KotienKoti Logo
KotienKotiJokaisen kodin digitaalinen koti
EtusivuBlogiOstaminenKuka vastaa asunnon virheestä? Vastuunjako selitettynä
Ostaminen12 min lukuaikaKotienKoti

Kuka vastaa asunnon virheestä? Vastuunjako selitettynä

Kuka vastaa asunnon virheestä? Erota myyjän kauppavastuu, ostajan selonotto, taloyhtiön kunnossapito ja tarkastajan tai välittäjän oma vastuu.

Kuka vastaa asunnon virheestä? Vastuunjako selitettynä
Julkaistu 7. elokuuta 2026• Päivitetty 1. marraskuuta 2026

Kuka vastaa asunnon virheestä, kun kaupanteon jälkeen paljastuu kosteusvaurio, väärä pinta-alatieto tai odottamaton korjaustarve? Yhtä yleispätevää vastausta ei ole. Myyjän vastuu kaupan kohteesta, ostajan ennakkotarkastus, taloyhtiön kunnossapitovastuu sekä välittäjän tai kuntotarkastajan oma palveluvastuu ovat eri kysymyksiä. Sama vaurio voi käynnistää useamman selvityksen yhtä aikaa, mutta se ei tarkoita, että kaikki osapuolet maksaisivat saman laskun. Oikea järjestys on tunnistaa kaupan laji, selvittää vian syy ja verrata löydöstä niihin tietoihin, joiden perusteella kauppa tehtiin.

Aloita kaupan lajista, älä vaurion nimestä

Asunto-osakkeen kaupassa ostetaan osakkeet, jotka tuottavat oikeuden hallita huoneistoa asunto-osakeyhtiössä. Käytetyn asunnon kauppaan sovelletaan asuntokauppalakia. Omakotitalo omalla tontilla myydään tavallisesti kiinteistönä, jolloin keskeinen laki on maakaari. Vuokratontilla olevan rakennuksen tai uudisasunnon tilanne voi vaatia erilaisen arviointikehyksen. Siksi pelkkä ilmaus ”asuntokaupan virhe” ei kerro vielä, mikä sääntö ja määräaika soveltuu.

Kaupan laji ratkaisee myös sen, kuka ylläpitää rakennusta. Asunto-osakeyhtiössä yhtiön ja osakkaan kunnossapitovastuu määräytyy asunto-osakeyhtiölain ja mahdollisen yhtiöjärjestyksen mukaan. Kiinteistön ostaja vastaa omistajana kiinteistönsä ylläpidosta kaupanteon jälkeen, vaikka hänellä voisi olla erillinen virheeseen perustuva vaatimus myyjää vastaan. Kunnossapitovelvollisuus ja kauppahinnan oikeellisuutta koskeva virhevastuu eivät siis ole sama asia.

Ensimmäinen käytännön kysymys on, oliko ongelma olemassa kaupan kannalta ratkaisevana ajankohtana vai syntyikö se vasta myöhemmin. Seuraavaksi kysytään, mitä myyjä kertoi, mitä ostaja havaitsi tai olisi pitänyt havaita, mitä asiakirjoissa sanottiin ja mikä olisi ollut perusteltu odotus kohteen iän, hinnan ja muiden olosuhteiden perusteella. Näistä syntyy vastuunjako, ei siitä, kuka löytää vaurion ensimmäisenä.

Myyjä vastaa kaupan kohdetta koskevista olennaisista virheistä

Myyjän vastuuta voi syntyä, jos asunnosta on annettu väärä tai harhaanjohtava tieto, olennainen tiedossa ollut seikka on jätetty kertomatta tai kohde poikkeaa sovitusta. Virhe voi koskea laatua, oikeudellista asemaa tai taloudellisia velvoitteita. Käytetyn asunto-osakkeen kohdalla myös yhtiöön ja asumiskustannuksiin liittyvä väärä tieto voi olla olennainen. Kiinteistön kohdalla rakennuksen kunto, pinta-ala, käyttömahdollisuudet ja viranomaispäätökset voivat vaikuttaa kauppaan.

