KotienKoti Logo
KotienKotiJokaisen kodin digitaalinen koti
EtusivuBlogiTaloyhtiötIsännöinnin perusteet – roolit ja vastuut taloyhtiössä
Taloyhtiöt12 min lukuaikaKotienKoti

Isännöinnin perusteet – roolit ja vastuut taloyhtiössä

Mitä isännöinti tarkoittaa taloyhtiössä? Lue hallituksen, isännöitsijän ja osakkaan rooleista, päätöksenteosta, asiakirjoista ja arjen yhteydenpidosta.

Julkaistu 15. kesäkuuta 2026• Päivitetty 25. lokakuuta 2026

Isännöinti tarkoittaa taloyhtiön hallinnon ja kiinteistön päivittäisten asioiden hoitamista hallituksen ohjauksessa. Sana viittaa joskus tehtäviin ja joskus henkilöön tai yritykseen, joka niitä hoitaa. Nämä kannattaa erottaa toisistaan: jokaisella asunto-osakeyhtiöllä on hallitus, mutta jokaisella ei tarvitse olla nimettyä isännöitsijää. Isännöitsijän tehtävät ja päätösvalta määräytyvät asunto-osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen, hallituksen päätösten ja mahdollisen isännöintisopimuksen perusteella.

Tämä artikkeli antaa perustan osakkaalle ja uudelle hallituksen jäsenelle. Se selittää, kuka päättää, keneltä voi kysyä, mitä asiakirjoja voi tarvita ja mitä tapahtuu, jos yhtiö hoitaa hallintonsa ilman ulkopuolista isännöitsijää. Tässä ei käsitellä kilpailutusta tai sopimusneuvottelua yksityiskohtaisesti; niitä varten hallitus tarvitsee oman yhtiön sopimukset ja erillisen hankinta-arvion.

Mitä isännöinti tarkoittaa?

Taloyhtiön arkeen kuuluu esimerkiksi laskujen käsittelyä, kirjanpitoa, vastikkeiden seurantaa, kiinteistön ylläpidon järjestämistä, päätösten valmistelua, kokousasioita ja yhteydenpitoa osakkaiden sekä palveluntuottajien kanssa. Näitä asioita voidaan kutsua isännöinniksi. Kaikki niistä eivät kuitenkaan kuulu automaattisesti yhden henkilön tehtävälistalle. Lakisääteiset toimielimet, yhtiön oma työnjako ja ostetun palvelun sisältö ratkaisevat käytännön vastuut.

Asunto-osakeyhtiölaissa hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Jos yhtiöllä on isännöitsijä, tämä hoitaa kiinteistön ja rakennusten pitoa sekä muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Isännöitsijä huolehtii myös siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Nämä ovat eri asioita kuin väite, että isännöitsijä tekisi kaiken itse tai vastaisi yksin kaikista yhtiön ratkaisuista.

Arjessa isännöinti voi siis tarkoittaa asioiden valmistelua ja koordinointia. Taloyhtiö voi ostaa erikseen kirjanpitoa, teknistä asiantuntemusta, kiinteistöhuoltoa tai lakipalveluja. Palvelun ostaminen ei kuitenkaan itsessään siirrä hallituksen laissa säädettyä asemaa palveluntuottajalle. Hallituksen on ymmärrettävä, mitä se on tilannut, kuka seuraa työn tuloksia ja millaiset päätökset tarvitsevat hallituksen tai yhtiökokouksen käsittelyn.

Tärkeä käytännön ero on myös henkilön ja palvelun välillä. Osakas näkee ehkä isännöintiyrityksen sähköpostiosoitteen, mutta yhtiön isännöitsijäksi on voitu valita kyseinen yhteisö ja sen vastuullinen isännöitsijä on nimetty erikseen. Asiakaspalvelija voi vastata osakkaan kysymykseen olematta itse yhtiön lakisääteinen isännöitsijä. Tämä ei tee vastauksesta hyödytöntä, mutta päätösvaltaa ja vastuun kohdentumista ei pidä päätellä sähköpostin allekirjoituksesta. Jos tarvitset tietoa siitä, kuka toimii yhtiön nimissä, kysy hallitukselta tai tarkista asianmukaiset yhtiöasiakirjat ja rekisteritiedot. Hallituksen tulee kertoa roolit osakkaille ymmärrettävästi.

Milloin taloyhtiöllä on isännöitsijä?

