Radonmittauslaitteet – purkit ja jatkuvatoimiset mittarit

Kun haluat selvittää kotisi radonpitoisuuden, mittauspurkki on selkein lähtökohta. Sähköinen, jatkuvatoiminen mittari auttaa näkemään pitoisuuden vaihtelua, mutta nopea näytön lukema ei kerro asunnon vuosikeskiarvoa. Valitse laite sen mukaan, tarvitsetko luotettavan ensimmäisen mittaustuloksen vai seuraatko jo tunnetun tilanteen muutoksia.

Mitä radonmittauslaitteella selvitetään?

Radon on maaperästä rakennukseen kulkeutuva radioaktiivinen kaasu, jota ei voi havaita aistein. Siksi asunnon radonpitoisuus selviää mittaamalla, ei rakennuksen iän, sijainnin tai hajun perusteella. STUK suosittelee mittausta koko Suomessa: suuren pitoisuuden mahdollisuutta ei voi sulkea pois pelkän aluekartan avulla.

Mittauksen yksikkö on becquerel kuutiometrissä, Bq/m³. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen radonpitoisuuden viitearvo on 300 Bq/m³ vuosikeskiarvona. Se ei ole raja, jonka alapuolella riski katoaisi, vaan taso, johon pitkäaikaista pitoisuutta verrataan. Uuden rakennuksen suunnittelua ja toteutusta koskeva viitearvo on erikseen 200 Bq/m³. Nämä eivät ole sähköisen mittarin hetkellisiä hälytysrajoja.

Pitoisuus muuttuu sääolojen, vuodenajan, rakennuksen painesuhteiden ja ilmanvaihdon mukaan. STUKin vuoden 2025 raportti korostaa, että muutaman päivän mittaus voi antaa harhaanjohtavan kuvan vuosikeskiarvosta, vaikka laite näyttäisi luvun tarkasti. Kun tavoite on ensimmäinen luotettava arvio, tärkeintä ovat mittausjakson pituus, ajankohta ja menetelmän sopivuus. Radonmittauksen kotiohje käsittelee koko mittausprosessin; tässä vertaillaan erityisesti laitteita.

Mittauspurkki antaa pitkän jakson keskiarvon

Radonmittauspurkki on passiivinen mittari, joka kerää tietoa koko mittausajan ilman näyttöä tai sähköä. Mittausjakson jälkeen purkki palautetaan palvelun ohjeen mukaan analysoitavaksi. Saat raportin mittausjakson keskimääräisestä pitoisuudesta, et tuntikohtaista käyrää. STUKin oma asuntomittauspalvelu perustuu tähän integroivaan menetelmään.

Mittauspurkin käytännöllinen etu on yksinkertaisuus. Kun asetat sen ohjeen mukaiseen paikkaan ja annat sen olla paikallaan koko jakson, sinun ei tarvitse seurata näyttöä tai päätellä, mikä päivän lukemista olisi oikea. Analyysi ja tulosraportti kuuluvat STUKin kuvaamaan palvelukokonaisuuteen. Tarkista muun toimittajan tilauksesta erikseen, mitä hintaan sisältyy ja miten tulos toimitetaan.

Purkin rajoitus on viive: tulos ei näy mittauksen aikana. Se ei kerro, johtuiko yksittäinen korkea päivä esimerkiksi ilmanvaihdon tilapäisestä muutoksesta. Jos haluat nähdä vaihtelun tai vertailla korjaustoimenpiteiden vaikutusta, jatkuvatoiminen mittari voi täydentää purkkimittausta. Se ei kuitenkaan lyhennä ensimmäiseen luotettavaan vuosikeskiarvion tarvitsemaa mittausaikaa.

Purkkeja ei ole syytä sijoittaa satunnaisesti joka huoneeseen eikä myöskään ole turvallista päätellä koko rakennuksen pitoisuutta yhdestä sopimattomasta tilasta. STUKin joulukuussa 2025 julkaistussa radonhankeraportissa suositellaan asuntokohtaiseen mittaukseen kahta purkkia. Yksi riittää raportin mukaan yhdessä tasossa olevaan, alle 100 m²:n asuntoon. Ohje koskee asunnon mittausta; työpaikan mittauspisteiden määrä määräytyy erillisten sääntöjen mukaan.

