Isännöintisopimus
Isännöintisopimus määrittää taloyhtiön tilaaman työn, hinnan ja yhteistyön rajat. Opi tarkistamaan palveluluettelo, lisäveloitukset ja sopimuksen päättyminen.
Isännöintisopimus kertoo, mitä palvelua taloyhtiö ostaa, millä hinnalla ja miten yhteistyötä muutetaan tai päätetään. Se ei korvaa asunto-osakeyhtiölain mukaista hallituksen vastuuta eikä anna palveluntuottajalle rajatonta päätösvaltaa. Hallituksen kannattaa lukea allekirjoitettavan sopimuksen lisäksi tehtäväluettelo, hinnasto ja yleiset ehdot yhtenä kokonaisuutena.
Mitä isännöintisopimuksella sovitaan?
Isännöintisopimus on taloyhtiön ja palveluntuottajan välinen palvelusopimus. Siihen voidaan kirjata juoksevan hallinnon järjestäminen, taloudenhoidon käytännöt, kokousten valmistelu, kiinteistön ylläpidon koordinointi, yhteydenpitotavat ja erillisten toimeksiantojen tilaaminen. Täsmällinen sisältö riippuu tarjouksesta ja hyväksytyistä liitteistä. Pelkkä sana ”isännöinti” ei kerro, mitä yksittäisessä yhtiössä tehdään kuukausihintaan.
Asunto-osakeyhtiölain 7 luvussa hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Jos yhtiöllä on isännöitsijä, tämä hoitaa kiinteistön ja rakennusten pitoa sekä muuta päivittäistä hallintoa hallituksen ohjeiden mukaan. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisestä, isännöitsijä puolestaan kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Sopimuksella voidaan täsmentää työnjakoa ja käytännön palvelua, mutta lain mukaisia toimielinrooleja ei voi vain nimetä toisiksi.
Erota jo alussa kaksi suhdetta. Hallitus valitsee ja voi erottaa lain tarkoittaman isännöitsijän tehtävästään. Isännöintiyhteisön kanssa tehty palvelusopimus voi silti sisältää oman voimassaolo- ja päättämismenettelynsä. Henkilön vaihtaminen, yhteisön päävastuullisen isännöitsijän vaihtuminen ja koko palvelusopimuksen päättäminen eivät välttämättä ole sama toimenpide. Tätä eroa käsitellään myös isännöinnin vaihtamista koskevassa oppaassa.
Aloita osapuolista ja asiakirjojen etusijasta
Tarkista, mikä oikeushenkilö on tilaaja ja mikä palveluntuottaja. Taloyhtiön nimi ja tunniste, palveluyrityksen nimi, yhteyshenkilöt sekä sopimuksen alkamispäivä tekevät asiakirjasta yksilöidyn. Jos isännöitsijäksi valitaan yhteisö, asunto-osakeyhtiölaki edellyttää yhteisöä ilmoittamaan yhtiölle päävastuullisen isännöitsijän. Kirjaa sopimukseen myös, miten yhtiö saa tiedon hänen vaihtumisestaan ja kenen puoleen hallitus kääntyy poissaolossa.
Pyydä tarjous, tehtäväluettelo, hinnasto, mahdolliset yleiset sopimusehdot ja tietojen käsittelyä koskevat liitteet samaan tarkistuskokonaisuuteen. Nimeä kunkin liitteen versio ja hyväksymispäivä. Jos tarjous lupaa yhdenlaisen palvelun mutta yleinen ehto rajaa sen pois, epäselvyys on selvitettävä ennen allekirjoitusta. Sopimukseen kannattaa kirjoittaa myös, missä järjestyksessä ristiriitaisia asiakirjoja tulkitaan; sitä ei pidä jättää oletukseksi.
