Asunnon arvo kuolinpesässä – arvonmääritys ja verotus
Asunnon arvo kuolinpesässä määritetään kuolinpäivän käyvän arvon mukaan. Lue, miten vertailukaupat, yhtiölaina ja myöhempi myynti vaikuttavat verotukseen.
Huomio: Tämä artikkeli on yleisluontoinen opas eikä korvaa veroasiantuntijan tai lakimiehen neuvoja. Jokainen kuolinpesätilanne on yksilöllinen.
Asunnon arvo kuolinpesässä on perintöverotusta varten sen käypä arvo kuolinpäivänä: todennäköinen hinta, joka kohteesta silloin olisi saatu. Selvitä arvo vertailukaupoista ja kohteen omista ominaisuuksista sekä dokumentoi laskelma perukirjaan. Perintöverotuksessa vahvistettu arvo toimii myös lähtökohtana myöhemmän verollisen myynnin hankintamenolle. Seuraavassa erotamme asunto-osakkeen, kiinteistön ja myöhemmän myynnin omiksi kysymyksikseen.
Miksi asunnon arvo on määritettävä kuolinpesässä?
Kun henkilö kuolee, hänen omaisuutensa muodostaa kuolinpesän. Perunkirjoituksessa selvitetään vainajan varat ja velat, ja asunnon arvo on tyypillisesti merkittävä osa varojen kokonaisarvoa. Arvonmäärityksellä on useita tärkeitä tarkoituksia.
Perintöverotuksen lähtökohta
Verohallinto toimittaa perintöverotuksen perukirjan tietojen perusteella. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja perukirjan on oltava Verohallinnossa kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Perunkirjoitukseen voi hakea pidennystä Verohallinnolta määräajan kuluessa perustellusta syystä. Asunnon arviointi voi vaikuttaa olennaisesti perintöosuuksien verotettavaan arvoon.
Hankintameno myöhemmässä myynnissä
Jos asunto myöhemmin myydään, perintöverotuksessa käytetty arvo on luovutusvoiton laskennassa hankintameno sekä jakamattomalle kuolinpesälle että perinnönjaossa omaisuuden saaneelle perilliselle. Arvon on silti vastattava kuolinpäivän käypää arvoa: sitä ei valita myöhemmän veroseurauksen perusteella. Korkeampi vahvistettu arvo voi pienentää verollisen luovutusvoiton määrää, mutta nostaa perintöverotuksen perustetta.
Perinnönjaon perusta
Kun kuolinpesässä on useita osakkaita ja sekä asunto-omaisuutta että muuta varallisuutta, asunnon arviointi vaikuttaa siihen, miten omaisuus voidaan jakaa oikeudenmukaisesti. Perintöverotuksen arvo sidotaan kuolinpäivään, kun taas myöhempi perinnönjako tehdään senhetkisessä tilanteessa. Jos näiden ajankohtien välillä asunnon arvo muuttuu, osakkaiden on hyvä erottaa muutoksen vaikutus perukirjan arvosta. Dokumentoitu arvio helpottaa keskustelua siitä, mitä perukirjassa on tarkoitettu ja mihin tietoihin se perustui.
Käypä arvo arvioinnin lähtökohtana
Verohallinnon mukaan omaisuus merkitään perukirjaan käypään arvoon eli todennäköiseen myyntihintaan kuolinpäivänä. Kiinteistöverotuksen kaavamainen verotusarvo ei yleensä vastaa perintöverotuksen käypää arvoa, joten sitä ei sellaisenaan käytetä asunnon perintöverotusarvona. Jos käytettävissä on useita hintatietoja, arvioi ensin niiden vertailukelpoisuus. Samalla alueella sijaitseva asunto voi olla kunnoltaan tai yhtiölainatilanteeltaan erilainen. Kerro perukirjaan liittyvässä selvityksessä, miksi valitsit tietyt vertailukaupat ja miten huomioit erot. Tällainen perustelu auttaa erottamaan aidon arvion pelkästä hintahaarukan arvauksesta.
Arviointipäivä
Asunnon arvo määritetään kuolinpäivän mukaan. Tämä on tärkeä periaate, sillä asuntomarkkinat voivat muuttua perunkirjoituksen ja mahdollisen myynnin välisenä aikana. Myöhemmin saatu arvio tai myyntihinta voi olla hyödyllinen näyttö vain, jos sen yhteys kuolinpäivän olosuhteisiin selitetään. Tarkista myös, onko huoneiston kunto pysynyt samana ja onko yhtiölainaa maksettu pois arvostuspäivän jälkeen. Näin myöhemmästä tiedosta ei tule vahingossa väärän päivän arvoa.
