Asunto-osake: myyjän vastuu
Mitä asunto-osakkeen myyjän vastuu kattaa? Opas tiedonantoon, taloyhtiön tietoihin, virheisiin, reklamaatioon ja siihen, miten dokumentoit kaupan huolellisesti.
Asunto-osakkeen myyjä vastaa siitä, että käytetty asunto vastaa sovittua ja että ostajalle annetut, kauppaan vaikuttavat tiedot ovat oikeita. Vastuu voi syntyä myös merkittävästä piilevästä virheestä, jota myyjä ei tuntenut. Ostajan on ilmoitettava virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa ja lähtökohtaisesti viimeistään kahden vuoden kuluessa hallinnan luovutuksesta. Kahden vuoden raja ei ole myyjälle yleinen takuu siitä, ettei vaatimuksia enää voisi tulla: laissa on poikkeuksia.
Tässä oppaassa tarkastelemme yksityishenkilön tekemää käytetyn asunto-osakkeen kauppaa. Uuden asunnon kaupassa sovelletaan osin eri säännöksiä. Myyjän kannattaa erottaa jo alussa kolme asiaa: mitä asunnosta on luvattu, mitä siitä on kerrottu ja mitä ostaja on voinut havaita ennen kauppaa. Näiden pohjalta arvioidaan myös sitä, onko myöhemmin havaittu puute asuntokauppalain tarkoittama virhe.
Mitä asunto-osakkeen myyjä oikeastaan myy?
Asunto-osakekaupassa kaupan kohteena ovat osakkeet, jotka tuottavat hallintaoikeuden yhtiöjärjestyksessä yksilöityyn huoneistoon. Taloyhtiö omistaa tavallisesti rakennuksen ja sen kiinteistön tai hallitsee tonttia sopimuksen perusteella. Tämän vuoksi kaupan arviointi ulottuu huoneiston pintojen lisäksi yhtiön talouteen, kunnossapitoon ja osakkeisiin liittyviin oikeuksiin. Ostajan kannalta vastikkeet ja tiedossa olevat korjaushankkeet voivat olla yhtä olennaisia kuin huoneiston näkyvä kunto.
Käytetyn asunto-osakkeen virheistä säädetään asuntokauppalain 6 luvussa. Kiinteistökaupan virheisiin sovelletaan maakaarta, joten sen viiden vuoden ilmoituksen takarajaa ei voi käyttää asunto-osakkeeseen. Myös taloyhtiön ja osakkaan välinen kunnossapitovastuu on eri kysymys kuin myyjän vastuu ostajaa kohtaan. Yhtiö voi vastata rakenteen korjaamisesta, vaikka ostajalle olisi samalla annettu kaupan kannalta virheellinen tieto rakenteen kunnosta.
Käytännössä ensimmäinen tehtäväsi myyjänä on tunnistaa, mitä osakkeita myyt ja mitä tiloja ne oikeuttavat hallitsemaan. Tarkista yhtiöjärjestyksestä huoneiston ja mahdollisen autopaikan osakeryhmät sekä mahdolliset erityiset määräykset. Jos kaupan mukana on erillisiä osakkeita, kirjaa ne kauppakirjaan selvästi. Ostajan tulee voida verrata kauppakirjan kohdetta hänelle esitettyihin yhtiön asiakirjoihin.
Mistä myyjän virhevastuu syntyy?
Asuntokauppalain mukaan käytetyssä asunnossa voi olla virhe, jos se poikkeaa sovitusta, ei vastaa ennen kauppaa annettuja tietoja tai myyjä on jättänyt kertomatta erityisestä seikasta, josta hänen voidaan olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti odotti saavansa tiedon. Tiedon tai laiminlyönnin on pitänyt voida vaikuttaa kauppaan. Myös asunnon merkittävä poikkeama ostajan perustellusti odottamasta tasosta voi olla virhe ilman, että kumpikaan osapuoli tiesi viasta.
Virhearvio ei lähde siitä, että käytetty asunto olisi uudenveroinen. Huomioon otetaan muun muassa asunnon ikä, hinta, annetut tiedot ja ennen kauppaa havaittavissa ollut kunto. Jos kylpyhuoneen kulumisesta on kerrottu selvästi, ostajan odotukset ovat erilaiset kuin silloin, kun huoneen on nimenomaisesti kerrottu olevan virheetön. Pelkkä vanha ikä ei silti poista myyjän vastuuta virheellisestä tiedosta tai salaisen virheen merkittävyydestä.