Käytännössä valitse oleskelutilat mittauspalvelun mukana tulevan sijoitusohjeen perusteella. Jos asunto on useassa tasossa, kerro se tilatessasi. Ilmoita myös, jos tila on poikkeuksellisesti käytössä tai mittausjakson aikana tehdään olennainen ilmanvaihtoon tai alapohjaan vaikuttava muutos. Silloin tulos voi kuvata muuta kuin normaalia asumistilannetta.

Sähköinen mittari näyttää vaihtelun

Jatkuvatoiminen mittari kerää peräkkäisiä havaintoja ja esittää ne laitteen näytöllä tai sovelluksessa. Sen vahvuus on ajallinen tieto: näet, muuttuuko pitoisuus esimerkiksi ilmanvaihdon käyttötilanteen mukana. Tämä voi auttaa tutkimaan jo todettua radonongelmaa tai seuraamaan korjauksen toimintaa. Mittarin hankinta ei kuitenkaan itsessään tee mittauksesta luotettavaa.

STUKin vuoden 2025 raportti käsittelee markkinoilla olevia sähkökäyttöisiä kuluttajamittareita. Raportin mukaan siinä tarkastellut laitteet eivät ole yksittäiskalibroituja, ja tuloksissa esiintyy tyypillisesti noin ±30 %:n poikkeamaa todellisesta pitoisuudesta. Joidenkin laitteiden tarkkuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi ilmankosteus. Luku kuvaa raportin käsittelemiä kuluttajalaitteita; se ei ole jokaisen sähköisen mittarin tekninen erittely.

Sähköisen mittarin näytön ensimmäiset arvot ovat erityisen helppo tulkita väärin. Laite voi näyttää luvun pian käynnistyksen jälkeen, mutta mittaus kattaa silloin vain lyhyen ajan. STUKin raportin mukaan alle viikon pikamittaus ei sovellu asunnon vuosikeskiarvon ensisijaiseksi mittaukseksi. Myös hyvin matala lyhyt lukema voi olla eri suuruusluokkaa kuin pitkäaikainen tulos.

Kuluttajamittarin sovellus, tiedonsiirto ja hälytykset ovat käyttömukavuusominaisuuksia. Ne eivät yksin osoita mittarin kalibrointia, mittausepävarmuutta tai menetelmän hyväksyntää määrättyyn käyttötarkoitukseen. Jos vertailet laitteita, lue ensin valmistajan ilmoittama mittausperiaate, mittausepävarmuus, mittausalue, mahdollinen kalibrointi sekä ohje tulosten tallentamisesta. Jos tietoa ei ole saatavilla, vältä nojaamasta yksittäiseen lukemaan päätöksessä.

Käytössä mittari on sijoitettava niin, ettei laitteen ympäristö muutu jatkuvasti. Esimerkiksi toistuva siirtely huoneesta toiseen tuottaa erillisiä jaksoja, joita ei voi tulkita yhdeksi asunnon pitkäaikaismittaukseksi. Kirjaa ylös sijoituspaikka sekä olennaiset muutokset ilmanvaihdossa tai huoneen käytössä. Tällöin myöhempi tulkinta perustuu havaintoihin eikä muistiin.

Hyväksytty menetelmä ja laitteen laatu ovat eri asioita

Markkinointitekstissä sana ”tarkka” voi tarkoittaa näytön tiheää päivittymistä, pientä ilmoitettua mittausepävarmuutta tai hyvää pitkän aikavälin toistettavuutta. Nämä ovat eri ominaisuuksia. Kun mittauksen tulosta käytetään viranomaismenettelyssä tai muussa dokumentointia vaativassa tilanteessa, selvitä juuri siihen soveltuva menettely ennen laitteen tilaamista.

STUK hyväksyy radonmittausmenetelmiä, ja mittauspalvelu voi ilmoittaa käyttävänsä hyväksyttyä menetelmää. Hyväksyntä koskee menetelmää ja sen ehtoja, ei kaikkia samalla nimellä myytäviä purkkeja tai sähköisiä laitteita. Pyydä palvelulta tieto käytettävästä menetelmästä, mittausohjeesta ja tulosraportista. Tallenna raportti yhdessä mittauksen ajankohdan ja paikan kanssa.