Käyvän arvon tekijät
Käypään arvoon vaikuttavat tyypillisesti:
- Asunnon sijainti
- Pinta-ala ja huonejako
- Kunto ja varustelu
- Taloyhtiön taloudellinen tilanne
- Kuolinpäivänä tiedossa olleet remontit ja niiden arvioitu vaikutus hintaan
- Markkinatilanne kuolinhetkellä
- Toteutuneet kauppahinnat vastaavista asunnoista
Asunto-osakkeen arvonmääritys
Asunto-osakkeen arvon määrityksessä vertailu saman yhtiön tai läheisen alueen toteutuneisiin kauppoihin on keskeinen menetelmä. Kohteiden eroavaisuudet ja kauppojen ajankohdat on arvioitava, jotta vertailu kertoo nimenomaan kuolinpäivän tilanteesta.
Velaton hinta ja yhtiölainaosuus
Asuntomarkkinoilla asuntojen hintoja verrataan yleensä velattomina hintoina, jotka sisältävät sekä myyntihinnan että yhtiölainaosuuden. Velaton hinta on hyödyllinen vertailussa, koska yhtiölainan osuus vaihtelee asunnoittain. Perukirjaan tarvitaan kuitenkin osakkeiden käypä arvo, joten vertailun seuraava vaihe on selvittää juuri vainajan osakkeisiin kuolinpäivänä kohdistuva lainaosuus. Jos vertailukaupan lainaosuus ja arvioitavan huoneiston lainaosuus eroavat, pelkkien myyntihintojen vertailu voi johtaa väärään päätelmään.
Perintöverotuksessa asunto-osakkeen käypä arvo lasketaan kuitenkin niin, että velattomasta hinnasta vähennetään osakkeeseen kohdistuva yhtiölainaosuus. Verohallinnon ohjeen esimerkissä asuntoon kohdistuu 15 000 euron osuus taloyhtiön lainasta, ja asunnon käypä arvo perintöverotuksessa on 135 000 euroa (eli velaton arvo 150 000 euroa miinus yhtiölainaosuus).
Arvonmäärityksen menetelmät
1. Toteutuneet kauppahinnat
Verohallinnon ohjeen mukaan asunto-osakkeet arvostetaan kauppa-arvomenetelmällä edustavien vertailukauppojen hintatason perusteella. Vertailukaupat ovat käyttökelpoisia, kun kohteet vastaavat toisiaan sijainniltaan ja tasoltaan ja kaupat on tehty lähellä kuolinpäivää. Lähteitä vertailutiedoille:
- Taloyhtiön tiedot auttavat tunnistamaan vertailukohteiden lainaosuudet ja remontit
- Viranomaisten hintatilastot ja kauppahintatiedot
- Kiinteistönvälittäjien toteutuneisiin kauppoihin perustuva tieto
2. Pyyntihintojen vertailu
Myytävänä olevien vastaavien asuntojen pyyntihinnat antavat osviittaa markkinatilanteesta. Ne kuvaavat myyjän tavoitetta eivätkä toteutunutta kauppaa. Jos käytät pyyntihintoja täydentävänä aineistona, kerro, milloin ilmoitukset olivat voimassa ja miten kohteet vastasivat arvioitavaa asuntoa. Älä tee automaattista prosenttivähennystä pyyntihinnasta ilman kohdetta koskevaa näyttöä. Toteutuneet vertailukaupat antavat lähtökohtaisesti vahvemman perusteen käyvän arvon arviointiin. On lisäksi muistettava, että:
- Pyyntihinta ei ole toteutuneen kaupan hinta
- Pyyntihinnoissa voi olla merkittäviä eroja
- Asuntojen kunto ja varustelu vaihtelevat
3. Kiinteistönvälittäjän arvio
Verohallinnon mukaan kiinteistönvälittäjän tai muun asiantuntijan perusteltu arvio voi olla selvitys omaisuuden käyvästä arvosta. Arviosta on hyötyä etenkin, kun vertailukauppoja on vähän. Arviota pyydettäessä kannattaa varmistaa, että se koskee kuolinpäivän arvoa ja ottaa huomioon kohteen todellisen kunnon. Arvion perusteita voivat olla:
- Paikallismarkkinoiden tuntemukseen
- Toteutuneisiin kauppoihin alueella
- Asunnon tarkastukseen
Yhtiölainaosuuden merkitys
Jos vastaavien asuntojen velaton hinta kuolinpäivänä on 200 000 euroa ja asuntoon kohdistuu tuolloin 50 000 euron yhtiölainaosuus, asunto-osakkeen arvo perintöverotuksessa on laskuesimerkissä 150 000 euroa (200 000 − 50 000 euroa). Tulos edellyttää, että vertailun velaton hinta on kyseisen huoneiston ominaisuuksiin sopiva.
