Isännöinnin kustannukset
Isännöinnin kustannukset selviävät sopimuksesta ja toteutuneista laskuista. Opi vertaamaan perusmaksua, erillisveloituksia ja palvelun sisältöä.
Isännöinnin kustannuksia ei voi päätellä luotettavasti yhdestä yleisestä neliö- tai huoneistohinnasta. Taloyhtiölle merkityksellinen luku on sen oman sopimuksen mukainen kokonaismeno: sovittu peruspalkkio, toteutuneet erillisveloitukset ja mahdolliset muut sopimuksen mukaiset maksut. Jos vertailet tarjouksia, vertaile samalla myös ostetun työn sisältöä ja sitä, missä tilanteissa lisälasku syntyy.
Mistä taloyhtiön isännöintimeno muodostuu?
Isännöinnin palkkio on taloyhtiön ja palveluntarjoajan välinen sopimusasia. Asunto-osakeyhtiölaki määrittää isännöitsijän yleiset tehtävät, mutta ei valtakunnallista palkkiota tai kaikille yhtiöille samaa tehtäväpakettia. Kiinteistöliiton isännöintipalkkioita koskeva ohje erottaa tavallisesti kuukausimaksuun sisältyvät tehtävät ja erikseen veloitettavat tehtävät. Oman yhtiön kohdalla ratkaisee allekirjoitettu sopimus liitteineen, ei toisen yhtiön hinnasto.
Peruspalkkio voi näyttää selkeältä, mutta sen nimike ei kerro, kattaako se esimerkiksi kokousvalmistelun, talousraportin, osakasviestinnän tai korjaushankkeen hallinnollisen tuen. Vastaavasti erillisveloitus ei ole automaattisesti perusteeton: osa tehtävistä on tarkoituksenmukaista hinnoitella vain silloin, kun työ tehdään. Epäselvyys syntyy, jos sama tehtävä voidaan tulkita sekä kiinteään palkkioon kuuluvaksi että erikseen laskutettavaksi. Hallituksen kannattaa pyytää sopimukseen tehtävien rajaus, veloitusperuste ja hyväksymismenettely.
Yhtiön koko, rakennusten määrä, korjaushankkeet ja sovitun palvelun laajuus voivat vaikuttaa työmäärään. Niistä ei kuitenkaan voi johtaa yleispätevää euromäärää tai säästöprosenttia. Pieni yhtiö ei välttämättä saa pienintä kokonaistarjousta suhteessa huoneistojen määrään, eikä suuri yhtiö automaattisesti osta samaa palvelua halvemmalla. Kunkin tarjouksen perusteet on avattava sen omasta palvelukuvauksesta.
Tarkista ensin nykyinen sopimus ja laskut
Hallituksen ensimmäinen vertailukohde on nykyinen isännöintisopimus, sen liitteet, mahdolliset muutossopimukset ja sovitut hinnastot. Etsi kirjaukset tehtävistä, vasteista, kokouksista, taloushallinnosta, teknisestä tuesta, hinnantarkistuksesta ja sopimuksen päättämisestä. Jos sopimus viittaa yleisiin ehtoihin tai tehtäväluetteloon, tarkista myös viitatun asiakirjan versio ja se, onko se liitetty sopimukseen. Pelkkä markkinointiesite ei korvaa sopimustekstiä.
Vertaa sen jälkeen laskuja sovittuihin riveihin. Erittele kiinteä palkkio ja erillisveloitukset toisistaan sekä merkitse, mistä tehtävästä lisäveloitus on syntynyt. Jos laskun selitteestä ei käy ilmi työn tilaaja, sisältö tai laskutusperuste, hallitus voi pyytää selvitystä ennen hyväksyntää. Isännöinnin eettiset ohjeet edellyttävät jäsenyrityksiltä selkeää laskutusta, erillisten töiden erittelyä sekä vähintään vuosittaista kiinteiden ja erillisveloitettavien palkkioiden määrien avaamista yhtiölle. Ohje on alan sitoumus, ei kaikkia palveluntarjoajia koskeva lakisääteinen hinnasto.
