Radonmittauksen oikea ajankohta ja kesto

Asunnon radonmittauksen oikea aika on 1.9.–31.5. Mittauksen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta; Säteilyturvakeskus (STUK) suosittelee kolmea kuukautta tarkempaa vuosikeskiarviota varten. Jos aloitat mittauksen liian myöhään keväällä, jakso ei ehdi päättyä mittauskaudella. Tässä artikkelissa kerromme, miten ajoitat mittauksen ja mitä eri ajankohtina saaduista tuloksista voi päätellä.

Miksi mittausajankohta on tärkeä

Sisäilman radonpitoisuus vaihtelee merkittävästi eri vuodenaikoina, vuorokauden aikoina ja sääolosuhteiden mukaan. Mittauksen ajoittaminen oikein varmistaa, että tulos edustaa mahdollisimman hyvin pitkäaikaista keskimääräistä altistusta, jonka perusteella terveysriskit arvioidaan.

Suomessa radonpitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan lämmityskaudella. Tämä johtuu savupiippuvaikutuksesta: kun sisäilma on lämpimämpää kuin ulkoilma, syntyy paine-ero, joka imee radonpitoista ilmaa maaperästä sisätiloihin. Kesällä paine-ero on pienempi ja ikkunoiden avaaminen lisää ilmanvaihtoa, mikä laskee pitoisuuksia.

Asunnon viitearvo koskee vuosikeskiarvoa. STUKin ohjeessa mittauskaudella saadusta pitkäaikaistuloksesta arvioidaan vuosikeskiarvo kertomalla se luvulla 0,9. Kerrointa ei sovelleta mihin tahansa yksittäiseen mittarilukemaan eikä mittauskauden ulkopuolella saatuun tulokseen. Jos mittauspalvelun raportti sisältää jo vuosikeskiarvion, samaa kerrointa ei käytetä uudelleen.

STUK:n ohjeiden ja STM:n asetuksen mukaan radonmittaus tehdään syyskuun alun (1.9.) ja toukokuun lopun (31.5.) välisenä aikana. Tätä ajanjaksoa kutsutaan radonmittauskaudeksi, ja sen aikana tehty mittaus antaa luotettavan kuvan asunnon radontilanteesta. Mittauksen on oltava yhtäjaksoinen, eli purkki pidetään paikallaan koko mittauksen ajan.

Mittausjakson pituus

Mittausjakson pituus vaikuttaa oleellisesti tulosten luotettavuuteen. Radonpitoisuudet vaihtelevat päivien ja viikkojen sisällä, joten lyhyt mittaus voi osua poikkeukselliseen ajankohtaan ja antaa epäedustavan tuloksen.

Mittauksen on kestettävä vähintään kaksi kuukautta, ja STUK suosittelee kolmen kuukauden mittausta. Tämän pituinen mittaus tasaa lyhytaikaisen vaihtelun ja antaa luotettavan kuvan keskimääräisestä pitoisuudesta. Kahden kuukauden aikana sääolosuhteet, tuulet ja lämpötilat ehtivät vaihdella, jolloin mittaustulos ei riipu yksittäisten päivien erityisolosuhteista.

STUKin mukaan alle kahden kuukauden mittauksen tuloksesta ei voi arvioida pitkän aikavälin keskiarvoa riittävän luotettavasti. Siksi nopeasti saatu lukema ei ole peruste väittää, että asunnon vuosikeskiarvo joko ylittää tai alittaa viitearvon. Lyhyttä mittausta voi käyttää korjauksen vaikutusten alustavaan selvittelyyn, mutta korjauksen onnistuminen varmistetaan myöhemmin pitkällä mittauksella.

Kolmen kuukauden tai pidempi mittaus antaa STUKin mukaan tarkemman arvion vuosikeskiarvosta kuin kahden kuukauden jakso. Asetus sallii asunnon vuosikeskiarvon määrittämisen myös mittauksen perusteella arvioituna; kuluttajan ei siksi tarvitse säilyttää purkkia asunnossa koko vuotta. Mittaus tehdään kuitenkin niin, että koko valittu jakso mahtuu ohjeen mukaiseen mittauskauteen.