Perintöverotuksessa yhtiölainaosuus otetaan siis huomioon vähentämällä se osakkeen velattomasta arvosta. Yhtiölainaosuuden määrä selviää isännöitsijäntodistuksesta. Pyydä tieto nimenomaan kuolinpäivän tilanteesta tai selvitä, miten myöhempi todistus poikkeaa siitä. Jos osakkeisiin on kuoleman jälkeen kohdistettu uusi laina tai vanhaa lainaa on lyhennetty, myöhempi saldo ei sellaisenaan kuvaa arvostuspäivän osakkeiden arvoa. Merkitse laskelman lähtötiedot niin, että vähennys voidaan tarkistaa jälkikäteen. Menetelmistä kerrotaan lisää asunnon arvioinnissa kuolinpesää varten.
Tulevien remonttien huomiointi
Taloyhtiön tulevat remontit voivat vaikuttaa asunnon arvoon. Jos kuolinpäivänä on tiedossa tuleva putkiremontti tai julkisivuremontti, sen vaikutus markkinahintaan kannattaa huomioida arvonmäärityksessä ja perustella. Erottele toteutunut kustannus vasta arvioidusta kustannuksesta. Pelkkä remonttisuunnitelma ei kerro, minkä suuruinen lainaosuus juuri tälle huoneistolle myöhemmin kohdistuu. Arvion kannalta olennaista on, mitä mahdollinen ostaja olisi kuolinpäivänä tiennyt ja miten tieto olisi voinut vaikuttaa tarjottuun hintaan.
Remonttien vaikutus arvoon:
- Tuleva remontti voi vaikuttaa asunnon käypään arvoon ostajien arvioimien kulujen ja riskien kautta
- Juuri tehty remontti voi nostaa arvoa
- Remonttikustannusten arviot kannattaa dokumentoida
Omakotitalon ja muun kiinteistön arvonmääritys
Kiinteistöjen, kuten omakotitalojen, arvonmääritys on usein monimutkaisempaa kuin asunto-osakkeiden. Vertailukelpoisia kauppoja voi olla vähemmän, ja kiinteistöjen yksilölliset piirteet korostuvat. Kaksi samalla alueella sijaitsevaa taloa voivat poiketa toisistaan rakennusten kunnon, maapohjan, käyttömahdollisuuksien ja kauppaan kuuluvan muun omaisuuden vuoksi. Siksi kauppahintatilastoa kannattaa käyttää vertailun lähtökohtana, ei suoraan yksittäisen kiinteistön arvona. Kirjallinen arvio on erityisen hyödyllinen, jos vertailukaupoista ei saa selkeää päätelmää.
Arvonmäärityksen lähteet
Kauppahintatilastot
Verohallinnon arvostusohjeessa mainitaan kiinteistöjen vertailutietojen lähteenä muun muassa Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastot. Verohallinnon mukaan kauppa-arvomenetelmä on ensisijainen tapa arvostaa tontteja ja rakennuspaikkoja. Tilastosta saatu keskihinta ei kuitenkaan yksilöi perukirjan kohdetta. Vertaa sen sijaan mahdollisuuksien mukaan toteutuneita, ominaisuuksiltaan samankaltaisia kauppoja. Jos kohteet eroavat maapohjan tai rakennusten osalta, kerro arviosta, miten ero on otettu huomioon. Tämä tekee valitusta arvosta perustellumman kuin yksittäinen pyöristetty neliöhinta. Kiinteistöjen erityispiirteitä käsitellään kuolinpesän kiinteistön arviointia koskevassa oppaassa.