Myyjän ei tarvitse olla tiennyt jokaisesta vauriosta, jotta virhevastuu olisi mahdollinen. Lainsäädännössä on myös salaisen virheen tilanteita: kohde voi olla laadultaan merkittävästi huonompi kuin ostaja on olosuhteet huomioon ottaen voinut perustellusti odottaa. Kynnys ei kuitenkaan ylity vain siksi, että vanha rakennus vaatii korjausta. Ostajan on voitava näyttää poikkeama, sen merkitys ja yhteys kaupantekohetken tilanteeseen. Tavanomainen kuluminen tai ennakoitu korjaus ei muutu salaiseksi virheeksi pelkän korkean laskun vuoksi.

Myyjä vastaa lähtökohtaisesti myös välittäjän ostajalle antamista kaupan kohdetta koskevista tiedoista käytetyn asunto-osakkeen kaupassa. Ostajan hinnanalennus- tai purkuvaatimus kohdistetaan siksi myyjään, vaikka väärä luku olisi tullut ilmoitukseen välittäjän kautta. Myyjä voi erikseen selvittää, onko välitysliike rikkonut omaa toimeksiantoaan. Välittäjän oma vastuu ei automaattisesti vapauta myyjää, eikä myyjän vastuu automaattisesti osoita välittäjän laiminlyöntiä.

Virheen seuraamus riippuu virhetyypistä ja vakavuudesta. Hinnanalennus on eri asia kuin korjauslaskun automaattinen täysi korvaaminen: korjaus voi samalla uusia käyttöikänsä lopussa olevan rakenteen ja parantaa kohdetta. Vahingonkorvauksen edellytykset on arvioitava erikseen; salainen virhe ei yksin tarkoita, että kaikki välilliset kulut korvataan. Kaupan purku edellyttää olennaista virhettä eikä ole tavanomainen ratkaisu jokaiseen vaurioon. Myyjän virhevastuun perusteita käsitellään erillisessä oppaassa tarkemmin.

Ostajan selonotto rajaa sitä, mihin voi vedota

Ostajan pitää tutustua kohteeseen ennen kauppaa tavanomaisella huolellisuudella. Asunto-osakkeessa tämä koskee huoneiston lisäksi saatavilla olevia yhtiöasiakirjoja, kuten isännöitsijäntodistusta ja kunnossapitotietoja. Kiinteistössä ostajan tarkastus ulottuu rakennukseen, tonttiin ja saatavilla oleviin oikeudellisiin tietoihin. Ostaja ei yleensä voi vedota seikkaan, joka olisi pitänyt havaita tavanomaisessa ennakkotarkastuksessa.

Selonotto ei kuitenkaan merkitse rakenteiden avaamista ilman erityistä syytä. Jos näkyvä kosteusjälki, poikkeava haju tai kuntotarkastusraportin riskimerkintä antaa aihetta epäilyyn, ostajan täytyy arvioida lisätutkimuksen tarve ennen kauppaa. Pelkkä raportin tilaaminen ei täytä velvollisuutta, jos ostaja sivuuttaa sen lisätutkimussuositukset. Toisaalta myyjän antama virheellinen tai puutteellinen tieto voi vaikuttaa siihen, mitä ostajalta on perusteltua edellyttää.

Ostaja kantaa myös normaalin omistamiseen liittyvän riskin. Käytetty asunto ei ole uusi, ja ikääntyvän rakennuksen osia pitää huoltaa tai uusia. Jos ostajalle on kerrottu puutteesta riittävän täsmällisesti ja se on huomioitu hinnassa, samaa seikkaa on vaikea esittää myöhemmin yllätyksenä. Kauppakirjan yleinen ”myydään siinä kunnossa kuin on” -lause ei silti yksin pyyhi pois lakisääteistä vastuuta. Arvio ratkaistaan tiedon täsmällisyyden ja vaikutuksen perusteella.