Yhtiöllä on oltava hallitus. Isännöitsijä sen sijaan on valittava, jos yhtiöjärjestys määrää niin tai yhtiökokous niin päättää. Pelkkä taloyhtiön koko, ikä tai huoneistomäärä ei suoraan ratkaise lakisääteistä velvollisuutta nimetä isännöitsijä. Pienikin yhtiö voi hyötyä ulkopuolisesta hallinnosta, ja suuri yhtiö voi arvioida palvelun järjestämistapaa; velvollisuus tarkistetaan silti yhtiöjärjestyksestä ja yhtiökokouksen päätöksistä.

Hallituksen tehtävä on valita ja erottaa isännöitsijä. Isännöitsijänä voi toimia luonnollinen henkilö tai rekisteröity yhteisö. Jos tehtävään valitaan yhteisö, sen on ilmoitettava yhtiölle päävastuullinen isännöitsijä. Isännöintiyrityksen asiakkuus, sen vastuuhenkilö ja yhtiön mahdolliset muut asiantuntijat ovat siten eri rooleja. Osakkaan kannattaa tarkistaa taloyhtiöltä, kuka on yhtiön isännöitsijä ja mikä on oikea yhteydenottokanava.

Taloyhtiö voi hoitaa paljon hallintotyötä myös omalla hallituksellaan ja ostaa rajattuja tehtäviä ulkopuolelta. Silloin esimerkiksi tilitoimiston yhteyshenkilö ei muutu isännöitsijäksi vain siksi, että hän laatii kirjanpitoa. Samoin huoltoyhtiö ei päätä korjauksista taloyhtiön puolesta pelkän huoltosopimuksen perusteella. Roolien selkeä nimeäminen vähentää virheellisiä odotuksia ja auttaa osakasta löytämään oikean tahon asialleen.

Kuka päättää taloyhtiön asioista?

Yhtiökokous on osakkaiden päätöksenteon paikka niissä asioissa, jotka kuuluvat sille lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan. Se päättää muun muassa varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltävistä tilinpäätös- ja talousarvioasioista sekä valitsee hallituksen, jollei yhtiöjärjestyksestä muuta johdu. Hallitus valmistelee asioita, toimeenpanee päätöksiä ja vastaa yhtiön hallinnon sekä kiinteistönpidon järjestämisestä. Isännöitsijän tehtävä on hoitaa päivittäistä hallintoa hallituksen ohjeilla, jos sellainen on valittu.

Rajat eivät aina näy osakkaalle yksittäisessä sähköpostissa. Isännöitsijä voi esimerkiksi pyytää tarjouksia tai toimittaa kokousaineiston, vaikka varsinainen päätös kuuluu hallitukselle tai yhtiökokoukselle. Toisaalta jokainen pieni huoltotoimi ei edellytä yhtiökokousta. Ratkaisevaa on asian sisältö, taloudellinen merkitys, vaikutus huoneistojen käyttöön ja se, mitä laki, yhtiöjärjestys sekä aiemmat päätökset määräävät. Epäselvässä asiassa on turvallisinta pyytää hallitusta kirjaamaan, kuka päättää ja millä perusteella.

Hallituksen jäsenelle tämä tarkoittaa sitä, ettei isännöitsijän asiantuntemukseen voi nojata ilman omaa harkintaa. Esitykset tarvitsevat riittävät tiedot, vaihtoehdot ja päätösasiakirjat. Osakkaalle se tarkoittaa sitä, ettei hallituksen päätöksestä pidä syyttää automaattisesti yhteyshenkilönä toiminutta isännöitsijää. Taloyhtiön hallitusta käsittelevä artikkeli syventää hallituksen tehtäviä; tämä artikkeli keskittyy roolien ymmärtämiseen.

Talous: kuka seuraa rahoja ja asiakirjoja?

Yhtiökokous päättää vastikkeita ja taloutta koskevista asioista toimivaltansa puitteissa. Hallitus huolehtii, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Isännöitsijä huolehtii lainmukaisesta kirjanpidosta ja luotettavasti järjestetystä varainhoidosta, jos yhtiöllä on isännöitsijä. Käytännön kirjanpitotyö voidaan teettää tilitoimistolla, mutta se ei poista toimielinten vastuuta omista tehtävistään.