Asiantuntijan arvio
Erityisesti arvokkaissa tai vaikeasti vertailtavissa kohteissa voi olla perusteltua teettää kirjallinen arvio kokeneella kiinteistöarvioijalla. Hyvin perusteltu arvio auttaa, jos Verohallinto myöhemmin tarkastelee arvoa. Arvion hinta vaihtelee kohteen ja arvioijan mukaan, joten tarjous kannattaa pyytää etukäteen. Varmista toimeksiannossa, että arvioija käyttää arvopäivänä perinnönjättäjän kuolinpäivää. Pyydä myös kuvaus käytetyistä vertailukaupoista ja siitä, miten kunto tai muut poikkeavat ominaisuudet vaikuttivat päätelmään. Ilman näitä perusteluja pelkkä loppusumma kertoo vähän arvion luotettavuudesta.
Kiinteistön kunto
Kiinteistön kunto vaikuttaa merkittävästi arvoon. Kuntotarkastusraportti voi olla arvokas dokumentti arvon perustelemiseksi, erityisesti jos kiinteistössä on puutteita tai korjaustarpeita. Tärkeää on erottaa kuolinpäivänä olemassa ollut puute myöhemmin syntyneestä vahingosta. Arvioinnissa kannattaa kuvata, mitä puutteesta tuolloin tiedettiin ja miten se vaikutti todennäköiseen myyntihintaan. Pelkkä korjausarvion euromäärä ei välttämättä ole sama asia kuin vaikutus kohteen käypään arvoon.
Perintöverotus ja asunnon arvo
Asunnon perintöverotusarvo määrittää osan perinnön verotettavasta arvosta. Lopulliseen perintöosuuteen vaikuttavat myös pesän muut varat ja velat sekä saajien oikeudet. Siksi asunnon arvon muutosta ei voi suoraan kertoa yhdellä veroprosentilla ja pitää tulosta jokaisen osakkaan verovaikutuksena. Esimerkkilaskelma jäljempänä koskee nimenomaan siinä mainittua yksinkertaistettua tilannetta. Monimutkaisessa pesässä laske ensin kunkin saajan oma perintöosuus ja tarkista vasta sitten soveltuva veroluokka ja asteikko.
Perintöveron määräytyminen
Perintövero lasketaan perintöosuuden arvon ja veroluokan perusteella. I veroluokkaan kuuluvat muun muassa perinnönjättäjän aviopuoliso ja suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa olevat perilliset; II veroluokkaan kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat. Jos perintöverovelvollisuus on alkanut 1.1.2026 tai myöhemmin, alle 30 000 euron perintöosuus on verosta vapaa. Aiemmin alkaneisiin verovelvollisuuksiin sovelletaan vanhaa alle 20 000 euron rajaa.
I veroluokan veroasteikko, kun perintöverovelvollisuus on alkanut 1.1.2026 tai myöhemmin (Verohallinnon perintöverolaskuri, tarkistettu 31.10.2026):
| Perinnön arvo | Vero alarajan kohdalla | Veroprosentti ylimenevästä |
|---|---|---|
| 30 000 - 40 000 | 100 | 7 % |
| 40 000 - 60 000 | 800 | 10 % |
| 60 000 - 200 000 | 2 800 | 13 % |
| 200 000 - 1 000 000 | 21 000 | 16 % |
| 1 000 000 - | 149 000 | 19 % |
Taulukon luvut ovat euroja. Jos perinnönjättäjä on kuollut viimeistään 31.12.2025, sovelletaan aiempaa asteikkoa, jossa alaraja on 20 000 euroa. Puoliso voi saada 90 000 euron puolisovähennyksen ja alle 18-vuotias lapsi 60 000 euron alaikäisyysvähennyksen. Veroprosentit ja -portaat saattavat muuttua, joten ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa Verohallinnon sivuilta tai perintöverolaskurilla.
Arvon vaikutus veroon
Käytännön esimerkki asunnon arvon vaikutuksesta perintöveroon:
Jos täysi-ikäinen lapsi (I veroluokka) perii asunnon, jonka arvo perintöverotuksessa on 250 000 euroa (oletukset: perinnönjättäjä on kuollut vuonna 2026, ei muuta perintöä eikä vähennyksiä):
- Vero 200 000 euroon saakka: 21 000 euroa
- Vero 50 000 eurosta: 16 % x 50 000 = 8 000 euroa
- Yhteensä: 29 000 euroa
Jos sama asunto arvioitaisiin 300 000 euroksi:
- Vero 200 000 euroon saakka: 21 000 euroa
- Vero 100 000 eurosta: 16 % x 100 000 = 16 000 euroa
- Yhteensä: 37 000 euroa
Erotus on 8 000 euroa, mikä osoittaa arvioinnin merkityksen.
