Välityssopimus: mitä pitää tietää ennen allekirjoitusta?
Mitä välityssopimuksessa sovitaan? Tarkista palkkio, yksinmyynti, enintään neljän kuukauden kesto, jälkipalkkio ja päättämisen ehdot ennen allekirjoitusta.
Välityssopimuksessa sovit, mitä välitysliike tekee asuntosi myymiseksi, mitä palvelu maksaa ja kuinka kauan toimeksianto on voimassa. Tarkista ennen allekirjoitusta erityisesti palkkion syntymisen ehdot, erilliset kulut, yksinmyynti, jälkipalkkio ja se, miten sopimus voidaan päättää. Välityssopimus on sopimus välitysliikkeen kanssa, vaikka käytännön yhteyshenkilö on yksittäinen välittäjä. Sen sisältö ratkaisee myöhemmin, mistä voit vaatia suoritusta ja mitä joudut maksamaan.
Tässä oppaassa tarkoitetaan tavallista kuluttajan asunnon myyntiä välitysliikkeen avulla. Kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä annetun lain (1074/2000) 5 § säätää toimeksiantosopimuksen muodosta, vähimmäistiedoista ja enimmäiskestosta. Kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjeet täydentävät lain soveltamista käytännön tilanteisiin. Sopimuksen yksityiskohtia kannattaa verrata näihin sääntöihin ennen kuin annat liikkeelle oikeuden markkinoida kotiasi.
Mikä sopimus syntyy ja kenen kanssa?
Toimeksiantosopimuksen osapuolia ovat toimeksiantaja ja välitysliike. Asunnon myynnissä toimeksiantaja on tavallisesti myyjä, mutta laissa säädettyjä välitystoimeksiantoja voi tehdä myös ostaja. Välitysliikkeen yksittäinen työntekijä hoitaa tehtävää sen puolesta. Jos sinulla on erityinen syy haluta juuri tietty henkilö hoitamaan myyntiä, kysy, miten yhteyshenkilön vaihtuminen vaikuttaisi toimeksiantoon, ja pyydä sovittu järjestely kirjattavaksi.
Lain 5 §:n mukaan sopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, ettei ehtoja voida muuttaa yksipuolisesti ja että ne säilyvät toimeksiantajan saatavilla. Välitysliike ei voi vedota ehtoon, jota ei ole tehty tällä tavalla. Tämä ei tarkoita, että jokainen käytännön keskustelu olisi merkityksetön: lain mukaan kohteen hinnan ja muiden kohdetta koskevien ehtojen muutoksista voidaan sopia toimeksiannon aikana muullakin tavalla. Tärkeät muutokset kannattaa silti vahvistaa kirjallisesti näyttöongelmien välttämiseksi.
Lain 5 § vaatii sopimukseen ainakin toimeksiantajan nimen ja osoitteen, liikkeen toiminimen ja käyntiosoitteen, asiaa hoitavan henkilön nimen, toimeksiannon sisällön ja korvauksen riittävän yksilöityinä sekä vastaanottopäivän ja voimassaoloajan. Jos lomakkeesta puuttuu jokin näistä, pyydä täydennys. Tarkista lisäksi, että myytävä kohde on yksilöity oikein ja että kaikki myyntiin osallistuvat omistajat sekä mahdolliset valtuutukset on selvitetty.
Välityssopimus ei ole kauppakirja. Se antaa välitysliikkeelle tehtävän etsiä ostajaa ja hoitaa sovitut välitystoimet, mutta myyjä päättää, hyväksyykö ostotarjouksen. KKV:n mukaan asuntoa ei ole pakko myydä pelkän toimeksiannon vuoksi. Sopimuksessa voidaan kuitenkin sopia palkkiosta myös silloin, kun saadaan sen hinta- ja muut ehdot täyttävä niin sanottu täyden hinnan tarjous. Lue tämä ehto erityisen tarkasti, jos haluat säilyttää mahdollisuuden jättää tarjous hyväksymättä ilman palkkiota.
