KotienKoti Logo
KotienKotiJokaisen kodin digitaalinen koti
EtusivuBlogiOstaminenAsuntokaupan riitatilanteet: miten ne syntyvät ja miten ratkeavat?
Ostaminen12 min lukuaikaKotienKoti

Asuntokaupan riitatilanteet: miten ne syntyvät ja miten ratkeavat?

Asuntokaupan riitatilanteet syntyvät kunnosta, tiedoista tai sopimuksesta. Vertaa tyypillisiä kiistoja, vastuukysymyksiä ja ratkaisukeinojen eroja.

Asuntokaupan riitatilanteet: miten ne syntyvät ja miten ratkeavat?
Julkaistu 7. elokuuta 2026• Päivitetty 2. marraskuuta 2026

Asuntokaupan riitatilanteet eivät muodosta yhtä oikeudellista ongelmaa. Kosteusvaurio, väärä lainaosuustieto, luovutuksen viivästyminen ja välittäjän antama virheellinen tieto voivat kaikki johtaa erimielisyyteen, mutta niiden arviointi alkaa eri kysymyksistä. Myös ratkaisukanava valitaan sen perusteella, mikä on kiistan kohde ja millaista näyttöä siitä voidaan esittää.

Tässä oppaassa vertaillaan riitatilanteiden syitä ja ratkaisukeinoja. Jos virhe on jo löytynyt ja tarvitset välittömän toimintajärjestyksen, aloita oppaasta asuntokaupan riita – miten toimia. Tässä keskitymme siihen, miten erimielisyys rajataan niin, ettei väärää vastuutahoa tai väärää menettelyä valita pelkän ensivaikutelman perusteella.

Ensin tunnistetaan, mitä todella myytiin

Asunto-osakkeen kaupassa ostaja saa osakkeet, jotka oikeuttavat tietyn huoneiston hallintaan asunto-osakeyhtiössä. Käytetyn asunto-osakkeen ostajan ja myyjän suhdetta säätelee ennen kaikkea asuntokauppalaki. Yhtiön rakennuksen kunnossapitovastuu määräytyy erikseen asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen perusteella. Näiden kahden suhteen sekoittaminen on tavallinen syy siihen, että osapuolet puhuvat toistensa ohi: yhtiön velvollisuus korjata rakenne ei yksin kerro, vastasiko myyjä kaupassa annetusta tiedosta.

Omakotitalon ja tontin kaupassa kohteena on yleensä kiinteistö, jonka kauppaa säätelee maakaari. Kiinteistön virheet voivat liittyä laatuun, oikeudellisiin seikkoihin tai vallintaan. Kauppakirjan yksilöidyt ehdot, kohteen ikä ja ostajan ennakkotarkastus vaikuttavat arvioon. Vapaa-ajan kiinteistön kaupassa samat peruslähtökohdat voivat tulla sovellettaviksi, vaikka käyttötarkoitus ja odotukset ovat erilaiset.

Uuden asunto-osakkeen kauppa ei ole vain käytetyn kaupan uudempi versio. Asuntokauppalain uuden asunnon säännöksissä myyjällä on virheen korjaamiseen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka eroavat käytetyn kohteen riidasta. Ennen mitään yleistä neuvoa on siksi selvitettävä kohde, kaupan osapuolet ja se, onko kyse uudesta vai käytetystä asunnosta.

Kuntoon liittyvä kiista: vaurio ei yksin ratkaise vastuuta

Kosteus, sisäilmaongelma tai rakenteen vaurio voi olla kaupan virhe, mutta havainto ei vielä osoita vastuuperustetta. Selvityksessä kysytään, oliko puute olemassa virhevastuun kannalta ratkaisevana aikana, mitä kaupassa sovittiin, mitä ostajalle kerrottiin ja mitä hänen olisi pitänyt havaita ennen kauppaa. Käytetyn kohteen normaali ikääntyminen ja tavanomainen kuluminen eivät automaattisesti ole myyjän vastuulla.