Käytännöllinen tarkastelujakso on yhtiön oma päättynyt tilikausi. Kirjaa saman jakson sopimuksen mukainen peruspalkkio, kaikki yhtiöltä veloitetut lisätyöt ja kertaluonteiset poikkeamat. Merkitse poikkeamien syy erikseen: poikkeuksellinen korjaushanke ei välttämättä kuvaa tavallista vuotta. Jos menossa oleva tilikausi sisältää suuren hankkeen, erota se perustoiminnasta ennen vertailua. Näin hallitus näkee, johtuuko muutos hinnasta, palvelumäärästä vai työtilanteesta.
Osakkaan näkökulmasta yhtiön isännöintikulu näkyy yhtiön taloudessa, mutta yksittäisen osakkaan maksuosuutta ei päätellä jakamalla laskua huoneistojen määrällä. Yhtiövastikkeen peruste määräytyy asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan; isännöinnin lasku on vain yksi yhtiön meno muiden joukossa. Jos haluat ymmärtää vastikkeen muutosta, vertaile talousarviota, tilinpäätöstä ja yhtiön vastikeperustetta. Taloyhtiön vastikkeita käsittelevä opas auttaa erottamaan yhtiön kulun osakkaan maksuvelvollisuudesta.
Kiinteä palkkio ja erillisveloitus on pidettävä erillään
Kiinteä kuukausipalkkio antaa ennakoitavuutta vain niistä tehtävistä, jotka on todella sisällytetty siihen. Tarkista esimerkiksi hallituksen kokousmateriaalit, yhtiökokouksen valmistelu, kirjanpidon järjestäminen, vastikereskontra, viestintä ja tavallisten vikailmoitusten käsittely. Näiden tehtävien lakisääteinen vastuunjako ei yksin kerro, kuinka paljon palvelutyötä tietty sopimus sisältää. Isännöitsijä hoitaa päivittäistä hallintoa hallituksen ohjeiden mukaan; hallitus puolestaan vastaa hallinnon sekä kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Erillisveloituksen kohdalla tarkista kolme asiaa: mikä laukaisee maksun, kuka saa tilata työn ja miten laskettava määrä muodostuu. Sopimuksessa voidaan erottaa esimerkiksi ylimääräinen kokous, poikkeuksellinen selvitys tai laajan korjaushankkeen koordinointi. Älä oleta, että tietty työ kuuluu automaattisesti lisämaksuun tai peruspalkkioon. Kiinteistöliiton sopimusohjeen mukaan nimenomaan tehtävärajauksen ja hinnoittelun kirjaaminen ehkäisee tulkintaeroja. Jos tarjouksessa käytetään tuntihintaa, pyydä myös arvio siitä, millaisissa tilanteissa tunteja syntyy ja miten toteuma hyväksytään.
Huomioi myös yhtiöltä veloitettavat ja suoraan osakkaalta veloitettavat maksut erikseen. Isännöitsijäntodistuksen, muutostyön käsittelyn tai asiakirjakopion maksua ei tule automaattisesti merkitä yhtiön peruspalkkioon, jos se kohdistuu tilaajaan. Selvitä kuitenkin hallituksen tiedossa olevat osakasmaksut ja niiden perusteet. Vuonna 2026 päivitetty asunto-osakeyhtiölaki antaa osakkaalle tietyissä tilanteissa oikeuden saada oman huoneistonsa kannalta merkityksellisestä yhtiön asiakirjasta jäljennöksen; jäljennöksestä voidaan periä hallituksen vahvistama kohtuullinen maksu. Se ei tarkoita yleistä oikeutta saada kaikkia hallituksen tai yhtiön sopimusasiakirjoja maksutta.