Määrittele työn sisältö
Sopimuksessa kannattaa kuvata, mitä liike tekee käytännössä. Kysy, kuka hankkii asiakirjat, laatii esittelytekstin, järjestää valokuvauksen, hoitaa näytöt, käsittelee tarjoukset ja valmistelee kaupanteon. Jos oletat jonkin palvelun kuuluvan palkkioon, varmista se sopimuksesta. Epäselvä ”täysi palvelu” ei kerro, sisältyykö esimerkiksi erillinen stailaus, mittaus, lisäkuvaus tai poikkeava markkinointikanava.
Lain 7 § edellyttää välitysliikkeeltä ammattitaitoista ja huolellista toimintaa hyvää välitystapaa noudattaen sekä toimeksiantajan ja vastapuolen etujen huomioon ottamista. Lain 8–11 § koskevat tiedonantoa ja selonottoa. Välittäjä ei saa vain toistaa myyjän antamaa epäilyttävää tietoa varmistamatta sitä tai kertomatta ostajalle, ettei tietoa ole voitu tarkistaa. Myyjänkin kannattaa kertoa tiedossaan olevat viat, korjaukset ja muut olennaiset seikat heti toimeksiannon alussa.
Sovi myös raportoinnista. Saatko yhteenvedon näyttöjen määrästä, ostajien palautteesta ja tarjouksista? Kuka vastaa kysymyksiin ja missä ajassa? Nämä ovat käytännöllisiä sopimuskohtia, eivät laissa määrättyjä yleisiä viikoittaisia raportointivelvoitteita. Kirjattu toimintatapa helpottaa arvioimaan, onko myyntityö edennyt sovitusti, ja antaa mahdollisuuden puuttua ongelmaan ennen sopimuskauden loppua.
Palkkio, kulut ja täyden hinnan tarjous
Kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä annetun lain 20 §:n lähtökohta on, että välityspalkkio kuuluu välitysliikkeelle kaupan syntyessä, jollei toimeksiantosopimuksessa ole sovittu muuta. KKV:n mukaan sopimuksissa on usein ehto palkkiosta jo silloin, kun asuntoon saadaan sovitut ehdot täyttävä täyden hinnan tarjous. Ehto voi vaikuttaa maksuvelvollisuuteesi, vaikka et lopulta hyväksy tarjousta. Tarkista, millainen tarjous ehto tarkalleen kattaa: hinta, rahoitusehdot ja muut sovitut ehdot ratkaisevat.
Palkkiota voidaan KKV:n mukaan periä vain toimeksiantosopimuksen tehneeltä taholta. Jos sekä ostajalla että myyjällä on saman välitysliikkeen kanssa toimeksianto, liike voi laskuttaa vain yhden välityspalkkion. Tarkista sopimuksesta, onko palkkio prosentti velattomasta kauppahinnasta, kiinteä euromäärä vai muu selvästi määritelty peruste. Pyydä lisäksi arvonlisäveron sisältävä lopullinen esimerkki omalla arvioidulla hinnallasi, jotta voit vertailla tarjouksia samalla tavalla.
Palkkion lisäksi liike voi KKV:n mukaan sopia erillisistä markkinointi-, valokuvaus-, stailaus- tai asiakirjakuluista. Osapuolet voivat sopia myös siitä, että niitä korvataan, vaikka palkkio-oikeutta ei syntyisi. Älä siis tyydy lauseeseen ”palkkio vain kaupassa”, jos sopimuksen toisessa kohdassa on kauppaan sitomattomia kuluja. Tarkista niiden euromäärä tai laskentaperuste, hyväksymismenettely ja maksuajankohta.
Ilman toteutunutta kauppaa syntyvä maksuvelvollisuus ei ole yksinkertainen kyllä–ei-kysymys. Täyden hinnan tarjous, yksinmyynnin ehto, erikseen sovitut kulut ja toimeksiannon ennenaikainen päättäminen voivat tuottaa erilaisia seurauksia. Välityspalkkiota ilman kauppaa käsittelevä opas auttaa vertaamaan näitä tilanteita. Jos liike vaatii maksua, pyydä yksilöity kirjallinen peruste ja sitä tukeva sopimusehto.
