Isännöitsijän valinta taloyhtiössä
Isännöitsijän valinta taloyhtiössä: näin hallitus selvittää tarpeet, vertailee ehdokkaita, tekee päätöksen ja sopii työn sisällöstä ilman oletuksia.
Isännöitsijän valitsee asunto-osakeyhtiön hallitus. Hyvä valinta alkaa kuitenkin ennen ehdokkaan nimeämistä: hallituksen on selvitettävä, tarvitseeko yhtiö isännöitsijän, millaista päivittäistä hallintoa tältä odotetaan ja millaisella sopimuksella työ ostetaan. Tarjousten vertailu, päätös ja palvelun aloitus ovat eri vaiheita. Niitä ei kannata korvata valmiilla pisteytysprosentilla tai oletuksella, että halvin kuukausimaksu tarkoittaisi samaa palvelua.
Tämä opas on hallitukselle, joka valitsee ensimmäistä tai uutta isännöitsijää. Se keskittyy ehdokkaiden arviointiin ja valintapäätökseen. Jos nykyinen toimija jo hoitaa tehtävää ja sopimuksen päättyminen on ajankohtaista, lue lisäksi isännöinnin vaihtamisen opas. Sopimusehtojen yksityiskohtainen arviointi kuuluu isännöintisopimusta käsittelevään artikkeliin, ei yhden yleisen valintataulukon ratkaistavaksi.
Varmista ensin, mitä yhtiö tarvitsee
Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiöllä on oltava hallitus. Isännöitsijä on valittava, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään tai yhtiökokous päättää asiasta. Taloyhtiön huoneistomäärä ei yksin muodosta yleistä lakisääteistä rajaa. Tarkista siis yhtiöjärjestys ja yhtiökokouksen päätökset ennen kuin hallitus päättää, valitaanko isännöitsijä tai millainen tehtävä avataan.
Hallituksen vastuulle jää yhtiön hallinnon, kiinteistön ja rakennusten pidon asianmukainen järjestäminen. Isännöitsijä hoitaa päivittäistä hallintoa hallituksen ohjeiden mukaan sekä vastaa siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavasti järjestetty. Työn käytännön laajuus ei kuitenkaan selviä pelkästä nimikkeestä. Jossakin yhtiössä tarvitaan paljon kokous- ja taloushallintoa, toisessa korjaushankkeiden koordinointi korostuu. Tekninen suunnittelu, tilintarkastus ja oikeudellinen neuvonta voivat edelleen vaatia erillisiä osaajia.
Tarvetta voi arvioida myös katsomalla hallituksen seuraavan toimintakauden todellisia päätöksiä. Jos yhtiössä on tulossa korjaustarveselvityksen käsittely, urakan valmistelu, lainaehdoista päättäminen tai paljon osakaskysymyksiä, pyydä ehdokkaita kertomaan, mikä osa valmistelusta kuuluu heidän tehtäväänsä ja mikä tilataan erikseen. Isännöitsijän valinta ei siirrä yhtiökokouksen tai hallituksen päätösvaltaa palveluntarjoajalle. Hallituksen kannattaa siksi nimetä myös omasta joukostaan yhteyshenkilö, joka kokoaa kysymykset ja varmistaa, että päätettävät asiat tulevat oikeaan kokoukseen. Tällä tavalla tarjouspyyntö perustuu tulevaan työhön eikä ainoastaan menneeseen kuukausilaskuun.
Kirjaa nykyinen työnjako ennen tarjouspyyntöä. Kuka vastaa vastikelaskutuksesta, kirjanpidon valmistelusta, huoltoilmoitusten vastaanotosta, avainhallinnasta, kokousaineistosta ja osakasviestinnästä? Mitä hallitus haluaa tehdä itse? Missä syntyy epäselvyyttä tai viiveitä? Tämä kartoitus on hyödyllinen myös silloin, kun valittavana on luonnollinen henkilö eikä isännöintiyritys. Valintapäätöksen pitää kohdistua todelliseen tehtävään, ei yleiseen mielikuvaan hyvästä isännöitsijästä.
Kuka päättää valinnasta ja kuka sopimuksesta?
Asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 20 §:n mukaan hallitus valitsee ja erottaa isännöitsijän. Isännöitsijä voi olla luonnollinen henkilö tai rekisteröity yhteisö. Jos tehtävään valitaan yhteisö, tämän on ilmoitettava yhtiölle päävastuullinen isännöitsijä. Hallitus tarvitsee näin tiedon sekä oikeudellisesta valinnan kohteesta että siitä, kuka käytännössä vastaa asiakkuudesta. Myyntiesittelijä, palvelupäällikkö ja päävastuullinen isännöitsijä eivät välttämättä ole sama henkilö.
Yhtiökokous ei tavallisesti valitse nimettyä isännöitsijää hallituksen sijasta. Se voi kuitenkin päättää, että yhtiöllä on isännöitsijä, ja yhtiöjärjestys voi vaikuttaa toimielinten tehtäviin. Hallituksen on lisäksi tunnettava asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 2 §:n raja: epätavalliset tai laajakantoiset taikka osakkaiden huoneiston käyttöön tai kustannuksiin olennaisesti vaikuttavat toimet tarvitsevat lähtökohtaisesti yhtiökokouksen päätöksen. Laki tuntee myös kiiretilanteen poikkeuksen. Yksittäisen isännöitsijän valinnasta ei sen vuoksi pidä tehdä yleistä väitettä, että yhtiökokous päättäisi aina tai ei koskaan mistään siihen liittyvästä kokonaisuudesta.
Valinta ja palvelusopimus on erotettava asiakirjoissa. Hallitus voi päättää, kuka on lain tarkoittama isännöitsijä, mutta sopimuskumppani, palvelun sisältö, hinta ja sopimuksen kesto määritetään erikseen. Jos nykyinen isännöitsijä vaihtuu, hallituksen on myös selvitettävä vanhan palvelusopimuksen päättymisehdot. Lakisääteinen erottaminen tulee voimaan heti, ellei hallitus määrää myöhempää ajankohtaa; tämä ei itsessään päätä palveluntuottajan kanssa tehtyä sopimusta tai poista mahdollisia sopimusvelvoitteita.
Laadi tarjouspyyntö tehtävistä, älä valmiista paketin nimestä
Kiinteistöliiton isännöinnin hankkimisohje korostaa taloyhtiön tarpeiden tunnistamista ja tarjouspyynnön laatua. Tarjouspyynnössä kannattaa kuvata yhtiön rakennukset, huoneistot, olennaiset tekniset järjestelmät, taloushallinnon järjestelyt ja tiedossa olevat suuret hankkeet. Kuvaus ei saa perustua oletukseen, että jokaisessa yhtiössä olisi sama palvelutarve. Mainitse myös, onko osa työstä jo tilitoimiston, huoltoyhtiön tai muun asiantuntijan hoidossa.
Pyydä tarjoajaa erittelemään jatkuvat tehtävät ja erikseen tilattavat työt. Esimerkiksi kokouspalvelu voi tarkoittaa kutsun valmistelua, aineiston kokoamista, osallistumista, pöytäkirjatyötä tai näiden vain osaa. Tekninen isännöinti voi tarkoittaa vikailmoitusten välitystä, urakoiden valmistelua tai projektin koordinointia. Näiden rajojen on käytävä ilmi vastauksesta. Jos tarjoaja vastaa vain ”sisältyy”, pyydä täsmennys ennen hintavertailua.
Tarjouspyynnössä voi kysyä, miten hallitus saa talousraportit ja päätöksiä varten tarvittavat tiedot, miten osakkaan kysymys ohjataan oikealle taholle, kuka ottaa vastaan kiireelliset ilmoitukset ja miten sijaisuus toimii. Vasteaikoja ei pidä lainata yleisestä mallista, vaan ne sovitaan palvelun ja yhteydenottotyypin mukaan. Hallituksen kannattaa kertoa tarjoajille sama olennainen lähtötieto, jotta vastaukset ovat vertailukelpoisia. Henkilötietoja ja riita-asiakirjoja ei silti tarvitse jakaa kaikille ehdokkaille laajemmin kuin tarjous edellyttää.