Kiinteistöliiton Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus pitää kirjallista isännöintisopimusta tärkeänä tehtävien ja kustannusten selkeyttäjänä. Se toteaa myös, ettei asunto-osakeyhtiölaissa ole nimenomaista isännöintisopimusta koskevaa säännöstä. Tämä erottaa alan hyvän käytännön lakisääteisistä toimielintehtävistä. Jos sopimukseen halutaan yleiset isännöintipalveluehdot, niihin viitataan nimenomaisesti ja niiden sisältö annetaan hallitukselle luettavaksi.
Määrittele palvelun sisältö tekemisen tasolla
Vertaa tehtäväluetteloa taloyhtiön todelliseen tarpeeseen. Kokouspalvelu voi tarkoittaa kutsun luonnostelua, aineiston kokoamista, pöytäkirjan valmistelua tai päätösten seurannan koordinointia. Nämä eivät ole sama työ. Samoin ”taloudenhoito” voi tarkoittaa laskujen käsittelyä, vastikereskontraa, talousarvioluonnosta, tilinpäätösaineistoa tai raportointia hallitukselle. Kirjaa tehtävä niin, että hallitus voi myöhemmin todeta, onko se tehty ja kuuluiko se sovittuun hintaan.
Sopimuksessa on hyödyllistä eritellä, mitä isännöitsijä tekee itse ja mitä tehdään erillisellä kirjanpitäjällä, teknisellä asiantuntijalla, huoltoyhtiöllä tai muulla toimeksiannolla. Isännöitsijän lakisääteinen vastuu kirjanpidon asianmukaisuudesta ei tarkoita, että hän laatii jokaisen kirjauksen henkilökohtaisesti. Ulkoistuksen rajat, tarkistusketju ja raportointi hallitukselle on kuitenkin nähtävä. Laskun hyväksyjän ja maksun toteuttajan erottaminen voi tukea valvontaa, jos yhtiö niin järjestää.
Kiinteistön ylläpidon kohdalla erota vikailmoitusten vastaanotto, kiireellisyyden arviointi, huollon tilaaminen, tarjousten hankinta, korjausten valmistelu ja hankkeen johtaminen. Isännöitsijä voi koordinoida ammattilaisten työtä, mutta sopimus ei tee hänestä rakennussuunnittelijaa tai teknistä tarkastajaa. Hallituksen pitää tietää, milloin tarvitaan erillinen suunnittelija, valvoja tai muu asiantuntija ja kuka tekee heidän tilaamistaan koskevan päätöksen. Isännöitsijän roolia käsittelevä artikkeli selittää toimivallan lain näkökulmasta.
Viestintä on myös palvelu, jonka sisältö kannattaa kuvata. Erota hallituksen päätöksentekoa varten tarvitsema tieto osakkaiden ja asukkaiden yleisestä tiedottamisesta. Sopikaa kanavat, yhteyshenkilöt ja se, kuka hyväksyy merkittävän hanketiedotteen. Älä pidä yleistä ”hyvää viestintää” mittarina, jos ei ole selvää, mistä asioista, kenelle ja milloin viestitään.
Selvitä perushinta ja lisäveloitukset yhdessä
Pelkkä kuukausihinta ei kerro kokonaiskustannusta. Pyydä selkeä rajaus siitä, mitä toistuva maksu sisältää ja mistä voi syntyä erillinen veloitus. Erillistyö voi liittyä esimerkiksi poikkeukselliseen kokoukseen, laajaan korjaushankkeeseen, todistukseen tai erityiseen selvitykseen, mutta mitään näistä ei pidä olettaa erillisveloitettavaksi tai sisältyväksi ilman juuri tämän tarjouksen ehtoja. Isännöinnin kustannusopas käsittelee tarjousten vertailua laajemmin.
Jokaisen lisäveloituksen kohdalla tarkista laskentaperuste. Onko hinta kiinteä, tuntiperusteinen, asiakirjakohtainen vai ulkopuolisen kulun edelleenveloitus? Mistä laskutus alkaa, miten käytetty aika eritellään, saako palveluntuottaja lisätä alihankintakuluja ja tarvitaanko hallituksen ennakkohyväksyntä? Kirjoita myös, kuka yhtiössä saa tilata lisätyön. Muuten osakkaan yhteydenotto voidaan tulkita toimeksiannoksi, vaikka hallitus ei tarkoittanut tilata maksullista lisäpalvelua.