Yksinmyynti ja oma ostajaehdokas
KKV:n mukaan välittäjien kanssa tehdään tavallisesti yksinmyyntisopimus. Se tarkoittaa, että vain kyseinen välittäjä tarjoaa asuntoa ostettavaksi, ja myyjän itse tekemä kauppakin voi synnyttää palkkiovelvollisuuden sopimuksen voimassaoloaikana. Yksinmyynti ei kuitenkaan ole lain pakottama ainoa toimeksiantotapa. Tarkista, onko sopimuksessa yksinmyynti, ja mitä se tarkoittaa juuri sinun mahdollisuudellesi myydä itse tai käyttää toista liikkeen palvelua.
Jos sinulla on jo tiedossa naapuri, sukulainen tai muu nimetty ostajaehdokas, KKV neuvoo sulkemaan tämän henkilön sopimuksessa yksilöidysti toimeksiannon ulkopuolelle. Muuten saatat joutua maksamaan palkkion myös suorasta kaupasta, vaikka liike ei olisi löytänyt ostajaa. Poikkeuksen on oltava selvä ennen myyntityön alkua. Pelkkä suullinen maininta jo kiinnostuneesta henkilöstä on riitatilanteessa heikko todiste.
Yksinmyynti voi tehdä yhteydenpidosta selkeää, mutta se myös rajoittaa vaihtoehtoja sovitun ajan. Vertaa siksi palvelun sisältöä ja välittäjän tapaa työskennellä ennen kuin valitset. Välittäjän valintaa käsittelevä artikkeli auttaa vertaamaan tarjouksia muunkin kuin palkkioprosentin perusteella. Älä oleta, että korkea hinta-arvio yksin kertoo myyntityön laadusta tai toteutuvasta kauppahinnasta.
Voimassaoloaika ja jatkaminen
Lain 5 §:n mukaan toimeksiantosopimus voi olla voimassa enintään neljä kuukautta kerrallaan. Jatkosta on sovittava samalla tavoin kuin uudesta toimeksiantosopimuksesta, ja siitä saa sopia aikaisintaan kuukautta ennen sopimuksen päättymistä. KKV toteaa, että sopimus voi olla myös hyvin lyhyt. Neljä kuukautta on yläraja yhdelle sopimusjaksolle, ei pakollinen tai automaattinen kesto.
Merkitse kalenteriin sopimuksen alkaminen ja päättyminen. Tarkista, onko tarjouksessa jatkamisesta erillinen hyväksyntä vai yrittääkö lomake esittää jatkon automaattisena. Lain vaatima sopiminen koskee myös jatkoa. Jos liike ehdottaa pidennystä, arvioi siihen mennessä saadut näytöt, tarjoukset, palautteet ja sovitut toimet. Jatko voi olla perusteltu, mutta sen ehdoista voi neuvotella uudelleen.
Jos myynti keskeytyy hetkeksi esimerkiksi oman muuttoaikataulusi vuoksi, sovi menettelystä liikkeen kanssa. Toimeksiannon voimassaolo ja markkinoinnin tauko ovat eri asioita. Kirjaa, pysyykö yksinmyynti voimassa tauon aikana, miten asiakkaille vastataan ja muuttuuko sopimuskauden loppu. Älä oleta, että hiljainen markkinointi keskeyttäisi samalla sopimuksen tai palkkioon liittyvät ehdot.
Voiko toimeksiannon päättää kesken kauden?
Määräaikaista välityssopimusta ei yleensä voi irtisanoa vain siksi, että mieli muuttuu. Lain 6 § antaa toimeksiantajalle erityisen oikeuden päättää sopimus heti, ennen tarjouksen hyväksymistä, jos välitystehtävän toteuttaminen on pääasiassa hänestä riippumattomasta syystä tullut suhteettoman epäedulliseksi tai epätarkoituksenmukaiseksi. Laissa mainitaan esimerkkeinä toimeksiantajan sairaus, läheisen sairaus tai kuolema sekä laki- tai viranomaistoimi. Tällöin toimeksiantajan on korvattava liikkeelle kohtuulliset jo syntyneet välitystoimien kustannukset.
