvaamista. Siksi tarjous kannattaa tehdä kirjallisesti ja määritellä selvästi hinta, voimassaoloaika, rahoitusvaraus sekä tarvittavat tutkimukset.

Rahoitus- tai kuntotutkimusehto on hyödyllinen vain, jos sen toteutuminen voidaan todeta yksiselitteisesti. Kirjoita, kuka tilaa tutkimuksen, mihin mennessä tulos saadaan, mikä löydös antaa oikeuden vetäytyä ja miten siitä ilmoitetaan. Liian väljä ilmaus ”ostajan tyytyväisyyden mukaan” jättää tulkintaa. Myyjän näkökulmasta epämääräiset ehdot voivat sitoa markkinointia ilman varmuutta kaupan toteutumisesta.

Älä maksa merkittävää summaa ennen kuin sen oikeudellinen luonne, palautusehdot ja vastaanottaja on kirjattu. Mahdollinen käsiraha tai muu vakuus ei muuta vapaamuotoista tarjousta maakaaren määrämuotoiseksi kaupaksi. Jos tarjous- ja esisopimustilanne on poikkeava, pyydä juristilta kohdekohtainen arvio ennen allekirjoitusta.

Vaihe 5: Laadi kauppakirja ja sovi käytännön toteutus

Maakaaren mukaan kiinteistön kauppakirjasta on käytävä ilmi luovutustarkoitus, luovutettava kiinteistö, myyjä ja ostaja sekä kauppahinta ja muu vastike. Määrämuoto on keskeinen: paperisessa kaupassa osapuolet tai heidän asiamiehensä allekirjoittavat kauppakirjan kaupanvahvistajan läsnä ollessa. Maanmittauslaitoksen sähköisessä Kiinteistövaihdannan palvelussa kauppa voidaan tehdä ilman kaupanvahvistajaa. Kaupanvahvistaja todentaa menettelyn; hän ei toimi kummankaan osapuolen asianajajana eikä takaa rakennuksen kuntoa.

Lakisääteisen vähimmäissisällön lisäksi kauppakirjaan kannattaa kirjata hallinnan luovutus, maksuerät, viivästystilanteet, kiinteistöön kuuluvat rakennukset ja varusteet, panttikirjojen käsittely, asiakirjojen luovutus sekä tiedossa olevat viat. Omistusoikeuden ja hallinnan siirtyminen voidaan sopia eri ajankohtiin, mutta ehtojen on oltava keskenään johdonmukaisia ja pankkien maksujärjestelyihin sopivia. Kauppakirjan liitteissä kannattaa yksilöidä sovitut asiakirjat ja tutkimusraportit.

Jos vastuunjakoa poiketaan lain lähtökohdista, yleinen vastuuvapauslauseke ei ole turvallinen oikotie. Ostajan oikeuksia voidaan rajoittaa vain yksilöidysti niin, että ostaja ymmärtää, mistä poikkeamasta on kyse. Vastuunrajoitusten, määräalan tai monimutkaisten panttijärjestelyjen kohdalla asiantuntijalaadinta on usein järkevää. Tarkista lopullinen versio rauhassa ennen allekirjoitustilaisuutta; viime hetken liitemuutokset ovat huono hetki ratkaista avoimia kysymyksiä.

Vaihe 6: Allekirjoitus, maksu ja hallinnan luovutus

Paperikaupassa varmista etukäteen kaupanvahvistajan saatavuus, henkilöllisyysasiakirjat, mahdolliset valtakirjat ja pankkien ohjeet. Sähköisessä kaupassa tarkista, että kaikki osapuolet voivat käyttää palvelua ja että kohde ja kauppatapa soveltuvat siihen. Näiden menettelyjen vaatimat käytännön toimet eroavat, joten sähköistä ja paperista kauppaa ei pidä yhdistää epäselväksi puolivälimalliksi.

Maksu ja vakuuksien vapauttaminen on suunniteltava yhdessä rahoittajien kanssa. Jos myyjän laina on turvattu kiinteistön panttikirjoilla, ostajan pankin on tiedettävä, miten panttikirjat vapautuvat ja siirtyvät sovitusti. Ostajan ei kannata olettaa, että kauppahinnan maksaminen yksin hoitaa panttausmerkinnät. Myyjän on puolestaan varmistettava, milloin suoritus on käytettävissä ja millä edellytyksillä avaimet luovutetaan.