Taloyhtiö korjaa vastuulleen kuuluvat rakenteet, mutta ei ole kaupan myyjä

Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiö vastaa pääsääntöisesti muun muassa rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä, osakas huoneiston sisäosista. Laki sisältää yksityiskohtia ja yhtiöjärjestys voi poiketa pääsäännöstä. Siksi esimerkiksi kylpyhuoneen vauriota ei voi ratkaista lauseella ”märkätila kuuluu aina taloyhtiölle” tai ”osakas maksoi remontin, joten hän maksaa kaiken”. Vaurion syy, aiempi muutostyö, yhtiön hyväksymä taso ja yhtiöjärjestys on tarkistettava.

Yhtiön kunnossapitovastuu kertoo, kuka järjestää ja maksaa korjauksen yhtiön sekä osakkaan välisessä suhteessa. Se ei yksin ratkaise, oliko ostetussa osakkeessa kaupan hetkellä asuntokauppalain mukainen virhe. Ostaja voi joutua maksamaan vastikkeiden kautta osansa yhtiön korjauksesta ja samalla arvioida, olisiko tuleva korjaustarve pitänyt kertoa ennen kauppaa. Jos myyjä antoi väärän tiedon putkiremontista, mahdollinen kauppavaatimus kohdistuu myyjään, vaikka yhtiö johtaa putkien uusimista.

Ilmoita vesivuodosta ja rakenteita uhkaavasta vahingosta viipymättä yhtiölle tai isännöitsijälle, jotta vaurio ei laajene. Kauppaan liittyvä reklamaatio tehdään erikseen myyjälle. Näiden ilmoitusten sekoittaminen on yleinen käytännön virhe: yhtiölle tehty vahinkoilmoitus ei välttämättä täytä ostajan velvollisuutta vedota virheeseen myyjää vastaan. Säilytä molempien yhteydenottojen päivämäärät ja sisältö.

Välittäjä ja kuntotarkastaja vastaavat omasta työstään

Välitysliikkeen tehtävänä on hankkia ja välittää kaupan kannalta olennaiset tiedot huolellisesti. Jos tiedoissa on ristiriita tai erityinen syy epäillä niiden oikeellisuutta, välittäjän pitää selvittää asiaa tarkemmin. Välittäjä voi joutua korvaamaan oman laiminlyöntinsä aiheuttaman vahingon, mutta hän ei ole myyjän sijasta yleinen takuunantaja asunnon teknisestä kunnosta. Ostajan hinnanalennus- tai purkuvaatimus kaupan virheestä kohdistetaan myyjään, välittäjän omaa mahdollista vahingonkorvausvastuuta arvioidaan erikseen.

Kuntotarkastaja puolestaan vastaa sovitun tarkastuksen ammattitaitoisesta ja huolellisesta suorittamisesta. Hän ei tavallisesti vastaa rakennuksen virheestä vain siksi, että vaurio löytyy tarkastuksen jälkeen. Virhe voi olla esimerkiksi se, että selvä riskimerkki jätettiin raportoimatta tai tarkastuksen rajoitukset esitettiin harhaanjohtavasti. Tilaajan ja tarkastajan välinen palvelusopimus sekä kuluttajansuojalaki ovat eri oikeussuhde kuin ostajan ja myyjän kauppa. Kuntotarkastajan vastuusta on oma tarkempi opas.

Jos sama tapahtuma koskee myyjää, välittäjää ja tarkastajaa, älä oleta, että vaatimusten määrä kerrotaan kolmella. Kukin vastaa vain omasta oikeudellisesta perusteestaan ja aiheutuneesta vahingosta. Ostajan pitää myös välttää kaksinkertaista korvausta samasta menetyksestä. Vastuun kohdentaminen voi vaatia rakennusteknisen lausunnon lisäksi asiakirjanäytön siitä, mitä kukin tiesi ja milloin.