Hinnantarkistusehdon pitää olla ymmärrettävä. Jos sopimuksessa viitataan indeksiin, tarkista käytetty indeksi, tarkistuspäivä, lähtötaso ja mahdollinen vähimmäis- tai enimmäismuutos. Jos hinnan muutos perustuu hinnaston päivittämiseen, sopikaa ilmoitustapa ja voimaantulo. Myös palvelun laajuuden muuttuminen on eri asia kuin hinnan automaattinen tarkistus. Hallituksen on voitava nähdä, mikä muuttui ja millä perusteella.
Tarjousten vertailussa käytä samaa palvelukuvausta. Halpa perushinta voi johtaa suurempaan kokonaislaskuun, jos yhtiö tarvitsee usein erillistyötä. Toisaalta laaja paketti ei ole hyödyllinen, jos siinä on paljon palveluja, joita yhtiö ei käytä. Vertaa esimerkkivuotta yhtiön omista kokouksista, korjaustarpeista ja yhteydenottomääristä, älä keksitystä yleisestä taloyhtiöstä. Kustannusarvio on silloin oletuksiinsa sidottu, ei lupaus tulevasta laskusta.
Sovi päätösvalta, hyväksynnät ja valvonta
Hallitus tarvitsee näkyvyyden siihen, miten päivittäiset päätökset syntyvät. Kirjaa, millaisissa asioissa isännöitsijä voi toimia hallituksen ohjeiden nojalla ja milloin pyydetään erillinen päätös. Asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 17 § rajaa isännöitsijän oma-aloitteista toimintaa epätavallisissa tai laajakantoisissa toimissa: lähtökohtana on hallituksen valtuutus, ja kiiretilanteelle on laissa oma rajattu poikkeuksensa. Palvelusopimus ei saa luoda mielikuvaa, että merkittävät yhtiö- tai osakaspäätökset olisivat vain operatiivista rutiinia.
Määrittele hankintojen valmistelun polku. Kuka kerää tarjoukset, kuka tarkistaa niiden vertailukelpoisuuden, kuka päättää toimittajasta ja kuka allekirjoittaa sopimuksen? Hallituksen pöytäkirjasta pitää voida todeta päätös, kun asia kuuluu hallitukselle. Yhtiökokouksen päätöstä vaativaa asiaa ei voida siirtää isännöitsijälle vain kirjoittamalla se palveluluetteloon. Jos toimivallasta syntyy epäselvyys, tarkista laki ja yhtiöjärjestys ennen hankintaa.
Talouden valvonnassa sovi raporttien sisältö ja hallituksen pääsy tietoihin. Pelkkä kuukausittainen pdf ei välttämättä vastaa kysymykseen, jos yhtiössä on suuri hanke, erääntyneitä saatavia tai muuttuva lainatilanne. Hallituksen tulee saada tehtäviensä hoitamiseksi tarpeelliset tiedot, ja isännöitsijällä on laissa velvollisuus antaa niitä hallitukselle ja sen jäsenelle. Sopimus voi tehdä käytännöstä ennakoitavan: mitä toimitetaan säännöllisesti ja miten kiireellinen poikkeama nostetaan päätettäväksi.
Tee palvelutasosta todennettava mutta realistinen
Vasteaika tarkoittaa eri asioita vikailmoituksessa, hallituksen päätösvalmistelussa ja osakkaan yleisessä kysymyksessä. Siksi yksi kaikkiin tilanteisiin sopiva tunti- tai päiväluokka voi antaa väärän kuvan. Erota kiireellinen turvallisuus- tai vahinkotilanne tavallisesta yhteydenotosta ja määrittele, mitä vastauksen tulee sisältää. Automaattinen vastaanottokuittaus ei vielä ratkaise asiaa.