Hallinnan luovutuksesta kannattaa tehdä muistio: avaimet, mittarilukemat, käyttöohjeet, sopimukset ja havaitut poikkeamat. Vakuutusturva on sovitettava omistuksen, hallinnan ja riskin siirtymisen ajankohtiin; älä jätä rakennusta väliin ilman toimivaa vakuutusta. Sopikaa myös, kuka maksaa ajanjaksolle osuvat kiinteistöveron ja muut käyttökulut osapuolten välisessä suhteessa. Verottajalle syntyvä velvollisuus ja ostajan sekä myyjän keskinäinen tasaus eivät ole sama asia.

Vaihe 7: Varainsiirtovero, lainhuuto ja jälkitoimet

Kiinteistön ostaja antaa varainsiirtoveroilmoituksen ja maksaa veron ennen erillisen lainhuutohakemuksen tekemistä. Kiinteistön varainsiirtovero on nykyisten Verohallinnon ohjeiden mukaan kolme prosenttia kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta. Veron peruste voi siis olla laajempi kuin pankista myyjälle siirtyvä rahasumma. Ostajan on haettava lainhuutoa pääsääntöisesti kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoituksesta. Sähköinen kauppa käynnistää lainhuudon hakemisen palvelussa automaattisesti; tällöin veroilmoitus ja maksu on käytännössä hoidettava kaupan tekemisen yhteydessä.

Lainhuuto kirjaa omistusoikeuden Maanmittauslaitoksen rekisteriin. Se ei korvaa kohteen tutkimista eikä paranna puutteellista kauppakirjaa. Tarkista hakemuksen jälkeen, onko viranomainen pyytänyt täydennystä, ja säilytä kauppakirja, maksutositteet sekä asiakirjat. Määräalan kohdalla selvitä myös lohkomisen eteneminen ja mahdolliset erityiset määräajat. Jos kauppaan liittyy vuokraoikeus, rekisteröinti ei välttämättä ole lainhuuto vaan erityisen oikeuden kirjaaminen.

Myyjän kannattaa arvioida luovutusvoiton verotus erikseen. Oman vakituisen asunnon myyntivoitto voi olla verovapaa, jos omistus- ja asumisehdot täyttyvät; pelkkä asuminen tai omistaminen ei yksin riitä. Muussa tapauksessa voiton laskentaan vaikuttavat hankintameno, myyntikulut ja mahdollinen hankintameno-olettama. Säilytä remonttien ja hankinnan tositteet veroilmoitusta varten. Ostajan ja myyjän verokysymykset ovat eri asioita, eikä varainsiirtoveron maksaminen ratkaise myyjän luovutusvoittoa.

Päätöshetken tarkistus kummallekin osapuolelle

Ennen tarjousta ostajan kannattaa pysähtyä kolmen kysymyksen äärelle: onko kaupan kohde oikeudellisesti täsmälleen se, mitä haluan, vastaavatko rakennuksen kunto ja käyttömahdollisuudet hintaa, ja pystynkö rahoittamaan sekä kaupan että todennäköiset korjaukset? Jos yhteen kysymykseen ei ole vastausta, oikea seuraava vaihe on lisäselvitys. Tarjouksen voimassaoloaikaa voi käyttää harkiten; kiire ei tee epävarmasta tiedosta luotettavaa.

Myyjän vastaava tarkistus koskee omistusoikeutta, asiakirjojen johdonmukaisuutta ja annettujen tietojen paikkansapitävyyttä. Jos aiempi remontti on tehty ilman säilyneitä asiakirjoja, sano se avoimesti. Jos vanha piirustus poikkeaa nykyisestä rakennuksesta, selvitä ero rakennusvalvonnasta. Kiinteistön ilmoituksessa kannattaa erottaa virallinen pinta-alatieto mitatusta tai arvioidusta pinta-alasta. Ostaja ei voi tehdä hyvää päätöstä, jos eri lähteistä tulevat luvut näyttävät samalta mutta tarkoittavat eri asioita.

Ennen kauppakirjan allekirjoitusta osapuolten kannattaa lukea sama lopullinen asiakirjaversio liitteineen. Tarkista erityisesti kiinteistötunnus, mahdollisen määräalan karttarajaus, hinnan maksutapa, hallinnan siirtyminen, irtaimiston luettelo, kiinnitysten käsittely ja sovitut ehdot. Jos pankki, juristi tai kaupanvahvistaja on nähnyt aiemman luonnoksen, varmista että muutokset ovat myös heidän tiedossaan. Suullinen sivulupaus ei ole hyvä tapa korjata epäselvää kauppakirjaa.

