Perityn asunnon myynti – verotus ja käytännön vaiheet

Perityn asunnon voi myydä joko jakamattoman kuolinpesän nimissä tai perinnönjaon jälkeen uuden omistajan nimissä. Ennen myyntiä selvitä, ketkä saavat päättää kaupasta, onko leskellä tai muulla henkilöllä asuntoon hallintaoikeus ja miten omistus osoitetaan ostajalle. Verotuksessa ratkaisevaa on myös se, kuka myy ja mikä asunnon perintöverotuksessa käytetty arvo on. Myyntiä ei tarvitse odottaa perinnönjakoon asti, mutta keskeneräiset asiakirjat voivat hidastaa kauppaa.

Tässä oppaassa käydään läpi päätöksenteko, asiakirjat, rekisteröinti, verotus ja käytännön järjestys. Perintötilanteet voivat poiketa paljon toisistaan esimerkiksi testamentin, avio-oikeuden, hallintaoikeuden tai velkojen vuoksi. Käytä tekstiä valmistautumiseen ja varmista poikkeava tilanne Verohallinnolta, Maanmittauslaitokselta tai asiaan perehtyneeltä juristilta ennen sitovaa päätöstä. Erityisesti pesän ulkopuolisilla rahoilla tehty lunastus ja usean kuolinpesän ketju vaativat erillistä laskentaa.

Aloita osakkaista ja perunkirjoituksesta

Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja, johon kootaan vainajan varat, velat ja tiedot perillisistä. Perukirja on sekä perintöverotuksen ilmoitus että asiakirja, jolla kuolinpesän asioita voidaan hoitaa esimerkiksi pankissa ja rekisteriviranomaisissa. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja perukirja on annettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Jos määräaika ei riitä, lisäaikaa voi hakea Verohallinnolta perustellusta syystä.

Perukirjaan merkitään asunnon käypä arvo kuolinpäivänä eli sen todennäköinen myyntihinta tuolloin. Verohallinnon mukaan arvon perustana voi käyttää esimerkiksi kiinteistönvälittäjän arviota ja vertailukelpoisia kauppoja. Kuolinpäivän arvo ja myöhempi toteutunut myyntihinta ovat eri asioita; markkina ja asunnon kunto voivat muuttua niiden välissä. Säilytä arvion perusteet, sillä perintöverotuksessa käytetty arvo toimii pääsääntöisesti perityn asunnon myöhempänä hankintamenona luovutusvoittoverotuksessa.

Selvitä, ketkä kuuluvat kuolinpesään juuri tässä tapauksessa. Osakkaita ovat perilliset ja yleistestamentinsaajat sekä leski tietyin edellytyksin ennen ositusta. Avopuoliso ei ole osakas pelkän parisuhteen perusteella. Testamentti, aiempi ositus, perinnöstä luopuminen tai osakkaan kuolema voivat muuttaa henkilöjoukkoa. Älä nojaa vanhaan nimilistaan, jos tilanne on muuttunut perunkirjoituksen jälkeen. Tarvittavat sukuselvitykset, testamentit ja jakokirjat kannattaa koota samaan asiakirjakansioon.

Kuolinpesän osakkaat hallitsevat pesän omaisuutta yhdessä, jollei pesää ole annettu erityiseen hallintoon. Siksi jakamattoman pesän asunnon myynti edellyttää lähtökohtaisesti kaikkien osakkaiden suostumusta. Yhden osakkaan halu myydä ei yksin anna oikeutta tehdä kauppaa koko pesän puolesta. Samoin yhden osakkaan aikataulu ei poista muiden oikeutta saada tietoa kaupan ehdoista. Päätöksenteon erimielisyydestä kerrotaan tarkemmin artikkelissa kun kuolinpesän osakas ei halua myydä.

Valitse, myykö kuolinpesä vai perinnönjaossa asunnon saanut

Jos asunto myydään ennen perinnönjakoa, myyjänä on jakamaton kuolinpesä. Käytännössä kaikki osakkaat osallistuvat päätökseen ja allekirjoittavat kaupan tai valtuuttavat edustajan. Myyntihinta tulee pesälle ja voidaan käyttää esimerkiksi pesän velkojen ja kulujen hoitamiseen ennen jakoa. Kuolinpesä on tuloverotuksessa erillinen verovelvollinen, joten mahdollinen luovutusvoitto tai -tappio käsitellään sen verotuksessa. Osakkaat eivät jaa samaa kuolinpesän luovutusvoittoa omiin veroilmoituksiinsa vain siksi, että he myöhemmin saavat jako-osuutensa.