Asunnon arvo ja luovutusvoiton verotus
Perintöverotusarvolla on suora yhteys luovutusvoiton verotukseen, kun asunto myydään.
Hankintameno
Verohallinnon mukaan perintönä saadun asunnon hankintamenona vähennetään perintöverotuksessa käytetty arvo. Sama lähtökohta koskee jakamattoman kuolinpesän myyntiä. Jos perintöverotusarvoon tehdään myöhemmin muutos, tarkista myös, miten muutos vaikuttaa mahdolliseen luovutusvoittoverotukseen. Myyntihinnasta voidaan vähentää myös erikseen osoitettuja vähennyskelpoisia myyntikuluja, jos käytät todellista hankintamenoa. Luovutusvoitto lasketaan yksinkertaistetussa tilanteessa:
Luovutusvoitto = Myyntihinta − Hankintameno (perintöverotusarvo) − Myyntikulut
Esimerkki arvon vaikutuksesta veroon
Jos asunnon perintöverotusarvo on 200 000 euroa ja se myydään 250 000 eurolla:
- Luovutusvoitto: 250 000 − 200 000 = 50 000 euroa (oletus: ei myyntikuluja eikä muita pääomatuloja samana vuonna)
- Vero: 30 000 × 30 % + 20 000 × 34 % = 9 000 + 6 800 = 15 800 euroa
Jos perintöverotusarvo olisi 220 000 euroa:
- Luovutusvoitto: 250 000 − 220 000 = 30 000 euroa
- Vero (30 %): 9 000 euroa
Korkeampi perintöverotusarvo olisi toisaalta nostanut perintöveroa. Kokonaisvaikutus riippuu perintöveroasteikosta, myyntihinnasta ja myyjän muista pääomatuloista. Esimerkin luvut eivät tarkoita, että perukirjaan kannattaisi merkitä tarkoituksella mahdollisimman korkea tai matala arvo. Oikea lähtökohta on kuolinpäivän käypä arvo, joka pystytään perustelemaan. Myöhempi myyntihinta voi tukea arviota tai osoittaa, että olosuhteet ovat muuttuneet. Molemmat verotukset on arvioitava erikseen niiden omien sääntöjen mukaan. Perinnön veron laskentaa selittää tarkemmin asunnon perintöverotuksen käytännön opas.
Hankintameno-olettama vaihtoehtona
Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää hankintameno-olettamaa, jolloin myyntihinnasta ei vähennetä hankintamenoa eikä kuluja:
- 20 % myyntihinnasta, jos omistusaika alle 10 vuotta
- 40 % myyntihinnasta, jos omistusaika vähintään 10 vuotta
Perityn asunnon omistusaika lasketaan lähtökohtaisesti perinnönjättäjän kuolinhetkestä. Vertaa olettamaa perintöverotuksessa käytettyyn arvoon ja vähennyskelpoisiin myyntikuluihin; samaan luovutusvoittolaskelmaan ei yhdistetä olettamaa ja todellisia kuluja.
Verovapaan myynnin edellytykset
Oman asunnon myynti on verovapaa, kun myyjä on omistanut asunnon vähintään kaksi vuotta ja hän tai hänen perheensä on käyttänyt sitä vakituisena asuntonaan yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta omistusaikana. Verohallinnon ohjeen mukaan jakamattoman kuolinpesän myymän asunnon voitto on verovapaa vain niiden perillisten osuudelta, jotka ovat perittävän kuoleman jälkeen käyttäneet asuntoa vakituisena asuntonaan yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Vainajan omaa asumista ei siis lueta perillisen hyväksi. Jos kuolinpesä on jaettu ennen myyntiä, verovapaus arvioidaan kunkin perillisen kohdalla erikseen.
Käytännön ohjeet arvonmääritykseen
1. Kerää taustatiedot
Ennen arvioinnin aloittamista kannattaa kerätä:
- Isännöitsijäntodistus (asunto-osake)
- Lainhuutotodistus ja kiinteistörekisteriote (kiinteistö)
- Tiedot tehdyistä remonteista
- Taloyhtiön tilinpäätös ja talousarvio
- Tiedot tulevista remonteista
2. Selvitä vertailukaupat
Etsi tietoa toteutuneista kaupoista:
- Samassa taloyhtiössä
- Vastaavissa taloyhtiöissä samalla alueella
- Vastaavan kokoisissa ja tasoisissa asunnoissa
3. Pyydä ammattilaisten arvioita
Hyödynnä kiinteistönvälittäjien arviokäyntejä. Useampi arvio auttaa hahmottamaan hintatasoa. Arvokkaissa kohteissa voi harkita kirjallista arviota kokeneelta kiinteistöarvioijalta. Jos arviot eroavat toisistaan, älä laske niistä automaattisesti keskiarvoa. Selvitä, ovatko arvioijat käyttäneet samaa arvopäivää, samoja tietoja asunnon kunnosta ja samaa käsitystä yhtiölainasta. Perukirjan arvoa perustelee paremmin selitetty arviointitapa kuin usean perustelemattoman luvun keskiarvo.