Näin teet vertailukelpoisen tarjouspyynnön
Hyvä tarjouspyyntö kertoo palveluntarjoajille samat perustiedot yhtiöstä ja toivotuista tehtävistä. Kerro rakennusten ja huoneistojen määrä, yhtiön hallintotapa, merkittävät tulevat hankkeet sekä nykyiset talous- ja viestintäkäytännöt siltä osin kuin ne ovat tarjouslaskennan kannalta tarpeellisia. Älä lähetä tarpeettomia henkilötietoja. Liitä tehtäväluettelo tai selkeä palvelukuvaus, jossa erotat päivittäisen hallinnon, kokoukset, taloushallinnon, kiinteistönpidon koordinoinnin ja mahdolliset hankepalvelut.
Pyydä jokaiselta tarjoajalta sama erittely: kiinteä palkkio, siihen kuuluvat tehtävät, erillisten töiden yksikköhinnat tai laskutusperusteet, laskutuksen hyväksyntä, hinnantarkistuksen menettely sekä sopimuksen kesto ja päättäminen. Jos yksi tarjoaja hinnoittelee tehtävän kiinteään palkkioon ja toinen tuntityöksi, älä vertaile vain etusivun kuukausisummaa. Merkitse rajaus vertailuun ja kysy tarvittaessa tarkennus ennen päätöstä. Isännöintisopimuksen käsittely auttaa tunnistamaan, mikä tieto kuuluu lopulliseen sopimukseen.
Voit käyttää kuvitteellista vertailulaskua ilman yleisiä markkinahintoja. Jos tarjous A sisältää laajan kokouspalvelun kiinteässä hinnassa ja tarjous B veloittaa ylimääräiset kokoukset erikseen, arvioi yhtiön todellisen kokouskäytännön perusteella, kuinka monta tällaista tapahtumaa voisi syntyä. Kerro laskelmaan käytetty määrä oletuksena, älä toteutuneena tai tulevana faktana. Tee samoin korjaushankkeelle, jos se on aidosti yhtiön suunnitelmassa. Vertailun tavoite on paljastaa herkät kustannuserät, ei ennustaa laskua tarkasti.
Jos tarjoajien palvelukuvaukset poikkeavat olennaisesti, tarjous ei ole vielä vertailukelpoinen. Pyydä täsmennys tai jaa vertailu vaihtoehtoihin: yhtiön tarvitsema peruspalvelu ja erikseen hankittava lisätyö. Halvimmalta näyttävä hinta voi olla riittävä, jos palvelu vastaa yhtiön tarpeita; kalliimpi voi olla perusteltu, jos siihen kuuluu työ, jonka yhtiö muuten ostaisi erikseen. Päätöstä ei ratkaista pelkällä hinnalla, mutta laatua ei myöskään oleteta hinnan perusteella.
Tarjouspyynnössä kannattaa kuvata myös se, miten yhtiön asiakirjat ja päätökset ovat hallituksen käytettävissä sopimuskaudella. Jos yksi toimija sisällyttää sähköisen aineiston ylläpidon peruspalveluun ja toinen veloittaa tietojen järjestämisestä erikseen, ero koskee sekä työn sisältöä että mahdollisia myöhempiä kustannuksia. Hallituksen ei tarvitse valita tiettyä järjestelmää artikkelin ohjeella, mutta sen tulee tietää, kuka hallitsee aineistoa ja mitä tapahtuu palveluntuottajan vaihtuessa. Tämä tieto voi olla tärkeämpi kuin yksittäisen laskurivin pieni ero.
Hinnantarkistus ei ole irrallinen ilmoitus
Kun palveluntarjoaja ehdottaa korotusta, hallituksen tulee tarkistaa sopimuksen hinnantarkistuslauseke ja mahdollinen aiempi muutos. Kiinteistöliitto korostaa, että isännöintipalkkioiden muuttaminen on sopimusasia; pelkkä yleinen kustannusten nousu ei yksin kerro, millä ehdolla juuri tämän yhtiön palkkio muuttuu. Sopimus voi sisältää sovitun tarkistusmenettelyn, tai muutoksesta voidaan joutua neuvottelemaan erikseen. Älä kutsu tiettyä indeksiä lakisääteiseksi, ellei yhtiön sopimus juuri sitä käytä.