Erityisen vaikea on salainen eli piilevä virhe. Siinä on tyypillisesti kyse puutteesta, josta myyjä ei tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää ja jota ostaja ei voinut tavanomaisessa ennakkotarkastuksessa havaita. Jos myyjä tiesi puutteesta tai hänen olisi pitänyt kertoa siitä, arvioitavaksi voi tulla tiedonantovirhe. Salaisessakin virheessä arvioidaan sen merkitystä suhteessa siihen, mitä vastaavalta kohteelta oli perusteltua odottaa. Pelkkä nimitys ”piilevä” ei tuo automaattista oikeutta täyteen korjauskustannukseen. Vahingonkorvauksen edellytykset eroavat hinnanalennuksesta, eikä salaisesta virheestä yleensä saa myyjältä vahingonkorvausta.

Kuntotarkastuksen raportti on todistusaineistoa, ei yleinen vastuun siirtävä todistus. Jos raportissa on mainittu riskirakenne tai suositeltu lisätutkimusta, sillä voi olla merkitystä ostajan selonottovelvollisuudelle. Jos taas vaurio on ollut piilossa eikä raportti antanut aihetta epäilyyn, raportin olemassaolo ei yksin poista mahdollista virhettä. Syy, laajuus ja korjaustapa on usein selvitettävä erillisellä tutkimuksella. Piilevän virheen opas käsittelee tätä arviointia tarkemmin.

Tietoriita: mitä ostajalle kerrottiin ja milloin?

Ostaja voi perustaa vaatimuksensa siihen, että kohteesta annettiin virheellinen tieto tai jätettiin kertomatta olennainen seikka. Asunto-osakkeessa erimielisyys voi koskea esimerkiksi yhtiölainaosuutta, vastiketta, päätettyä korjausta, pinta-alaa tai huoneiston aiempia vaurioita. Kiinteistössä riita voi liittyä esimerkiksi rakennuksen ikään, lupiin, vesihuoltoon tai aiempaan korjaukseen. Jokaisessa tapauksessa olennaista on tiedon sisältö, sen ajankohta ja sen mahdollinen vaikutus kauppaan.

Vertaile myynti-ilmoitusta, esitettä, isännöitsijäntodistusta, kauppakirjaa ja osapuolten viestejä. Esimerkiksi korjaushankkeen maininta ”selvitettävänä” ei ole sama asia kuin päätös toteuttaa tietty työ tietyllä hinnalla. Jos tietoa päivitettiin juuri ennen kauppaa, selvitä, saiko ostaja uuden tiedon ymmärrettävässä muodossa. Virheellinen tieto ei yksin tarkoita automaattista hinnanalennusta: arvioidaan, olisiko oikea tieto vaikuttanut kauppaan tai kauppahintaan.

Myyjä voi vastata myös välittäjän ostajalle antamista kohdetiedoista. Välittäjän mahdollinen oma korvausvastuu on kuitenkin erillinen kysymys, jossa tarkastellaan välityspalvelun velvollisuuksia. Välittäjään kohdistuva epäily ei poista tarvetta ilmoittaa kaupan virheestä myyjälle. Siksi on hyvä kirjoittaa kaksi erillistä aikajanaa: mitä ostaja sai tietää ja milloin, sekä kenen kautta tieto kulki.

Sopimusriita: virhe vai täyttämättä jäänyt ehto?

Kaikki kaupan jälkeiset erimielisyydet eivät koske rakennuksen laatua. Jos asunto ei vapaudu sovittuna päivänä, sovitut laitteet puuttuvat tai kauppahinnan maksuehtoa tulkitaan eri tavoin, lähtökohta on kauppakirjan sisältö ja sopimuksen täyttäminen. Tarvitaan täsmällinen tieto sovitusta velvoitteesta, sen erääntymisestä ja siitä, mitä tapahtui. Vaatimus voi olla erilainen kuin salaisen rakennevirheen tapauksessa.