Välitysliikkeen virhe on eri peruste. Lain 13 §:n mukaan toimeksiantaja voi purkaa sopimuksen, jos liikkeen suoritus ei vastaa lakia tai sovittua eikä virhe ole vähäinen. Purkuoikeus ei lain mukaan ole käytettävissä enää sen jälkeen, kun toimeksiantaja on hyväksynyt kohteesta tehdyn tarjouksen. Virheestä voi tilanteen mukaan seurata myös palkkion tai sovitun kulukorvauksen alentaminen ja vahingonkorvaus. Jos yhteistyö ei toimi, yksilöi ensin, mikä sovittu tai lakisääteinen tehtävä on jäänyt tekemättä.
KKV:n mukaan osapuolet voivat usein sopia toimeksiannon päättämisestä, vaikka sovittua aikaa olisi jäljellä. Pyydä tällöin kirjallinen sopimus päättymispäivästä, jo syntyneistä kuluista, markkinointiaineiston poistamisesta ja mahdollisesta jälkipalkkiosta. Älä oleta, että puhelinkeskustelu tai ilmoituksen poistuminen verkosta yksin päättää sopimuksen. Välittäjäyhteistyön ongelmia käsittelevä opas auttaa jäsentämään seuraavan askeleen.
Jos liike vaatii maksua päättämisestä, kysy, perustuuko vaatimus lain 6 §:n kohtuullisiin kustannuksiin, sopimuksen erilliseen kuluehtoon, jo syntyneeseen palkkio-oikeuteen vai vahinkoon. Nämä ovat eri perusteita. Pyydä erittely toteutetuista toimista ja kustannuksista. Jos tulkinta on epäselvä tai summasta syntyy riita, kuluttajaneuvonta voi neuvoa menettelyssä; yksittäisen asian ratkaisu riippuu sopimuksesta ja näytöstä.
Jälkipalkkio ei synny pelkästä esittelystä
Lain 21 § sallii jälkipalkkion vain tietyin edellytyksin. Sopimuksessa on oltava jälkipalkkiota koskeva ehto, kaupan on synnyttävä sopimuskauden jälkeen sovitun ajan sisällä, ja liikkeen toiminnan on pitänyt vaikuttaa olennaisesti kaupan syntymiseen. Jälkipalkkioajan enimmäispituus on kuusi kuukautta. Tarkista sopimuksesta sovittu aika: pelkkä näyttöön osallistuminen ei automaattisesti ratkaise, onko liikkeen vaikutus kaupan syntymiseen ollut olennainen.
KKV:n mukaan tarjouksen vastaanottaminen myöhemmältä ostajalta on selvä esimerkki olennaisesta vaikutuksesta. Myös esite, esittely ja ostoneuvottelut yhdessä voivat täyttää ehdon. Pelkkä kohteen tietojen antaminen ilman neuvotteluyhteyttä ei yleensä riitä. Pyydä toimeksiannon päättyessä välittäjältä lista ostajaehdokkaista, joiden osalta liike katsoo jälkipalkkion edellytysten täyttyvän. Näin mahdollinen myöhempi kauppa voidaan arvioida tiedossa olevien tosiseikkojen perusteella.
Jos teet päättyneen toimeksiannon jälkeen uuden toimeksiannon toisen liikkeen kanssa, välityslain 21 §:n erityissäännön mukaan maksat tässä tilanteessa palkkion vain sille liikkeelle, jonka toimeksianto oli voimassa hyväksyessäsi ostotarjouksen. Ennen uuden sopimuksen allekirjoitusta kerro uudelle liikkeelle aiemmasta toimeksiannosta ja mahdollisista ostajaehdokkaista. Kirjaa tieto sopimukseen, jotta palkkiovaatimusten peruste on myöhemmin selvä. Älä ratkaise asiaa pelkän sen perusteella, kuka piti viimeisen näytön.