Pyydä korotuksesta kirjallinen erittely: mitä palkkion osaa muutos koskee, mistä päivästä lähtien, millä sopimuskohdalla ja onko samalla muuttumassa tehtävien sisältö. Hallituksen kannattaa verrata esitystä toteutuneeseen palveluun ja kirjata oma päätöksensä. Isännöinnin eettiset ohjeet edellyttävät niihin sitoutuneelta toimijalta sopimusmuutosten kirjallista hyväksymistä tai käsittelyä hallituksessa pöytäkirjaan. Jos ehtojen tulkinta on epäselvä tai riitainen, tarvitaan sopimusasiakirjoihin perehtyvän asiantuntijan arvio; blogiteksti ei ratkaise yksittäistä sopimusriitaa.
Vastaavasti yhtiö voi itse ehdottaa tehtävien ja hinnan muuttamista. Ennen tehtävän poistamista on ratkaistava, kuka sen tekee jatkossa ja mikä on hallituksen valvontakyky. Isännöinnin työn vähentäminen ei poista hallituksen lakisääteistä vastuuta hallinnon järjestämisestä. Jos hallitus ottaa lisää käytännön työtä, kustannus voi siirtyä rahamääräisestä laskusta vapaaehtoisten työajaksi tai erikseen ostetuksi asiantuntijatyöksi. Tätä ei pidä merkitä laskelmaan automaattisena säästönä.
Kuka päättää, tilaa ja valvoo?
Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja sen asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valitsee ja erottaa isännöitsijän. Jos isännöitsijänä on rekisteröity yhteisö, sillä on ilmoitettava yhtiölle päävastuullinen isännöitsijä. Isännöitsijä hoitaa päivittäistä hallintoa hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä antaa hallitukselle sen tehtävien hoitamiseen tarvittavat tiedot. Hallitus ei siis siirrä omaa valvontavastuutaan pois ostamalla palvelun.
Yhtiökokous käsittelee lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvat asiat, kuten tilinpäätöksen ja talousarvion. Hallitus ei tarvitse osakkaiden erillistä äänestystä jokaisen sopimuslaskun tarkastamiseen, mutta epätavalliset tai laajakantoiset toimet voivat vaatia yhtiökokouksen päätöksen. Isännöinnin palkkioiden kilpailuttamisesta ei ole yleistä lakisääteistä määrävuosiväliä. Hallituksen tulee arvioida tarve yhtiön tilanteen, sopimuksen, hinnan ja palvelun perusteella. Kiinteistöliitto suosittelee tarvittaessa kilpailutusta sekä huolellista tarjouspyyntöä.
Jos hallituksen jäsenellä tai isännöinnin toimijalla on sidonnaisuus vertailtavaan tarjoajaan, se tulee tuoda esiin ennen päätöstä. Asunto-osakeyhtiölain esteellisyyssäännökset ja alan eettiset ohjeet eivät ole sama asia: laki määrittää päätöksentekijän esteellisyyden, eettinen ohje vaatii sitoutuneelta isännöinniltä sidonnaisuuksien avoimuutta myös käytännön hankinnoissa. Hallituksen tulee arvioida päätöksenteko esteellisten osallistumatta ja kirjata menettely; epäselvässä tilanteessa pyydetään oikeudellinen arvio. Pelkkä sidonnaisuuden mainitseminen ei tee eturistiriidasta vaaratonta.