Pyydä tarjoajaa kertomaan myös työn muutoksista kesken sopimuskauden. Mitä tapahtuu, jos suunniteltu korjaus viivästyy, hallitus tarvitsee ylimääräisen kokouksen tai taloushallinnon työnjako muuttuu? Tarjouksen tulee kertoa, mistä lisätyöstä voidaan sopia, kuka hyväksyy sen yhtiön puolesta ja millä perusteella lasku muodostuu. Tämä ei tarkoita kaikkien mahdollisten tulevien tapahtumien hinnoittelua etukäteen. Riittää, että hallitus näkee menettelyn eikä joudu tulkitsemaan, oliko tehtävä mukana peruspalvelussa. Jos kaksi tarjousta käyttää samaa palvelunimeä mutta sisältö poikkeaa, merkitse poikkeama vertailuun näkyvästi.
Mistä ehdokkaita voi arvioida luotettavasti?
Aloita varmistamalla, kenen kanssa yhtiö tekisi sopimuksen. Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteri auttaa tarkistamaan rekisteröidyn yhteisön perustiedot ja edustajat. Rekisterimerkintä ei kerro, hoitaako toimija juuri tämän yhtiön tehtäviä hyvin, mutta se auttaa erottamaan oikean sopimuskumppanin markkinointinimestä. Tarjoajalta voi pyytää selityksen organisaatiosta, päävastuullisesta isännöitsijästä, käytännön tiimistä ja sijaisjärjestelystä.
Koulutus, kokemus, erikoistuminen ja mahdollinen alan auktorisointi ovat arvioinnin aineistoa, eivät yleinen lakisääteinen laatutakuu. Asunto-osakeyhtiölaki ei aseta kaikille isännöitsijöille yhtä nimettyä tutkintopakkoa. Hallitus voi kysyä, millaisista yhtiöistä ehdokkaalla on kokemusta ja miten hän hankkii erityisosaamisen esimerkiksi laajassa korjaushankkeessa. Vastaus kannattaa suhteuttaa oman yhtiön tarpeeseen. Pitkä kokemus pienistä asuinrakennuksista ja laajan teknisen hankkeen johtaminen ovat eri näyttöjä.
Referenssi voi auttaa arvioimaan yhteistyötä, mutta se on valikoitu näkökulma. Kysy ehdokkaan luvalla referenssiyhtiöltä konkreettisia asioita: tulivatko sovitut raportit, miten päätöksiä valmisteltiin ja miten ongelmat käsiteltiin. Älä pyydä toisen taloyhtiön luottamuksellisia asiakirjoja tai osakkaiden henkilötietoja. Sama pätee verkkoarvioihin: yksittäinen julkinen palaute ei ole peruste tehdä vahvaa johtopäätöstä henkilön ammattitaidosta tai sopimusvastuusta.
Ehdokkaan esittämä ohjelmisto tai sähköinen asiointikanava voi helpottaa yhteistyötä, mutta se ei ole itsessään valintaperuste ilman toimintatavan tarkistamista. Hallitus voi pyytää näyttämään, miten se saa kokousaineiston, laskujen hyväksyntätiedot ja omat päätöksensä käyttöönsä. Selvitä myös, missä muodossa yhtiön tiedot saadaan ulos, jos vastuuhenkilö tai palveluntarjoaja myöhemmin vaihtuu. Tietojen hallinta on erityisen tärkeää pienelle hallitukselle, jolla ei ole erillistä toimistoa tai pitkäaikaista arkistonhoitajaa. Älä kuitenkaan oleta, että järjestelmän omistaminen antaa tarjoajalle oikeuden rajoittaa yhtiön pääsyä omiin tarpeellisiin asiakirjoihinsa; sopimus ja sovellettavat velvollisuudet ratkaisevat luovutuksen käytännön.
Vertaile tarjouksia samalla sisällöllä
Kiinteistöliiton mukaan isännöintipalkkio ja sen muutokset ovat sopimusasioita. Kuukausihinta ei yksin kerro vuosikustannusta, jos kokoukset, todistukset, korjaushankkeet, sijaisuus tai muut tehtävät veloitetaan erikseen. Pyydä jokaiselta tarjoajalta sama erittely perusmaksusta, erillisveloitusten perusteista, aloituksesta, hinnantarkistuksista ja sopimuksen päättymiseen liittyvistä töistä. Näin hallitus voi vertailla tarjousten todellista laajuutta eikä keksittyä yleistä eurohintaa huoneistoa kohti.