Myös varaus- ja tarjousvaiheen erimielisyydet ovat oma ryhmänsä. Niiden arvio riippuu muun muassa siitä, oliko tarjous hyväksytty, mitä ehtoja siihen sisältyi ja koskiko se asunto-osaketta vai määrämuotoista kiinteistön kauppaa. Älä sovella jälkikäteen virheellistä yleissääntöä, jonka mukaan kaikki hyväksytyt tarjoukset merkitsevät aina lopullista kiinteistökauppaa. Kiinteistön luovutus edellyttää maakaaren mukaista muotoa tai laissa säädettyä sähköistä menettelyä.

Kauppakirjan epäselvä lauseke voi synnyttää tulkintariidan, vaikka kumpikaan osapuoli ei olisi tahallaan johtanut toista harhaan. Selvitä silloin, onko asiasta muuta kirjallista aineistoa ja mitä yksilöity sanamuoto käytännössä tarkoittaa. Yleisluonteinen ”myydään siinä kunnossa kuin on” ei ratkaise kaikkia virheväitteitä; lain vaatimukset ja mahdollisen vastuunrajoituksen yksilöinti on arvioitava kohteen sekä osapuolten mukaan.

Kuka on oikea vastapuoli?

Myyjä on ensisijainen vastapuoli kaupan virhettä koskevassa vaatimuksessa. Jos huoneiston rakenteen korjaus kuuluu taloyhtiölle, osakas asioi samalla yhtiön kanssa korjauksesta. Nämä voivat tapahtua rinnakkain. Myyjän vastuu ostajalle ei ole identtinen taloyhtiön kunnossapitovastuun kanssa, ja kustannusvaikutukset voivat muuttua, kun yhtiön osuus selviää. Asunnon virhevastuun vertailu auttaa erottamaan roolit.

Välittäjän mahdollinen virhe voi johtaa erilliseen korvausvaatimukseen välitysliikkeelle. Kuntotarkastajan työstäkin voi syntyä erillinen sopimus- tai vahingonkorvauskysymys, mutta se ei muuta sitä, että kaupan virheestä ilmoitetaan myyjälle. Jos yrität ratkaista kaikki suhteet yhdellä vaatimuskirjeellä, vastuu ja näyttö voivat hämärtyä. Kirjaa jokaiselle taholle erikseen: mitä tämä teki tai jätti tekemättä, mihin velvollisuuteen vaatimus perustuu ja mitä hyvitystä siltä vaadit.

Jos myyjiä on useita, esimerkiksi kuolinpesän osakkaita, selvitä kauppakirjasta osapuolet ja edustus. Pelkkä käytännön yhteyshenkilö ei välttämättä ole ainoa vaatimuksen vastaanottaja. Erityistilanteessa oikeudellinen neuvonta voi säästää myöhemmältä epäselvyydeltä siitä, onko virheilmoitus tehty oikealle taholle.

Näyttö ratkaisee usein enemmän kuin väitteen voimakkuus

Riidan tosiasiat kannattaa jakaa neljään kysymykseen: mikä puute on, milloin se syntyi, miksi se kuuluu vastapuolen vastuulle ja mikä on rahallinen vaikutus. Yhteen kysymykseen vastaava asiakirja ei automaattisesti vastaa muihin. Valokuva osoittaa jäljen, mutta ei aina sen syntyajankohtaa. Korjaustarjous osoittaa tarjotun työn hinnan, mutta ei välttämättä korjauksen välttämättömyyttä tai sitä, miten kustannus tulisi jakaa kaupan osapuolten kesken.

Puolueeton asiantuntijaraportti voi auttaa teknisessä kysymyksessä. Sen arvo riippuu kuitenkin tutkimusmenetelmästä, rajauksesta ja perustelujen selkeydestä. Jos rakenteita ei avattu, raportti ei välttämättä voi sulkea pois piilevää vauriota. Jos avauksia tehtiin, dokumentoi niiden paikat ja säilytä alkuperäiset havainnot. Asiantuntijan tulee myös erottaa varma havainto, todennäköinen syy ja arvio tulevasta korjaustarpeesta.