Tee laskentapohja päätöstä varten
Tarjousten rinnakkaiseen tarkasteluun riittää usein yhtiön oma laskentapohja, jossa sarakkeet ovat samat kaikille tarjoajille. Aloita sovitun kiinteän palkkion vuosimäärästä. Lisää erikseen vain sellaiset lisätehtävät, jotka yhtiö todella tarvitsee tai joita sen suunnitelmissa on perusteltua arvioida. Jos toteutunutta määrää ei tunneta, merkitse määräkenttä avoimeksi ja pyydä hinnan muodostumisesta selvennys. Tuntematonta ei pidä täyttää naapuriyhtiön kokemuksella, sillä hankkeet ja sopimukset voivat erota.
Merkitse laskentapohjaan myös, perustuuko erillisveloitus tapahtumaan, tuntiin, asiakirjaan vai sovittuun projektihintaan. Tuntiveloituksen kohdalla kysy, mikä työ kirjataan laskutettavaksi ajaksi ja kuka hyväksyy työn ennen sen aloittamista. Tapahtumaveloituksessa kysy, miten esimerkiksi sähköinen tai ylimääräinen kokous erotetaan tavallisesta sopimuspalvelusta. Projektihinnassa selvitä, mikä on tehtävän alku ja loppu sekä mitä tapahtuu, jos hanke viivästyy. Nämä kysymykset ovat konkreettisempia kuin pyyntö ”kaikista lisäkuluista” ilman määrittelyä.
Erottele laskelmaan varma sopimuskulu ja ehdollinen skenaario. Hallitus voi vertailla tarjouksia sekä rauhallisen vuoden että yhtiön tiedossa olevan hankevuoden näkökulmasta, mutta skenaariota ei pidä esittää budjettina ilman päätöstä. Jos yksi tarjous sisältää tavallisen hallintotyön mutta toinen olettaa hallituksen tuottavan osan asiakirjoista, puuttuva työ ei ole ilmainen. Se jää hallitukselle tai tilataan muualta. Vertailuun kirjataan tämä palveluero sanallisesti, vaikka sille ei vielä voi antaa rahamäärää.
Laskentapohjan viimeinen sarake on tulkintakysymys: mitä on syytä vahvistaa ennen sopimuksen allekirjoitusta? Kirjaa siihen epäselvä hinnantarkistus, puuttuva liite, ristiriitainen tehtäväkuvaus tai vastaamatta jäänyt laskutuskysymys. Hallituksen päätöspöytäkirjaan voidaan liittää hyväksytty tarjousvertailu ja todeta, mitkä oletukset vaikuttivat valintaan. Näin myöhempi hallitus voi arvioida, onko palvelun hinta noussut siksi, että sopimus muuttui, vai siksi, että alkuperäisessä vertailussa lisätehtäviä ei huomattu.
Vertailua on syytä päivittää myös sopimuskauden aikana. Jos yhtiö tilaa uuden pysyvän palvelun, hallitus kirjaa muutoksen tehtäväluetteloon ja seuraa, näkyykö se sekä peruspalkkiossa että erillisissä laskuissa. Jos hanke päättyy, tarkistetaan, päättyykö myös siihen liittyvä lisäveloitus sopimuksen mukaan. Näin vuosikustannus ei jää historiatiedoksi, jota verrataan uusiin tarjouksiin ilman tietoa muuttuneesta sisällöstä. Hyvä vertailu on toistettavissa seuraavalle hallitukselle ja tilintarkastajalle tai toiminnantarkastajalle.
Sopimuksen vaihdolla voi olla oma työmääränsä
Uuden tarjouksen vuosihinta ei yksin kerro vaihtopäätöksen välitöntä vaikutusta. Nykyisen sopimuksen kesto, irtisanomisehdot, avoimet erillisveloitettavat toimeksiannot ja aineiston siirto on selvitettävä ennen ajoitusta. Kiinteistöliiton isännöinnin hankkimisen ohje muistuttaa, että hallituksen päätös isännöitsijän vaihtamisesta ja palvelusopimuksen päättämismenettely ovat eri asioita. Sopimus voi päättyä sovitun määräajan kuluttua, irtisanomalla tai olennaisen sopimusrikkomuksen perusteella purkamalla; omaan tilanteeseen soveltuva vaihtoehto tarkistetaan asiakirjoista.