Palvelutasoa voi seurata esimerkiksi sovittujen kokousaineistojen toimitumisesta, hallituksen kysymyksiin saaduista vastauksista, laskujen poikkeamien käsittelystä ja korjaushankkeiden tilannekuvasta. Mittarin tarkoitus on auttaa huomaamaan toistuva ongelma, ei tuottaa näennäistä tarkkuutta. Vertaa toteumaa sovittuun tehtävään ja kirjaa samalla esteet, jotka johtuvat yhtiön puuttuvasta päätöksestä tai tiedosta. Näin palautteessa erotetaan palveluntuottajan ja tilaajan toiminta.
Jos laiminlyönnille halutaan sopimusseuraamus, määrittele se erikseen ja tarkistuta sen soveltuvuus. Laista ei seuraa automaattisesti hinnanalennusta jokaisesta hitaasta sähköpostivastauksesta tai viivästyskorkoa yhtiölle jokaisesta käsittelemättä jääneestä laskusta. Mahdollinen vahingonkorvaus, hinnan oikaisu, sopimussakko ja päättäminen ovat eri asioita, joilla on omat edellytyksensä. Epäselvä sanktio voi lisätä riitaa sen sijaan, että se korjaisi palvelun.
Tietosuoja, järjestelmät ja asiakirjojen hallinta
Isännöintipalvelussa käsitellään huoneistoja, omistajia, maksuja, yhteystietoja ja toisinaan arkaluonteisia tilanteita koskevaa aineistoa. Sovi järjestelmien käyttöoikeuksista, tietoturvasta, alihankkijoista, varmuuskopioista ja siitä, miten hallitus saa yhtiön asiakirjat käyttöönsä. Henkilötietojen käsittelyn roolit ja tarvittavat sopimukset on arvioitava tosiasiallisen käsittelyn perusteella; palvelusopimuksen yleinen luottamuksellisuuslause ei yksin ratkaise niitä.
Huoneistotietojärjestelmään siirtyminen muuttaa osakeluettelon käytännön ylläpitoa. Maanmittauslaitoksen mukaan siirron jälkeen taloyhtiö ei enää ylläpidä osakeluetteloa eikä selvitä omistajavaihdoksia samalla tavalla, vaan saa tiedot järjestelmästä. Taloyhtiö ja sen isännöitsijä käsittelevät edelleen yhtiön hallinnon tarvitsemia tietoja, ja huoneistotietojärjestelmään ilmoitetaan myös hallinnollisia tietoja lain soveltuvin osin. Sopimuksen tehtäväluettelo ei saa nojata vanhaan yleislauseeseen ”isännöitsijä ylläpitää osakeluetteloa” tarkistamatta yhtiön tilannetta.
Kysy, missä muodossa pöytäkirjat, kirjanpitoaineisto, piirustukset, sopimukset ja huoltodokumentit säilytetään. Tärkeää on myös se, kuka voi käyttää niitä, jos yhteyshenkilö on poissa tai palveluntuottaja vaihtuu. Yhtiön asiakirjojen saatavuus ei saa riippua yhden työntekijän henkilökohtaisesta sähköpostista. Teknistä siirtotapaa ei tarvitse lukita yhteen ohjelmistoon, mutta sopimuksessa kannattaa kuvata luovutettava aineisto ja käytännön vastuut.
Sopimuskausi, viestintä ja päättyminen
Sopimusta arvioidaan myös sen voimassaolon, mahdollisten erimielisyyksien ja osakkaille annettavan tiedon kannalta. Nämä kysymykset kannattaa kirjata ennen allekirjoitusta, jotta hallitus voi myöhemmin osoittaa, mikä menettely sovittiin ja milloin sitä käytetään.