Oikeudellinen näyttö muodostuu kokonaisuudesta: kauppakirja, kauppaa edeltävä aineisto, virheilmoitus, myyjän vastaus, tutkimukset, korjausasiakirjat ja tarvittaessa todistajien kertomukset. Jos toisen osapuolen keskeinen väite on helposti tarkistettavissa asiakirjasta, pyydä asiakirja. Jos taas ratkaisu riippuu suullisten kertomusten uskottavuudesta tai vaatii laajaa henkilötodistelua, puhtaasti kirjallinen ratkaisumenettely voi olla riittämätön.

Määräaika on kaksi eri kysymystä

Sekä käytetyn asunto-osakkeen että kiinteistön virheestä on ilmoitettava myyjälle kohtuullisessa ajassa havaitsemisesta tai siitä, kun virhe olisi pitänyt havaita. KKV suosittelee nopeaa ilmoittamista, mielellään noin kolmen tai neljän kuukauden kuluessa. Se ei ole jokaisen tapauksen ehdoton lakisääteinen kuukausimäärä. Tutkimustarve voi vaikuttaa kohtuullisen ajan arvioon, mutta odottelu ilman ilmoitusta kasvattaa riskiä.

Käytetyn asunto-osakkeen kaupassa on pääsääntöisesti lisäksi kahden vuoden takaraja hallinnan luovutuksesta tai tietyssä tilanteessa kaupanteosta. Myyjän asema elinkeinonharjoittajana ja vakava moitittava menettely voivat tehdä poikkeuksen. Kiinteistön laatuvirheessä pääsääntöinen takaraja on viisi vuotta hallinnan luovutuksesta, ja maakaaressa on poikkeuksia. Takaraja ei anna lupaa odottaa sen loppuun, jos puute havaitaan varhain. Toisaalta määräajan laskeminen ilman kauppatyyppiä ja hallinnan luovutuspäivää voi johtaa väärään johtopäätökseen.

Virheilmoituksessa on kuvattava puute ja siihen perustuva vaatimus riittävän selkeästi, jotta myyjä voi arvioida asemaansa. Euromäärä voi tarkentua myöhemmin, kun tutkimus ja korjauskustannukset selviävät. Pelkkä epämääräinen tyytymättömyyden ilmaisu ei välttämättä täytä samaa tehtävää. Vaatimusten täydennykset ja vastaanottotiedot kannattaa säilyttää.

Suora neuvottelu: rajaa ensin yhteiset ja riitaiset asiat

Neuvottelun paras lähtökohta on luettelo seikoista, joista ollaan samaa mieltä, ja niistä, joista tarvitaan lisäselvitystä. Osapuolet voivat esimerkiksi hyväksyä, että vaurio on olemassa, mutta kiistellä sen iästä tai hinnanalennuksen määrästä. Tällöin uusi yleinen kuntotarkastus ei välttämättä auta; kohdennettu tutkimus voi auttaa. Jos riita koskee vain korjauskustannuksen määrää, kaksi vertailukelpoista työselostusta voi olla hyödyllisempi kuin uusi oikeudellinen kirje.

Sovintoa ei pidä esittää automaattisesti toisen osapuolen tappiona. Ratkaisu voi sisältää rahasuorituksen, tietyn työn teettämisen tai kustannusten jakamisen. Ehdot kannattaa kirjata tarkasti: kuka tekee mitä, milloin, mitä asiakirjoja annetaan ja milloin mahdolliset vaatimukset päättyvät. Jos sovinto koskee vain tiettyä vauriota, sano se. Epäselvä lopullisuus voi synnyttää uuden riidan.