Uudisasunnon vastuut eivät ole sama kuin käytetyn asunnon

Uuden asunto-osakkeen kaupassa myyjä on tavallisesti elinkeinonharjoittaja, ja asuntokauppalain uudisasuntoa koskevat säännökset eroavat käytetyn asunnon kaupasta. Ostajan pitää tarkastaa hallintaansa tuleva huoneisto ja ilmoittaa havaitsemistaan virheistä vuositarkastusmenettelyssä tai myöhemmin lain edellyttämässä ajassa. Yhtiön hallitus käsittelee yhtiön vastuulle kuuluvien yhteisten tilojen ja rakenteiden virheitä. Korjausoikeus, vakuudet ja ilmoitusmenettely on tarkistettava juuri kyseisen kaupan asiakirjoista ja laista.

Älä käytä käytetyn asunto-osakkeen kahden vuoden takarajaa uudisasunnon yleisenä takuuaikana. Myöskään usein mainittu ”kymmenen vuoden vastuu” ei ole yksinkertainen lupaus kaikkien vaurioiden korjaamisesta. Oikeudet riippuvat virheen laadusta, havaitsemisesta, vuositarkastuksesta, ilmoituksesta ja siitä, kuka on myyjä. Jos kyse on uudiskohteesta, suuntaa tarkistus uuden asunnon virhettä koskevaan ohjeeseen ennen kuin asetat vaatimuksen.

Reklamoi oikealle taholle oikeassa ajassa

Kun käytetyn asunto-osakkeen ostaja havaitsee mahdollisen virheen, reklamaatio vaatimuksineen tehdään myyjälle kohtuullisessa ajassa. Asuntokauppalaissa on lisäksi pääsääntöinen kahden vuoden takaraja hallinnan luovutuksesta; jos hallinta oli ostajalla jo kauppaa tehtäessä, ajankohta voi määräytyä kaupanteosta. Laissa on poikkeuksia muun muassa myyjän törkeän huolimattoman tai kunnianvastaisen menettelyn sekä elinkeinonharjoittajamyyjän tilanteisiin. Takaraja ei tarkoita, että ostaja voisi odottaa kaksi vuotta havaittuaan vian.

Kiinteistön laatuvirheestä ilmoitetaan myyjälle kohtuullisessa ajassa havainnosta tai siitä, kun virhe olisi pitänyt havaita. Maakaaressa on pääsääntöinen viiden vuoden takaraja hallinnan luovutuksesta ja erikseen arvioitavat poikkeukset. KKV neuvoo tekemään reklamaation mahdollisimman pian. Kumpaankaan kauppalajiin ei ole turvallista soveltaa yhtä mekaanista ”kuukauden sääntöä” kaikkiin tilanteisiin, sillä selvityksen tarve ja olosuhteet vaihtelevat.

Kerro reklamaatiossa, mikä on havaittu, milloin se ilmeni, mihin kaupantekohetken tietoon väite liittyy ja mitä seuraamusta vaadit. Rahamäärän voi täydentää, kun tutkimus ja korjausarvio valmistuvat, mutta pelkkä ilmoitus ”talossa on ongelma” ei välttämättä riitä. Lähetä ilmoitus todennettavasti ja säilytä viestit. Anna myyjälle mahdollisuus tutustua havaintoihin ennen laajoja korjauksia, ellei välitön vahingon torjunta vaadi toimintaa. Asuntokaupan riitatilanteiden opas auttaa jäsentämään seuraavat askeleet.

Näyttö ratkaisee enemmän kuin vastuutahon arvailu

Dokumentoi lähtötilanne ja vaurio ennen kuin rakenteita avataan tai uusitaan. Kuvat, aikaleimat, kaupanteon asiakirjat, ilmoitus, sähköpostit ja tarkastusraportit näyttävät, millainen tieto oli ostajan käytettävissä. Rakennusalan riippumaton lausunto voi auttaa erottamaan vaurion syyn, syntyajankohdan, korjaustarpeen ja normaalin käyttöiän päättymisen. Selvitä myös, mikä osa korjauksesta palauttaa aiemman tason ja mikä parantaa sitä.