Yhtiön omiin aiempiin toteutuneisiin menoihin voi verrata ehdotuksia, mutta myös tehtävämuutokset on huomioitava. Jos taloyhtiö suunnittelee suurta korjausta, selvitä kuuluuko sen valmistelu peruspalveluun, erilliseen tilaukseen vai ulkopuoliselle projektinjohdolle. Jos yhtiö ostaa kirjanpidon eri toimijalta, tarkista, kuka kokoaa hallitukselle kokonaiskuvan taloudesta. Sopimusrajaus on käytännössä osa laatua: ”halpa” sopimus voi siirtää paljon työtä hallitukselle, mutta laajakaan sopimus ei korvaa hallituksen päätösvaltaa.
Ennalta päätetty pisteytys voi auttaa dokumentoinnissa, jos hallitus perustelee kriteerit oman yhtiön tarpeilla. Valtakunnallista oikeaa prosenttijakoa hinnan, kokemuksen ja tavoitettavuuden välille ei ole. Pisteiden sijaan voidaan käyttää selkeää vertailumuistiota: mitä kukin tarjoaa, mikä jää avoimeksi, mikä poikkeaa tarjouspyynnöstä ja miten riski ratkaistaan. Merkittävä rajaus kirjataan ennen valintaa, jotta myöhempi sopimus ei perustu väärin ymmärrettyyn tarjoukseen.
Haastattele tehtävän todellinen vastuuhenkilö
Tarjouksen jälkeen hallitus voi tavata ne ehdokkaat, joiden palvelu vastaa yhtiön tarpeita. Haastattelussa kannattaa saada mukaan henkilö, joka oikeasti hoitaisi yhtiön asioita. Kysy, miten hän valmistelisi seuraavan hallituksen kokouksen, mitä tietoa hän pyytäisi keskeneräisestä korjauksesta ja miten hän erottaisi kiireellisen vahingon tavallisesta huoltopyynnöstä. Tarkoitus ei ole vaatia täydellistä ratkaisua ilman kohdetietoja, vaan arvioida työnjakoa ja tapaa tehdä epävarmuus näkyväksi.
Kysy myös, miten palvelu toimii, jos vastuuhenkilö on poissa tai vaihtuu yrityksen sisällä. Onko hallituksella nimetty yhteys ja saako sijainen käyttöönsä päätösten sekä tehtävien tilanteen? Entä kuka tarkistaa laskujen perusteet, jos yhtiössä on useita palveluntuottajia? Vastaukset kannattaa kirjata ja verrata kirjalliseen tarjoukseen. Suullinen hyvä vaikutelma ei täytä puuttuvaa sopimusehtoa eikä sovittu asiakasvastaava yksin takaa nopeaa vastausta jokaiseen asiaan.
Ehdokkaan kannattaa saada esittää kysymyksiä hallitukselle. Jos hallitus ei osaa kertoa, missä aineisto säilyy, kuka hyväksyy työn ja mitä palvelulta odotetaan, epämääräisyys seuraa myös valittua isännöitsijää. Haastattelu on siten samalla hallituksen oman valmistelun testi. Täsmennä tarvittaessa tarjouspyyntöä kaikille vertailussa mukana oleville samalla tavalla, jotta ehdokkaat vastaavat samoihin olennaisiin ehtoihin.
Valintakeskustelussa voi lisäksi testata, tunnistaako ehdokas oman osaamisensa rajat. Hyvä vastaus esimerkiksi kosteusvaurioon, riitaiseen osakasmuutostyöhön tai vaativaan rahoituspäätökseen ei ole varma tekninen tai oikeudellinen johtopäätös ilman asiakirjoja. Arvioi, osaako ehdokas kertoa, mitä tietoja ensin tarvitaan, milloin asia tuodaan hallitukselle ja missä vaiheessa tarvitaan riippumaton suunnittelija, tarkastaja tai oikeudellinen asiantuntija. Näin hallitus arvioi päätösten valmistelun laatua ilman että se sekoittaa isännöitsijän tehtävän esimerkiksi rakennesuunnittelijan tai asianajajan toimeksiantoon. Kirjaa vertailumuistioon vastauksen sisältö, älä pelkkää vaikutelmaa henkilön varmuudesta.