Sovintoehdotusta voi arvioida vertaamalla sitä parhaaseen ja huonoimpaan realistiseen lopputulokseen, ei vain omaan alkuperäiseen vaatimukseen. Arvioi samalla tutkinnan, avustajan, ajan ja mahdollisen oikeudenkäynnin kustannukset. Vakuutusehdot ja oikeusapu voivat vaikuttaa omaan riskiin, mutta ne eivät poista tarvetta laskea vastapuolen mahdollisia kuluja.

Kuluttajaneuvonta ja kuluttajariitalautakunta eivät ole sama asia

KKV:n kuluttajaneuvonta voi antaa yksityisten välisestä asuntokaupasta yleistä neuvontaa. Se ei kuitenkaan selvittele eikä sovittele yksityishenkilöiden välistä asuntokauppariitaa heidän puolestaan. Kun myyjä on elinkeinonharjoittaja, kuluttajaneuvonnan toimivaltuus voi olla laajempi. Yksityisten välistä kiistaa ei siksi kannata jättää odottamaan neuvonnan sovittelua, jota se ei tarjoa.

Kuluttajariitalautakunta on eri toimija. Se voi antaa ratkaisusuosituksen myös yksityisten välisestä käytetyn asunto-osakkeen tai kiinteistön kaupasta, mukaan lukien vapaa-ajan kiinteistö. Väite, että kiinteistökauppa ei kuulu lautakunnalle, on väärä. Käsittely perustuu pääosin kirjalliseen aineistoon. Ratkaisusuositus ei ole tuomio eikä sellaisenaan täytäntöönpanokelpoinen. Jos asia vaatii laajaa suullista todistelua tai paikan päällä tehtävää arviointia, lautakunnan menettelyn soveltuvuus on arvioitava erikseen sen ohjeiden mukaan.

Lautakunnan käsittely on hakijalle maksuton, mutta omista tutkimuksista tai avustajasta voi syntyä kuluja. Käsittelyaikaa ei pidä luvata tiettynä kuukausimääränä, sillä se vaihtelee. Lautakunnan suositusta voi käyttää neuvottelussa, mutta toinen osapuoli voi myös jättää sen noudattamatta. Silloin sitovan ratkaisun saaminen voi edellyttää käräjäoikeutta.

Sovittelu vai käräjäoikeuden ratkaisu?

Tuomioistuinsovittelu edellyttää molempien osapuolten suostumusta. Sitä voi hakea ennen oikeudenkäyntiä tai pyytää vireillä olevan riita-asian siirtämistä sovitteluun. Sovittelija auttaa osapuolia etsimään omaa ratkaisua; hän ei anna riidasta tuomiota. Oikeus.fi:n mukaan tuomioistuinsovittelu on yleensä täysimittaista oikeudenkäyntiä nopeampi, edullisempi ja joustavampi, mutta se ei takaa sovintoa. Tuomioistuimen vahvistama sovinto voidaan panna täytäntöön.

Käräjäoikeuden oikeudenkäyntiä tarvitaan, jos halutaan sitova ratkaisu eikä sopimusta synny. Menettelyssä tuomioistuin arvioi vaatimukset, niiden oikeudelliset perusteet ja esitetyn näytön. Ennen kannetta on syytä tarkistaa myös mahdolliset kanneajat ja vaatimuksen vanhentumiseen liittyvät kysymykset tapauskohtaisesti. Virheilmoitus ei yksin kerro, kuinka kauan kanne voidaan turvallisesti lykätä.

Kuluriski erottaa oikeudenkäynnin lautakunnasta. Hävinnyt osapuoli joutuu yleensä maksamaan myös vastapuolen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, vaikka tuomioistuin voi poikkeustilanteissa päättää toisin. Oman avustajan, asiantuntijan ja oikeudenkäyntimaksun kulut voivat kertyä ennen lopputulosta. Oikeusturvavakuutuksen kattavuus riippuu ehdoista; omavastuuta tai vastapuolen kulujen kohtelua ei pidä yleistää. Pyydä vakuutusyhtiöltä päätös ja avustajalta kustannusarvio.