Virhevastuun arvioinnissa erotetaan laatuvirhe, taloudellinen virhe ja oikeudellinen virhe. Laatuvirhe liittyy asunnon ominaisuuksiin ja annettuihin tietoihin. Taloudellinen virhe voi liittyä esimerkiksi virheelliseen tietoon yhtiövastikkeesta tai osakkeille kuuluvasta lainaosuudesta. Oikeudellinen virhe liittyy sivullisen omistus-, pantti- tai muuhun oikeuteen kaupan kohteessa. Sama käytännön ongelma voi vaatia useamman säännöksen arviointia, joten pelkkä arkikielinen nimitys ei ratkaise vaatimusta.
Mitä tietoja myyjän kannattaa selvittää ja kertoa?
Kerro ostajalle tiedossasi olevista vioista ja konkreettisista epäilyistä, jotka voivat vaikuttaa ostopäätökseen. Kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjeen mukaan myyjän tiedonantovelvollisuus ei rajoitu varmoihin diagnooseihin. Jos olet havainnut toistuvaa kosteutta, viemärihajua tai muuta poikkeavaa, kuvaa havainto sellaisenaan. Älä kirjoita, että kyseessä on todettu vaurio, jos tiedossasi on vain oire; älä myöskään esitä oiretta poistuneena ilman selvitystä.
Erota asiakirjoissa ja keskusteluissa oma havainto, yhtiöltä saatu tieto ja asiantuntijan johtopäätös. Esimerkiksi huoneistossa tehty korjaus ei yksin osoita, että kaikki aiemman ongelman syyt olisi poistettu. Kerro, mitä työssä tehtiin ja mitä asiakirjoja siitä on. Jos sinulla ei ole varmuutta korjauksen laajuudesta, sano se avoimesti. Täsmällinen tiedonanto auttaa ostajaa arvioimaan, tarvitseeko asiaa tutkia ennen tarjousta.
Tarkista myös tiedot taloyhtiöstä. Ajantasainen isännöitsijäntodistus, yhtiöjärjestys, tilinpäätös, talousarvio ja yhtiön korjaustarpeita koskevat asiakirjat muodostavat yhdessä kuvan tulevista velvoitteista. Hallituksen kunnossapitotarveselvitys ja mahdollinen pitkän tähtäimen suunnitelma eli PTS ovat eri asiakirjoja; niitä ei voi kuvata samana asiakirjana. Kerro erikseen tehdyistä päätöksistä ja vasta valmisteltavista hankkeista. Kustannusarvio ei ole sama asia kuin päätetty maksu.
Myyjä voi joutua vastuuseen myös välittäjän antamista tiedoista ja isännöitsijäntodistuksessa olevasta virheestä. Siksi välittäjälle kannattaa antaa omat huomiot kirjallisesti ja tarkistaa myynti-ilmoitus ennen julkaisua. Jos huomaat asiakirjoissa ristiriidan, selvitä se yhtiöltä ja oikaise ostajalle annettu tieto. Välittäjän tai isännöitsijän mukanaolo ei itsessään siirrä asuntokauppalain mukaista myyjän virhevastuuta pois sinulta.
Kun kerrot ostajalle jonkin rajoituksen tai keskeneräisen selvityksen, varmista, että tieto näkyy kirjallisesti ennen sitovaa päätöstä. Jälkikäteen syntyvä muistikuva siitä, mitä näytöllä sanottiin, on vaikeampi todentaa kuin päivätty viesti tai kauppakirjan liite. Myyjän tiedonantovelvollisuutta käsittelevä opas auttaa erittelemään, mitä havaintoja kannattaa kirjata.
Tee ennen myynti-ilmoituksen hyväksymistä oma vertailu asiakirjojen ja ilmoitustekstin välillä. Jos isännöitsijäntodistuksessa on tietty vastike tai lainaosuus, tarkista että ilmoituksessa käytetään samaa ajantasaista tietoa ja että mahdollinen myöhempi muutos kerrotaan ostajalle. Jos yhtiössä vasta selvitetään korjausta, kuvaa selvitysvaihe ja tiedossa oleva päätöksenteko ilman arviota lopullisesta maksusta. KKV:n mukaan myyjä voi vastata myös välittäjän antamasta tiedosta, joten ilmoituksen tarkistaminen kuuluu omaan riskienhallintaasi. Merkitse talteen, minkä asiakirjversion perusteella kukin tieto annettiin ja milloin ostaja sai mahdollisen täsmennyksen.