Kaupan jälkeen kummankin kannattaa säilyttää tapahtumaketju: allekirjoitettu kauppakirja, vahvistus tai sähköisen palvelun asiakirjat, maksujen tositteet, luovutusmuistio ja viranomaisasioinnin vahvistukset. Säilyttäminen helpottaa veroilmoitusta, myöhempää myyntiä ja mahdollista virheselvitystä. Jos osapuolet sopivat kaupan jälkeen uudesta korjauksesta tai rahasuorituksesta, kirjaa myös se erikseen; muuten alkuperäinen sopimus ja myöhempi keskustelu voivat näyttää ristiriitaisilta.

Jos kaupan jälkeen ilmenee virhe

Virhetilanne alkaa yleensä havainnon dokumentoinnista ja nopeasta yhteydenotosta myyjään, ei korjauksen tilaamisesta myyjän lukuun ilman keskustelua. Selvitä, mitä kaupantekohetkellä kerrottiin, mitä ostaja saattoi havaita ja mistä viassa on teknisesti kyse. Ostajan on ilmoitettava virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksista kohtuullisessa ajassa sen havaitsemisesta tai siitä, kun virhe olisi pitänyt havaita. Kiinteistön laatuvirheen osalta on lisäksi pääsääntöinen viiden vuoden takaraja hallinnan luovutuksesta, mutta lain poikkeukset on arvioitava erikseen. Takaraja ei siis anna lupaa odottaa viittä vuotta reklamaation kanssa.

Mahdollisia seuraamuksia ovat tilanteesta riippuen hinnanalennus, vahingonkorvaus tai vakavassa tapauksessa kaupan purku. Ne eivät synny automaattisesti kustannusarvion suuruisina. Selvitä vaurioiden syy ja korjaustapa riippumattomasti, pidä viestintä kirjallisena ja anna toiselle osapuolelle mahdollisuus tutustua havaintoihin. Jos sovintoa ei synny, kohdekohtainen oikeudellinen neuvonta auttaa arvioimaan näyttöä, määräaikoja ja vaatimuksen oikeaa mittaa.

Erityistilanteet, joissa aikatauluun kannattaa jättää väljyyttä

Kaikki kaupat eivät etene tavallisen omakotitalon kaavan mukaan. Jos myyjiä on useita, omistuksen ja allekirjoitusoikeuden selvittäminen voi edellyttää perukirjaa, valtakirjoja tai muita asiakirjoja. Jos ostajia on useita, heidän omistusosuuksiensa ja maksujensa on vastattava kauppakirjaa ja rahoitusjärjestelyä. Yhteisomistus kannattaa pohtia myös kaupan jälkeisen päätöksenteon kannalta: myöhempi remontti tai myynti voi vaatia omistajien yhteisymmärrystä.

Määräalassa ostajan on ymmärrettävä, että ostettu alue erotetaan kiinteistöstä toimituksessa. Alustava karttapiirros, maastossa kulkeva aita ja lopullinen kiinteistöraja eivät välttämättä ole sama asia. Selvitä tieyhteys, vesihuolto ja rakennusoikeus juuri myytävälle alueelle, ei vain emäkiinteistölle yleisesti. Jos alueella on rakennuksia, tarkista niiden sijainti suhteessa myytävän alueen rajaukseen.

Vuokratontilla huomio siirtyy vuokrasopimukseen. Ostajan on arvioitava jäljellä oleva vuokra-aika, vuokran tarkistusehdot, siirrettävyys ja mahdollinen lunastusmahdollisuus. Myyjän tulee toimittaa sopimus kokonaisuudessaan, ei vain ilmoittaa vuosivuokraa. Samoin rakentamattoman tontin kaupassa ostaja tarvitsee tietoa kaavasta, liittymistä ja mahdollisista rajoituksista ennen kuin tontin käyttökelpoisuutta voi arvioida. Näissä tilanteissa yleinen vaihelista toimii muistilistana, mutta päätös on tehtävä kohteen omien ehtojen perusteella.