Isännöinnin taloustyö ei ole vain laskujen maksamista. Hallitus tarvitsee tiedon talousarvion toteutumisesta, kassasta, vastikesaatavista, sopimuksista ja ennakoitavista menoista voidakseen tehdä ratkaisuja ajoissa. Raporttien sisältö ja toimitusrytmi kannattaa sopia tarkoituksenmukaisesti. Osakkaalle talouden perusteet näkyvät esimerkiksi vastikelaskuissa, yhtiökokousaineistossa ja tilinpäätöksessä. Yksittäisen osakkaan tiedonsaantioikeus ei kuitenkaan ole yleinen pääsy kaikkeen yhtiön talous- tai henkilötietoon.

Jos huomaat laskussa epäselvyyden, ilmoita ensin laskulla tai yhtiön tiedotteessa kerrottuun kanavaan, mitä kohtaa kysymys koskee. Pyydä erittelemään, onko kyse yhtiökokouksen päättämästä vastikkeesta, erillisestä käyttökorvauksesta vai esimerkiksi oman huoneiston tilauksesta. Älä jätä maksua omin päin hoitamatta pelkän epäselvän vastauksen perusteella; tarvittaessa selvitä erimielisyys yhtiön ja asiantuntijan kanssa. Isännöinnin hinnoittelua taloyhtiölle käsitellään erikseen isännöinnin kustannuksissa.

Kiinteistön hoito ja korjaukset eivät ole yhden henkilön käsissä

Kiinteistön arjessa on erotettava havainto, kiireellinen turvaaminen, selvitys ja korjauspäätös. Asukas voi havaita vuodon tai ilmanvaihdon häiriön; huoltopäivystys voi rajoittaa välitöntä vahinkoa; asiantuntija voi tutkia syyn; hallitus tai yhtiökokous päättää toimivaltansa mukaan korjauksesta ja rahoituksesta. Isännöitsijä voi koordinoida näitä vaiheita, mutta hänen valintansa ei yksin anna rajatonta oikeutta tilata merkittäviä töitä tai päättää osakkaiden puolesta.

Osakkaan kannattaa ilmoittaa havaitusta viasta viipymättä yhtiön osoittamaan vikailmoituskanavaan. Jos kyseessä on välitön vahingon tai turvallisuusriskin vaara, käytä taloyhtiön ilmoittamaa päivystystä ja tarvittaessa yleistä hätänumeroa. Yksittäinen nettiohje ei voi ratkaista esimerkiksi sähkö-, kosteus- tai paloturvallisuuteen liittyvää teknistä työtä. Kiireellisen vahingon rajaaminen ja pysyvä korjauspäätös voivat kuulua eri vaiheisiin.

Yhtiökokouksessa käsitellään vuosittain hallituksen kirjallinen selvitys sellaisista yhtiön rakennusten ja kiinteistön kunnossapitotarpeista seuraavan viiden vuoden aikana, jotka vaikuttavat olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin huoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Selvitys ei ole sama asia kuin päätetty remonttibudjetti tai tekninen kuntotutkimus. Se auttaa osakasta kuitenkin ymmärtämään, miksi hallitus seuraa rakennuksen kuntoa ja valmistelee korjauksia ajoissa.

Miten osakas saa vastauksen kysymykseensä?

Hyvä ensimmäinen askel on määrittää, koskeeko asia omaa vastikelaskua, asumisen käytännön järjestelyä, huoneiston muutostyötä, rakennuksen vikaa vai yhtiön päätöstä. Taloyhtiön ilmoittama asiakaspalvelu- tai vikakanava sopii useisiin käytännön asioihin. Hallituksen puheenjohtaja on oikea taho esimerkiksi silloin, kun kysymys koskee isännöitsijän toiminnan ohjausta tai hallituksen päätöksen perustetta. Kokouksen päätöksiin liittyvät kysymykset kannattaa esittää kokousaineiston ja pöytäkirjan perusteella täsmällisesti.

Asunto-osakeyhtiölaki antaa osakkaalle yhtiökokouksessa kyselyoikeuden siellä käsiteltävistä asioista. Vastaus annetaan kokouksessa, jos tiedot ovat käytettävissä; muutoin se annetaan lain mukaisessa määräajassa kirjallisesti. Lisäksi laki turvaa tietyin edellytyksin osakkaalle tiedon hallituksen hänen huoneistoaan koskevasta päätöksestä ja mahdollisuuden saada siitä jäljennös. Lokakuussa 2026 voimassa olevan säännöksen soveltamisala ja mahdolliset asiakirjakulut on hyvä tarkistaa laista, jos niistä syntyy erimielisyys. Nämä oikeudet eivät tarkoita, että kaikki hallituksen sisäinen valmistelu tai muiden osakkaiden henkilökohtaiset tiedot olisivat vapaasti saatavissa.