Taloyhtiön kunnossapito ja kaupan vastuu ovat eri asioita
Asunto-osakeyhtiölain lähtökohtana on, että yhtiö vastaa rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä, osakas puolestaan huoneiston sisäosista. Yhtiöjärjestys voi muuttaa vastuunjakoa. Myös osakkaan tekemän muutostyön toteutus ja yhtiön mahdollisesti ottama vastuu on arvioitava erikseen. Pelkkä yleinen taulukko siitä, mikä on yhtiön ja mikä osakkaan vastuulla, voi johtaa harhaan yksittäisessä talossa.
Myyjän ja ostajan välinen kauppa arvioidaan silti asuntokauppalain perusteella. Jos taloyhtiön korjausvastuulle kuuluva vika johtaa ostajalle odottamattoman suureen taloudelliseen velvoitteeseen, kyseeseen voi tulla taloudellinen virhe. Jos myyjä antoi virheellisen tiedon taloyhtiön tutkimuksen tuloksesta, arvioitavaksi voi tulla tiedonantovirhe. Kummassakaan tilanteessa ei riitä päätelmä, että yhtiö korjaa rakenteen ja siksi myyjä ei voi olla vastuussa.
Pyydä yhtiöltä selvitys epäselvästä vastuunjaosta ennen kuin kuvaat sen ostajalle varmana. Jos yhtiöjärjestyksessä on poikkeus, yksilöi se ostajalle. Erityisesti märkätilojen remontit, osakkaan muutostyöt ja mahdolliset yhtiön aiemmat korjaukset voivat synnyttää asiakirjoihin useita eri ajankohtia ja vastuutahoja. Hyvä dokumentointi kertoo, mitä asiasta todella tiedettiin kaupantekohetkellä.
Miten piilevä virhe eroaa tiedonantovirheestä?
Salainen eli piilevä virhe tarkoittaa tässä yhteydessä asunnon ominaisuutta, josta myyjä ei tiennyt ja jota ostaja ei havainnut ennen kauppaa. Ostaja voi vaatia hinnanalennusta, jos asunto on tämän vuoksi merkittävästi huonompi kuin hänellä oli perusteltua aihetta edellyttää. Arviointi on tapauskohtaista: havaittu puute ei muutu korvattavaksi vain siksi, että se löytyi rakenteen sisältä. Myös asunnon muut ominaisuudet ja sovittu hinta vaikuttavat odotustasoon.
Jos myyjä tiesi viasta tai hänellä oli konkreettinen epäily mutta tieto jäi kertomatta, asiaa ei voi käsitellä pelkkänä salaisena virheenä. Tiedonantovirheessä keskeistä on, mitä myyjä tiesi, mitä ostajalle kerrottiin ja olisiko tieto voinut vaikuttaa kauppaan. Korjausraportit, yhtiölle tehdyt ilmoitukset ja ennen kauppaa lähetetyt viestit voivat olla tämän arvioinnissa tärkeitä. Siksi myyjän kannattaa kerätä samaan kansioon sekä ongelmaa että sen selvittämistä koskevat asiakirjat.
Pelkkä salainen virhe ei itsessään synnytä vahingonkorvausvastuuta. Hinnanalennuksen ja vahingonkorvauksen edellytykset ovat eri asioita; jälkimmäinen liittyy muun muassa huolimattomuuteen ja virheen lajiin. Myös kaupan purulle on korkea kynnys: virheen on aiheutettava ostajalle olennaista haittaa, eikä muuta seuraamusta voida katsoa kohtuulliseksi. Älä siis päättele vaatimuksen suuruutta suoraan korjauslaskusta tai käytä yhtä seuraamusta kaikkien virheiden automaattisena ratkaisuna.
Mitä ostajan ennakkotarkastus merkitsee myyjälle?
