Ilmanvaihdon uusiminen taloyhtiössä
Ilmanvaihdon uusiminen taloyhtiössä: miten tarve selvitetään, mitä päätetään yhtiökokouksessa ja miten lupa, asbesti, kustannukset ja asumisen haitat rajataan.
Ilmanvaihdon uusiminen taloyhtiössä ei ala uuden koneen valinnasta vaan nykyisen järjestelmän tutkimisesta. Hallituksen ja osakkaiden on hyvä selvittää, onko kyse käyttö- tai huoltopuutteesta, puuttuvasta korvausilmasta, vioittuneesta laitteesta vai laajemmasta muutostarpeesta. Vasta tämän jälkeen voidaan verrata korjaamista, järjestelmän parantamista ja uusimista. Tässä artikkelissa käydään läpi osakkaan näkökulmasta päätökset, vastuut ja asumisen järjestelyt. Tarkkoja hinta- tai säästölupauksia ei voi tehdä ilman talokohtaista suunnitelmaa ja tarjouksia.
Ensin selvitys: mikä ongelma halutaan ratkaista?
Ilmanvaihdon ongelma voi näkyä tunkkaisuutena, kosteuden hitaana poistumisena, vedon tunteena, meluna tai hajujen siirtymisenä. Mikään näistä ei yksin osoita uusimisen tarvetta. Motiva neuvoo taloyhtiötä selvittämään ensin ilmanvaihdon toteutustavan, käyttötavat, huollon, ilmanjaon ja korvausilmareitit. Näiden tarkastelu voi paljastaa korjauskohteen, joka voidaan ratkaista ilman koko järjestelmän vaihtoa. Myös taloyhtiön muut korjaushankkeet voivat muuttaa ilmanvaihdon toimintaedellytyksiä, joten hankkeet on syytä sovittaa yhteen.
Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpötilaeroon ja tuuleen. Koneellisessa poistojärjestelmässä puhallin poistaa ilmaa ja korvausilma tulee suunniteltuja reittejä pitkin. Koneellisessa tulo- ja poistojärjestelmässä molemmat ilmavirrat tuotetaan puhaltimilla ja poistoilman lämpöä voidaan hyödyntää tuloilman lämmitykseen. Motivan mukaan keskitetty kone voi palvella useita huoneistoja, kun taas huoneistokohtainen kone palvelee yhtä asuntoa. Yhden huoneiston kokemus ei siten välttämättä kuvaa koko talon toimintaa.
Pyydä hallitukselta tai isännöinniltä tieto siitä, mitä on jo selvitetty: onko suunnitelmat käytettävissä, milloin kanavisto on puhdistettu, onko ilmavirrat mitattu ja onko asukkaille annettu käyttöohje. Selvityksen tarkoitus ei ole kerätä paperia päätöksen koristeeksi. Se auttaa erottamaan, riittääkö ilmanvaihdon huolto ja perussäätö vai onko järjestelmän rakenteessa tai kapasiteetissa todellinen puute. Jos rakennuksessa on oire- tai kosteusilmoituksia, ne tutkitaan asianmukaisesti; uuden koneen ostaminen ei itsessään todista, että havaintojen syy olisi poistunut.
Motiva ehdottaa tarpeen mukaan kuntoarviota, energiakatselmusta, ilmastointijärjestelmän kuntotutkimusta tai muuta asiantuntijaselvitystä. Valittava selvitys riippuu kysymyksestä. Jos epäily koskee ilmavirtojen jakautumista, mittaus ja säätö voivat olla keskeisiä. Jos taas kanavien tai laitteiden kunto on epäselvä, tarvitaan niitä koskevaa tutkimusta. Osakkaalle kannattaa kertoa tutkimuksen rajaus: mitä tutkittiin, mitä jäi avoimeksi ja mihin toimenpide-ehdotus perustuu. Tällainen rajaus ehkäisee sitä, että yhden havainnon pohjalta tehdään koko talon investointipäätös.