Työpaikan radonmittaus on oma kokonaisuutensa. Työnantajan velvollisuudet, mittauspisteiden määrä ja tuloksen käyttö eivät määräydy kotikäyttöisen laitteen pakkaustekstin perusteella. STUKin määräys S/6/2022 asettaa työpaikkojen radonmittauksille yksityiskohtaisia vaatimuksia. Jos mittaus koskee työtilaa, pyydä mittauspalvelulta nimenomaan työpaikkamittaukseen soveltuva suunnitelma ja raportti.

Asuntokaupassa mittaustulos voi olla tärkeä tieto, mutta kaupan aikataulu ei tee lyhyestä mittauksesta pitkäaikaista. Jos riittävää mittausaikaa ei ole ennen päätöstä, kerro osapuolille täsmällisesti, mitä olemassa oleva tulos kattaa ja mitä se ei vielä osoita. Älä nimeä viikon mittausta asunnon vuosikeskiarvoksi. Radon ja asuntokauppa käsittelee erikseen tiedon merkitystä kauppatilanteessa.

Mittauskausi ratkaisee tuloksen tulkinnan

Asunnon radonpitoisuuden määritys perustuu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa vuosikeskiarvoon. Sen mukaan mittauksen on oltava yhtäjaksoinen, kestettävä vähintään kaksi kuukautta ja ajoituttava välille 1.9.–31.5. Kolmen kuukauden mittaus pienentää satunnaisen vaihtelun vaikutusta kansallisen radontoimintasuunnitelman mukaan. Sama perusajatus koskee laitetta valittaessa: lyhyt seuranta on eri kysymys kuin vuosikeskiarvon arvio.

Mittauskauden nimittäminen lämmityskaudeksi on käytännöllinen muistikeino, mutta tarkat päivämäärät ovat olennaiset. Asetuksen mittauskausi alkaa syyskuun alusta ja päättyy toukokuun lopussa. Mittauksen aloittaminen aivan kauden lopulla ei auta, jos vähintään kahden kuukauden yhtäjaksoista jaksoa ei ehdi kertyä ennen sen päättymistä. Mittausajan valinta avaa aikataulua tarkemmin.

Kesällä voi mitata pitoisuuden vaikkapa korjausta seurattaessa, mutta asunnon säädettyyn viitearvoon verrattavaa vuosikeskiarviota ei tehdä kesämittauksen perusteella samalla tavalla. Kansallisen radontoimintasuunnitelman mukaan kesäajan mittaukseen liittyy suurin epävarmuus vuosikeskiarvoa arvioitaessa. Myöskään talvella saatu yksittäinen päiväarvo ei ole vuosikeskiarvo. Mittaustuloksen merkitys syntyy mittausjakson, paikan ja menetelmän yhdistelmästä.

STUKin määräyksen S/6/2022 mukaisessa tavanomaisen työpaikan vuosikeskiarvon laskennassa mittauskauden tulos kerrotaan luvulla 0,9. Työnaikaisen pitoisuuden tarkemmassa arvioinnissa voidaan lisäksi huomioida työajan ja muun ajan pitoisuuksien ero. Tämä työpaikkoja koskeva laskentasääntö ei ole ohje kertoa kotimittarin näytön lukemaa 0,9:llä. Käytä asunnon mittausraportin tulkintaa ja kysy mittauspalvelulta, miten juuri kyseinen tulos on muodostettu.

Valinta erilaisiin käyttötarkoituksiin

Kun mittaat kodin ensimmäistä kertaa, tilaa pitkäaikaiseen mittaukseen tarkoitettu purkki tai selvitä muun menetelmän hyväksyntä ja ehdot. Purkki on helpoin reitti siihen, että tuloksen mukana tulee mittausjakso ja raportti. Tarkista tilatessa purkkien määrä asunnon koon ja kerrosten mukaan. Suunnittele ajankohta niin, että mittaus mahtuu kokonaan säädettyyn mittauskauteen.