4. Dokumentoi perustelut
Kirjaa arvioinnin perusteet:
- Käytetyt vertailukaupat
- Asunnon kuntoon vaikuttavat tekijät
- Markkinatilanne kuolinhetkellä
- Tulevien remonttien vaikutus
5. Säilytä asiakirjat
Säilytä kaikki arviointiin liittyvät asiakirjat ainakin siihen asti, kunnes asunto on myyty ja myynnin verotus on lopullinen. Näitä voidaan tarvita Verohallinnon kyselyissä tai myöhemmässä myynnissä. Säilytä myös tieto siitä, kuka laati arvion ja millä perusteella, sillä pelkkä lopullinen euromäärä ei selitä arvoa. Jos remontti toteutuu perunkirjoituksen jälkeen, pidä myöhemmät kustannukset erillään kuolinpäivän arviointiaineistosta. Näin myöhempi muutos ei sekoitu alkuperäiseen arvostukseen.
Erityistilanteet
Asunto oli vainajan vakituinen asunto
Jos asunto oli vainajan oma vakituinen asunto, tämä ei automaattisesti vaikuta arvoon, mutta sillä voi olla merkitystä:
- Lesken hallintaoikeus voi rajoittaa asunnon myyntiä
- Verovapaan myynnin ehdot arvioidaan myyjän omalla kohdalla
- Asunnon kunto voi heijastaa pitkäaikaista käyttöä
Asunto on vuokrattuna
Jos asunto on vuokrattuna, vuokrasopimuksen ehdot voivat vaikuttaa arvoon:
- Vuokrasopimuksen ehdot voivat vaikuttaa ostajien arvioimaan hintaan
- Vuokranantajan asema siirtyy kuolinpesälle
- Vuokrasuhde jatkuu lähtökohtaisesti ennallaan
Asunto on huonokuntoinen
Huono kunto voi alentaa asunnon käypää arvoa suhteessa muuten vertailukelpoisiin asuntoihin. Dokumentoi:
- Korjaustarpeet ja niiden laajuus
- Kustannusarviot korjauksille
- Mahdollinen kuntotarkastusraportti
Asuntoa omistetaan yhdessä
Jos vainaja omisti asunnon yhdessä toisen henkilön (esim. puolison) kanssa, perukirjaan merkitään vain vainajan omistusosuus. Osuus selviää esimerkiksi osakeluettelosta, huoneistotietojärjestelmästä tai lainhuutotodistuksesta. Puolisoiden kohdalla myös avio-oikeus ja ositus vaikuttavat siihen, mikä osa omaisuudesta kuuluu kuolinpesään. Erota omistusoikeus hallintaoikeudesta: oikeus käyttää asuntoa ei välttämättä tarkoita samaa kuin omistusosuus. Jos omistus tai siihen liittyvät oikeudet ovat epäselvät, selvitä ne ennen kuin jaat asunnon arvon laskennallisesti osakkaiden kesken.
Useita perijöitä
Kun perillisiä on useita, heidän laskennalliset perintöosuutensa määräytyvät pesän varojen, velkojen, mahdollisen osituksen ja perimysoikeuden perusteella. Asunnon arvo on yksi osa tätä laskelmaa, eikä kukin perillinen välttämättä saa asunnosta yhtä suurta osuutta. Verovapaa raja koskee kunkin verotettavaa perintöosuutta erikseen.