Toinen reitti on ositus tarvittaessa ja perinnönjako, jossa asunto osoitetaan yhdelle tai useammalle osakkaalle. Myyjänä on tämän jälkeen perinnönjaossa omistajaksi tullut henkilö tai omistajien joukko. Tällöin myynnin verotus kuuluu heille heidän omien osuuksiensa osalta. Pelkkä perinnönjako ilman pesän ulkopuolista vastiketta ei yleensä nollaa perityn omaisuuden omistusaikaa tai vaihda sen hankintamenoa markkinahinnaksi. Omistusaika lasketaan perittävän kuolemasta ja hankintameno perustuu perintöverotuksessa käytettyyn arvoon.

Jos osakas maksaa muille hyvitystä omista varoistaan tai uudella lainalla, kyse voi olla tältä osin vastikkeellisesta saannosta. Silloin hankintameno, omistusaika ja mahdollinen varainsiirtovero voivat määräytyä toisin kuin puhtaassa perinnönjaossa. Älä arvioi koko asunnon verotusta yhdellä perintöverotusarvolla, jos osa on hankittu myöhemmin vastiketta vastaan. Pyydä ennen jakoa laskelma, jossa jokainen saanto ja rahoituksen lähde eritellään. Kuolinpesän käytännön päätöksentekoa käsitellään myös artikkelissa kuolinpesän asunnon hallinta; veroseuraamukset on tarkistettava Verohallinnon ohjeesta.

Valinta kuolinpesän ja perinnönjaon jälkeisen myynnin välillä ei ole vain verokysymys. Mieti myös, haluavatko kaikki osakkaat myydä, onko osa heistä kiinnostunut asumaan asunnossa, ja saadaanko pesän velat sekä muut omaisuuserät selvitettyä. Jos asunto aiotaan myydä nopeasti yhteisellä päätöksellä, kuolinpesän myynti voi olla suoraviivainen. Jos taas yksi osakas lunastaa muiden osuudet, jako ja mahdollinen vastike on dokumentoitava huolellisesti. Vertaa ratkaisuja vasta, kun todellinen omistus ja kulut ovat selvillä.

Asunto-osake ja kiinteistö tarvitsevat eri omistusselvityksen

Tarkista ensin, onko kohde asunto-osake vai kiinteistö. Asunto-osakkeessa omistuksen osoittamiseen vaikuttaa, onko osakekirja paperinen vai onko omistus sähköisenä huoneistotietojärjestelmässä. Maanmittauslaitoksen mukaan jakamattoman kuolinpesän osakkaiden merkitsemistä huoneistotietojärjestelmään kannattaa hakea ennen myyntiä, jos huoneiston omistus on sähköinen. Selventäminen ei ole pakollista, mutta se helpottaa ostajan omistuksen rekisteröintiä, koska ostajalle ei silloin tarvitse antaa vainajan perukirjaa ja sukuselvitystä tätä varten.

Jos asunto-osakkeen myyjällä on sähköinen omistajamerkintä, ostaja tarvitsee myyjän suostumuksen uuden omistuksen rekisteröintiin. Kun myyjänä on kuolinpesä, Maanmittauslaitos ohjeistaa pyytämään suostumuksen kaikilta osakkailta. Jos osakkaiden tiedot eivät jo näy rekisterissä, ostajan hakemukseen voi tarvita perukirjan, sukuselvityksen ja mahdollisen testamentin. Valtuutetun antamaa suostumusta varten tarvitaan valtakirja. Jos osakekirja on paperinen, selvitä sen sijainti, mahdollinen panttaus ja siirtomerkinnän tarve hyvissä ajoin.

Kiinteistössä omistuksen rekisteröintiä kutsutaan lainhuudoksi. Jos vainaja on edelleen rekisterissä omistajana ja jakamaton kuolinpesä myy kiinteistön, Maanmittauslaitos suosittelee selvennyslainhuudon hakemista ennen kauppaa. Selvennyslainhuuto tuo osakkaat näkyviin ja vähentää tarvetta luovuttaa perukirjaa liitteineen ostajalle lainhuutoa varten. Se ei ole sama asia kuin perinnönjaon jälkeisen uuden omistajan lainhuuto. Kun kiinteistö jaetaan perinnönjaossa, uuden omistajan on haettava oma lainhuutonsa.