Taloyhtiössä pyydä yhtiöjärjestys ja selvitys kunnossapitovastuun soveltamisesta juuri tähän rakenteeseen. Yhtiön korjauspäätös ja kustannusjako voivat vaikuttaa ostajan vahinkoon, mutta eivät yksin kerro, mitä myyjä tiesi ennen kauppaa. Kiinteistössä vertaa rakennuksen ikää, markkinointitietoja, kuntoraporttia ja ostajan havaintoja. Jos faktat jäävät epäselviksi, vaatimuksen määrästä väittely on ennenaikaista.

Korvauksen laskennassa on vältettävä kahta oikotietä. Ensimmäinen on olettaa, että laskun koko summa kuuluu myyjälle. Korjaus voi sisältää vanhan osan uusimista ja tasonparannusta. Toinen on olettaa, ettei vanhan talon vaurio koskaan voi olla virhe. Olennaisesti odotettua huonompi kunto tai virheellinen tieto voi synnyttää vastuun myös käytetyssä kohteessa. Arvio on aina suhteutettava kauppahintaan, ikään, annettuihin tietoihin ja näytettyyn vaikutukseen.

Käytännön esimerkit vastuunjaosta

Esimerkki: kylpyhuoneen vaurio asunto-osakkeessa

Ajatellaan, että ostaja huomaa kylpyhuoneessa kosteuden puoli vuotta kaupan jälkeen. Ensimmäinen tehtävä ei ole päättää, että ”myyjä maksaa”, vaan estää lisävahinko ja ilmoittaa havainnosta yhtiölle. Yhtiö selvittää rakenteen ja oman kunnossapitovastuunsa. Ostaja säilyttää valokuvat, isännöitsijäntodistuksen, kauppakirjan, ilmoituksen ja ennen kauppaa saadut remonttitiedot. Jos syy liittyy yhtiön vastuulla olevaan rakenteeseen, yhtiö voi joutua järjestämään korjauksen, mutta kaupan taloudellista tasapainoa arvioidaan erikseen.

Jos myyjä oli ennen kauppaa kertonut kylpyhuoneen olevan juuri uusittu, selvitä mitä työstä todella tehtiin ja oliko se hyväksytty. Virheellinen tieto voi vaikuttaa ostajan kauppavaatimukseen. Jos taas ostaja oli saanut ennen kauppaa raportin, jossa todettiin merkittävä riski ja suositeltiin lisätutkimusta, selvitä miksi tutkimusta ei tehty. Sama vaurio voi siten johtaa eri lopputulokseen riippuen tietojen laadusta ja ostajan päätöksestä. Korjausvastuun osoittaminen yhtiölle ei vielä ratkaise hinnanalennuksen määrää, koska ostajan menetykseen vaikuttavat myös yhtiön korjaustoimet ja osakkaalle jäävät kustannukset.

Esimerkki: omakotitalon alapohjan vaurio

Toisessa tilanteessa omakotitalon alapohjasta löytyy vaurio kaupan jälkeen. Ensin tarvitaan tekninen selvitys vaurion laajuudesta, syystä ja todennäköisestä syntyajasta. Ostajan kannattaa ilmoittaa havainnosta myyjälle nopeasti, vaikka kaikkia korjauskuluja ei vielä tiedetä. Myyjälle tulee antaa mahdollisuus tutustua vaurioon ennen kuin rakenne peitetään tai korjataan pysyvästi. Välttämättömät vahingon rajoittamistoimet tehdään kuitenkin ajoissa.

Vastuuarviossa verrataan talon ikää ja hintaa, myyjän tietoja, ostajan tarkastusta sekä mahdollista kuntoraporttia. Jos raportti tunnisti alapohjan riskin ja suositteli avausta, ostajan päätös jatkaa tutkimatta on merkityksellinen. Jos myyjä sen sijaan tiesi aiemmasta vesivahingosta mutta kielsi sen ostajan kysyessä, arvio on toinen. Vanhankaan talon ostaja ei automaattisesti hyväksy olennaisesti ilmoitettua huonompaa kuntoa, mutta pelkkä korjaustarve ei osoita maakaaren mukaista laatuvirhettä. Hinnanalennuksen arvioinnissa on vielä erotettava vaurion vuoksi tarvittava korjaus sellaisesta uusimisesta, joka olisi tullut vastaan rakennuksen iän vuoksi joka tapauksessa.