Kirjallinen kysymys auttaa, kun haluat yksiselitteisen vastauksen. Kerro huoneisto, kysymyksen kohde, mahdollinen päätöspäivä ja se, mitä tietoa tarvitset. Asiallinen ja rajattu pyyntö on helpompi käsitellä kuin vaatimus ”kaikista papereista”. Jos vastaus ei ratkaise asiaa, pyydä hallitukselta perustelu tai selvitä, liittyykö asia yhtiökokouksen päätökseen. Isännöitsijä ei yksin ratkaise osakkaiden välisiä oikeusriitoja.

Isännöitsijäntodistus ja muut asiakirjat

Isännöitsijäntodistus on asunto-osakeyhtiölaissa säännelty asiakirja, jota tarvitaan usein esimerkiksi osakehuoneiston myynnissä tai rahoitusasioissa. Laki määrää, kenelle todistus annetaan, kuka sen antaa ja mitä tietoja siinä on oltava. Jos yhtiöllä ei ole isännöitsijää, todistuksen antaa hallituksen puheenjohtaja. Todistuksesta voidaan periä hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu. Yksittäistä hintaa tai toimitusaikaa ei pidä olettaa kaikille yhtiöille samaksi.

Todistukseen kootaan tietoja yhtiöstä ja huoneistosta. Se ei korvaa kaikkia muita kaupan asiakirjoja eikä ole lupaus rakennuksen virheettömyydestä. Osakkaan on hyvä tarkistaa omat huoneistotietonsa ja ilmoittaa epäselvyydestä yhtiölle. Tietojen kokoaminen voi vaatia tarkistuksia esimerkiksi osakeluettelosta, yhtiöjärjestyksestä, päätöksistä ja kunnossapitoasiakirjoista. Mahdollinen asiavirhe kannattaa korjata asiakirjan laatijan kanssa ennen kuin sitä käytetään päätöksen perustana.

Kaikki asiakirjat eivät ole samalla tavalla julkisia. Yhtiökokouksen aineistoa, hallituksen pöytäkirjoja, sopimuksia ja henkilötietoja koskevat eri tiedonsaanti- ja luovutussäännöt. Siksi osakkaan kannattaa pyytää juuri tarvitsemansa asiakirja ja kertoa käyttötarkoitus silloin, kun sillä on merkitystä. Hallituksen ja isännöitsijän tulee puolestaan arvioida pyyntö lain sekä tietosuojan kannalta; tietosuojan nimissä ei pidä peittää sellaista tietoa, johon osakkaalla on lain mukaan oikeus.

Onko isännöitsijän tutkinto tai auktorisointi pakollinen?

Isännöitsijän tehtävään liittyy osaamista hallinnosta, taloudesta, kiinteistöstä ja asiakaspalvelusta. Alalla on koulutuksia, tutkintoja ja laatumerkkejä, mutta niitä ei pidä sekoittaa asunto-osakeyhtiölain mukaiseen yleiseen pätevyys- tai lupavaatimukseen. Yksittäinen tutkintonimike ei automaattisesti osoita, että henkilö osaisi juuri tämän taloyhtiön tekniset, taloudelliset tai juridiset erityiskysymykset. Vastaavasti nimikkeen puuttumisesta ei yksin voi päätellä palvelun huonoa laatua.

Isännöintiliiton eettiset ohjeet velvoittavat niiden piiriin kuuluvia toimijoita, eivät kaikkia markkinoilla toimivia tahoja samalla tavoin kuin laki. Ohjeet voivat tukea hallituksen arviointia esimerkiksi eturistiriidoissa, avoimuudessa ja asiakasviestinnässä. Ne eivät kuitenkaan korvaa lakia, yhtiöjärjestystä tai yksilöityä sopimusta eivätkä takaa virheetöntä palvelua. Kun arvioit palvelua, katso mieluummin toteutuneita toimintatapoja, sovittua raportointia, asiakirjojen laatua ja ongelmien käsittelyä kuin pelkkää merkkiä verkkosivuilla.