Valitse ratkaisukeino riidan ominaisuuksien mukaan

Suora neuvottelu sopii erityisen hyvin, kun puute ja sen korjaustapa on jo selvitetty ja erimielisyys koskee hyvityksen määrää. Sovittelu sopii, kun molemmilla on neuvotteluvaraa ja ratkaisuun voidaan yhdistää muutakin kuin rahasumma. Lautakunta voi olla hyödyllinen, kun asia kuuluu sen toimivaltaan ja kirjallinen aineisto riittää suosituksen pohjaksi. Käräjäoikeus korostuu, jos tarvitaan sitova ratkaisu, laaja suullinen todistelu tai täytäntöönpanokelpoinen lopputulos.

Valinta ei ole aina jono, jossa jokainen vaihe on pakko käydä läpi. Sovintoa voi tavoitella myös oikeudenkäynnin aikana. Lautakuntaan ei ole välttämätöntä mennä ennen käräjäoikeutta, eikä jokainen suuri riita automaattisesti kuulu suoraan oikeuteen. Vertaa vaihtoehtoja tapauskohtaisesti: vaatimuksen arvo, näytön vahvuus, vastaajan maksukyky, aikataulu, kulut ja osapuolten halu neuvotella.

Jos toisella osapuolella ei ole aikomusta noudattaa vapaaehtoista ratkaisua, pelkkä ratkaisusuositus ei välttämättä riitä tavoitteeseen. Jos taas osapuolet haluavat säilyttää yhteistyökyvyn esimerkiksi taloyhtiön korjauksen ajaksi, sovinto voi olla käytännöllinen, vaikka oikeudellinen kanta jäisi osittain avoimeksi. Oikea menettely ratkaisee juuri sen ongelman, joka osapuolilla tosiasiallisesti on.

Miten riitatilanteen riskiä pienennetään jo ennen kauppaa?

Ennen kauppaa ostajan kannattaa tutustua kohteeseen ja asiakirjoihin huolellisesti sekä kysyä epäselvistä seikoista kirjallisesti. Jos kuntotarkastuksessa on lisätutkimussuositus, sen merkitystä ei pidä sivuuttaa vain aikataulupaineen vuoksi. Myyjän kannattaa vastata kysymyksiin täsmällisesti ja kertoa tiedossaan olevista olennaisista puutteista. Kummankin on syytä säilyttää asiakirjojen päivätyt versiot, sillä myöhempi riita koskee usein juuri sitä, mitä ennen kauppaa tiedettiin.

Kauppakirjaan kannattaa kirjata selvästi sovitut varusteet, luovutuspäivä, mahdolliset erityiset tiedot ja yksilöidyt vastuunrajoitukset. Epäselvä yleislause ei tee ongelmasta myöhemmin selkeää. Jos jokin asia jää tutkimatta, osapuolet voivat sopia sen selvittämisestä ennen kauppaa tai määritellä riskin ja vaikutuksen kaupan ehtoihin lain sallimalla tavalla. Ammattimainen asiakirjojen laadinta on erityisen tärkeää silloin, kun kohteessa tiedetään olevan vaurio tai keskeneräinen korjaushanke.

Riidan täydellinen ehkäisy ei ole mahdollista: kaikki rakenteet ja tulevat kulut eivät ole ennakolta tiedossa. Hyvä valmistelu kuitenkin pienentää epäselvien tosiseikkojen määrää. Myöhemmin ratkaisu on helpompi löytää, kun osapuolet voivat osoittaa, mikä oli tiedossa, mikä sovittiin ja mikä vasta ilmeni kaupan jälkeen.

Yhteenveto

Asuntokaupan riitatilanteet kannattaa ensin luokitella: koskeeko erimielisyys kuntoa, annettuja tietoja, sopimuksen täyttämistä vai useaa vastuutahoa? Määritä sitten kohde ja sovellettava laki, kokoa aikajana, selvitä näyttö ja tee virheilmoitus myyjälle ajoissa. Neuvottelu, sovittelu, kuluttajariitalautakunta ja käräjäoikeus palvelevat eri tavoitteita. Kiinteistökauppakin voi kuulua lautakunnan toimivaltaan. Lautakunnan suositus ei ole täytäntöönpanokelpoinen, kun taas tuomioistuimen ratkaisu tai sen vahvistama sovinto voidaan tarvittaessa panna täytäntöön.