Erilaiset mittaustavat ja niiden ajoitus

Radonmittaukseen on käytettävissä erilaisia menetelmiä, joilla on omat erityispiirteensä ajoituksen suhteen. Menetelmän valinta vaikuttaa siihen, millaisia tuloksia saadaan ja miten niitä tulkitaan.

Integroiva mittaus eli purkkimittaus on yleisin radonmittausmenetelmä kotitalouksissa. Mittauspurkki kerää tietoa koko mittausjakson ajalta ja antaa tulokseksi jakson keskimääräisen pitoisuuden. Tämä menetelmä on luotettava pitkäaikaisen altistuksen arviointiin, kunhan mittausjakso on riittävän pitkä ja ajoittuu mittauskaudelle 1.9.–31.5.

Sähköinen mittari voi näyttää, miten pitoisuus vaihtelee mittausjakson aikana. Se sopii esimerkiksi radonkorjauksen vaikutuksen alustavaan arviointiin. STUKin mukaan myös kuluttajakäyttöön tarkoitetulla sähköisellä mittarilla tehtävä asunnon pitkäaikaismittaus tehdään vähintään kahden kuukauden kestoisena mittauskaudella. Laite voi näyttää lukemia jo aiemmin, mutta se ei muuta vähimmäiskestoa. STUK huomauttaa, ettei tällaisesta mittauksesta yleensä jää myöhemmin pyydettävää mittausraporttia.

Hetkellismittaus antaa tiedon radonpitoisuudesta juuri mittaushetkellä. Tämä menetelmä soveltuu nopeaan kartoitukseen tai tilanteisiin, joissa halutaan vertailla eri huoneiden pitoisuuksia samanaikaisesti. Hetkellismittauksen tulosta ei kuitenkaan voi suoraan verrata viitearvoihin, koska se ei edusta pitkäaikaista keskiarvoa.

Mittauksen ajoitus eri tilanteissa

Eri elämäntilanteissa radonmittauksen ajoitus voidaan suunnitella tarpeiden mukaan. Tärkeintä on varmistaa, että mittaus antaa päätöksenteon kannalta riittävän luotettavan tuloksen.

Asunnon ostamista harkittaessa radontieto on arvokas. Jos mittaus ehditään tehdä mittauskaudella vähintään kahden kuukauden ajan, se antaa luotettavan kuvan tilanteesta. Kiireellisessä tilanteessa voidaan harkita lyhytaikaista mittausta jatkuvatoimisella mittarilla, mutta tulos on vain suuntaa antava. Kesällä tehty mittaus kannattaa toistaa mittauskaudella.

Uudisrakennuksessa mittaus kannattaa tehdä valmiissa, normaalisti käytetyssä asunnossa ensimmäisen sopivan mittauskauden aikana. Rakennustöiden aikainen lukema ei välttämättä kuvaa valmiin rakennuksen ilmanvaihtoa tai käyttötapaa. Uuden rakennuksen suunnittelua ja toteutusta koskeva viitearvo on asetuksessa 200 Bq/m³; asunnon vuosikeskiarvon yleinen viitearvo on 300 Bq/m³. Näitä eri tarkoituksiin asetettuja arvoja ei pidä sekoittaa.

Radonkorjausten jälkeen on tärkeää varmistaa toimenpiteiden tehokkuus seurantamittauksella. STUK:n mukaan korjauksen onnistuminen todetaan vähintään kaksi kuukautta kestävällä purkkimittauksella mittauskaudella 1.9.–31.5. Lyhytaikainen mittaus korjauksen jälkeen antaa nopean alustavan tuloksen, mutta se ei korvaa kahden kuukauden mittausta.

Vuokra-asunnoissa radonmittauksesta on hyvä sopia vuokranantajan kanssa. Mittaus tehdään mittauskaudella, ja tulos on hyvä dokumentoida asunnon tietoihin. Vuokralainen voi myös itse mitata radonpitoisuuden, jos haluaa varmuuden tilanteesta.

Työpaikkojen radonmittaus

Työpaikoilla radonmittausta säätelevät erilliset velvoitteet. Kodin mittausohjeesta ei voi päätellä, onko tietyn työpaikan mittaaminen pakollista. Säteilylaissa (859/2018) on säännökset muun muassa maanalaisista työtiloista ja STUKin määrittämistä alueista. Työnantajan kannattaa tarkistaa velvoite STUKin työpaikkaohjeesta oman tilansa ja toimintansa perusteella.