Kiinteistön lainhuutoa on haettava kuuden kuukauden kuluessa lainhuudatusajan alkamisesta. Maakaaren mukaan perinnönjaossa lainhuudatusaika alkaa, kun jako saa lainvoiman. Maanmittauslaitoksen yleisöohje neuvoo kuitenkin laskemaan kuuden kuukauden määräajan perinnönjakosopimuksen viimeisestä allekirjoituksesta. Hae lainhuutoa mieluummin viipymättä ja varmista oman jakosi määräpäivä Maanmittauslaitokselta, jos lainvoimaisuuden ajankohta on epäselvä. Osakehuoneiston omistuksen rekisteröinnissä on eri säännöt ja määräajat, jotka riippuvat muun muassa osakekirjan muodosta ja saannosta. Älä käytä kiinteistön kuuden kuukauden määräaikaa asunto-osakkeen rekisteröinnin yleisohjeena.

Kiinteistökaupan muotovaatimukset eroavat osakekaupasta. Paperinen kiinteistökauppa tarvitsee kaupanvahvistajan, kun taas Maanmittauslaitoksen Kiinteistövaihdannan palvelussa kauppa voidaan tehdä sähköisesti palvelun ehdoin. Jos osakas valtuuttaa toisen myymään kiinteistön, maakaaren mukaan myyjän allekirjoittamasta kirjallisesta valtakirjasta on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö. Asunto-osakkeen kaupassa puolestaan on varmistettava, että valtuutus kattaa suunnitellun kaupan ja mahdollisen rekisteröintisuostumuksen. Pankki, välittäjä tai kaupan toteuttava taho voi kertoa, mitä asiakirjoja se tarvitsee.

Tarkista lesken, testamentinsaajan ja velkojien oikeudet

Lesken asema voi vaikuttaa siihen, voiko asuntoa myydä vapaana. Perintökaaren mukaan leskellä voi olla oikeus pitää puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto hallinnassaan, vaikka omistus kuuluu kuolinpesään. Myös testamenttiin perustuva hallintaoikeus on mahdollinen. Maanmittauslaitos ohjeistaa asunto-osakkeen myyjää pyytämään myyntiin suostumuksen, jos leskellä tai testamentinsaajalla on huoneistoon hallinta- tai käyttöoikeus. Selvitä oikeuden sisältö ennen myynti-ilmoitusta ja kerro ostajalle, millaisena hallinta voidaan luovuttaa.

Jos vainaja oli naimisissa, ositus tai omaisuuden erottelu voi olla tarpeen ennen perinnönjakoa. Samassa asunnossa voi olla sekä lesken omaa omistusosuutta että kuolinpesän osuutta. Näiden verotuksen hankinta-ajat ja hankintamenot voivat erota toisistaan. Älä kutsu koko asuntoa perityksi vain sen vuoksi, että toinen puolisoista on kuollut. Tarkista omistusasiakirjoista, mikä osuus todella kuului vainajalle ja mikä leskelle. Vaikeassa tilanteessa pyydä erillinen ositus- ja verotusarvio ennen kauppakirjan laatimista.

Kuolinpesän varoista maksetaan vainajan ja pesän velkoja lain mukaisessa järjestyksessä. Selvitä asuntolaina, osakehuoneiston yhtiölainaosuus, panttaukset, vastikerästit ja kiinteistöön kohdistuvat kiinnitykset. Ne vaikuttavat siihen, kuinka paljon kauppahinnasta on käytettävissä ja miten vakuudet vapautetaan. Verohallinnon mukaan perukirja on laadittava myös velkaisesta pesästä; velat merkitään siihen. Perillinen ei yleensä vastaa vainajan veloista henkilökohtaisesti, kun perunkirjoitus ja pesän hoito tehdään asianmukaisesti, mutta omaa vastuuta ei pidä arvioida tämän yleisohjeen perusteella, jos pesän varoja on jo jaettu tai velkoja on hoidettu poikkeavasti.

Jos varat eivät näytä riittävän velkoihin, älä jaa myyntituloa osakkaille ennen kuin pesän selvitystilanne on selvä. Kysy velkojen maksujärjestyksestä ja mahdollisesta pesänselvittäjän tarpeesta oikeudellista neuvoa. Sama koskee osakkaiden riitaa, jota ei saada ratkaistua neuvottelemalla. Perintökaari mahdollistaa pesänselvittäjän hakemisen käräjäoikeudelta, mutta menettely ja kiinteän omaisuuden luovuttamiseen tarvittavat suostumukset tai luvat on arvioitava erikseen. Pesänselvittäjää ei pidä kuvata automaattisena keinona ohittaa muiden osakkaiden oikeuksia.