Jos jokin yksityiskohta vaatii erityisosaamista, taloyhtiö voi hankkia sitä erikseen. Esimerkiksi suunnittelu, kuntotutkimus, tilintarkastus tai oikeudellinen arviointi eivät muutu isännöitsijän omaksi pätevyydeksi vain siksi, että hän koordinoi tilausta. Hallituksen on varmistettava työn oikea rajaus ja osaaminen sekä kirjattava päätös omassa toimivallassaan.

Entä jos yhtiöllä ei ole ulkopuolista isännöitsijää?

Ilman nimettyä isännöitsijää taloyhtiön arki ei pysähdy. Hallitus järjestää silloin hallinnon ja kiinteistönpidon tehtävät. Se voi jakaa käytännön vastuita jäsentensä kesken ja hankkia palveluja. Tärkeää on sopia, kuka vastaanottaa vikailmoitukset, valmistaa kokoukset, seuraa taloutta, pitää asiakirjat järjestyksessä ja vastaa viranomaisilmoituksista. Tehtäväjako on syytä kirjata, jotta se säilyy myös hallituksen vaihtuessa.

Pienessä yhtiössä voi syntyä houkutus hoitaa kaikki epävirallisesti. Se kasvattaa riskiä, että päätösvalta, maksuvaltuudet ja asiakirjat sekoittuvat. Hallituksen pöytäkirjat, pankkioikeudet ja yhtiökokouksen päätökset kannattaa pitää ajan tasalla myös silloin, kun osakkaat tuntevat toisensa hyvin. Kun yhtiö ostaa tilitoimiston tai huoltoyhtiön palvelua, sopimuksesta pitää näkyä tehtävät ja yhteyshenkilöt. Osakkaalle on kerrottava, mihin eri kysymykset lähetetään.

Jos yhtiö harkitsee ensimmäisen isännöitsijän valintaa, aloita nykyisten tehtävien ja puutteiden kartoituksesta. Erota, mitkä asiat hallitus haluaa edelleen hoitaa itse ja missä tarvitaan palveluntuottajaa. Päätös isännöitsijän nimeämisestä tehdään lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti; sopimuksen sisältö on erillinen, käytännöllinen kysymys. Palvelun ostaminen ei ole ratkaisu epäselvään päätöksentekoon, ellei hallitus samalla määrittele ohjausta.

Mistä aloittaa, jos olet uusi osakas tai hallituksen jäsen?

Uuden osakkaan kannattaa erottaa kolme tietolähdettä. Yhtiöjärjestys kertoo esimerkiksi vastikeperusteista ja osakkeisiin liittyvistä määräyksistä. Yhtiökokouksen pöytäkirja ja aineisto kertovat tehdyistä päätöksistä sekä talouden suunnasta. Taloyhtiön käytännön ohje puolestaan kertoo, mistä saa avaimiin, vikailmoituksiin tai laskuihin liittyvää apua. Yksikään näistä ei yksin korvaa muita. Jos verkkosivun yleinen ohje ja oman yhtiön asiakirja näyttävät olevan ristiriidassa, selvitä oman yhtiön tilanne asiakirjoista ennen kuin toimit.

Uusi hallituksen jäsen voi pyytää perehdytyksessä nähtäväksi yhtiöjärjestyksen, viimeisimmät päätökset, talousarvion toteuman, voimassa olevat keskeiset sopimukset ja avoimien hankkeiden tilanteen. Tarkista myös, miten päätökset dokumentoidaan ja kuka saa käyttää yhtiön pankki- tai järjestelmäoikeuksia. Tietojen saannin tulee palvella hallitustehtävää, ja salassa pidettävää tai tarpeetonta henkilötietoa käsitellään asianmukaisesti. Perehdytys ei ole muodollisuus: ilman sitä hallituksen jäsen ei voi arvioida, mitä yhtiössä on jo päätetty ja mikä on vielä valmistelua.

Jos et tiedä, onko viestisi kysymys, ilmoitus vai päätösehdotus, kirjoita tämä selvästi auki. Esimerkiksi vuotohavainto edellyttää nopeaa ilmoitusta sovittuun kanavaan; osakkaan esittämä parannustoive voi tarvita hallituksen valmistelua tai yhtiökokouksen käsittelyä. Tällä erolla on merkitystä myös vastausajalle ja asiakirjoille. Päivystys hoitaa välitöntä tilannetta, ei koko taloyhtiön päätösprosessia. Hallitus voi kertoa osakkaille etukäteen, mitä kanavaa käytetään missäkin tilanteessa.