Kun palvelusta syntyy erimielisyys
Kirjaa jo sopimusta tehdessä, miten hallitus ilmoittaa havaitusta puutteesta ja kenelle ilmoitus toimitetaan. Erota kysymys, jonka voi ratkaista tavallisessa yhteydenpidossa, kirjallisesta reklamaatiosta, jossa yksilöidään sopimuksen kohta, tapahtuma ja toivottu korjaus. Säilytä viestit ja asiaan liittyvät päätökset samassa asiakokonaisuudessa. Näin eri hallituskausien jäsenet voivat arvioida tapahtumia asiakirjojen eivätkä muistikuviensa perusteella.
Palveluntuottajalle kannattaa antaa mahdollisuus selvittää väitetty puute ja kertoa, miten se korjataan. Hallituksen kannattaa samalla tarkistaa oma osuutensa: annettiinko tarvittava päätös, aineisto tai käyttöoikeus ajoissa? Jos laskutus on erimielisyyden kohde, pyydä erittely tehdystä työstä ja sovellettavasta hinnaston kohdasta. Erimielisen laskun käsittelyä ei pidä sekoittaa siihen, että yhtiön välttämättömät maksut ja kiinteistön huolto jäisivät hoitamatta.
Jos sopua ei synny, riidanratkaisuehto, sovellettavat yleiset ehdot ja asian oikeudellinen luonne on arvioitava asiantuntijan kanssa. Isännöintipalvelu on taloyhtiön hankkima palvelu, eikä kuluttajille suunnattua yleisohjetta voi automaattisesti käyttää taloyhtiön ja palveluyrityksen välisen riidan ratkaisusääntönä. Älä esitä tiettyä korvausta, purkuoikeutta tai oikeuspaikkaa varmana ennen kuin sopimus ja tapahtumat on tutkittu.
Osakkaille annettava tieto sopimuksesta
Hallitus voi kertoa osakkaille, mistä asioista isännöitsijään ollaan yhteydessä ja mitkä asiat ratkaisee hallitus. Kiinteistöliiton hyvä hallintotapa -suositus pitää sopimuksen pääasiallisesta sisällöstä tiedottamista avoimuutta lisäävänä menettelynä. Se on suositus, ei yleinen velvollisuus lähettää jokaiselle osakkaalle kaikkia sopimusliitteitä. Viestissä voi kertoa tehtävien rajat, palvelukanavat ja sen, miten osakas saa oman asiansa käsittelyyn.
Jos osakas kysyy, miksi tietty palvelu maksaa, hallitus voi selittää hyväksytyn hinnoitteluperiaatteen ja yhtiön päätöksen. Yksittäisen laskun, henkilötiedon tai palveluntuottajan liikesalaisuuden luovuttaminen arvioidaan erikseen. Avoimuus ei merkitse kaikkien asiakirjojen rajatonta jakamista, mutta myöskään sopimuksen salassa pitäminen kokonaan ei auta osakkaita ymmärtämään taloyhtiön päätöksiä. Selkeä viestintä vähentää väärään osoitteeseen lähetettyjä pyyntöjä.
Viestinnässä on hyödyllistä erottaa neuvontapyyntö ja päätösehdotus. Isännöitsijä voi selittää sovitun menettelyn, mutta osakkaan oikeuksia tai yhtiön menoja koskeva ratkaisu voi kuulua hallitukselle tai yhtiökokoukselle. Kun reitti on kerrottu etukäteen, osakas tietää, mitä asiakirjoja kysymykseen tarvitaan ja milloin siihen voi odottaa päätöstä. Samalla hallitus näkee, onko sopimuksen palvelukuvaus käytännössä riittävä.