Työpaikan radonmittaus tehdään STUK:n ohjeiden mukaan radonmittauspurkilla 1.9.–31.5. välisenä aikana, ja purkkia pidetään työtiloissa vähintään kaksi kuukautta, mielellään kolme. Jos työpaikalla työskennellään pääasiassa mittauskauden ulkopuolella, mittaus tehdään tuona aikana. Työpaikkojen mittauksissa on käytettävä STUK:n hyväksymää mittausmenetelmää.

Maanalaisissa kaivoksissa, louhintatyömailla ja tunneleissa sovelletaan omia mittausmääräyksiään. Niiden aikataulua ei pidä päätellä asunnon 1.9.–31.5. mittauskaudesta. Jos radontieto tarvitaan työntekijöiden altistumisen arviointiin, mittaustapa ja mittauspaikat suunnitellaan työpaikan käyttöön sopiviksi.

Työpaikan viitearvon soveltaminen riippuu muun muassa työajasta ja altistumisen arvioinnista, joten pelkkä yksittäinen 300 Bq/m³:n lukema ei ratkaise kaikkia työnantajan toimia. Työnantaja vastaa tarvittavista selvityksistä ja tulosten toimittamisesta STUKille. Kodin lukijalle tärkeintä on erottaa asunnon tulkinta työpaikan sääntelystä; työtiloja koskevat tarkemmat menettelyt löytyvät STUKin ohjeesta.

Mittaustulosten tulkinta ja vuodenaika

Mittaustulosten tulkinnassa on huomioitava, milloin mittaus on tehty. Mittauskauden ulkopuolella tehtyjä mittauksia ei voi suoraan verrata viitearvoihin.

STUKin pitkäaikaismittauksessa vuosikeskiarvo arvioidaan kertomalla mittauskaudella saatu tulos luvulla 0,9. Asunnon vuosikeskiarviota verrataan 300 Bq/m³:n viitearvoon. Esimerkiksi kuvitteellisessa laskuesimerkissä 320 Bq/m³:n mittausajan keskiarvo tuottaisi 288 Bq/m³:n vuosikeskiarvion. Lasku ei koske tilannetta, jossa raportti näyttää jo valmiin vuosikeskiarvion.

Kesällä tehtyä mittausta ei voi tulkita samalla tavalla kuin asetuksen mukaista syys–toukokuun mittausta. Kesä- ja talvipitoisuuksien suhde vaihtelee rakennuksittain, joten kesämittauksen tuloksesta ei tehdä itse vuosikeskiarviota 0,9-kertoimella. Poikkeuksena ovat esimerkiksi kesämökit, joissa oleskellaan pääasiassa kesällä: STUKin mukaan mittaus voidaan tällöin tehdä oleskeluaikana. Jos haluat ymmärtää vaihtelun syitä, lue radonin vuodenaikavaihtelusta.

Syys- ja kevätkuukaudet syyskuusta toukokuuhun kuuluvat mittauskauteen, joten niiden aikana tehdyt vähintään kahden kuukauden mittaukset ovat päteviä. Mittauksen voi aloittaa esimerkiksi syyskuussa tai lokakuussa, jolloin kolmen kuukauden mittaus ehditään tehdä ennen joulua.

Olosuhteiden vaikutus mittauksen aikana

Mittausjakson aikana vallitsevat olosuhteet vaikuttavat tulokseen, vaikka pitkäaikaismittaus tasaa suurimman osan vaihtelusta. Joitakin seikkoja kannattaa silti huomioida.

Normaalin asumisen jatkaminen mittauksen aikana on tärkeää. Ikkunoiden ja ovien tavallista runsaampi tuuletuskäyttö voi alentaa pitoisuuksia ja antaa harhaanjohtavan tuloksen. Toisaalta tilojen sulkeminen ja ilmanvaihdon vähentäminen voi nostaa pitoisuuksia epätavallisen korkeiksi.

Poikkeuksellisen kylmät tai lämpimät jaksot mittausaikana voivat vaikuttaa tulokseen. Erittäin kylmällä säällä savupiippuvaikutus on voimakkaimmillaan ja pitoisuudet voivat nousta korkeiksi. Lauhalla talvella pitoisuudet voivat jäädä tyypillistä alhaisemmiksi. Kahden kuukauden mittausjakso yleensä tasaa nämä vaihtelut.