Tee päätös esteettömästi ja kirjaa perusteet
Asunto-osakeyhtiölain hallituksen esteellisyyssääntö voi koskea jäsentä, jolla on omaan sopimukseen tai kolmannen kanssa tehtävään sopimukseen liittyvä yhtiön edun kanssa ristiriitainen olennainen etu. Pelkkä tutun tunteminen ei automaattisesti ratkaise esteellisyyttä, mutta taloudellinen sidonnaisuus on selvitettävä ennen käsittelyä. Hallituksen päätösvaltaisuus ja esteellisten osallistuminen arvioidaan lain sekä yhtiöjärjestyksen mukaan. Tarvittaessa pyydä oikeudellista arviota ennen päätöstä.
Hallituksen pöytäkirjasta tulee käydä ilmi tehty päätös. Liitä tai säilytä sen kanssa vertailun olennainen aineisto, jotta myöhempi hallitus näkee, miksi ehdokas valittiin ja mitä tarjoukseen sisältyi. Jos jokin ehto jäi avoimeksi, älä esitä sitä jo sovittuna. Päätä, kuka neuvottelee viimeiset ehdot ja millä rajauksilla hän voi hyväksyä ne yhtiön puolesta. Nimenomainen valintapäätös, sopimuksen allekirjoitus ja palvelun aloituspäivä on hyödyllistä erottaa toisistaan.
Päätöksestä voidaan kertoa osakkaille niin, että yhteydenottokanava ja voimaantulo ovat selvät. Tarjoajille riittää asiallinen tieto valinnan tuloksesta; toisen tarjoajan luottamuksellisia tietoja ei tarvitse jakaa. Jos kyse on vanhan isännöitsijän vaihtamisesta, sopimuksen päättäminen, aineiston siirto ja pankkioikeudet vaativat oman aikataulunsa. Isännöitsijän ja muiden ilmoitettavien vastuuhenkilöiden muutokset ilmoitetaan PRH:n ohjeen mukaan kaupparekisteriin.
Varmista sopimus ja aloituksen jatkuvuus
Ennen allekirjoitusta vertaa lopullista sopimusluonnosta tarjoukseen. Tarkista osapuolet, nimetyt tehtävät, erillisveloitukset, raportointi, henkilötietojen käsittely, aloitus, mahdolliset yleiset ehdot ja päättymisen menettely. Sopimus on yhtiön ja palveluntarjoajan välinen, eikä julkisen artikkelin yleinen irtisanomiskuukausi korvaa sovittua ehtoa. Kiinteistöliiton hankintaohjeen mukaan tyytymättömyystilanteet ja sopimuksesta irtautuminen käsitellään sopimuksen mukaista menettelyä noudattaen.
Isännöitsijän aloittaessa hallitus tarvitsee tietojen ja vastuiden luovutusluettelon. Talousaineisto, voimassa olevat sopimukset, keskeneräiset korjaukset, kokouspäätökset ja kiireellisten ilmoitusten kanavat on saatava käyttöön hallitusti. Vanhan palveluntuottajan järjestelmään ei synny automaattista pysyvää pääsyä pelkän valinnan vuoksi; aineiston oikeudet ja siirtotapa tarkistetaan sopimuksesta sekä sovellettavista velvollisuuksista. Henkilötietojen käyttöoikeudet rajataan tehtävän mukaan. Aloituksen pitää säilyttää yhtiön maksujen, huollon ja päätöksenteon jatkuvuus.
Sopikaa hallituksen ja uuden isännöitsijän ensimmäinen tilannekuva. Siinä voidaan käydä läpi odottavat päätökset, raportointitapa, seuraavat kokoukset ja sellaiset kysymykset, joihin kumpikaan osapuoli ei vielä tiedä vastausta. Näin hallitus voi arvioida palvelua sovitun työn toteutumisesta, ei pelkästä lupauksesta. Jos sopimuksessa ilmenee myöhemmin aukko, täydentäkää sitä kirjallisesti toimivallan ja osapuolten hyväksynnän mukaan. Jatkuva ohjaus on hallituksen tehtävä myös hyvän isännöitsijän valinnan jälkeen.