Laske myynnin verotus oikeasta arvosta

Perityn asunnon myyntivoittoa laskettaessa lähtökohta on myyntihinta vähennettynä perintöverotuksessa käytetyllä arvolla ja hyväksyttävillä myyntikuluilla. Esimerkiksi välityspalkkio voi olla voiton hankkimisesta aiheutunut vähennyskelpoinen meno. Kuoleman jälkeen tehdyt perusparannukset voivat kasvattaa hankintamenoa, kun taas vainajan aiemmat hankinta- ja parannuskulut sisältyvät perintöverotusarvon taustaan eivätkä tule siihen uudelleen lisättäviksi. Säilytä kuitit ja erota perusparannus tavallisesta kunnossapidosta, sillä kaikkia asumisen menoja ei vähennetä luovutusvoitosta.

Vertaa todelliseen hankintamenoon perustuvaa laskelmaa hankintameno-olettamaan. Olettama on 20 % luovutushinnasta, jos omistusaika on alle kymmenen vuotta, ja 40 %, jos se on vähintään kymmenen vuotta. Perityn osuuden omistusaika alkaa perittävän kuolinpäivästä. Jos valitset hankintameno-olettaman, et vähennä sen lisäksi erikseen välityspalkkiota tai perusparannusmenoja. Pidä laskelmat rinnakkain ja käytä verotuksessa tilanteeseen soveltuvaa edullisempaa tapaa.

Kuvitteellinen esimerkki havainnollistaa eroa. Oletetaan, että perintöverotuksessa käytetty asunnon arvo on 180 000 euroa, myyntihinta 210 000 euroa ja vähennyskelpoiset myyntikulut 6 000 euroa. Todellisiin menoihin perustuva luovutusvoitto olisi 24 000 euroa: 210 000 − 180 000 − 6 000. Jos omistusaika olisi alle kymmenen vuotta, 20 %:n olettama olisi 42 000 euroa ja sen perusteella voitto 168 000 euroa. Tässä esimerkissä todellisiin menoihin perustuva tapa olisi selvästi edullisempi. Luvut ovat vain laskuesimerkki, eivät arvio asunnon markkina-arvosta tai veropäätöksestä.

Luovutusvoitto on pääomatuloa. Verohallinnon nykyisen ohjeen mukaan pääomatulovero on 30 % enintään 30 000 euron verotettavista pääomatuloista ja 34 % ylittävästä osasta. Raja koskee kyseisen verovelvollisen vuoden pääomatuloja yhteensä, joten pelkkää asunnon voittoa katsomalla ei voi aina sanoa, mikä on lopullinen vero. Kuolinpesän ja yksittäisen perillisen verotus pitää pitää erillään. Jos myynnistä syntyy vähennyskelpoinen tappio, se kuuluu sille verovelvolliselle, joka on myyjä, ja vähennyskelpoisuuteen vaikuttaa muun muassa mahdollinen oman asunnon verovapaus.

Oman asunnon verovapaus ei periydy vainajan asumisesta

Vainajan omistus- ja asumisaikaa ei lasketa perillisen hyväksi oman asunnon luovutusvoiton verovapautta arvioitaessa. Perillisen pitää käyttää asuntoa omana tai perheensä vakituisena asuntona yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta perittävän kuoleman jälkeen. Jakamattoman kuolinpesän myydessä voitto voi olla verovapaa vain tällaisen perillisen laskennallista perintöosuutta vastaavalta osalta. Muiden perillisten osuutta vastaava voitto ei muutu verovapaaksi vain siksi, että vainaja tai yksi sisaruksista asui asunnossa.

Jos asunto jaetaan ennen myyntiä, verovapaus arvioidaan kunkin myyvän omistajan osalta erikseen. Myös omistuksen edellytys ja asumisen yhtäjaksoisuus on tarkistettava. Lesken oma aiempi omistusosuus, osituksessa saatu osuus ja perintönä saatu osuus voivat vaatia eri tarkastelun. Jos olet muuttanut asuntoon ennen kuolemaa, pelkkä sitä edeltävä asuminen ei muodosta peritylle osuudelle kahden vuoden omistusajan jälkeistä asumista. Verohallinnon oman asunnon ohje kannattaa tarkistaa ennen kuin myyntiä ajoitetaan verovapauden perusteella.