Etämyynti, kotimyynti ja sopimuksen peruuttaminen
KKV muistuttaa, että etä- ja kotimyynnin peruuttamisoikeus voi koskea myös välityssopimusta. Se on eri asia kuin määräaikaisen toimeksiannon tavallinen irtisanominen. Soveltuminen riippuu siitä, missä ja miten sopimus tehtiin sekä mitä tietoja kuluttajalle annettiin. Jos tapasit välittäjän kotonasi tai teit sopimuksen kokonaan etäkanavissa, kysy ennen allekirjoitusta, onko kyse kuluttajansuojalain mukaisesta koti- tai etämyynnistä.
Pyydä peruuttamisoikeutta koskevat tiedot pysyvällä tavalla. Selvitä myös, aloitetaanko myyntityö ennen mahdollisen peruuttamisajan päättymistä ja mitä siitä voidaan veloittaa, jos peruutat sopimuksen. Tässä oppaassa ei anneta kaikille välityssopimuksille samaa peruuttamisaikaa, koska etä- ja kotimyynnin edellytykset sekä palvelun aloittaminen on tarkistettava juuri kyseisestä sopimustilanteesta. Jos menettely on epäselvä, ota yhteyttä kuluttajaneuvontaan ennen kuin hyväksyt poikkeavan ehdon.
Näin vertailet kahta välitystarjousta
Vertaa tarjouksia kokonaisuutena. Kirjoita vierekkäin palkkion laskentaperuste, arvonlisäverollinen loppusumma esimerkkihinnalla, erikseen veloitettavat kulut, yksinmyynnin laajuus, voimassaoloaika ja jälkipalkkioehto. Lisää siihen sovittu työ: asiakirjat, kuvat, ilmoituskanavat, näytöt ja raportointi. Tämä paljastaa, onko halvempi palkkio myös suppeampi palvelu. Välityspalkkion vertailuopas käsittelee hinnan muodostumista tarkemmin.
Kysy välittäjältä, mihin ehdotettu pyyntihinta perustuu. Vertailukelpoiset toteutuneet kaupat, taloyhtiön tilanne ja asunnon ominaisuudet ovat vahvempia perusteluita kuin pelkkä optimistinen arvio. Sovittu hintapyyntö on kirjattava selkeästi. Jos arviot poikkeavat paljon, pyydä molemmilta selitys erolle. Myyntiä ei kannata ratkaista pelkän korkeimman hinta-arvion tai pienimmän palkkioprosentin perusteella.
Tarkista myös päätöksentekokäytäntö. Kuka voi hyväksyä ilmoituksen tekstin, hinnan muutoksen ja merkittävät markkinointikulut? Saako liike julkaista valokuvat ennen hyväksyntääsi? Miten tarjoukset toimitetaan sinulle? Näiden vastausten ei tarvitse olla pitkässä juridisessa liitteessä, mutta niiden kannattaa olla todennettavissa. Kun odotukset ovat selvät, myöhempi keskustelu ei nojaa eri muistoihin samasta aloituspalaverista.
Jos sopimuksen toteutus poikkeaa sovitusta
Aloita kirjaamalla poikkeama täsmällisesti. Jos sovittu ilmoitus jäi julkaisematta tai tarjousta ei toimitettu sinulle, merkitse päivämäärä, sopimuskohta ja se, mitä tosiasiassa tapahtui. Pyydä välitysliikkeeltä kirjallinen selvitys sekä suunnitelma tilanteen korjaamiseksi. Näin liike voi vastata konkreettiseen asiaan eikä yleiseen tyytymättömyyteen. Säilytä sopimus, liitteet, viestit ja mahdolliset ilmoitusten versiot.
Välityslain 13 § erottaa virheen, purkamisen, palkkion alentamisen ja vahingonkorvauksen. Jokainen tyytymättömyys ei oikeuta purkuun, sillä lain mukaan vähäinen virhe ei siihen riitä. Haittaa aiheuttaneesta virheestä voi puolestaan seurata palkkion ja mahdollisen kulukorvauksen alentaminen. Vahingonkorvaus edellyttää vahinkoa ja yhteyttä liikkeen virheelliseen suoritukseen. Jos liike ja myyjä ovat eri mieltä, kirjallinen tapahtumakuvaus auttaa arvioimaan oikeaa vaatimusta.