Vaihtoehdot eivät ole pelkkä ”vanha tai uusi”
Ensimmäinen vaihtoehto on saattaa olemassa oleva järjestelmä suunniteltuun toimintakuntoon. Se voi sisältää käyttöaikojen tarkistamisen, suodattimet, korvausilmareittien selvittämisen, kanaviston puhdistuksen ja ilmavirtojen perussäädön. Motiva käsittelee puhdistusta ja perussäätöä yhtenä kokonaisuutena: puhdas kanava ei vielä kerro, kulkeeko ilma suunnitellusti jokaiseen asuntoon. Tämän vaihtoehdon hyöty riippuu siitä, löytyykö ongelma huollosta tai säädöistä. Se ei ratkaise rakenteellista puutetta, jota ei voi säätää pois.
Toinen vaihtoehto on rajattu parannus. Taloyhtiö voi selvittää esimerkiksi korvausilman tuonnin, ohjauksen tai puhaltimen uusimista, jos nykyisen järjestelmän perusratkaisu soveltuu siihen. Jokainen muutos arvioidaan koko rakennuksen kannalta. Poistopuhaltimen tehostus ilman toimivaa korvausilmaa voi muuttaa painesuhteita ja tuoda ilmaa hallitsemattomista reiteistä. Myös uuden keittiölaitteen kytkeminen yhteiseen kanavaan voi vaikuttaa muihin huoneistoihin. Siksi yksittäistä laitehankintaa ei pidä esittää kaikille taloille sopivana ratkaisuna.
Kolmas vaihtoehto on laajempi uudistus, jossa tulo- ja poistoilmanvaihtoa tai kanavistoa muutetaan olennaisesti. Keskitetty ja huoneistokohtainen ratkaisu ovat erilaisia rakennushankkeita, joilla on erilaiset tilantarpeet, reititykset, huollettavuus ja vaikutukset asuntoihin. Lämmöntalteenotto voi pienentää poistoilman lämmönhukkaa, mutta todellinen hyöty riippuu lähtötilanteesta, ilmavirroista, käyttöajoista ja kokonaisuuden suunnittelusta. Se ei takaa tiettyä prosenttia taloyhtiön lämmityslaskusta. Osakkaan kannattaa pyytää vaihtoehdoista samaan lähtötilanteeseen perustuva vertailu.
Valintaa ei ratkaise yksin uuden laitteen tekninen hyötysuhde. Rakennuksessa voi olla kanavareittejä, joiden muuttaminen on hankalaa, suojeluarvoja, tilanpuutetta tai muita remontteja, jotka vaikuttavat toteutukseen. Koneen hankintahinta on vain osa kokonaisuutta: suunnittelu, purku, rakennustyöt, sähkötyöt, mittaus, käyttöönotto ja myöhempi huolto kuuluvat arvioon. Ratkaisu voi olla hyvä yhdelle talolle ja huono toiselle. Sen vuoksi yleinen hintataulukko ilman kohteen tietoja antaisi väärän täsmällisyyden vaikutelman.
Taloyhtiön vastuu ja päätöksenteko
Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n mukaan yhtiö vastaa pääsääntöisesti ilmanvaihdon kaltaisesta perusjärjestelmästä, jonka se on toteuttanut tai hyväksynyt vastuulleen, sekä laissa mainituista siihen rinnastuvista osakkaan asennuksista. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä kunnossapitovastuusta toisin. Hallitus huolehtii kiinteistön ja rakennusten pidon asianmukaisesta järjestämisestä lain 7 luvun 2 §:n mukaan. Tämä ei tarkoita, että hallitus voisi yksin päättää kaikista laajoista ilmanvaihtohankkeista. Laajakantoista tai olennaisesti asumiseen tai kustannuksiin vaikuttavaa kunnossapitoa koskeva päätös kuuluu 6 luvun 30 §:n mukaan yhtiökokoukselle. Laajakantoisen uudistuksen päätösehdoista säädetään erikseen 6 luvun 31 §:ssä.
Kunnossapidon ja uudistuksen välinen ero vaikuttaa päätöksen perusteluihin. Viallisen puhaltimen korjaus ei ole sama asia kuin koko järjestelmän vaihtaminen toisenlaiseksi. Osakkaan ei tarvitse määritellä oikeudellista luokitusta yksin, mutta hän voi pyytää päätösesitykseen perusteen: mitä nykyistä toimintaa korjataan, mitä ominaisuutta lisätään ja miksi valittu hanke on yhtiölle tarkoituksenmukainen. Yhtiökokouksen aineistosta pitäisi pystyä hahmottamaan vaihtoehdot, kustannusarvion perusteet, vaikutus asumiseen ja mahdolliset riskit.