Myyntitappio ei välttämättä ole vähennyskelpoinen siltä osin kuin saman asunnon myyntivoitto olisi ollut verovapaa oman asunnon sääntöjen nojalla. Jos asuntoa ei ole käytetty verovapauden edellyttämällä tavalla, tappion vähentäminen voi olla mahdollista. Verohallinto vähentää luovutustappioita verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna sääntöjen mukaisesti luovutusvoitoista ja tarvittaessa muista pääomatuloista. Älä muuta perintöverotusarvoa mielivaltaisesti tappion välttämiseksi; mahdollinen perintöverotuksen oikaisu on erillinen menettely, jonka perusteet ja määräaika täytyy tarkistaa.

Ilmoita myynti ja tarkista aikataulut

Verohallinnon mukaan kuolinpesän tai perinnöksi saadun omaisuuden myynti ilmoitetaan aina: tilanteen mukaan kuolinpesän tai osakkaan esitäytetyssä veroilmoituksessa. Tarkista esitäytetyt tiedot ja lisää puuttuva myynti ohjeen mukaan. Myös tappio ja mahdollinen verovapaa luovutus on ilmoitettava soveltuvalla tavalla. Säilytä kauppakirja, perintöverotuspäätös, perukirja, jakokirja, arviot ja vähennyskelpoisten kulujen tositteet. Jos veron maksaminen edellyttää ennakkoveroa tai lisäennakkoa, selvitä sitä koskeva ohje OmaVerosta.

Jos myöhempi kauppa antaa aihetta epäillä, että kuolinpäivän käypä arvo on perintöverotuksessa arvioitu väärin, tutki oikaisumahdollisuus erikseen. Verohallinnon ohjeen mukaan perintöverotuksen oikaisuvaatimuksen yleinen määräaika on kolme vuotta kuolinvuoden päättymisestä. Tarkka määräpäivä ja muutoksenhakuohje löytyvät päätöksen liitteestä. Myyntihinta ei automaattisesti korvaa kuolinpäivän arvoa, etenkään jos kauppa tehdään myöhemmin tai asunnon kunto on muuttunut. Oikaisu ja luovutusvoittoilmoitus ovat eri asioita.

Varaa myös käytännön myynnille aikaa. Perunkirjoituksen määräaika ei ole myyntikielto, mutta osakkaiden ja omistuksen osoittaminen on helpompaa, kun perukirja ja liitteet ovat valmiina. Jos kyse on kiinteistöstä, selvennyslainhuuto ja mahdolliset panttikirjat kannattaa tarkistaa ennen myynti-ilmoitusta. Asunto-osakkeessa varmista osakekirjan muoto, isännöitsijäntodistus, yhtiölaina ja mahdollinen hallintaoikeus. Näin ostajalle voidaan antaa oikeat tiedot ilman, että ratkaisuja tehdään kiireessä kauppapäivänä.

Vie myynti eteenpäin hallitusti

Käytännön järjestys alkaa osakkaiden, testamentin ja lesken oikeuksien selvittämisestä. Seuraavaksi varmista velat, omistusasiakirjat ja asunnon kuolinpäivän arvo. Sopikaa kirjallisesti, kuka koordinoi myyntiä, kuka hyväksyy tarjouksen ja millä tavoin kaikki osakkaat saavat tiedot. Jos käytätte välittäjää, välitystoimeksiannon allekirjoittajat ja heidän valtuutensa on tarkistettava erikseen. Välittäjän käyttö ei siirrä kuolinpesän osakkaiden päätösvaltaa välittäjälle.

Ennen hinnan päättämistä kerää kohteen nykyiset tiedot: kunto, taloyhtiön asiakirjat, yhtiölaina, mahdolliset vuokrasopimukset ja tiedossa olevat puutteet. Perukirjan kuolinpäivän arvo ei ole automaattinen nykyinen pyyntihinta. Jos kohde on ollut tyhjillään, selvitä myös jatkuvat kulut ja huolto. Pidä myyntiin käytetyt kuitit erillään pesän muista kuluista, jotta verolaskelmassa vähennettävät menot voidaan osoittaa. Vertaa markkinahinta-arviota toteutuneisiin vertailukohteisiin ilman lupausta tietystä kauppahinnasta.

Kauppakirjan laadinnassa yksilöidään oikea myyjä, myytävä kohde ja hallinnan luovutus. Kiinteistössä täytetään maakaaren muotovaatimukset ja varmistetaan kaupanvahvistus tai sähköisen palvelun käyttö. Asunto-osakkeessa huolehditaan omistuksen rekisteröintiin tarvittavasta suostumuksesta tai paperisen osakekirjan siirrosta. Jos pantti tai laina maksetaan kauppahinnasta, pankin kanssa sovitaan maksujen ja vakuuksien vapauttamisen järjestys. Vasta tämän jälkeen jaetaan jäljelle jääviä varoja pesän tilanteen mukaan.