Jos haluat tutkia pitoisuuden vuorokausivaihtelua, jatkuvatoiminen mittari tuottaa siihen sopivaa tietoa. Se voi auttaa huomaamaan, että ilmanvaihdon käyttö tai rakennuksen olosuhteet muuttuivat. Päättele kuitenkin syy vasta, kun olet kirjannut muutokset ja tarvittaessa pyytänyt ammattilaisen arviota. Pelkkä kahden käyrän samanaikaisuus ei osoita, että yksi säätö aiheutti muutoksen.

Korjauksen jälkeen nopea seuranta voi kertoa, onko järjestelmä käynnissä ja näkyykö pitoisuudessa muutos. Korjauksen onnistuminen arvioidaan silti riittävän pitkällä mittauksella normaalissa käytössä. Näin satunnainen sääjakso ei näyttäydy pysyvänä korjaustuloksena. Radonsaneerauksen yleiskuva auttaa hahmottamaan, mitä mitatun ongelman jälkeen voidaan selvittää.

Jos asuntoa käytetään vain osan vuodesta, tavallisen asunnon vuosikeskiarvo ja todellinen oleskeluaikainen altistus ovat eri kysymyksiä. Kerro mittauspalvelulle käyttöajasta ja ilmanvaihdon ajastuksesta ennen mittausta. Muiden oleskelutilojen osalta asetuksessa on oma sääntönsä käytönaikaisen vuosikeskiarvon määrittämisestä ja täydentävistä mittauksista. Omatoimisesti valittu lyhyt jakso ei ratkaise poikkeavaa käyttötilannetta.

Tulosraportin lukeminen ja säilyttäminen

Ennen johtopäätöstä tarkista raportista mittauspaikka, alkamis- ja päättymispäivä, mittausmenetelmä sekä se, onko esitetty luku mittausjakson keskiarvo vai vuosikeskiarvon arvio. Kysy mittauspalvelulta, jos nämä eivät käy ilmi. Säilytä myös tieto rakennuksen normaalista käytöstä: ilmanvaihdon poikkeusjärjestely voi tehdä vanhasta tuloksesta huonon vertailukohdan.

Viitearvon alittava tulos ei tarkoita, että radonia olisi nolla tai että mittaus olisi pysyvästi tarpeeton. Radonpitoisuuteen vaikuttavat rakennuksen olosuhteet, ja esimerkiksi korjaus tai ilmanvaihdon muutos voi muuttaa niitä. Jos tulos on lähellä viitearvoa tai mittausoloissa oli poikkeus, kysy mittauspalvelulta, onko uusi mittaus aiheellinen.

Viitearvon ylittävä tulos on peruste selvittää pitoisuuden pienentämistä, ei syy päätellä korjausmenetelmää yhdestä numerosta. Rakennuksen alapohja, ilmavuodot ja ilmanvaihto vaikuttavat menetelmän valintaan. Kun korjaus tehdään, dokumentoi lähtötulos ja varmista muutos uudella, asianmukaisella mittauksella. Siten samaa rakennusta koskevat tulokset ovat myöhemmin ymmärrettäviä.

Ennen tilausta: mitä kysyt mittauspalvelulta?

Saman näköiset purkit voivat kuulua erilaisiin palveluihin, ja sähköisen mittarin käyttöohje voi kuvata vain laitteen toimintaa. Ennen tilausta kerro, mittaatko asuntoa, työpaikkaa vai muuta oleskelutilaa. Kerro myös, montako kerrosta tilassa on ja kuinka suuri asunnon pinta-ala on. Näiden tietojen avulla toimittaja voi antaa omaan mittaukseesi sopivan sijoitusohjeen.

Pyydä selkeä tieto siitä, onko mittausmenetelmä STUKin hyväksymä juuri suunniteltuun tarkoitukseen. Kysy, saako tuloksesta kirjallisen raportin ja mitä raportti kertoo mittausajasta, paikasta ja tuloksen epävarmuudesta. Jos aiot verrata mittausta asunnon viitearvoon, pyydä vahvistus siitä, miten vuosikeskiarvo arvioidaan. Näin saat myöhemmin ymmärrettävän vastauksen pelkän irrallisen luvun sijaan.