Yhtiön on ilmoitettava huoneiston käyttöön vaikuttavista kunnossapitotöistä riittävän ajoissa asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 6 §:n mukaisesti. Yhtiön uudistusta koskevaa ilmoitusta käsittelee 5 luvun 9 §. Laissa on myös sääntö yhtiön edustajan pääsystä osakehuoneistoon tarpeellisessa tilanteessa. Käytännössä tarkka käyntiaikataulu ja kulkumenettely sovitaan hankkeessa erikseen. Asukas voi kertoa esteistä ja pyytää selvitystä siitä, kuinka pöly, melu ja tilapäinen ilmanvaihdon katko hallitaan. Pääsyn järjestäminen ja turvallinen työskentely ovat molempien osapuolten etu.
Vastikevaikutusta ei voi johtaa suoraan neliöhintaisesta internettaulukosta. Taloyhtiö valitsee rahoitustavan päätöksissään, ja osakkaan osuus määräytyy yhtiöjärjestyksen vastikeperusteiden ja päätösten mukaisesti. Pyydä erottamaan hankkeen kokonaisarvio, varaukset, mahdollinen lainarahoitus ja oman huoneiston arvioitu maksuosuus. Arvio ei ole lopullinen lasku. Myös myöhempi sähkönkulutus, suodattimet ja huolto ovat osa järjestelmän elinkaarikustannusta. Yhtiön ja osakkaan vastuista voi lukea taloyhtiön vastuunjaon oppaasta.
Lupa, suunnittelu ja asbesti ennen purkua
Rakentamislaki 751/2023 tuli voimaan 1.1.2025. Sen 42 §:n mukaan rakentamislupa tarvitaan muun muassa rakentamiseen verrattavaan korjaus- ja muutostyöhön sekä korjaukseen, jolla voidaan merkittävästi vaikuttaa rakennuksen teknisten järjestelmien kautta energiatehokkuuteen tai energia- ja ympäristövaikutuksiin. Pykälässä on myös muita korjaustyön luvanvaraisuuden perusteita, kuten terveyshaitan poistamiseen kohdistuva vähäistä merkittävämpi korjaus sekä rakennuksen suojeltuihin arvoihin vaikuttavat muutokset. Kaikesta suodatinhuollosta tai jokaisesta laitevaihdosta ei siis voi sanoa, että se vaatii rakentamisluvan. Toisaalta laajaa järjestelmämuutosta ei saa julistaa luvattomaksi vain siksi, että työ tehdään olemassa olevaan rakennukseen.
Lupatarve arvioidaan hankkeen todellisen sisällön perusteella kunnan rakennusvalvonnassa. Taloyhtiön kannattaa selvittää asia jo suunnittelun alkuvaiheessa, jotta suunnitelmat, aikataulu ja mahdolliset selvitykset vastaavat viranomaisen vaatimuksia. Uutta rakennusta koskevaa ilmanvaihtoasetusta ei pidä automaattisesti esittää kaikkia vanhan talon huoltotöitä koskevana velvoitteena. Suunnittelija selvittää, mitä teknisiä vaatimuksia juuri tähän korjaus- tai muutostyöhön sovelletaan. Asukkaalle tärkeintä on nähdä, että lupa- ja suunnittelukysymys on ratkaistu ennen toteutuspäätöstä.
Jos uudistus tuo uusia kanavia tai läpivientejä, hankkeen suunnittelussa on selvitettävä palo-osastointi ja kanavareittien vaikutus siihen. Ympäristöministeriön paloturvallisuusasetuksen 848/2017 18 §:n mukaan osastoivan rakennusosan läpi johdetut kanavat ja muut läpiviennit eivät saa olennaisesti heikentää rakenteen osastoivuutta. Asetuksen 19 § edellyttää, ettei ilmanvaihtojärjestelmä levitä paloa tai savukaasuja vaaraa aiheuttavasti; useaa palo-osastoa palvelevien ilmakanavien seinämille on lisäksi materiaalivaatimus. Pätevän suunnittelijan on määritettävä hankkeeseen soveltuvat kanava-, palokatko-, eristys- ja muut palotekniset ratkaisut, ja ammattilaiset toteuttavat ne suunnitelmien mukaan. Asukas ei avaa osastoivia rakenteita, tee palokatkoja eikä muuta kanavia itse. Asetuksen 1 § rajaa sen soveltamisen vanhan rakennuksen korjaus- ja muutostöissä tilanteisiin, joissa työ tekee rakennuksesta tai sen osasta paloturvallisuuden kannalta vaarallisemman ja parantaminen on sen vuoksi perusteltua työn laatu ja henkilöturvallisuuden vaarantumisen estäminen huomioon ottaen; vähäisen huollon vaatimuksia ei siis päätellä suoraan uudisrakennuksen säännöistä. Rakennusvalvonta ja hankkeen suunnittelijat arvioivat soveltamisen juuri tämän työn yhteydessä.