Siirtymässä hallituksen kannattaa nimetä, kuka varmistaa laskujen, pankkioikeuksien, sopimusarkiston, huoltoasioiden ja keskeneräisten päätösten jatkumisen. Osa työstä voi kuulua vanhan tai uuden isännöinnin sopimukseen, osa vaatia erillistä järjestelyä. Älä oleta siirrosta automaattista lisämaksua, mutta älä myöskään merkitse sitä kustannuksettomaksi ilman sopimuksen tarkistamista. Vaihdon arvioinnissa palvelukatkon riski ja hallituksen työmäärä ovat päätöstekijöitä, vaikka niitä ei voi mielekkäästi muuntaa yleiseksi euromääräksi.
Mitä osakas voi kysyä kustannuksista?
Osakas voi tarkastella yhtiökokouksessa käsiteltävää talousarviota ja tilinpäätöstä sekä käyttää asunto-osakeyhtiölain mukaista kyselyoikeutta. Hallituksen ja isännöitsijän on huolehdittava, että kyselyoikeus toteutuu. Kysymys kannattaa muotoilla täsmällisesti: onko esitetty isännöintikulu kiinteää palkkiota, toteutunutta lisäveloitusta vai kertaluonteista hanketyötä; millä perusteella talousarvion rivi on muuttunut; ja miten hallitus valvoo sopimuksen toteutumista. Laki rajaa tietojen antamista, jos siitä aiheutuisi yhtiölle olennaista haittaa.
Osakkaalla ei ole yleistä oikeutta johtaa yhtiön sopimusneuvottelua hallituksen puolesta tai saada kaikkia hallituksen sisäisiä asiakirjoja suoraan isännöintiyritykseltä. Hallitus voi kuitenkin viestiä palvelun pääsisällöstä ja kokonaiskuluista avoimesti. Kiinteistöliiton Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus tukee kirjallista sopimusta ja sen pääasiallisen sisällön tiedottamista. Tämä on suositus, ei itsenäinen säännös jokaisen sopimusrivin julkisuudesta. Talouslukujen tulkinnassa taloyhtiön talousopas täydentää tätä kustannusnäkökulmaa.
Jos havaitset epäselvän veloituksen, pyydä hallitukselta tai isännöinniltä selvitys yksilöidystä erästä. Hallitus voi verrata laskua sopimukseen ja pyytää tositteita tai työn erittelyn. Älä päättele pelkän summan perusteella väärinkäytöstä: samalla laskulla voi olla useita sovittuja tehtäviä. Toisaalta toistuva epäselvä laskutus on syy muuttaa hyväksymiskäytäntöä ja tarvittaessa sopimuksen tehtävärajausta. Isännöinnin laadun arviointi käsittelee erikseen, miten toteutunutta palvelua arvioidaan ilman pelkkää hintavertailua.
Kustannuspäätös ilman harhaanjohtavaa keskihintaa
Vertaa ensin omaa sopimusta ja laskuja, sitten saman palvelusisällön tarjouksia ja lopuksi palvelun toteutumista. Jos avoin vertailututkimus esittää palkkioita, sen vuosi, vastaajajoukko, tehtävälaajuus ja hinnoitteluyksikkö on tarkistettava ennen kuin lukuja käytetään oman yhtiön tavoitehintana. Kiinteistöliitto kertoo tehneensä myös vuoden 2026 palkkiokartoituksen, mutta sen yksityiskohtainen aineisto on jäsensisältöä. Siitä ei tässä artikkelissa johdeta varmistamatonta valtakunnallista keskihintaa.