Tilauksen käytännötkin vaikuttavat mittauksen onnistumiseen. Selvitä, milloin purkki avataan tai aktivoidaan, kuinka mittausaika merkitään ja miten purkki palautetaan. Jos sinulla on sähköinen mittari, tarkista laitteen mahdollinen alkuaika, mittausdatan tallennus ja se, säilyykö historia virtakatkon jälkeen. Nämä ovat valmistaja- ja palvelukohtaisia asioita, joten niistä ei voi tehdä yhtä yleistä sääntöä kaikille laitteille.

Myös hinta on syytä verrata samalta pohjalta. Purkin hinnassa voi olla mukana analyysi ja raportti, kun taas ostettavan sähköisen laitteen hinnassa voi olla vain itse laite. Kahden purkin tarve muuttaa kokonaiskustannusta. Älä siis vertaa pelkkää kappalehintaa, jos toinen vaihtoehto sisältää tutkimuspalvelun ja toinen omatoimisen seurannan.

Mittauspäiväkirja helpottaa epäselvän tuloksen arviointia

Pitkä mittaus ei edellytä päivittäistä puuttumista laitteeseen, mutta muutama muistiinpano auttaa tulkinnassa. Merkitse mittauksen alku ja loppu sekä sijoituspaikka heti, jotta päivämäärät eivät jää arvailun varaan. Jos purkki siirtyy vahingossa tai sähköinen mittari on pitkään pois päältä, kirjaa tapahtuma. Mittauspalvelu arvioi, voiko jaksoa käyttää sellaisenaan.

Kirjaa myös poikkeavat tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa rakennuksen painesuhteisiin: esimerkiksi ilmanvaihdon säätö, pitkä käyttökatko tai alapohjaan kohdistuva remontti. Tarkoitus ei ole yrittää korjata tulosta itse jälkikäteen. Muistiinpano antaa mittauksen tulkitsijalle tiedon siitä, millaisissa oloissa mittaus tehtiin. Ilman tätä tietoa myöhempi vertailu voi näyttää tarkemmalta kuin se todellisuudessa on.

Kun käytät jatkuvatoimista mittaria, katso ensin koko mittausjakson keskiarvoa ja vasta sitten yksittäisiä piikkejä. Yksittäinen korkea arvo voi olla kiinnostava havainto, mutta se ei ole sama kuin pitkäaikainen altistus. Jos käyrä muuttuu selvästi tiettynä päivänä, tarkista ensin, tapahtuiko silloin muutos laitteen sijainnissa tai rakennuksen käytössä. Näin et tulkitse mittarin siirtämisestä johtuvaa eroa radonkorjauksen vaikutukseksi.

Uusi mittaus, kun olosuhteet muuttuvat

Radonmittaus kuvaa rakennusta sen mittaushetken olosuhteissa. Kun ilmanvaihtoa muutetaan, alapohjaa korjataan tai radonin torjuntajärjestelmää säädetään, vanha tulos ei välttämättä kuvaa uutta tilannetta. Siksi korjauksen jälkeen tarvitaan uusi, tarkoitukseen sopiva mittaus. Sähköisen mittarin käyrä voi auttaa seuraamaan, toimiiko järjestelmä, mutta pitkä jakso kertoo, mihin tasoon pitoisuus asettuu.

Jos vanha tulos oli pieni mutta mittaus tehtiin poikkeuksellisen lyhyenä, se ei muutu päteväksi ajan kulumisen myötä. Mittauksen kesto ja vuodenaika arvioidaan sen toteutuneen jakson perusteella. Vastaavasti asianmukainen pitkä mittaus antaa hyödyllisen lähtötiedon, vaikka sille ei ole yhtä ikuisesti voimassa olevaa ”takuuaikaa”. Uuden mittauksen tarve riippuu olosuhteiden muutoksista ja siitä, mihin päätökseen tietoa nyt käytetään.

Jos olet epävarma siitä, mitä aiemmin tehty mittaus osoittaa, aloita asiakirjoista. Etsi alkuperäinen raportti eikä vain sähköpostiin kopioitua pitoisuuslukua. Raportin päivämäärä, mittauspaikka ja menetelmä ratkaisevat, voiko tulosta verrata uuteen mittaukseen. Jos raportti puuttuu, turvallisin johtopäätös on, ettei vanhan luvun taustaa tiedetä riittävästi päätöstä varten.