Usein kysytyt kysymykset

Käsitteleekö kuluttajariitalautakunta kiinteistökaupan riitoja?

Kyllä. Lautakunta voi käsitellä yksityishenkilöiden välisen käytetyn asunnon kaupan riitaa myös silloin, kun kohde on kiinteistö tai vapaa-ajan kiinteistö. Hakemuksen muut edellytykset ja kirjallisen menettelyn soveltuvuus on tarkistettava erikseen. Ratkaisu on suositus.

Voiko taloyhtiö olla korjausvastuussa, vaikka myyjälle reklamoidaan?

Voi. Taloyhtiön kunnossapitovastuu ja myyjän kauppaan perustuva virhevastuu ovat eri suhteita. Yhtiö voi vastata rakenteen korjaamisesta, mutta ostajan hinnanalennusvaatimus voi silti kohdistua myyjään. Kustannusten todellinen jakautuminen vaikuttaa vaatimuksen määrään.

Onko kolmen tai neljän kuukauden reklamaatioaika ehdoton?

Ei. Laki edellyttää ilmoitusta kohtuullisessa ajassa, ja KKV suosittelee mahdollisimman nopeaa toimintaa, mielellään noin kolmen tai neljän kuukauden kuluessa havainnosta. Arvio on tapauskohtainen. Lisäksi laissa on erillisiä takarajoja, jotka riippuvat kaupan tyypistä.

Onko sovittelu sama asia kuin lautakunnan ratkaisu?

Ei. Sovittelussa osapuolet yrittävät sopia ratkaisusta vapaaehtoisesti. Lautakunta antaa kirjallisen aineiston perusteella ratkaisusuosituksen, jota kumpikaan osapuoli ei voi panna suoraan täytäntöön. Tuomioistuimen vahvistama sovinto on sen sijaan täytäntöönpanokelpoinen.

Milloin käräjäoikeutta kannattaa harkita?

Kun tarvitaan sitova ratkaisu eikä sovintoa synny, käräjäoikeus voi olla tarpeen. Ennen kannetta arvioidaan näytön vahvuus, vaatimuksen määrä, oikeudenkäyntikulut, mahdollinen oikeusturvavakuutus ja vaihtoehtoinen sovinto. Oikeuteen meneminen ei edellytä ensin lautakuntakäsittelyä.

Lähteet

  • Finlex: Asuntokauppalaki 843/1994, erityisesti käytetyn asunnon kauppaa koskeva 6 luku.
  • Finlex: Maakaari 540/1995, erityisesti kiinteistön kauppaa koskeva 2 luku.
  • Finlex: Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, kunnossapitovastuuta koskevat säännökset.
  • Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Käytetyn asunnon virhe; Omakotitalon virheet; Uuden asunnon virhe; Kuluttajaneuvonta.
  • Kuluttajariitalautakunta: Käytetyn asunnon kauppa.
  • Oikeus.fi: Sovittelu riita-asiassa; Oikeudenkäyntikulut riita- ja hakemusasiassa.
asuntokaupan riidatriidanratkaisureklamaatiosovittelukuluttajariitalautakunta

Kysyttävää asumisesta tai asuntokaupasta?

Rakennamme työkaluja ja palveluita asumisen ja asuntokaupan tueksi. Olemme pilottivaiheessa – lähetä kysymyksesi sitoumuksitta ja maksutta. Mahdollisista kustannuksista sovitaan aina erikseen ja selvästi etukäteen.

Lue myös

Ostaminen

Asuntokaupan virheet: mitä ne ovat ja miten toimia?