Rakennustyöt tai remontit mittauksen aikana voivat häiritä tuloksia. Erityisesti alapohjan avaaminen tai ilmanvaihtojärjestelmän muutokset voivat aiheuttaa poikkeuksellisia pitoisuuksia. Mittaus kannattaa tehdä normaalissa käyttötilanteessa, kun merkittäviä muutostöitä ei ole meneillään.

Mittauspurkin sijoittaminen

Mittauksen onnistumisen kannalta on tärkeää sijoittaa mittauspurkki oikein ja huolehtia sen pysymisestä paikallaan koko mittausjakson ajan.

Mittauspurkki sijoitetaan tyypillisesti oleskelutiloihin, kuten olohuoneeseen tai makuuhuoneeseen. Nämä tilat kuvaavat hyvin asukkaiden todellista altistumista. Keittiöissä ja kylpyhuoneissa ilmanvaihto on usein tehokkaampaa, mikä voi antaa alhaisemman tuloksen kuin muissa tiloissa.

Yhdellä purkilla mitattaessa se sijoitetaan STUKin ohjeen mukaan alimpaan asuinkerrokseen. Tavallisessa asunnossa STUK neuvoo käyttämään kahta purkkia eri huoneissa, esimerkiksi olohuoneessa ja makuuhuoneessa. Alle 100 neliömetrin yksikerroksisessa asunnossa yksi purkki voi riittää, jos perustukset ja ilmanvaihto ovat kaikissa asuinhuoneissa samanlaiset. Yli 100 neliömetrin asunnossa STUKin palveluohjeessa käytetään vähintään kahta purkkia.

Mittauspurkki sijoitetaan vakaalle alustalle, kuten hyllylle tai pöydälle, noin metrin korkeudelle lattiasta. Purkkia ei kannata sijoittaa suoraan lämmönlähteen viereen, vetoiseen paikkaan tai suoraan auringonvaloon. Ilman tulee päästä vapaasti kiertämään purkin ympärillä.

Mittausjakson aikana purkki pidetään paikallaan, eikä sitä peitetä. Jos purkki putoaa, rikkoutuu tai siirtyy, kysy toimittajalta, miten tapahtuma vaikuttaa tulokseen. Älä arvaa mittauksen alkamis- tai päättymispäivää jälkikäteen. Päivämäärät ovat välttämättömiä, jotta mittausjakson kesto ja tulos voidaan laskea oikein.

Milloin mittaus kannattaa uusia

Joissain tilanteissa radonmittaus kannattaa uusia, vaikka aiempi mittaus olisi tehty oikein. Olosuhteiden muutokset voivat vaikuttaa radonpitoisuuksiin, ja säännöllinen seuranta voi olla paikallaan.

Rakennuksen muutostöiden jälkeen mittaus on suositeltavaa uusia. Erityisesti alapohjan, ilmanvaihdon tai kellaritilojen muutokset voivat vaikuttaa radonpitoisuuksiin. Myös rakennuksen laajennukset tai käyttötarkoituksen muutokset ovat perusteita uusintamittaukselle.

Jos aiempi mittaus on tehty kesällä tai se on kestänyt alle kaksi kuukautta, mittauskaudella tehty mittaus antaa luotettavamman tuloksen. Erityisesti lähellä viitearvoa olevat tulokset kannattaa varmistaa.

Radonkorjausten jälkeen seurantamittaus on tarpeen korjausten tehokkuuden varmistamiseksi. Mittaus tehdään mittauskaudella vähintään kahden kuukauden kestoisena, jotta tulos on vertailukelpoinen alkuperäisen mittauksen kanssa. Jos korjausta vasta suunnitellaan, tutustu myös radonkorjauksen kustannusten arviointiin. Korjauksen jälkeinen lyhyt sähköinen mittaus voi auttaa säätötyössä, mutta sitä ei käytetä lopullisena onnistumisen todisteena.

Pitkän ajan kuluttua edellisestä mittauksesta uusi mittaus voi olla paikallaan. STUKin nykyinen yleisohje suosittelee sisäilman radonpitoisuuden mittaamista vähintään kymmenen vuoden välein. Rakenteiden ja ilmanvaihdon muutokset voivat antaa syyn mitata aiemmin, ja radonkorjauksen vaikutus varmistetaan erillisellä jälkimittauksella.