Kolme tavallista virhetulkintaa

Ensimmäinen virhe on päätellä laitteen hinnasta tuloksen laatu. Kalliimpi laite voi tarjota enemmän seurantatoimintoja, mutta vuosikeskiarvon luotettavuus riippuu myös mittausajasta, olosuhteista ja menetelmästä. Halvempi purkkipalvelu voi vastata ensimmäiseen kysymykseen paremmin, jos tarvitset dokumentoidun pitkäaikaistuloksen. Vertaa siksi ensiksi käyttötarkoitusta ja vasta sen jälkeen hintaa.

Toinen virhe on tulkita saman päivän matala ja korkea lukema kahdeksi ristiriitaiseksi mittaukseksi. Radonpitoisuus vaihtelee ajassa, ja jatkuvatoiminen mittari on suunniteltu näyttämään juuri tätä vaihtelua. Seurantakäyrän hyöty on siinä, että muutoksen ajankohta voidaan yhdistää olosuhteisiin. Asunnon viitearvoa koskeva päätelmä tehdään kuitenkin pitkän mittausjakson perusteella.

Kolmas virhe on olettaa yhden huoneen tuloksen kuvaavan automaattisesti kaikkia tiloja. STUKin vuoden 2025 raportissa korostetaan taloyhtiöiden asuntojen välisiä eroja ja suositellaan asuntokohtaista mittausta. Myös saman asunnon kerrokset voivat olla erilaisissa yhteyksissä maaperään. Noudata mittauspalvelun sijoitusohjetta ja kerro, jos haluat selvittää erityisesti jonkin erillisen oleskelutilan tilannetta. Näin mittausasetelma vastaa kysymykseen, jonka vuoksi mittaus tilattiin.

Yhteenveto

Ensimmäiseen kodin radonmittaukseen sopii yleensä mittauspalvelun ohjeen mukaan käytetty radonmittauspurkki. Jatkuvatoiminen mittari täydentää sitä, kun haluat nähdä vaihtelua tai seurata korjauksen toimintaa. Kummankin kohdalla viitearvoon verrattava arvio vaatii tarkoitukseen sopivan menetelmän sekä vähintään kahden kuukauden yhtäjaksoisen mittauksen 1.9.–31.5.; hetkellinen tai muutaman päivän lukema ei ratkaise asiaa.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko sähköisellä mittarilla korvata purkin? Sähköinen mittari voi kerätä pitkän jakson tietoa, mutta laitteen ominaisuudet ja mittausmenetelmän hyväksyntä on tarkistettava aiottuun käyttöön. STUKin kuvaamissa kuluttajalaitteissa on mittausepävarmuutta, eikä näytön nopea lukema vastaa asunnon vuosikeskiarvoa.

Kuinka monta purkkia tarvitsen asuntoon? STUKin vuoden 2025 raportti suosittelee asuntokohtaiseen mittaukseen kahta purkkia. Yksi riittää sen mukaan yhdessä tasossa olevaan alle 100 m²:n asuntoon. Varmista sijoitus mittauspalvelun ohjeesta.

Onko kahden päivän korkea lukema syy korjaukseen? Se on syy selvittää tilanne, mutta kahden päivän lukema ei osoita asunnon vuosikeskiarvoa eikä yksin ratkaise korjaustapaa. Järjestä pitkäaikaismittaus ja arvioi tulos sen jälkeen.

Miksi purkin tulos tulee vasta mittausjakson jälkeen? Purkki kerää havaintoja koko mittausjakson ajan, minkä jälkeen se analysoidaan. Pitkä mittaus tasaa pitoisuuden vaihtelua ja on tärkeämpi kuin nopea mutta lyhyt tulos.

Lähteet

• Säteilyturvakeskus STUK: Radon Suomessa.
• Säteilyturvakeskus STUK: Radonmittaus yksityisasuntoon, STUKin mittauspalvelun tuotekuvaus.
• Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta STUK S/6/2022.
• Säteilyturvakeskus STUK: STUKin radonhankkeiden tuloksia 2020–2025, STUK-A 270 (joulukuu 2025), erityisesti luku 2.
• Sosiaali- ja terveysministeriö: Kansallinen toimintasuunnitelma radonista aiheutuvien riskien ehkäisemiseksi (2020), luku 4.4.
• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä 1044/2018, 20–21 §.