Voimassaolo ja tehtävien muuttaminen
Katso sopimusasiakirjasta, onko palvelu määräaikainen vai toistaiseksi voimassa. Selvitä alkaminen, mahdollinen automaattinen jatkuminen, irtisanomisen muoto ja määräajat sekä se, mistä ne lasketaan. Yleistä lakisääteistä kolmen tai kuuden kuukauden irtisanomisaikaa isännöintipalvelulle ei pidä olettaa. Määräaikaisen sopimuksen kesken päättämiseen ei myöskään voi soveltaa suoraan toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisehtoa. Pyydä tarvittaessa sopimusoikeudellinen arvio ennen riitaista päättämistä.
Palvelutarve muuttuu esimerkiksi korjaushankkeen, järjestelmävaihdoksen tai yhtiön oman työnjaon muuttuessa. Sovi, miten muutos hyväksytään ja miten sen vaikutus hintaan sekä vastuisiin kirjataan. Hallituksen ja palveluntuottajan suullinen keskustelu voi auttaa neuvottelussa, mutta lopullinen tehtävämuutos on syytä tallentaa yksilöitynä. Vanhan ja uuden tehtäväluettelon välinen ero pitää näkyä, jotta myöhemmin ei laskuteta väärän version perusteella.
Sopimuksen päättyessä määrittele luovutussuunnitelma. Mitkä asiakirjat, tunnukset, keskeneräisten asioiden listat, pankkiyhteyksien tiedot, laskut, saatavat ja määräajat siirtyvät, kenelle ja millä tietoturvalla? Miten avoimet korjaushankkeet ja reklamaatiot dokumentoidaan? Hallitus vastaa toiminnan jatkuvuuden järjestämisestä eikä voi odottaa, että uusi palveluntuottaja arvaa edeltäjän keskeneräiset tehtävät. Konkurssin, irtisanomisen ja isännöitsijän henkilövaihdoksen oikeusvaikutuksia ei pidä niputtaa yhdeksi automaattiseksi säännöksi.
Näin hallitus tarkistaa sopimuksen ennen päätöstä
Lue ensin yhtiön omat tarpeet: montako kokousta ja millaista talousraportointia hallitus tarvitsee, onko merkittäviä hankkeita käynnissä ja miten osakkaiden yhteydenotot ohjataan. Sen jälkeen käy läpi palvelukuvaus tehtävä tehtävältä. Merkitse epäselvät sanat, kuten ”tarvittaessa”, ”erikseen”, ”tavanomainen” ja ”laaja”, ja pyydä esimerkki juuri niiden laskutuksesta tai hyväksymisestä. Älä täytä aukkoja omilla oletuksilla.
Toiseksi vertaa sopimuksen liitteitä toisiinsa. Tarkista, vastaako hinnasto tehtäväluettelon jakoa ja onko yleisissä ehdoissa vastuuta, päättymistä tai hinnan muutosta koskeva määräys, joka muuttaa tarjouksesta syntyvää kuvaa. Kirjaa hallituksen pöytäkirjaan, mitkä asiakirjaversiot hyväksyttiin ja kuka sai oikeuden allekirjoittaa. Jos käsiteltävä asia on laajakantoinen, arvioi erikseen, tarvitaanko yhtiökokouksen ratkaisu asunto-osakeyhtiölain mukaan.
Kolmanneksi sovi seurannasta jo alussa. Mihin hallitus saa aineiston, milloin palvelua arvioidaan ja miten poikkeama nostetaan esiin? Isännöinnin laadun arviointia käsittelevä opas auttaa erottamaan todennettavan palvelupuutteen yleisestä tyytymättömyydestä. Hyvä sopimus antaa molemmille osapuolille tavan korjata yhteistyötä ennen kuin epäselvyydet kasaantuvat.
Hallituksen kannattaa nimetä oma yhteyshenkilönsä ja sopia, miten tämän poissaolo hoidetaan. Näin palveluntuottaja ei saa keskenään ristiriitaisia tilauksia eri hallituksen jäseniltä. Jos asia vaatii hallituksen päätöksen, yhteyshenkilö voi valmistella sen mutta ei korvata päätöstä yksin. Sopimuksessa sovittu työnkulku tekee myös jälkikäteisestä arvioinnista helpompaa: kuka pyysi työn, millä perusteella, mitä hyväksyttiin ja milloin palveluntuottaja sai toimintaohjeen.