Ensimmäisen toimintakauden arviointia varten hallitus voi sopia muutamasta havainnosta, jotka liittyvät juuri ostettuun palveluun: saapuuko sovittu talousaineisto päätösten tueksi, päätyvätkö avoimet kysymykset oikealle vastuuhenkilölle ja pysyvätkö korjaushankkeiden päätöspisteet näkyvissä. Jos jokin ei toteudu, hallitus ottaa asian esiin ja tarkistaa ensin, mitä todella sovittiin. Pelkkä osakkaan yksittäinen tyytymättömyys ei vielä kerro, onko syy isännöitsijässä, huollossa, hallituksen päätöksessä vai puutteellisessa tehtävänjaossa. Dokumentoitu palaute auttaa muuttamaan toimintatapaa ja tekee myöhemmästä palvelun arvioinnista reilumpaa sekä taloyhtiölle että palveluntuottajalle. Valintaprosessi päättyy siis vasta, kun sovittu työ on todella käynnistynyt ja hallitus saa tarvitsemaansa tietoa.
Yhteenveto
Isännöitsijän valinta on hallituksen päätös, mutta onnistuminen riippuu siitä, kuinka tarkasti yhtiö määrittelee tarpeensa ja ostettavan työn. Tarkista ensin yhtiöjärjestys ja päätösvalta, laadi yhteinen tarjouspyyntö, arvioi ehdokkaiden todellinen vastuuhenkilö ja vertaa hintoja samaa tehtäväkokonaisuutta vasten. Kirjaa valinnan perusteet, viimeistele sopimus erillisenä vaiheena ja varmista aineiston sekä kiireellisten asioiden jatkuvuus. Yhtä oikeaa hintaa, pisteytystä tai kilpailutusväliä ei ole kaikille taloyhtiöille.
Jos vertailu jää epäselväksi, hallitus voi pyytää ehdokkailta yhden lisätäsmennyksen samoista tehtävistä ennen päätöstä. Avoimen ehdon selvittäminen on hyödyllisempää kuin näennäisen tarkka pistetaulukko, jonka tarjoukset eivät ole sisällöltään vertailukelpoisia.
Usein kysytyt kysymykset
Kuka valitsee isännöitsijän taloyhtiössä?
Hallitus valitsee ja erottaa isännöitsijän asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 20 §:n mukaan. Isännöitsijä voi olla henkilö tai rekisteröity yhteisö. Yhtiöjärjestys ja yhtiökokouksen päätös ratkaisevat, onko yhtiöllä oltava isännöitsijä.
Onko isännöintipalvelu pakko kilpailuttaa tietyin välein?
Yleistä asunto-osakeyhtiölaissa säädettyä kilpailutusväliä ei ole. Hallitus voi arvioida palvelun vastaavuutta yhtiön tarpeisiin ja kilpailuttaa tarvittaessa. Olemassa olevan sopimuksen ehdot on tarkistettava ennen mahdollista vaihtoa.
Voiko halvimman kuukausihinnan valita suoraan?
Voi, jos hallitus on selvittänyt myös palvelun sisällön ja erillisveloitukset ja päätös on yhtiön edun mukainen. Pelkkä kuukausisummaa vertaileva taulukko ei kerro, mitä hallitus joutuu itse tekemään tai mitä hankkeet maksavat lisätyönä.
Takaako tutkinto tai auktorisointi hyvän isännöinnin?
Ei yksin. Koulutus ja auktorisointi voivat auttaa arvioimaan osaamista, mutta hallituksen kannattaa tarkistaa myös tehtäviä hoitava henkilö, toimintatapa, raportointi ja sopimuksen rajaukset. Laki ei aseta yhtä nimettyä tutkintoa kaikkien isännöitsijöiden valinnan ehdoksi.
Voiko hallitus valita uuden isännöitsijän ennen vanhan sopimuksen loppua?
Valintapäätös ja palvelusopimuksen päättyminen ovat eri asioita. Hallitus voi suunnitella uuden aloituksen, mutta vanhan sopimuksen päättymisehdot, mahdollinen päällekkäinen laskutus ja siirtymän vastuut on selvitettävä erikseen.
Lähteet
- Finlex: asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, erityisesti 7 luvun 1–4, 17, 20–21 §.
- Suomen Kiinteistöliitto: Isännöinnin hankkiminen; Isännöintipalkkiot.
- Patentti- ja rekisterihallitus: asunto-osakeyhtiön hallituksen, isännöitsijän ja muiden henkilömuutosten ilmoittaminen kaupparekisteriin.