Ostajan on tarkastettava asunto ennen kauppaa. Hän ei yleensä voi vedota seikkaan, joka olisi pitänyt havaita tavanomaisessa ennakkotarkastuksessa. Ostajalta ei silti yleensä edellytetä rakenteita rikkovia tutkimuksia ilman erityistä syytä. Myyjä ei voi käyttää ostajan tarkastusvelvollisuutta perusteena sille, että hän jättäisi omat tiedossaan olevat viat tai epäilyt kertomatta.
Jos kuntotarkastuksessa tai muussa selvityksessä havaitaan riskikohta, katso tarkasti, mitä raportti sanoo. Havainto, epäily ja todettu vaurio ovat eri vahvuisia tietoja. Lisätutkimussuositus voi vaikuttaa ostajan tarkastusvelvollisuuteen, mutta sen vaikutus ratkaistaan olosuhteiden perusteella. Kuntotarkastuksen sisältöä käsittelevä artikkeli auttaa lukemaan raportin rajauksia ennen kuin tiivistät niitä ostajalle.
Jos myöhemmin tulee reklamaatio, älä oleta tarkastusraportin yksin vapauttavan vastuusta. Selvitä, oliko sama virhe havaittavissa tai selvitetty, mitä ostajalle annettiin ja mitä raportissa mahdollisesti jätettiin tutkimatta. Raportin tekeminen on tapa dokumentoida havaintoja, ei vakuutus kaikkia myöhemmin ilmeneviä virheitä vastaan.
Ostajan ennakkotarkastusta ja myyjän tiedonantoa kannattaa arvioida rinnakkain, jos myöhemmin kiistellään samasta havainnosta. KKV:n mukaan ostaja ei yleensä voi vedota seikkaan, joka hänen olisi tullut huomata tavanomaisessa tarkastuksessa. Toisaalta ostajan ei ilman erityistä syytä tarvitse tarkistaa myyjän antamien tietojen paikkansapitävyyttä. Jos olet esimerkiksi esittänyt tarkastamattoman arvion varmana, pelkkä mahdollisuus nähdä huoneisto ei ratkaise tiedon oikeellisuutta. Kirjaa siksi ostajalle annetut täsmennykset selvästi ja anna hänelle tilaisuus tutustua niiden taustalla oleviin asiakirjoihin ennen päätöstä.
Voiko myyjä rajoittaa vastuutaan kauppakirjassa?
Kun käytetyn asunnon myyjänä on muu kuin elinkeinonharjoittaja, ostajan oikeuksia virheen perusteella voidaan rajoittaa kirjallisella sopimuksella vain sopimuksessa yksilöityjen seikkojen osalta. Yleinen ilmaus, jonka mukaan asunto myydään siinä kunnossa kuin se on, ei yleensä yksilöi ostajalle jäävää riskiä riittävästi. Vastuunrajoitus ei myöskään korvaa oikeaa ja ymmärrettävää tiedonantoa.
Jos haluat sopia ostajan kanssa tietystä riskistä, kirjaa selvästi havainto, mahdollinen selvityksen puute ja se, mitä seuraamuksia juuri tämän seikan osalta rajoitetaan. Tällainen ehto on arvioitava tapauskohtaisesti. Laajaa tai epäselvää rajoituslauseketta ei kannata kopioida valmiista mallista sen vuoksi, että kohde on vanha. Merkittävässä riskissä on perusteltua pyytää kauppakirjan laatimiseen oikeudellista asiantuntija-apua.
Kauppakirjaan kannattaa joka tapauksessa kirjata ostajalle annetut merkittävät tiedot ja luettelo liitteistä. Näin asunnon kuvauksesta, sovituista ehdoista ja ostajan nähtävillä olleista asiakirjoista jää yhteinen versio. Huolehdi, että viimeisin myynti-ilmoitus ja kauppakirja eivät anna keskenään ristiriitaista kuvaa huoneiston pinta-alasta, korjaushistoriasta tai maksuvastuista.
Kuinka pitkään virheestä voi ilmoittaa?
Ostajan on ilmoitettava virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksista myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt havaita se. Käytetyn asunto-osakkeen kaupassa ilmoituksen takaraja on lähtökohtaisesti kaksi vuotta siitä, kun asunnon hallinta luovutettiin ostajalle. Jos asunto oli jo kauppaa tehtäessä ostajan hallinnassa, määräaika lasketaan kaupanteosta. Kohtuullisen ajan vaatimus toimii myös kahden vuoden jakson sisällä.