Mittauspalveluiden valinta

Radonmittauksen voi tehdä itse tilaamalla mittauspurkin tai käyttämällä mittauspalvelua. Molemmissa tapauksissa on tärkeää varmistaa, että mittaus täyttää luotettavuusvaatimukset.

STUK ylläpitää luetteloa hyväksymistään radonmittausmenetelmistä ja niiden toimittajista. Radonmittauksen voi tilata STUKilta tai toimijalta, joka käyttää STUKin hyväksymää mittausmenetelmää. Asuntokauppaa tai viranomaismenettelyä varten kannattaa käyttää hyväksyttyä menetelmää. Kodin radonmittauksen käytännön vaiheet auttavat purkkien sijoittelussa ja raportin lukemisessa.

Mittauspurkkien hinta ja toimitusehdot vaihtelevat toimittajan ja tilausajankohdan mukaan. Tarkista tilatessasi, sisältyvätkö analyysi ja tulosten toimitus hintaan sekä kuka maksaa palautuspostin. STUKin omassa palvelussa purkki, analyysi ja tuloksen toimittaminen kuuluvat tilaukseen, mutta palautuskuoren postimaksu on tilaajan vastuulla.

Mittausraportin tulee sisältää selkeät tiedot mittausajasta, paikasta, tuloksesta ja mittausmenetelmästä. Nämä tiedot ovat tärkeitä tulosten tulkinnan ja mahdollisten jatkotoimenpiteiden kannalta. Hyvin laadittu raportti on arvokas dokumentti asunnon tiedoissa.

Ajoita mittaus vaihe vaiheelta

Ensin valitse huoneet, joissa oleskellaan eniten, ja tarkista purkkien tarvittava määrä mittauspalvelun ohjeesta. Varmista sitten, että valitsemasi aloitus- ja päättymispäivä mahtuvat 1.9.–31.5. väliin. STUKin suosittelema kolmen kuukauden mittaus onnistuu esimerkiksi syksyllä tai talvella, kunhan jakso pysyy yhtäjaksoisena. Jos suunnittelet kahden kuukauden vähimmäismittausta, jätä myös toimitukselle ja purkkien sijoittamiselle aikaa. Älä laske mittausaikaa tilauspäivästä vaan siitä, kun purkit aloittavat mittaamisen asunnossa.

Merkitse aloituspäivä ja kunkin purkin huone heti, kun asetat ne paikoilleen. STUKin omasta palvelusta tilatut purkit tulee asettaa mittaamaan 14 vuorokauden sisällä niiden lähettämisestä. Jos toimitus viivästyy tai et pääse asuntoon suunniteltuna päivänä, kysy palvelulta, miten mittaus kannattaa aloittaa. Kun mittaus päättyy, merkitse lopetuspäivä ja palauta purkit toimittajan ohjeen mukaan. STUK kertoo toimittavansa oman palvelunsa tulokset noin kuukauden kuluttua purkkien palautumisesta; muiden toimittajien aikataulut voivat olla erilaisia.

Kun raportti saapuu, tarkista, ilmoittaako se mittausajan keskiarvon vai valmiiksi arvioidun vuosikeskiarvon. STUKin 0,9-kertoimella laskettu arvio koskee oikealla mittauskaudella tehtyä pitkäaikaismittausta. Samaa lukua ei kerrota kahdesti. Vertaa asunnon vuosikeskiarviota 300 Bq/m³:n viitearvoon. Jos mittausjakso jäi liian lyhyeksi tai ajankohta poikkesi ohjeesta, pyydä tulkinta mittauspalvelulta ennen päätelmää korjaustarpeesta.

Kun asuntoa käytetään pääasiassa kesällä

Kesämökki on erityistapaus, jos siellä oleskellaan pääsääntöisesti syyskuun ja toukokuun välisen mittauskauden ulkopuolella. STUKin ohjeen mukaan mittaus voidaan silloin tehdä todellisena oleskeluaikana. Tämä ei tee tavallisesta lyhyestä kesämittauksesta ympärivuotisen asunnon viitearvoon verrattavaa tulosta. Kerro mittauspalvelulle, milloin ja miten tilaa käytetään, jotta ajankohta ja tulkinta vastaavat altistumista.