Asuntokaupan virheet eivät ole yksi ryhmä: opi erottamaan asunto-osakkeen ja kiinteistön virhetyypit, ilmoitusajat, näyttö ja mahdolliset seuraamukset.

Ostaminen

Piilevä virhe asuntokaupassa: mitä se tarkoittaa?

Piilevä virhe asuntokaupassa voi oikeuttaa hinnanalennukseen, vaikka myyjä ei tiennyt siitä. Lue, miten virhe arvioidaan, dokumentoidaan ja reklamoidaan.

Ostaminen

Kuka vastaa asunnon virheestä? Vastuunjako selitettynä

Kuka vastaa asunnon virheestä? Erota myyjän kauppavastuu, ostajan selonotto, taloyhtiön kunnossapito ja tarkastajan tai välittäjän oma vastuu.

Rakennamme palvelua yhdessä käyttäjien kanssa. Lyhytkin palaute on avuksi.

Palvelut

  • AsuntoPulssi
  • HintaPulssi
  • ARVO
  • Kimppahinta
  • Asuntomarkkinat
  • Palveluntarjoajat

Työkalut

  • Maksukykytesti
  • Kuukausierälaskuri
  • Budjettilaskuri
  • Vakuuslaskuri
  • Pikakatselmointi
  • Rakennusvuoden riskit
  • Remontin hinta-arvio
  • Kaikki työkalut

Tieto ja tuki

  • Artikkelit
  • Markkinakatsaus
  • Usein kysytyt kysymykset
  • Tietosuojaseloste
  • Käyttöehdot
  • Evästeasetukset
  • Saavutettavuusseloste
  • Käsittelijäluettelo

Yritys

  • Tietoa yrityksestä
  • KotienKoti PRO
  • Artikkelit ammattilaisille
  • Ota yhteyttä

Home Of Homes Oy
Y-tunnus 3603016-4
Kotipaikka Tampere

Facebook — TulossaX — TulossaLinkedIn — TulossaYouTube — Tulossa

Suosituimmat kaupungit

Asuntojen hinnat

  • Asuntojen hinnat Helsinki
  • Asuntojen hinnat Espoo
  • Asuntojen hinnat Vantaa
  • Asuntojen hinnat Tampere
  • Asuntojen hinnat Turku
  • Asuntojen hinnat Oulu
  • Asuntojen hinnat Jyväskylä
  • Asuntojen hinnat Lahti
  • Asuntojen hinnat Pori
  • Asuntojen hinnat Kuopio
  • Asuntojen hinnat Lappeenranta
  • Asuntojen hinnat Järvenpää
Näytä kaikki kaupungit

Asuinalueet

  • Asuinalueet Helsinki
  • Asuinalueet Espoo
  • Asuinalueet Vantaa
  • Asuinalueet Tampere
  • Asuinalueet Turku
  • Asuinalueet Oulu
  • Asuinalueet Jyväskylä
  • Asuinalueet Kuopio
Kaikki asuinalueet

KotienKoti (Home Of Homes Oy) tarjoaa digitaalisia työkaluja asumisen ja asuntokauppojen avuksi.

Kotienkoti.fi -verkkosivusto on Home Of Homes Oy:n hallinnoima ja sisältää erilaisia työkaluja, työnkulkuja ja aineistoa. Home Of Homes Oy ei tarjoa välitys-, rahoitus- tai lakipalveluita. Verkkosivuilla olevien työkalujen tuottamat arviot tai muut tiedot ovat suuntaa-antavia eivätkä korvaa ammattilaisen arviota. Home Of Homes Oy ei vastaa palvelun tietoihin perustuvista päätöksistä.

Palvelun sisältö, tietokannat ja menetelmät on suojattu tekijänoikeudella ja muilla immateriaalioikeuksilla. Säännöllinen, järjestelmällinen tai jatkuva tietojen kerääminen, tallentaminen, indeksointi, jakelu tai muu tietojen kokoaminen ei ole sallittua ilman Home Of Homes Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

Kieli / Language

Alue / Region

© 2016-2026 Home Of Homes Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.