Yhteenveto
Isännöintisopimuksen tärkein tehtävä on tehdä palvelun sisältö, hinta, hyväksyntäketju ja päättymistapa ymmärrettäviksi. Hallituksen tulee erottaa lain mukaiset toimielintehtävät ostetusta palvelusta sekä henkilön valinta palvelusopimuksen voimassaolosta. Lue sopimus, tehtäväluettelo, hinnasto ja yleiset ehdot yhdessä; tarkista myös järjestelmien ja asiakirjojen luovutus.
Jos jokin olennainen rajaus jää avoimeksi, pyydä se täsmennettäväksi ennen allekirjoitusta. Kirjallinen sopimus ei poista harkinnan tarvetta, mutta se antaa hallitukselle ja palveluntuottajalle yhteisen perustan, jonka toteutumista voi seurata.
Usein kysytyt kysymykset
Kuka hyväksyy taloyhtiön isännöintisopimuksen?
Hallitus valitsee isännöitsijän asunto-osakeyhtiölain mukaan ja vastaa yhtiön hallinnon järjestämisestä. Sopimuksen hyväksymisessä ja allekirjoittamisessa tarkistetaan lisäksi yhtiöjärjestys, päätöksen laajuus ja edustamisoikeus. Laajakantainen toimi voi edellyttää yhtiökokouksen päätöstä.
Onko isännöintisopimuksella lakisääteinen irtisanomisaika?
Älä oleta yhtä yleistä kuukausimäärää. Tarkista sopimuksen voimassaolo, irtisanomisehto ja siihen mahdollisesti liitetyt yleiset ehdot. Isännöitsijän erottaminen lain mukaisesta tehtävästä ja palvelusopimuksen päättäminen ovat erillisiä kysymyksiä.
Voiko palveluntuottaja veloittaa erikseen todistuksesta tai kokouksesta?
Kokouspalvelun veloitus määräytyy sopimuksen ja hinnaston mukaan. Isännöitsijäntodistuksesta ja osakeryhmäkohtaisten tietojen päivittämisestä huoneistotietojärjestelmään voidaan asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 27 §:n mukaan periä hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu. Tarkista etukäteen myös, mikä sisältyy perushintaan, kuka saa tilata lisätyön ja miten kustannus hyväksytään. Älä päättele hinnoittelua pelkästä tehtävän nimestä.
Mitä asiakirjoja pitää siirtää palveluntuottajan vaihtuessa?
Siirtolistaan kannattaa kirjata yhtiön pöytäkirjat, kirjanpito- ja sopimusaineisto, keskeneräiset hankkeet, yhteystiedot ja olennaiset määräajat. Toteutus sovitaan tietoturvallisesti sekä niin, että hallitus ja uusi palveluntuottaja saavat tehtäviensä hoitamiseen tarvittavat tiedot. Henkilötietojen käsittely rajataan käyttötarkoitukseen.
Korvaako sopimus hallituksen valvontavastuun?
Ei. Hallitus vastaa lain mukaan hallinnon sekä kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Isännöitsijän ja palveluntuottajan tehtävät täsmennetään sopimuksessa, mutta hallituksen on edelleen saatava päätöksentekoon tarvittavat tiedot ja seurattava palvelua.
Lähteet
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, erityisesti 7 luvun hallituksen ja isännöitsijän tehtävät, valinta, edustaminen ja isännöitsijäntodistus; ajantasainen säädös Finlexissä.
- Kiinteistöliitto: Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus, suositus 28 Isännöintisopimus.
- Maanmittauslaitos: Osakeluettelon siirto taloyhtiöille ja Huoneistotietojen ylläpito taloyhtiöille.
- Euroopan tietosuojaneuvosto: Data protection basics, henkilötietojen käsittelyn periaatteet.