Jos osakkaiden kesken on epäselvyyttä hinnasta tai myyntitavasta, pysäytä sitova vaihe ja ratkaise erimielisyys. Jos joku ei voi osallistua kaupantekoon, hanki tehtävään sopiva valtakirja hyvissä ajoin. Ulkomailla asuvan osakkaan osalta myös tunnistaminen ja asiakirjan hyväksyttävä muoto voivat vaatia järjestelyjä; kysy vaatimukset kaupanteon toteuttavalta taholta. Älä käytä yleistä pankkiasiointivaltakirjaa oletuksena asunnon myyntivaltuutuksesta. Selkeä kirjallinen päätösketju suojaa sekä osakkaita että ostajaa väärinkäsityksiltä.

Yhteenveto

Perityn asunnon myynnissä kolme kysymystä ratkaisee etenemisen: kuka omistaa ja saa myydä, miten omistus osoitetaan, ja kenen verotukseen kauppa kuuluu. Perukirja, testamentti, mahdollinen ositus tai perinnönjako sekä Maanmittauslaitoksen rekisteritiedot muodostavat asiakirjapohjan. Verolaskelmassa vertaillaan perintöverotusarvoon perustuvaa hankintamenoa ja hankintameno-olettamaa, ja oman asunnon verovapaus arvioidaan perillisen oman asumisen perusteella. Tarkista velat ja hallintaoikeudet ennen sitovaa tarjousta.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko kuolinpesä myydä asunnon ennen perinnönjakoa?

Kyllä, kun myynnistä päättävät siihen oikeutetut osakkaat yhdessä eikä hallintaoikeus tai muu erityinen tilanne estä kauppaa. Perukirja ja tarvittavat osakasselvitykset helpottavat myyntivaltuuden osoittamista.

Pitääkö kuolinpesälle hakea lainhuuto ennen kiinteistön myyntiä?

Jakamattoman kuolinpesän selvennyslainhuuto ei ole yleinen pakko, mutta Maanmittauslaitos suosittelee sitä myynnin helpottamiseksi. Jos kiinteistö on jo jaettu perinnönjaossa, uuden omistajan on haettava oma lainhuutonsa.

Maksaako perillinen veroa, jos kuolinpesä myy asunnon?

Kuolinpesä on myyjänä oma verovelvollisensa, ja sen luovutusvoitto tai -tappio ilmoitetaan pesän verotuksessa. Perillisen oma perintövero on eri vero. Jos perinnönjaossa asunnon saanut perillinen myy asunnon itse, myynti kuuluu hänen verotukseensa.

Voiko vainajan asumisen perusteella saada oman asunnon verovapauden?

Ei pelkästään sillä perusteella. Verohallinnon mukaan vainajan asumisaikaa ei lueta perillisen hyväksi. Perillisen oma vakituinen asuminen perittävän kuoleman jälkeen ja hänen osuutensa on arvioitava erikseen.

Mitä jos perintöverotusarvo poikkeaa myöhemmästä myyntihinnasta?

Ero voi synnyttää luovutusvoittoa tai -tappiota, mutta se ei yksin osoita kuolinpäivän arvon olleen väärä. Jos alkuperäisen arvion perusteet olivat puutteelliset, selvitä perintöverotuksen oikaisun edellytykset ja määräaika Verohallinnolta. Ilmoita myynti joka tapauksessa oikealle verovelvolliselle.

Lähteet

• Verohallinto: Perunkirjoitus ja perukirja
• Verohallinto: Kuolinpesän tai perinnöksi saadun omaisuuden myynti
• Verohallinto: Kuolinpesän omaisuuden luovutuksen verotus
• Verohallinto: Verovapaa oman asunnon luovutus
• Verohallinto: Perinnönjako ja kuolinpesän lakkauttaminen
• Verohallinto: Oikaisuvaatimus perintöverotukseen
• Maanmittauslaitos: Hae huoneiston omistuksen selventämistä
• Maanmittauslaitos: Suostumus osakehuoneiston omistuksen rekisteröintiin
• Maanmittauslaitos: Kiinteistön myyjän muistilista
• Maanmittauslaitos: Muu kiinteistön omistajanvaihdos
• Perintökaari 40/1965
• Maakaari 540/1995, 11 luvun lainhuudatusaika