Osakkaana aloita yhtiöjärjestyksestä ja viimeisimmän yhtiökokouksen aineistosta. Selvitä vastikkeiden perusteet, ilmoituskanavat ja ajankohtaiset korjausasiat. Kysy tarvittaessa, kuka taloyhtiössä hoitaa hallinnon juoksevia kysymyksiä. Hallituksen jäsenenä tarkista lisäksi hallituksen päätökset, palvelusopimukset, ajantasaiset talousraportit ja vastuuhenkilöt. Näin tiedät, mistä tieto tulee ja kenellä on toimivalta tehdä seuraava ratkaisu.

Perusteiden opettelussa kannattaa välttää kahta ääripäätä. Isännöitsijää ei pidä nähdä kaikkivoipana päätöksentekijänä, mutta hallituksen ei myöskään kannata yrittää korvata ammatillista asiantuntemusta mututiedolla. Yhteistyö toimii, kun hallitus antaa selkeät ohjeet, isännöitsijä kertoo olennaiset tiedot ja osakas esittää yksilöidyt kysymykset. Jos tavoitteena on arvioida jo ostetun palvelun toimintaa, jatka isännöinnin laadun arviointiin; jos harkitset vaihtamista, käytä erillistä vaihtamisen opasta.

Yhteenveto

Isännöinti on taloyhtiön päivittäisen hallinnon ja kiinteistönpidon järjestämistä, ei yksi rajaton henkilönimike. Hallitus on pakollinen ja vastaa hallinnon järjestämisestä; isännöitsijä on valittava silloin, kun yhtiöjärjestys tai yhtiökokous niin määrää. Yhtiökokous, hallitus ja mahdollinen isännöitsijä käyttävät eri toimivaltaa. Osakkaan kannattaa kysyä omasta asiastaan oikeasta kanavasta ja pyytää täsmällinen tieto päätöksen tai laskun perusteesta. Hallituksen kannattaa tehdä työnjako näkyväksi riippumatta siitä, ostaako yhtiö isännöintiä ulkoa.

Usein kysytyt kysymykset

Onko isännöitsijä pakollinen jokaisessa taloyhtiössä?

Ei. Hallitus on pakollinen. Isännöitsijä voi olla, jos yhtiöjärjestys niin määrää tai yhtiökokous päättää siitä; hallitus valitsee tehtävään henkilön tai yhteisön. Taloyhtiön koko ei yksin luo laissa yleistä pakkoa.

Voiko isännöitsijä päättää remontista?

Päätösvalta riippuu asian luonteesta, laista, yhtiöjärjestyksestä sekä hallituksen ja yhtiökokouksen päätöksistä. Isännöitsijä hoitaa päivittäistä hallintoa hallituksen ohjeilla; merkittäviä korjauksia ei voi yleistää hänen itsenäiseksi päätöksekseen. Kiireellinen vahingon rajaaminen on eri asia kuin pysyvä korjausratkaisu.

Kenen puoleen osakas kääntyy, jos vastike on epäselvä?

Taloyhtiön ilmoittama laskutus- tai asiakaspalvelukanava on tavallisesti ensimmäinen osoite. Yksilöi lasku ja epäselvä erä. Jos asia liittyy päätöksen perusteeseen, pyydä tarvittaessa hallitukselta selvennystä ja tarkista yhtiökokouksen aineisto.

Antaako tutkinto varmuuden isännöinnin laadusta?

Ei yksin. Koulutus voi olla hyödyllinen näyttö osaamisesta, mutta palvelun laatua on arvioitava myös sovittujen tehtävien, raportoinnin, asiakirjojen ja toteutuneen toiminnan perusteella. Alakohtainen eettinen ohje ei ole kaikille sama lakisääteinen lupa.

Kuka antaa isännöitsijäntodistuksen, jos isännöitsijää ei ole?

Hallituksen puheenjohtaja. Todistuksen sisällöstä, antamisesta ja mahdollisesta kohtuullisesta maksusta säädetään asunto-osakeyhtiölaissa. Tarkista käytännön tilausohje taloyhtiöstä.

Lähteet

  • Finlex: asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, erityisesti luvut 6, 7 ja 24 sekä 7 luvun 27 §.
  • Finlex: laki asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta 535/2026, voimaan 1.10.2026.
  • Patentti- ja rekisterihallitus: asunto-osakeyhtiön johdon ja edustajien muutosilmoitus.
  • Isännöintiliitto: isännöinnin eettiset ohjeet.