Tarkista erikseen myös mahdolliset etuosto- ja lunastustilanteet, jos kohteen sijainti tai omistusjärjestely antaa niihin aihetta. Älä oleta, että jokaisella naapurilla tai yhteisomistajalla olisi automaattinen etuosto-oikeus, mutta älä myöskään ohita asiakirjoissa mainittua erityistä oikeutta. Jos oikeuden olemassaolo jää epäselväksi, sen selvittäminen ennen kauppapäivää on molempien etu. Samalla voidaan varmistaa, onko kauppaan liittyviä suostumuksia tai viranomaismenettelyjä, joita tavallinen esimerkkikauppa ei vaadi.

Kiinteistökaupassa turvallinen järjestys on selvä: yksilöi kohde, tarkista omistus ja rasitteet, tutki rakennus, varmista rahoitus, sovi ehdot täsmällisesti, tee määrämuotoinen kauppa ja hoida vero sekä rekisteröinti. Älä siirrä epäselvää rajaa, kuntoraportin lisätutkimusta tai panttikirjojen vapauttamista ”kaupan jälkeen selvitettäväksi”, jos asia vaikuttaa hintaan tai päätökseen. Myyjä hyötyy avoimesta tiedonannosta, ostaja dokumentoidusta selonotosta. Yhteinen etu on, että asiakirjat, maksut ja hallinnan luovutus kuvaavat samaa sovittua kauppaa.

Yhteenveto

Kiinteistökaupan tärkein päätös ei ole allekirjoitushetkellä tehtävä päätös vaan se, että kohde, ehdot, rahoitus ja vastuut on selvitetty ennen sitä. Kun osapuolet säilyttävät asiakirjat ja hoitavat veron sekä rekisteröinnin ajallaan, kaupan lopputulos on helpompi todentaa myöhemminkin.

Usein kysytyt kysymykset kiinteistökaupasta

Tarvitaanko kaupanvahvistaja aina?

Ei. Paperisessa kiinteistökaupassa kaupanvahvistaja on osa määrämuotoa. Maanmittauslaitoksen sähköisessä Kiinteistövaihdannan palvelussa kauppa voidaan tehdä ilman kaupanvahvistajaa. Ennen menettelyn valintaa on varmistettava, että osapuolet ja kohde soveltuvat sähköiseen palveluun.

Milloin varainsiirtovero maksetaan?

Ostajan on annettava ilmoitus ja maksettava kiinteistön varainsiirtovero ennen erillisen lainhuutohakemuksen tekemistä. Lainhuutoa haetaan pääsääntöisesti kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoituksesta. Sähköisessä Kiinteistövaihdannan palvelussa hakemus käynnistyy automaattisesti, joten ilmoitus ja maksu hoidetaan käytännössä kaupan yhteydessä.

Riittääkö kuntotarkastus ostajan selonotoksi?

Ei välttämättä. Raportti kertoo tarkastuksen laajuudessa tehdyistä havainnoista, mutta ostajan on arvioitava myös asiakirjat, nähtävissä olevat seikat ja suositellut lisätutkimukset. Tarkastus ei takaa, ettei rakenteissa olisi piileviä vikoja.

Mitä jos rekisteriotteessa näkyy kiinnityksiä?

Kiinnitys ei yksin osoita kauppaan siirtyvän velan määrää. Pyydä selvitys panttikirjoista ja sovi pankkien kanssa, miten ne vapautetaan tai siirretään kauppahinnan maksun yhteydessä. Älä jätä tätä vain suullisen lupauksen varaan.

Voiko kiinteistökaupasta vetäytyä tarjouksen jälkeen?

Se riippuu tarjouksen ja mahdollisen esisopimuksen muodosta sekä ehdoista. Määrämuotoinen esisopimus voi antaa oikeuden vaatia lopullista kauppaa. Vapaamuotoisesta sopimisesta vetäytymiseen voi liittyä kaupan valmistelusta aiheutuneiden tarpeellisten kulujen korvaus. Tarkista tilanne ennen maksua tai allekirjoitusta.

Lähteet

  • Finlex: Maakaari 540/1995, erityisesti kaupan muoto, esisopimus, virhe, ostajan selonotto, reklamaatio ja lainhuuto.
  • Maanmittauslaitos: Kiinteistövaihdannan palvelu; kaupanvahvistaja; kiinteistöjen otteet ja todistukset; lainhuudon hakeminen.
  • Verohallinto: Kiinteistön ostajan varainsiirtovero; oman asunnon myyntivoiton verovapaus; luovutusvoiton verotus.
  • Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Omakotitalon kauppa ja asuntokaupan virhetilanteet.
  • Motiva: Energiatodistuksen tarve rakennuksen myyntitilanteessa ja poikkeukset.
kiinteistökauppaasuntokauppaomakotitalokaupanvahvistaja

Kysyttävää asumisesta tai asuntokaupasta?