Päätöspolku ennen korvaussummasta puhumista

Kirjaa erikseen viisi asiaa: kaupan kohde ja laki, havaittu poikkeama, sen tekninen syy, kaupantekohetken tieto sekä kustannusten jakautuminen. Näiden jälkeen voidaan arvioida, onko vaatimus hinnanalennus, vahingonkorvaus vai jokin muu seuraamus. Jos riita koskee yhtiön vastuulla olevan rakenteen korjaamista, pyydä yhtiöltä kirjallinen kanta ja vertaa sitä yhtiöjärjestykseen. Jos riita koskee välittäjän antamaa tietoa, pyydä välitysliikkeeltä selvitys sen tietolähteestä. Jos kuntotarkastajan raportti on ristiriitainen, tarkista toimeksiannon rajaus ennen kuin esität hänelle rahavaatimuksen.

Älä odota kaikkien vastausten valmistumista ennen ensimmäistä reklamaatiota myyjälle. Alkuperäisessä ilmoituksessa voi yksilöidä havaitun virheen ja vaaditun seuraamuksen sekä kertoa, että euromäärä tarkentuu tutkimusten perusteella. Näin osapuolet voivat yhdessä sopia lisäselvityksestä menettämättä aikaa. Säilytä myös tieto siitä, kenelle ilmoitus lähetettiin ja milloin se tuli perille. Monimutkaisessa tapauksessa juristi voi arvioida rinnakkaiset vaatimukset ja määräajat niin, ettei tekninen tutkimus vie oikeudellisen selvityksen aikaa loppuun.

Asunnon virheen vastuu jakautuu eri oikeussuhteisiin. Myyjä vastaa kaupan kohdetta koskevasta virheestä lain edellytyksin, ostajan selonotto rajaa vaatimusta, taloyhtiö korjaa vastuulleen kuuluvat osat ja palveluntarjoajat vastaavat omista laiminlyönneistään. Kun ongelma ilmenee, ilmoita tarvittaessa yhtiölle vahingon rajoittamiseksi ja reklamoi erikseen myyjälle kaupan virheestä. Selvitä vaurion syy, säilytä näyttö ja arvioi seuraamus vasta sen jälkeen. Näin vältät sekä väärälle taholle lähetetyn vaatimuksen että todellisen määräajan menettämisen.

Virhevastuu ei poista tavallista ylläpitoa

Vaikka kaupassa olisi virhe, omistajan on huolehdittava vahingon rajoittamisesta ja rakennuksen normaalista ylläpidosta. Esimerkiksi vuotava putki suljetaan ja vaurio kuivataan tarvittaessa, vaikka korvauksesta kiisteltäisiin. Korjausten kiireellisyys, dokumentointi ja vastapuolen mahdollisuus tutustua vaurioon on sovitettava yhteen. Jos toimenpide on välttämätön lisävahingon estämiseksi, sen tekemistä ei pidä lykätä vain siksi, että myyjä ei ole ehtinyt vastata. Samalla on säilytettävä valokuvat, avatut materiaalit ja asiantuntijan havainnot mahdollisuuksien mukaan.

Asunto-osakkeessa yhtiön kunnossapitotyö voidaan rahoittaa vastikkeilla, vaikka yksittäinen ostaja neuvottelisi myyjän kanssa kaupan virheestä. Kiinteistössä ostaja voi joutua järjestämään korjauksen itse ja vaatimaan myöhemmin hinnanalennusta tai vahingonkorvausta, jos lain edellytykset täyttyvät. Maksajan alustava käytännön rooli ei siis yksin ratkaise lopullista taloudellista vastuuta.