Asuntokauppalain poikkeukset ovat olennaisia. Ostaja voi vedota virheeseen kahden vuoden jälkeenkin, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Kahden vuoden rajoitus ei koske samalla tavalla elinkeinonharjoittajamyyjää. Siksi määräajan kuvaaminen myyjän vastuun automaattiseksi päättymispäiväksi olisi virheellistä, eikä asiakirjoja kannata hävittää heti sen umpeuduttua.
Reklamaation tulee olla riittävän yksilöity, jotta voit arvioida väitetyn virheen ja ostajan vaatimuksen. Tarkka euromäärä voi täsmentyä tutkimusten jälkeen, mutta virheestä ja vaatimuksen lajista on ilmoitettava ajoissa. Reklamaatio osoitetaan myyjälle, ei vain välittäjälle tai isännöitsijälle. Jos ostaja ottaa ensin yhteyttä johonkin toiseen tahoon, pyydä häntä toimittamaan selvitys suoraan sinulle ja vastaa kirjallisesti.
Kun saat ilmoituksen, erota heti ostajan kuvaama havainto hänen esittämästään oikeudellisesta johtopäätöksestä. KKV:n mukaan reklamaation tulee antaa myyjälle mahdollisuus arvioida väitettyä virhettä ja vaatimusta. Pyydä tarvittaessa täsmennystä siitä, missä puute on havaittu, milloin se tuli ilmi ja mitä tutkimuksia on tehty. Säilytä samalla alkuperäinen ilmoitus: myöhempi täydennys ei poista sen merkitystä, mitä ostaja ilmoitti ensimmäisessä yhteydenotossaan.
Miten toimit, jos ostaja reklamoi?
Kuittaa reklamaatio vastaanotetuksi ja pyydä nähtäväksi havainnot, kuvat, tutkimusraportit ja vaatimuksen perusteet. Vertaile niitä kauppakirjaan, ostajalle annettuihin asiakirjoihin ja omiin ennen kauppaa tekemiisi ilmoituksiin. Älä hyväksy tai kiistä vastuuta pelkän ensimmäisen viestin perusteella. Tarkista myös, milloin ostaja kertoo havainneensa ongelman ja milloin hallinta luovutettiin.
Pyydä mahdollisuus tutustua väitettyyn virheeseen ennen kuin korjaukset muuttavat kohdetta. Kiireellisiä vahingon rajoittamistoimia ei tietenkään kannata lykätä selvittelyn vuoksi, mutta niiden lähtötilanne on hyvä dokumentoida. Jos taloyhtiön vastuulle mahdollisesti kuuluva rakenne on kyseessä, ilmoita havainnosta myös yhtiölle. Yhtiön korjausvastuun selvittäminen ja ostajan myyjään kohdistama vaatimus etenevät kuitenkin eri oikeudellisilla perusteilla.
Hinnanalennus ei ole automaattisesti sama kuin korjauksen koko hinta. Korjaus voi parantaa vanhaa rakennetta, ja yhtiön maksama osuus voi muuttaa ostajan todellista taloudellista menetystä. Jos neuvottelu ei johda ratkaisuun, kuluttajariitalautakunta voi käsitellä myös yksityishenkilöiden välisiä asuntokauppariitoja. Sen ratkaisut ovat suosituksia. Suuressa tai oikeudellisesti epäselvässä riidassa ammattilaisen arvio auttaa yksilöimään, mitä näyttöä ja vaatimuksia asia edellyttää.
Käytännön muistilista ennen myyntiä
Kerää huoneistoa koskevat omat remontti- ja huoltoasiakirjasi sekä taloyhtiön ajantasaiset asiakirjat. Merkitse itsellesi, mitkä tiedot ovat omia havaintoja, mitkä yhtiön kertomia ja mitkä asiantuntijan tutkimukseen perustuvia. Näin et vahingossa muuta epävarmaa havaintoa varmaksi kuntotiedoksi. Jos jokin olennainen tieto puuttuu, pyydä täsmennys ennen ilmoituksen tai kauppakirjan viimeistelyä.