Jos työssä puretaan rakenteita, joissa voi olla asbestia, rakennuttajan tai muun hanketta ohjaavan tai valvovan tahon on huolehdittava asbestikartoituksesta valtioneuvoston asetuksen 798/2015 7 §:n mukaisesti. Vuotta 1994 käytetään usein asbestin esiintymisen arvioinnin apuna, mutta pykälässä ei ole yleistä ”ennen vuotta 1994” -vapautusrajaa. Kartoitus tehdään mahdollisen asbestipurkutyön laajuutta vastaavasti, dokumentoidaan ja annetaan purkutyön toteuttajalle. Asbestipurkutyö vaatii pääsääntöisesti luvan; lain 684/2015 3 §:ssä on rajatut poikkeukset esimerkiksi lyhytkestoisille huoltotöille, joissa ei käsitellä murenevaa asbestia, sekä kartoitukselle. Poikkeuksen soveltumista ei päätellä itse materiaalin ulkonäöstä. Asukkaan kannattaa jättää vanhat kanavakotelot ja eristeet avaamatta. Lisätietoa rajauksista on taloyhtiön asbestia käsittelevässä artikkelissa.
Purkuun voi liittyä muitakin epävarmoja materiaaleja ja rakenteita. Niistä ei pidä päätellä turvallisuutta ulkonäön perusteella. Taloyhtiön hankesuunnittelun tehtävä on selvittää tarvittavat kartoitukset ennen urakkatarjouksia ja työn aloitusta. Näin tarjoajat voivat hinnoitella saman työn ja asukkaat saavat oikean tiedon suojauksista. Jos selvitys paljastaa lisätutkimuksen tarpeen, päätöksentekoa voidaan päivittää; puutteellista kartoitusta ei pidä paikata oletuksella, että kanava on varmasti puhdas.
Miten kustannuksia ja energialaskelmaa luetaan?
Ilmanvaihdon parantaminen voi tarkoittaa yhden laitteen vaihtoa tai laajaa kanava- ja rakennustyötä. Huoneiston pinta-ala ei siis yksin kerro remontin hintaa ilman tietoa koko rakennuksesta. Talokohtaisen arvion tekevät mahdollisiksi suunnittelu ja vertailukelpoiset tarjoukset. Osakkaan kannattaa tarkistaa, sisältyvätkö arvioon tutkimukset, suunnittelu, mahdolliset kartoitukset, purku, koneet, kanavat, sähkötyöt, pintojen palautus, ilmavirtojen mittaus ja käyttöönotto.
Lämmöntalteenoton hyöty lasketaan talon lähtötiedoista. Pelkkä lämmöntalteenottokoneen ilmoitettu hyötysuhde ei ole sama kuin kiinteistön lämmityskulujen säästöprosentti. Jos ilmavirrat tai käyttöajat muuttuvat samalla, niitäkin on käsiteltävä vertailussa. Pyydä laskelmaan näkyviin lähtötilanne, suunnitellut ilmavirrat, käyttöajat, lämpöenergian arvio ja puhaltimien sähkönkulutus sekä laskelman epävarmuus. Näin taloyhtiö voi vertailla vaihtoehtoja ilman yleispätevää ”maksaa itsensä takaisin” -lupausta. Energiaremontin kokonaisuutta käsittelee asukkaan opas taloyhtiön energiaremonttiin.