Yhteenveto

Asunnon virhettä ei ratkaista vastuutaulukolla vaan oikean sopimuksen ja näytön perusteella. Myyjän kauppavastuu, ostajan ennakkotarkastus ja taloyhtiön kunnossapito voivat koskea samaa tapahtumaa ilman, että ne sulautuvat yhdeksi velvollisuudeksi. Tarkastaja ja välittäjä vastaavat omista palveluistaan, eivät rakennuksesta yleisesti. Toimi ensin vahingon rajoittamiseksi, reklamoi myyjälle ajoissa ja selvitä vasta sitten korvauksen mitta. Kirjallinen tapahtumaketju suojaa myös silloin, kun lopputulos on, ettei kaupassa ollut lain tarkoittamaa virhettä.

Usein kysytyt kysymykset asunnon virhevastuusta

Onko myyjän vastuu aina kaksi tai viisi vuotta?

Ei. Käytetyn asunto-osakkeen laissa on pääsääntöinen kahden vuoden takaraja ja kiinteistön laatuvirheessä viiden vuoden takaraja, mutta ostajan on kummassakin reklamoitava myös kohtuullisessa ajassa havainnosta. Laissa on poikkeuksia. Määräaika ei ratkaise, onko kohteessa ylipäätään virhe.

Kuka korjaa asunto-osakkeen kylpyhuoneen kosteusvaurion?

Se riippuu vaurion syystä, kunnossapitovastuun jaosta sekä yhtiöjärjestyksestä. Taloyhtiön korjausvastuu ja myyjän mahdollinen kauppavastuu ovat eri asioita. Ilmoita vauriosta yhtiölle ja tee erillinen kauppavirheen reklamaatio myyjälle, jos sen edellytykset voivat täyttyä.

Vastaako välittäjä myyjän puolesta väärästä tiedosta?

Myyjä voi olla vastuussa ostajalle annetusta väärästä kauppatiedosta, vaikka sen olisi välittänyt välitysliike. Välittäjän oma vahingonkorvausvastuu arvioidaan erikseen sen perusteella, onko hän laiminlyönyt tehtävänsä ja aiheuttanut vahinkoa.

Poistaako kuntotarkastus myyjän vastuun?

Ei. Tarkastus antaa tietoa sovitussa laajuudessa, mutta ei takaa virheettömyyttä. Tarkastajan vastuu koskee hänen omaa työtään, myyjän vastuu kaupankohdetta. Ostajan on puolestaan arvioitava raportin havainnot ja lisätutkimussuositukset ennen kauppaa.

Voiko ostaja vaatia aina korjauskulut kokonaan?

Ei automaattisesti. Vaatimus riippuu virheestä, seuraamuksen perusteesta, todellisesta menetyksestä ja mahdollisesta tasonparannuksesta. Hinnanalennus, vahingonkorvaus ja kaupan purku ovat eri seuraamuksia eri edellytyksillä.

Lähteet

  • Finlex: Asuntokauppalaki 843/1994, erityisesti käytetyn ja uuden asunnon virhettä, ennakkotarkastusta ja virheilmoitusta koskevat luvut.
  • Finlex: Maakaari 540/1995, erityisesti kiinteistön laatuvirhe, ostajan tarkastus ja virheestä ilmoittaminen.
  • Finlex: Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, kunnossapitovastuun jako.
  • Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Käytetyn asunnon virhe; omakotitalon virheet; uuden asunnon virhe; kiinteistönvälittäjän vastuu; kuntotarkastajan vastuu.
virhevastuuasuntokauppavastuunjakomyyjän vastuuostajan vastuutaloyhtiö

Kysyttävää asumisesta tai asuntokaupasta?

Rakennamme työkaluja ja palveluita asumisen ja asuntokaupan tueksi. Olemme pilottivaiheessa – lähetä kysymyksesi sitoumuksitta ja maksutta. Mahdollisista kustannuksista sovitaan aina erikseen ja selvästi etukäteen.

Lue myös

Ostaminen

Asuntokaupan virheet: mitä ne ovat ja miten toimia?