Muista, että välitysliikkeen tehtävä on huomioida myös ostajan etu. Lain 7 § ei anna myyjälle oikeutta vaatia välittäjää jättämään olennaista tietoa kertomatta. Jos asunnossa on tiedossasi vika tai taloyhtiöllä merkittävä päätetty korjaus, tuo asia esiin heti. Välittäjän tulee selvittää ja välittää kaupan kannalta merkityksellisiä tietoja lain mukaisesti. Avoimuus vähentää riskiä, että ostajalle syntyy virheellinen käsitys kohteesta ja kaupasta myöhemmin riita.
Jos olet epävarma sopimuksen sanamuodosta, kysy yksi kohta kerrallaan. Pyydä välittäjää selittämään esimerkiksi, millainen tarjous laukaisee palkkion, mitä tapahtuu itse löytämäsi ostajan kanssa ja miten jälkipalkkiokausi lasketaan. Kirjoita vastaukset sopimukseen tai liitteeseen, jos ne vaikuttavat velvollisuuksiisi. Yleisluonteinen vakuuttelu siitä, ettei ehtoa ”käytännössä sovelleta”, ei korvaa selvää sopimustekstiä. Sopimuksen tarkoitus on tehdä yhteiset odotukset todennettaviksi jo ennen myynnin alkua.
Yhteenveto
Välityssopimuksen tärkeimmät kohdat ovat työn sisältö, korvaus, yksinmyynti, voimassaoloaika, päättäminen ja jälkipalkkio. Laki vaatii kirjallisen tai luotettavasti säilyvän sähköisen muodon sekä tietyt vähimmäistiedot; yksi sopimusjakso saa kestää enintään neljä kuukautta. Erilliset kulut ja täyden hinnan tarjousta koskeva ehto voivat vaikuttaa maksuun, vaikka kauppa ei toteutuisi. Lue sopimuksen kaikki liitteet ja pyydä epäselvä ehto selitettäväksi ennen allekirjoitusta.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko välityssopimuksen tehdä vain lyhyeksi ajaksi?
Kyllä. Neljä kuukautta on välityslain 5 §:n enimmäiskesto yhdelle jaksolle. KKV:n mukaan sopimus voi olla myös paljon lyhyempi. Jatkosta sovitaan erikseen lain mukaisella tavalla.
Saanko myydä asunnon itse, jos olen tehnyt välityssopimuksen?
Se riippuu sopimusehdoista. KKV:n mukaan tavallisessa yksinmyyntisopimuksessa palkkio voi tulla maksettavaksi myös myyjän itse tekemästä kaupasta sopimuskauden aikana. Jos sinulla on jo nimetty ostajaehdokas, sovi hänen rajaamisestaan toimeksiannon ulkopuolelle ennen allekirjoitusta.
Saako välittäjä palkkion, vaikka kauppaa ei synny?
Lain lähtökohta on palkkio kaupan syntyessä, mutta sopimuksessa voidaan sopia muusta. Tarkista täyden hinnan tarjouksen ehto ja mahdolliset kauppaan sitomattomat kulut. Vaatimuksen peruste on arvioitava sopimuksesta.
Voinko irtisanoa määräaikaisen toimeksiannon kesken kauden?
Pelkkä mielenmuutos ei yleensä riitä. Välityslain 6 §:ssä on toimeksiantajasta pääosin riippumattomia olosuhteita koskeva irtisanomisoikeus, ja 13 §:ssä säädetään merkittävän välitysvirheen perusteella tehtävästä purusta. Osapuolet voivat myös sopia päättämisestä.
Milloin jälkipalkkio voidaan periä?
Välityslain 21 § ja KKV:n ohje edellyttävät sopimusehtoa sekä välittäjän olennaista vaikutusta myöhempään kauppaan. Jälkipalkkioajan yläraja on kuusi kuukautta. Pelkkä kohdetiedon antaminen ei yleensä riitä.
Lähteet
- Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (1074/2000), erityisesti 5–8, 11, 13 ja 20–21 §.
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Kiinteistönvälittäjän palvelut.
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Välityspalkkio.
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Kiinteistönvälittäjän vastuu.