Kirjaa hallituksen päätökseen, mitä palvelua halutaan ostaa, millaiset lisäveloitukset hyväksytään, miten hintaa muutetaan ja milloin sopimuksen toimivuutta arvioidaan. Jos yhtiö ei ole tyytyväinen, ensin voi selvittää sopimuksen mukaisen reklamaatio- ja neuvottelupolun; tarvittaessa palvelu kilpailutetaan. Isännöintisopimuksen päättämistä ei tule sekoittaa siihen, että hallitus erottaa isännöitsijän lakisääteisestä tehtävästään: sopimusosapuolen oikeudet ja velvoitteet ratkaistaan myös sopimusehtojen mukaan. Päätöksessä kannattaa huomioida tietojen hallittu siirto, jotta palveluun ei synny katkosta.
Yhteenveto
Isännöinnin kustannus on sopimuksen ja toteuman yhdistelmä, ei yleinen neliöhinta. Hallituksen kannattaa eritellä kiinteä palkkio, lisäveloitukset, suoraan osakkaalta perittävät maksut ja kertaluonteiset hanketyöt sekä verrata tarjouksia samalla palvelukuvauksella. Osakkaalle olennaista on ymmärtää, miten yhtiön meno näkyy talousarviossa ja vastikkeissa. Yksittäisen hinnan kohtuullisuus vaatii yhtiön oman sopimuksen, työn sisällön ja vaihtoehtoisten tarjousten arviointia.
Usein kysytyt kysymykset
Onko isännöinnille olemassa virallinen neliöhinta?
Asunto-osakeyhtiölaki ei määrää isännöintipalkkiolle neliöhintaa. Taloyhtiö sopii palvelun sisällöstä ja palkkiosta. Vertaile samansisältöisiä tarjouksia sekä toteutuneita erillisveloituksia.
Voiko palveluntarjoaja korottaa palkkiota ilmoittamalla siitä?
Tarkista oman isännöintisopimuksen muutosmenettely. Palkkion muutos on sopimusasia, eikä yleinen korotusilmoitus yksin selitä yhtiön sopimuksen mukaista oikeutta uuteen hintaan. Epäselvä ehto on syytä arvioida asiakirjojen perusteella.
Maksaako osakas isännöintilaskun tasan muiden kanssa?
Yhtiö maksaa oman sopimuslaskunsa. Osakkaan yhtiövastike määräytyy lain ja yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaan, eikä isännöinnin meno jakaudu automaattisesti tasan huoneistojen kesken.
Milloin isännöinti kannattaa kilpailuttaa?
Laki ei määrää yleistä kilpailutusväliä. Kilpailutus voi olla perusteltu, kun sopimuksen hinta, sisältö tai toteutunut palvelu ei enää vastaa yhtiön tarvetta. Ennen tarjouspyyntöä on hyödyllistä selvittää nykyinen sopimus ja palvelukuvaus.
Saako hallitus tarkistaa erillisveloituksen ennen maksua?
Hallitus vastaa varainhoidon valvonnan järjestämisestä ja voi sopia laskujen hyväksymiskäytännöstä. Alan eettiset ohjeet kehottavat sitoutunutta isännöintiä luomaan yhtiön pyynnöstä menettelyn erillisveloitusten ennakkohyväksyntään. Käytännön vastuut kirjataan sopimukseen ja yhtiön päätöksiin.
Lähteet
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, erityisesti 1 luvun 11 §, 3 luku, 6 luvun 25 § sekä 7 luvun 1–2, 4, 6, 17 ja 20 § (Finlex, ajantasainen säädös).
- Suomen Kiinteistöliitto: Isännöintipalkkiot sovitaan isännöintisopimuksessa sekä Isännöinnin hankkiminen.
- Suomen Kiinteistöliitto: Huolellinen perehtyminen isännöintisopimukseen on valttia (30.4.2020).
- Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto ja ISA: Isännöinnin eettiset ohjeet (voimassa 1.2.2023 alkaen).
- Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Isännöintiliitto ja Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA yhteistyössä oikeusministeriön kanssa: Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus (julkaistu 2016; käytetty 3. painos 2021).