Tukia tai avustuksia kannattaa käsitellä rahoituslaskelmassa vain, jos kyseiseen hankkeeseen sopiva ohjelma ja sen ehdot on vahvistettu. Ohjelmat, ehdot ja määrärahat muuttuvat. Jos hallitus esittää tukea, pyydä sen täsmällinen myöntäjä, hakuehdot, hakuaika ja tieto siitä, saako työn aloittaa ennen päätöstä. Motiva tarjoaa neuvontaa ja tietoa, mutta sen ohjesivu ei ole taloyhtiölle myönnetty avustuspäätös. Yhtiön maksuvalmius ja hankkeen tarpeellisuus on arvioitava myös ilman epävarmaa tukisummaa.
Remontin vaikutus asumiseen ja käyttöönotto
Asunnossa tehtävä työ riippuu valitusta ratkaisusta. Venttiilien vaihto ja ilmavirtojen mittaus voivat vaatia lyhyen pääsyn huoneistoon; uusien kanavien reititys voi vaatia laajempia suojauksia ja pintojen avaamista. Yleistä katkon kestoa tai asumiskelpoisuutta ei voi luvata ilman urakkasuunnitelmaa. Pyydä etukäteen huoneistokohtainen työvaihe, arvioitu käyntijärjestys, suojausohjeet, tiedot mahdollisista katkoista ja yhteyshenkilö poikkeamatilanteisiin. Muuta tilapäisesti vain sitä, mitä yhtiö tai urakoitsija ohjeistaa.
Pölyä aiheuttavassa työssä suojaus ja siivous ovat osa toteutusta. Asukkaan ei tarvitse arvioida purkumateriaalin turvallisuutta eikä tehdä urakoitsijan töitä. Siirrä vain sovitusti työalueen edessä olevat tavarat, jos siihen pystyt turvallisesti, ja ilmoita esteistä ajoissa. Jos asunnossa asuu henkilö, jolle pöly tai katko on erityisen hankala, kerro tarpeesta hankkeen yhteyshenkilölle ennen huoneistokäyntiä. Ratkaisu sovitaan tapauskohtaisesti; artikkeli ei voi luvata tilapäismajoitusta tai täysin häiriötöntä asumista.
Käyttöönotossa ammattilainen mittaa ja säätää ilmavirrat suunnitelmien mukaisesti. Osakkaalle on tärkeää saada ymmärrettävä käyttöohje: mitä asetuksia saa muuttaa, miten tehostusta käytetään, missä suodattimet sijaitsevat ja kenelle viasta ilmoitetaan. Venttiilien keskiosan säätölautasta ei pidä siirtää puhdistuksen yhteydessä. Jos uudistuksen jälkeen ilmenee vetoa, melua tai hajuja, ilmoita havainto urakan palautekanavassa sen sijaan, että tukit venttiilin. Näin urakoitsija ja yhtiö voivat tarkistaa toteutuksen suhteessa mittauspöytäkirjaan.
Luovutus ei pääty siihen, että kone käynnistyy. Taloyhtiön kannattaa säilyttää suunnitelmat, mittaus- ja säätöpöytäkirjat, laitetoimittajan ohjeet, huolto-ohjelma sekä tieto tehdyistä poikkeamista. Ilman dokumentteja seuraava huolto ei tiedä, mitä ilmavirtoja tavoiteltiin. Asukkaalle kerrotaan huollon vastuunjako ja milloin suodatin vaihdetaan tai keneen ollaan yhteydessä. Tällainen käyttöönotto tekee remontin tavoitteesta seurattavan. Uuden järjestelmän jälkeen havaintoja voidaan verrata lähtötilanteeseen, mutta yksittäistä oireen tai asumismukavuuden muutosta ei pidä automaattisesti lukea järjestelmän ansioksi.
Huolto uuden järjestelmän valmistuttua
Uusi kone ei poista jatkuvan huollon tarvetta. Taloyhtiön kannattaa päättää jo ennen luovutusta, kuka vaihtaa suodattimet, kuka huolehtii keskitetystä koneesta ja miten huoneistokohtaisiin koneisiin päästään. Jos tehtävä kuuluu asukkaalle, hänen on saatava mallikohtainen ohje ja tieto siitä, mistä oikea suodatin hankitaan. Jos yhtiö tilaa huollon yhteisesti, käynnit, ilmoittaminen ja kirjaaminen sovitaan samalla tavalla kaikille huoneistoille. Muuten uusi järjestelmä voi jäädä toimimaan eri asunnoissa eri tavoin.