Verohallinnon tarkastus
Verohallinto voi poiketa perukirjaan merkitystä arvosta. Verohallinnon ohjeen mukaan, jos asunto myydään muutaman vuoden kuluessa perinnöstä, mahdollisessa muutosverotuksessa asunnon käypänä arvona voidaan lähtökohtaisesti käyttää hintaindeksillä korjattua myyntihintaa. Siksi myöhemmän kaupan tiedot kannattaa säilyttää myös silloin, kun perintöverotuspäätös on jo saatu. Pelkkä ero lukujen välillä ei vielä kerro, kumpi arvo kuvaa kuolinpäivää paremmin: selvityksessä pitää ottaa huomioon ajan kuluminen ja kohteen mahdolliset muutokset. Arvoon voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi, kun:
- Arvo poikkeaa merkittävästi alueen hintatasosta
- Arvioinnin perusteita ei ole dokumentoitu
- Myöhempi myyntihinta poikkeaa merkittävästi perintöverotusarvosta
Miten perustella arvo jälkikäteen
- Dokumentoi arvioinnin perusteet huolellisesti
- Säilytä vertailukauppatiedot
- Käytä ammattilaisen arviota arvokkaissa kohteissa
- Perustele poikkeamat (esim. huono kunto)
Näin rakennat perustellun arvion perukirjaa varten
Aloita yksilöimällä, mitä vainaja omisti kuolinpäivänä. Asunto-osakkeessa tarkista osakeryhmä, huoneiston tiedot ja omistusosuus. Kiinteistössä selvitä kiinteistötunnus, rakennukset ja omistusosuus. Näin vältät tilanteen, jossa koko asunnon arvo merkitään vainajan omaisuudeksi, vaikka hän omisti siitä vain osan. Selvitä erikseen, liittyykö omaisuuteen hallintaoikeus tai muita oikeuksia, joiden käsittely vaatii oman arvionsa.
Seuraavaksi määritä, minkä päivän hintatasoa selvität. Kuolinpäivä on lähtökohta, vaikka perunkirjoitus pidettäisiin myöhemmin ja asunto myytäisiin vasta sen jälkeen. Toteutunut kauppa myöhemmin voi antaa arvokasta näyttöä, mutta myyntihinta ei sellaisenaan kerro aiempaa käypää arvoa, jos markkina, kunto tai yhtiölainaosuus on muuttunut. Kirjaa siksi jokaisen vertailukaupan ajankohta ja selitä, miten se suhteutuu kuolinpäivään.
Asunto-osakkeessa vertaile sekä velatonta hintaa että osakkeeseen kohdistuvaa lainaosuutta. Vertailukohteen myyntihinta voi näyttää edulliselta vain siksi, että sen osakkeille kuuluu suuri yhtiölaina. Jos käytät velatonta vertailuhintaa, vähennä arvioitavaan huoneistoon kuolinpäivänä kohdistunut yhtiölainaosuus, jotta päädyt osakkeiden käypään arvoon. Samalla tarkista, ovatko huoneistot kunnoltaan, pinta-alaltaan ja taloyhtiön tilanteeltaan aidosti vertailukelpoisia.
Kiinteistössä vertailun painopiste on toteutuneissa kiinteistökaupoissa. Kiinnitä huomiota maapohjaan, rakennusten kokoon, ikään ja kuntoon sekä siihen, mitä omaisuutta kauppaan on kuulunut. Pelkkä neliöhinnan kertominen rakennuksen pinta-alalla voi jättää huomioimatta maapohjan ja rakennuksen poikkeavat ominaisuudet. Jos kauppoja on vähän, asiantuntijan kirjallinen arvio auttaa kuvaamaan, miksi juuri tätä arvoa pidetään uskottavana.
Lopuksi säilytä vertailukauppoja koskevat tiedot, isännöitsijäntodistus, mahdolliset kuntotiedot ja asiantuntija-arvio samassa kokonaisuudessa. Perukirjaan merkitty summa on helpompi ymmärtää, kun laskennan lähtötiedot ja päättely ovat saatavilla. Jos Verohallinto pyytää myöhemmin lisäselvitystä tai asunto myydään, asiakirjoista ilmenee, mitä kuolinpäivänä tiedettiin ja mikä on muuttunut vasta sen jälkeen.
Yhteenveto
Kuolinpesän asunnon arvo sidotaan kuolinpäivään. Hyvä arvio ei ole yksittäinen verkosta löytynyt pyyntihinta, vaan perusteltu kokonaisuus, jossa näkyvät vertailukaupat, kohteen kunto, mahdollinen yhtiölaina ja senhetkinen markkinatilanne. Jos vertailukauppoja ei ole tai asunto on poikkeuksellinen, kirjallinen asiantuntija-arvio voi auttaa perustelemaan arvon. Säilytä arviointiaineisto myös perunkirjoituksen jälkeen.