Rakennamme työkaluja ja palveluita asumisen ja asuntokaupan tueksi. Olemme pilottivaiheessa – lähetä kysymyksesi sitoumuksitta ja maksutta. Mahdollisista kustannuksista sovitaan aina erikseen ja selvästi etukäteen.

Lue myös

Ostaminen

Kaupanvahvistajan rooli asuntokaupassa

Kaupanvahvistaja on pakollinen kiinteistökaupassa. Selvitä, mikä on kaupanvahvistajan tehtävä, miten hänet löytää ja mitä palvelu maksaa.

Ostaminen

Lainhuuto-opas – mitä se tarkoittaa ja miten haetaan?

Lainhuuto vahvistaa kiinteistön omistusoikeuden. Selvitä, mitä lainhuuto tarkoittaa, miksi se on tärkeä ja miten sitä haetaan.

Ostaminen

Asunnon ostoprosessi vaihe vaiheelta

Asunnon osto on monivaiheinen prosessi. Käymme läpi ostoprosessin vaiheet tarpeesta kaupantekoon ja muuttoon.

Rakennamme palvelua yhdessä käyttäjien kanssa. Lyhytkin palaute on avuksi.

Palvelut

  • AsuntoPulssi
  • HintaPulssi
  • ARVO
  • Kimppahinta
  • Asuntomarkkinat
  • Palveluntarjoajat

Työkalut

  • Maksukykytesti
  • Kuukausierälaskuri
  • Budjettilaskuri
  • Vakuuslaskuri
  • Pikakatselmointi
  • Rakennusvuoden riskit
  • Remontin hinta-arvio
  • Kaikki työkalut

Tieto ja tuki

  • Artikkelit
  • Markkinakatsaus
  • Usein kysytyt kysymykset
  • Tietosuojaseloste
  • Käyttöehdot
  • Evästeasetukset
  • Saavutettavuusseloste
  • Käsittelijäluettelo

Yritys

  • Tietoa yrityksestä
  • KotienKoti PRO
  • Artikkelit ammattilaisille
  • Ota yhteyttä

Home Of Homes Oy
Y-tunnus 3603016-4
Kotipaikka Tampere

Facebook — TulossaX — TulossaLinkedIn — TulossaYouTube — Tulossa

Suosituimmat kaupungit

Asuntojen hinnat

  • Asuntojen hinnat Helsinki
  • Asuntojen hinnat Espoo
  • Asuntojen hinnat Vantaa
  • Asuntojen hinnat Tampere
  • Asuntojen hinnat Turku
  • Asuntojen hinnat Oulu
  • Asuntojen hinnat Jyväskylä
  • Asuntojen hinnat Lahti
  • Asuntojen hinnat Pori
  • Asuntojen hinnat Kuopio
  • Asuntojen hinnat Lappeenranta
  • Asuntojen hinnat Järvenpää
Näytä kaikki kaupungit

Asuinalueet

  • Asuinalueet Helsinki
  • Asuinalueet Espoo
  • Asuinalueet Vantaa
  • Asuinalueet Tampere
  • Asuinalueet Turku
  • Asuinalueet Oulu
  • Asuinalueet Jyväskylä
  • Asuinalueet Kuopio
Kaikki asuinalueet

KotienKoti (Home Of Homes Oy) tarjoaa digitaalisia työkaluja asumisen ja asuntokauppojen avuksi.

Kotienkoti.fi -verkkosivusto on Home Of Homes Oy:n hallinnoima ja sisältää erilaisia työkaluja, työnkulkuja ja aineistoa. Home Of Homes Oy ei tarjoa välitys-, rahoitus- tai lakipalveluita. Verkkosivuilla olevien työkalujen tuottamat arviot tai muut tiedot ovat suuntaa-antavia eivätkä korvaa ammattilaisen arviota. Home Of Homes Oy ei vastaa palvelun tietoihin perustuvista päätöksistä.

Palvelun sisältö, tietokannat ja menetelmät on suojattu tekijänoikeudella ja muilla immateriaalioikeuksilla. Säännöllinen, järjestelmällinen tai jatkuva tietojen kerääminen, tallentaminen, indeksointi, jakelu tai muu tietojen kokoaminen ei ole sallittua ilman Home Of Homes Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

Kieli / Language

Alue / Region

© 2016-2026 Home Of Homes Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.