Kysyttävää asumisesta tai asuntokaupasta?

Rakennamme työkaluja ja palveluita asumisen ja asuntokaupan tueksi. Olemme pilottivaiheessa – lähetä kysymyksesi sitoumuksitta ja maksutta. Mahdollisista kustannuksista sovitaan aina erikseen ja selvästi etukäteen.

Lue myös

Asuminen

Taloyhtiön toiminta

Taloyhtiön toiminta: hallinto, päätöksenteko, vastuut ja käytännön toiminta asunto-osakeyhtiössä. Yhtiöjärjestys ja toimielimet.

Asuminen

Taloyhtiön hallitus

Taloyhtiön hallitus: rooli, tehtävät, kokoonpano, valinta ja toiminta asunto-osakeyhtiössä. Opas hallituksen jäsenille.

Taloyhtiöt

Isännöinnin kustannukset

Isännöinnin kustannukset selviävät sopimuksesta ja toteutuneista laskuista. Opi vertaamaan perusmaksua, erillisveloituksia ja palvelun sisältöä.

Rakennamme palvelua yhdessä käyttäjien kanssa. Lyhytkin palaute on avuksi.

Palvelut

  • AsuntoPulssi
  • HintaPulssi
  • ARVO
  • Kimppahinta
  • Asuntomarkkinat
  • Palveluntarjoajat

Työkalut

  • Maksukykytesti
  • Kuukausierälaskuri
  • Budjettilaskuri
  • Vakuuslaskuri
  • Pikakatselmointi
  • Rakennusvuoden riskit
  • Remontin hinta-arvio
  • Kaikki työkalut

Tieto ja tuki

  • Artikkelit
  • Markkinakatsaus
  • Usein kysytyt kysymykset
  • Tietosuojaseloste
  • Käyttöehdot
  • Evästeasetukset
  • Saavutettavuusseloste
  • Käsittelijäluettelo

Yritys

  • Tietoa yrityksestä
  • KotienKoti PRO
  • Artikkelit ammattilaisille
  • Ota yhteyttä

Home Of Homes Oy
Y-tunnus 3603016-4
Kotipaikka Tampere

Facebook — TulossaX — TulossaLinkedIn — TulossaYouTube — Tulossa

Suosituimmat kaupungit

Asuntojen hinnat

  • Asuntojen hinnat Helsinki
  • Asuntojen hinnat Espoo
  • Asuntojen hinnat Vantaa
  • Asuntojen hinnat Tampere
  • Asuntojen hinnat Turku
  • Asuntojen hinnat Oulu
  • Asuntojen hinnat Jyväskylä
  • Asuntojen hinnat Lahti
  • Asuntojen hinnat Pori
  • Asuntojen hinnat Kuopio
  • Asuntojen hinnat Lappeenranta
  • Asuntojen hinnat Järvenpää
Näytä kaikki kaupungit

Asuinalueet

  • Asuinalueet Helsinki
  • Asuinalueet Espoo
  • Asuinalueet Vantaa
  • Asuinalueet Tampere
  • Asuinalueet Turku
  • Asuinalueet Oulu
  • Asuinalueet Jyväskylä
  • Asuinalueet Kuopio
Kaikki asuinalueet

KotienKoti (Home Of Homes Oy) tarjoaa digitaalisia työkaluja asumisen ja asuntokauppojen avuksi.

Kotienkoti.fi -verkkosivusto on Home Of Homes Oy:n hallinnoima ja sisältää erilaisia työkaluja, työnkulkuja ja aineistoa. Home Of Homes Oy ei tarjoa välitys-, rahoitus- tai lakipalveluita. Verkkosivuilla olevien työkalujen tuottamat arviot tai muut tiedot ovat suuntaa-antavia eivätkä korvaa ammattilaisen arviota. Home Of Homes Oy ei vastaa palvelun tietoihin perustuvista päätöksistä.

Palvelun sisältö, tietokannat ja menetelmät on suojattu tekijänoikeudella ja muilla immateriaalioikeuksilla. Säännöllinen, järjestelmällinen tai jatkuva tietojen kerääminen, tallentaminen, indeksointi, jakelu tai muu tietojen kokoaminen ei ole sallittua ilman Home Of Homes Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

Kieli / Language

Alue / Region

© 2016-2026 Home Of Homes Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.