Asuntokaupan virheet eivät ole yksi ryhmä: opi erottamaan asunto-osakkeen ja kiinteistön virhetyypit, ilmoitusajat, näyttö ja mahdolliset seuraamukset.

Ostaminen

Piilevä virhe asuntokaupassa: mitä se tarkoittaa?

Piilevä virhe asuntokaupassa voi oikeuttaa hinnanalennukseen, vaikka myyjä ei tiennyt siitä. Lue, miten virhe arvioidaan, dokumentoidaan ja reklamoidaan.

Myynti

Myyjän vastuu asuntokaupassa – virheet ja seuraukset

Myyjän vastuu asuntokaupassa riippuu kohteesta, tiedoista ja virheen perusteesta. Lue määräajoista, seuraamuksista ja siitä, miten vastaat reklamaatioon.

Rakennamme palvelua yhdessä käyttäjien kanssa. Lyhytkin palaute on avuksi.

Palvelut

  • AsuntoPulssi
  • HintaPulssi
  • ARVO
  • Kimppahinta
  • Asuntomarkkinat
  • Palveluntarjoajat

Työkalut

  • Maksukykytesti
  • Kuukausierälaskuri
  • Budjettilaskuri
  • Vakuuslaskuri
  • Pikakatselmointi
  • Rakennusvuoden riskit
  • Remontin hinta-arvio
  • Kaikki työkalut

Tieto ja tuki

  • Artikkelit
  • Markkinakatsaus
  • Usein kysytyt kysymykset
  • Tietosuojaseloste
  • Käyttöehdot
  • Evästeasetukset
  • Saavutettavuusseloste
  • Käsittelijäluettelo

Yritys

  • Tietoa yrityksestä
  • KotienKoti PRO
  • Artikkelit ammattilaisille
  • Ota yhteyttä

Home Of Homes Oy
Y-tunnus 3603016-4
Kotipaikka Tampere

Facebook — TulossaX — TulossaLinkedIn — TulossaYouTube — Tulossa

Suosituimmat kaupungit

Asuntojen hinnat

  • Asuntojen hinnat Helsinki
  • Asuntojen hinnat Espoo
  • Asuntojen hinnat Vantaa
  • Asuntojen hinnat Tampere
  • Asuntojen hinnat Turku
  • Asuntojen hinnat Oulu
  • Asuntojen hinnat Jyväskylä
  • Asuntojen hinnat Lahti
  • Asuntojen hinnat Pori
  • Asuntojen hinnat Kuopio
  • Asuntojen hinnat Lappeenranta
  • Asuntojen hinnat Järvenpää
Näytä kaikki kaupungit

Asuinalueet

  • Asuinalueet Helsinki
  • Asuinalueet Espoo
  • Asuinalueet Vantaa
  • Asuinalueet Tampere
  • Asuinalueet Turku
  • Asuinalueet Oulu
  • Asuinalueet Jyväskylä
  • Asuinalueet Kuopio
Kaikki asuinalueet

KotienKoti (Home Of Homes Oy) tarjoaa digitaalisia työkaluja asumisen ja asuntokauppojen avuksi.

Kotienkoti.fi -verkkosivusto on Home Of Homes Oy:n hallinnoima ja sisältää erilaisia työkaluja, työnkulkuja ja aineistoa. Home Of Homes Oy ei tarjoa välitys-, rahoitus- tai lakipalveluita. Verkkosivuilla olevien työkalujen tuottamat arviot tai muut tiedot ovat suuntaa-antavia eivätkä korvaa ammattilaisen arviota. Home Of Homes Oy ei vastaa palvelun tietoihin perustuvista päätöksistä.

Palvelun sisältö, tietokannat ja menetelmät on suojattu tekijänoikeudella ja muilla immateriaalioikeuksilla. Säännöllinen, järjestelmällinen tai jatkuva tietojen kerääminen, tallentaminen, indeksointi, jakelu tai muu tietojen kokoaminen ei ole sallittua ilman Home Of Homes Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

Kieli / Language

Alue / Region

© 2016-2026 Home Of Homes Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.