Perukirjan arvo vaikuttaa perintöverotukseen, mutta se ei yksin määrää jokaisen perillisen veroa. Verotettava perintöosuus riippuu koko pesän tilanteesta. Jos asunto myydään myöhemmin, perintöverotuksessa käytetty arvo on luovutusvoiton hankintamenon lähtökohta, ellei hankintameno-olettama ole edullisempi. Myynnin verovapautta arvioidaan erikseen sen perusteella, kuka on omistanut ja käyttänyt asuntoa vakituisena asuntonaan.
Käytännössä etenet parhaiten, kun selvität ensin omistuksen ja kuolinpäivän tilanteen, keräät vertailukaupat, lasket osakehuoneiston arvon yhtiölainaosuuden huomioon ottaen ja kuvaat kaikki valinnat perukirjan liitteissä. Jos myöhempi toteutunut myyntihinta poikkeaa arviosta, selvitä, johtuuko ero ajan kulumisesta, muuttuneesta kunnosta vai alkuperäisen arvion puutteesta. Tällainen selvitys helpottaa mahdollista perintöverotuksen oikaisua tai muutosverotusta.
Kotisi arvioitu arvo helposti ja nopeasti
Anna postinumero, asuntotyyppi ja pinta-ala, niin näet arvion heti. Jokainen tarkentava vastaus tekee arviosta tarkemman.
Arvioi kotisi arvoEi vaadi rekisteröitymistä.
Usein kysytyt kysymykset
Kuka määrittää asunnon arvon?
Perunkirjoituksen toimittajat merkitsevät arvon perukirjaan. He voivat käyttää apunaan kiinteistönvälittäjiä tai muita arvioinnin asiantuntijoita. Verohallinto voi tarkistaa arvon ja poiketa siitä perintöverotuksessa. Käytännössä pesän osakkaiden kannattaa kerätä arviota tukevat asiakirjat ajoissa, sillä perunkirjoituksen määräaika alkaa kuolemasta. Jos arviota ei ehditä saada ennen tilaisuutta, selvitä Verohallinnon ohjeista mahdollinen lisäaika tai myöhempi täydentäminen. Läpinäkyvä selvitys on hyödyllinen myös muille osakkaille.
Tarvitaanko ulkopuolista arvioijaa?
Laki ei edellytä ulkopuolista arviota, mutta arvokkaissa kohteissa tai epäselvissä tilanteissa se on usein perusteltua. Verohallinnon mukaan kiinteistönvälittäjän tai muun asiantuntijan arvio on yleensä hyvä osoitus käyvästä arvosta.
Miten yhtiölaina vaikuttaa arvoon?
Perintöverotuksessa asunto-osakkeen käypä arvo on velaton hinta, josta on vähennetty osakkeeseen kohdistuva yhtiölainaosuus.
Voiko perintöverotusarvoa muuttaa jälkikäteen?
Verohallinnon mukaan perintöverotukseen voi hakea oikaisua kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymisestä. Verovuosi on perinnönjättäjän kuolinvuosi, joten esimerkiksi vuonna 2024 kuolleen henkilön perintöverotukseen voi hakea oikaisua 31.12.2027 asti.
Miten tulevat remontit huomioidaan?
Tulevat remontit voivat vaikuttaa asunnon käypään arvoon, jos ostajat ottavat ne huomioon tarjouksissaan. Dokumentoi kuolinpäivänä tiedossa olleet remontit, niiden vaihe ja arvioidut kustannukset. Keskeneräinen suunnitelma ja päätetty urakka voivat vaikuttaa ostajien arvioon eri tavoin. Älä vähennä koko arvioitua remonttikustannusta suoraan asunnon arvosta ilman perustetta, sillä kustannuksen ja markkinahinnan vaikutus eivät välttämättä ole yhtä suuret. Vertailukaupat ja asiantuntija-arvio auttavat arvioimaan vaikutusta.
Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi. Se ei korvaa oikeudellista tai verotuksellista neuvontaa.
Lähteet
Verohallinto: Varojen arvostamisen yleiset periaatteet perintö- ja lahjaverotuksessa; Kiinteistö- ja asuntovarallisuuden arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa; Perintövero ja kuolinpesän veroasiat; Perintöverolaskuri; Kuolinpesän omaisuuden luovutuksen verotus; Asunnon myynti – ilmoitus- ja maksuohjeet; Perintöverotuksen oikaisuvaatimus. Finlex: perintö- ja lahjaverolaki 378/1940 sekä muutos 1349/2025.