Käy myynti-ilmoitus ja kauppakirjaluonnos läpi samoja asiakirjoja vasten. Tarkista erityisesti huoneiston pinta-ala, osakeryhmä, vastikkeet, lainaosuus, päätetyt korjaukset ja hallinnan siirtyminen. Kirjaa tiedossa olevat poikkeamat ja ostajalle annetut selvitykset tavalla, jonka molemmat osapuolet voivat myöhemmin todentaa. Taloyhtiön asiakirjoihin kannattaa tutustua myös myyjän näkökulmasta, sillä juuri niihin ostaja perustaa suuren osan päätöksestään.
Säilytä kauppakirja liitteineen, viestit, raportit ja ostajalle annetut asiakirjaversiot. Kun myöhemmin arvioidaan väitettyä virhettä, kysymys on usein siitä, mitä ostaja tiesi ennen kauppaa ja mitä myyjä tuolloin tiesi. Siisti asiakirjaketju auttaa molempia osapuolia selvittämään tämän ilman, että keskustelu jää muistikuvien varaan.
Yhteenveto
Asunto-osakkeen myyjän vastuu rakentuu sovitun kaupan sisällöstä, annetuista ja antamatta jätetyistä tiedoista sekä asunnon todellisesta kunnosta. Taloyhtiön kunnossapitovastuu ei yksin ratkaise, onko myyjän ja ostajan välisessä kaupassa virhe. Ostajan on reklamoitava myyjälle kohtuullisessa ajassa; kahden vuoden takarajaan kuuluu laissa säädettyjä poikkeuksia. Myyjää auttaa käytännössä täsmällinen, ajoissa annettu ja dokumentoitu tieto sekä selkeä kauppakirja.
Usein kysytyt kysymykset
Päättyykö asunto-osakkeen myyjän vastuu kahden vuoden kuluttua?
Kaksi vuotta on käytetyn asunto-osakkeen virheilmoituksen lähtökohtainen takaraja hallinnan luovutuksesta, ei yleinen vastuun päättymistakuu. Ostajan on lisäksi ilmoitettava virheestä kohtuullisessa ajassa sen havaitsemisesta. Myyjän törkeä huolimattomuus tai kunnianvastainen ja arvoton menettely sekä elinkeinonharjoittajamyynti voivat vaikuttaa takarajaan.
Onko myyjän kerrottava epäilemästään viasta, jota ei ole tutkittu?
Kerro konkreettisesta epäilystä ostajalle ja kuvaa, mitä olet havainnut sekä mitä asiasta on selvitetty. KKV:n mukaan tiedonantovelvollisuus koskee myös konkreettisia epäilyjä. Älä esitä tutkimatonta asiaa todettuna vauriona tai anna ymmärtää, että se olisi suljettu pois.
Vastaako myyjä taloyhtiön rakenteessa olevasta viasta?
Taloyhtiö vastaa lähtökohtaisesti rakenteiden kunnossapidosta, mutta kaupan virhevastuu arvioidaan erikseen. Myyjä voi vastata virheellisestä tiedosta, ja odottamaton yhtiön vastuulla oleva vika voi tietyissä oloissa muodostaa taloudellisen virheen. Ratkaisu riippuu annetuista tiedoista, vian vaikutuksesta ja kaupan olosuhteista.
Saako piilevästä virheestä vahingonkorvausta?
Pelkkä salainen virhe ei sellaisenaan oikeuta vahingonkorvaukseen. Jos asunto on merkittävästi odotettua huonompi, hinnanalennus voi tulla kyseeseen, vaikka myyjä ei tiennyt viasta. Mahdollinen vahingonkorvaus arvioidaan erikseen virheen laadun ja myyjän menettelyn perusteella.
Voiko kauppakirjaan kirjoittaa, ettei myyjä vastaa mistään?
Yleinen vastuuvapaus ei yleensä täytä käytetyn asunnon kauppaan sovellettavaa yksilöintivaatimusta. Yksityishenkilön myydessä ostajan oikeuksia voidaan rajoittaa kirjallisesti vain sopimuksessa yksilöityjen seikkojen osalta. Riskin kuvaus ja sopimusehto kannattaa tarkistuttaa asiantuntijalla, jos sen vaikutus on merkittävä.
Lähteet
- Asuntokauppalaki 843/1994, erityisesti käytetyn asunnon kauppaa koskeva 6 luku (Finlex).
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, kunnossapitovastuu (Finlex).
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Käytetyn asunnon virhe sekä Käytetyn asunnon ostaminen.
- Kuluttajariitalautakunta: Käytetyn asunnon kauppa.