Jos mökkiä käytetään myös talvella, kesäinen mittaus ei välttämättä kuvaa talvikäyttöä. Silloin lisämittauksen tarve kannattaa arvioida käyttörytmin perusteella. Sama harkinta koskee asuntoa, jossa ilmanvaihto on eri asetuksella eri vuodenaikoina. Mittauksen tarkoitus on kuvata tilaa sellaisena kuin siellä todella oleskellaan, joten käyttöolosuhteet kirjataan raportin tueksi.

Yhteenveto

Asunnon radonmittaus tehdään 1.9.–31.5. välisenä aikana yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta, mielellään kolme. Valitse aloituspäivä niin, että koko jakso ehtii päättyä toukokuun loppuun mennessä. Säilytä mittausraportti ja tarkista, onko sen luku mittausajan keskiarvo vai jo laskettu vuosikeskiarvio. Poikkeavassa käyttötilanteessa, kuten kesämökillä, mittausajankohta sovitetaan todelliseen oleskeluun STUKin ohjeen mukaan.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin radonmittaus kannattaa tehdä? Radonmittaus tehdään syyskuun alun (1.9.) ja toukokuun lopun (31.5.) välisenä aikana. Tällöin radonpitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan, ja STUKin pitkäaikaismittauksessa tuloksesta arvioidaan vuosikeskiarvo kertomalla se luvulla 0,9. Mittauksen kesto on vähintään kaksi kuukautta, mieluiten kolme.

Voiko radonmittauksen tehdä kesällä? Kesällä tehty mittaus antaa tyypillisesti alhaisemman tuloksen, eikä sitä voi suoraan verrata viitearvoihin. Tulos kannattaa varmistaa mittauskaudella tehtävällä mittauksella. Poikkeuksena ovat tilat, joissa oleskellaan pääasiassa kesällä, kuten kesämökit, joissa mittaus voidaan STUK:n mukaan tehdä oleskeluaikana.

Kuinka pitkä mittausjakso tarvitaan? Mittauksen on kestettävä vähintään kaksi kuukautta, ja STUK suosittelee kolmea kuukautta. Pidempi mittausjakso antaa tarkemman kuvan keskimääräisestä pitoisuudesta. Lyhyempiä mittauksia voidaan käyttää kartoitukseen ja korjausten alustavaan arviointiin, mutta niistä ei voi luotettavasti arvioida vuosikeskiarvoa.

Voinko aloittaa mittauksen huhtikuussa? Voit aloittaa vain, jos yhtäjaksoinen vähintään kahden kuukauden mittaus ehtii päättyä viimeistään toukokuun lopussa. Huhtikuussa aloitettu asunnon tavallinen mittaus ei ehdi täyttää tätä ehtoa. Odota seuraavaa mittauskautta tai kysy mittauspalvelulta, soveltuuko tilanteeseesi jokin muu menettely. Älä lyhennä mittausta vain siksi, että haluat tuloksen vielä saman kevään aikana.

Mitä teen, jos purkki jäi vahingossa huoneeseen kesäkuuksi? Kirjaa todelliset aloitus- ja lopetuspäivät ja kerro mittauspalvelulle, mitä tapahtui. Älä ilmoita lopetuspäiväksi toukokuun viimeistä päivää, jos purkki jatkoi mittaamista. Palvelu arvioi, onko tulos käyttökelpoinen tai tarvitaanko uusi mittaus. Mittausraportin oikeat ajankohdat ovat tärkeämpiä kuin pyrkimys saada tulos näyttämään muodollisesti oikealta.

Lähteet

• Säteilyturvakeskus: Radonin mittaaminen
• Säteilyturvakeskus: Sisäilman radonmittaukset
• Säteilyturvakeskus: Radonkorjaukset
• Turtiainen ym. (Säteilyturvakeskus): Year-to-Year Variability of Indoor Radon Concentrations in Finnish Homes, Atmosphere 17 (2026), 361.
• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä 1044/2018, 20–21 § (Finlex)
• Säteilylaki 859/2018, työpaikkojen radonmittausta koskevat säännökset (Finlex)