Ilmanvaihdon perussäätö on käyttöönoton lähtökohta, ei pysyvä takuu siitä, että tulevat muutokset eivät vaikuta järjestelmään. Myöhempi ikkunanvaihto, tiivistys, keittiölaitteen muutos tai huoneiston remontti voi muuttaa ilman reittejä. Taloyhtiön on hyvä arvioida tällaiset työt ilmanvaihdon näkökulmasta osakkaan muutostyöilmoituksen yhteydessä. Asukas puolestaan ilmoittaa poikkeavasta melusta, vedosta ja hajusta, eikä kompensoi niitä venttiiliä tukemalla. Silloin yhtiö voi verrata havaintoa alkuperäisiin käyttöönoton mittauksiin.
Ensimmäisten käyttökokemusten kokoaminen on hyödyllistä. Asukkailta voidaan kysyä, ovatko käyttöohjeet selviä, toimiiko tehostus tarkoitetulla tavalla ja onko jossakin tilassa poikkeava havainto. Vastaukset eivät korvaa teknistä mittausta, mutta auttavat kohdistamaan jälkitarkastuksen. Jos mittauksissa havaitaan poikkeama, se käsitellään hankkeen suunnittelijan ja toteuttajan kanssa. Remontin tavoite on mitattava ja ylläpidettävä toiminta, ei pelkkä uuden laitteiston näkyvä asentaminen.
Mitä kysyä yhtiökokouksessa?
Hyvä päätösesitys vastaa useampaan kysymykseen kuin ”paljonko uusi kone maksaa”. Selvitä, mikä ongelma on dokumentoitu ja mitkä vaihtoehdot selvitettiin. Kysy, onko nykyjärjestelmän huolto- ja säätöpuutteet rajattu pois, miten korvausilma ratkaistaan ja mitä muutos tekee rakennuksen ilmanjaolle. Pyydä kustannusarvio kokonaisuudesta ja erottelu siitä, mikä on varmaa ja mikä riippuu purussa näkyvistä rakenteista. Kysy myös, mikä osa päätöksestä on suunnittelun aloittamista ja mikä osa varsinaisen urakan tilaamista.
Lupatarve, asbestikartoitus ja mahdolliset muut selvitykset kannattaa nähdä päätöspolun osina, ei jälkikäteen lisättävinä alaviitteinä. Jos suunnitelma muuttuu hankkeen aikana, yhtiö arvioi, edellyttääkö muutos uutta päätöstä tai luvan tarkistamista. Osakkaan ei tarvitse kannattaa tai vastustaa hanketta pelkän teknisen termin perusteella. Hän voi pyytää perustelun siitä, miten valittu ratkaisu palvelee koko taloa ja miten se vaikuttaa omaan huoneistoon. Eri vaihtoehtojen hyödyt, haitat ja epävarmuudet on hyödyllistä kuvata samalla tarkkuudella.
Tarjouspyyntö ja toteutuksen seuranta
Kun suunnitelma on riittävän tarkka, taloyhtiö voi pyytää tarjouksia samasta työn sisällöstä. Jos yksi urakoitsija hinnoittelee vain koneen ja toinen myös kanavamuutokset, pinnat, mittauksen ja käyttöönoton, tarjoukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Pyydä erittely siitä, mitä urakka sisältää, mitä se ei sisällä ja millaiset havainnot voivat muuttaa hintaa. Myös talon käyttöön liittyvät työaikarajoitukset ja asunnoissa käyntien järjestelyt vaikuttavat toteutukseen. Tarjouspyyntö ei korvaa suunnittelua: ilman tavoiteltuja ilmavirtoja ja reittejä urakoitsijat voivat tarjota keskenään erilaisia järjestelmiä.
Asukkaalle on hyödyllistä tietää, kuka valvoo työn etenemistä ja kenelle havainto ilmoitetaan. Jos suojaukset rikkoutuvat tai uusi venttiili jää keskeneräiseksi, kerro asiasta heti sovittuun kanavaan. Älä itse siirrä kanavaa tai säädä venttiiliä sen jälkeen, kun urakoitsija on tehnyt mittauksen. Myöhemmin havaitun vedon tai hajun kohdalla merkitse huone, ajankohta ja laitteen käyttötila. Tämä antaa toteuttajalle enemmän tietoa kuin yleinen ilmoitus ”ilmanvaihto ei toimi”.
Hankkeen seurannassa voidaan erottaa rakennustyön valmistuminen ja järjestelmän toiminnan todentaminen. Ensimmäinen kertoo, että sovitut asennukset ovat paikoillaan. Jälkimmäinen edellyttää ilmavirtojen mittausta, säätöä ja dokumentointia sekä asukkaiden käyttöohjeita. Jos suunniteltu asennus muuttui työn aikana, muutoksen peruste ja vaikutus ilmanvaihtoon kirjataan. Näin seuraava huolto ei joudu päättelemään toteutusta pelkän piirustuksen tai asukkaan muistikuvan perusteella.
Yhteenveto
Taloyhtiön ilmanvaihdon uusiminen on perusteltu vasta, kun nykyisen järjestelmän toiminta, huolto ja korjausmahdollisuudet on selvitetty. Yhtiö vastaa perusjärjestelmästä lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti, ja laajakantoinen tai asumiseen ja kustannuksiin olennaisesti vaikuttava hanke kuuluu yhtiökokouksen päätettäväksi. Rakentamisluvan tarve ratkaistaan hankkeen sisällön perusteella, ja mahdollinen asbestiriski selvitetään ennen purkua. Osakas voi pyytää vaihtoehtojen vertailun, talokohtaisen kustannusarvion, asumishaittojen suunnitelman ja käyttöönoton mittausasiakirjat. Yleinen hinta- tai säästöprosentti ei korvaa niitä.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko taloyhtiö korjata ilmanvaihtoa ilman koko järjestelmän uusimista?
Voi, jos selvitys osoittaa, että ongelma liittyy esimerkiksi huoltoon, korvausilmareitteihin, käyttöohjaukseen tai säätöön. Laajaa uusimista ei pidä valita tai hylätä ennen kohteen tutkimista. Vaihtoehdot verrataan samaan lähtötilanteeseen.
Kuka päättää laajasta ilmanvaihtohankkeesta?
Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous päättää laajakantoisesta tai asumiseen taikka kustannuksiin olennaisesti vaikuttavasta kunnossapidosta ja uudistuksesta. Hallitus valmistelee ja järjestää yhtiön rakennusten pitoa, mutta sen toimivalta ei kata kaikkia tällaisia päätöksiä. Tarkista päätösesityksen perusteet ja yhtiöjärjestys.
Vaatiiko ilmanvaihdon uusiminen rakentamisluvan?
Ei jokainen huolto tai laitevaihto. Rakentamislain 42 §:ssä on korjaus- ja muutostyön luvanvaraisuuden perusteet, joihin voi kuulua merkittävä vaikutus teknisen järjestelmän kautta energiatehokkuuteen. Taloyhtiön tulee selvittää oman hankkeen lupatarve kunnan rakennusvalvonnasta.
Voiko asunnossa asua työn aikana?
Se riippuu urakan laajuudesta, huoneistossa tehtävistä töistä ja mahdollisista katkoista. Pyydä yhtiöltä huoneistokohtainen aikataulu ja turvallisuusohje. Artikkelin perusteella ei voi luvata asumista koko remontin ajan tai määrätä tilapäismajoituksen tarvetta.
Mitä käyttöönotosta pitäisi saada talteen?
Yhtiön kannattaa säilyttää suunnitelmat, ilmavirtojen mittaus- ja säätöpöytäkirjat sekä laitteiden huolto-ohjeet. Asukas tarvitsee ohjeen normaalista käytöstä, sallituista asetuksista ja vikailmoituksesta. Jos toiminta poikkeaa suunnitellusta, asia selvitetään mittausten ja havaintojen avulla.
Lähteet
- Motiva: Ilmanvaihto taloyhtiössä, päivitetty 20.10.2026.
- Motiva: Ilmanvaihto kotona, päivitetty 27.1.2026.
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 4 luvun 2 ja 6 §, 5 luvun 9 §, 6 luvun 30–31 § ja 7 luvun 2 §, ajantasainen säädös Finlexissä.
- Rakentamislaki 751/2023, 42–43 §, ajantasainen säädös Finlexissä.
- Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017, 1 ja 18–19 §, ajantasainen säädös Finlexissä.
- Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015, 7 §, ajantasainen säädös Finlexissä.
- Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista 684/2015, 3 §, ajantasainen säädös Finlexissä.
