KotienKoti Logo
KotienKotiJokaisen kodin digitaalinen koti
EtusivuBlogiRahoitusHoitovastike keskimäärin: paljonko se on?
Rahoitus11 min lukuaikaKotienKoti

Hoitovastike keskimäärin: paljonko se on?

Hoitovastike oli vuonna 2025 kerrostaloyhtiöissä keskimäärin 5,21 ja rivitaloyhtiöissä 4,12 €/m²/kk. Opi tulkitsemaan keskiarvoa ja vertaamaan omaa kohdetta.

Hoitovastike keskimäärin: paljonko se on?
Julkaistu 7. elokuuta 2026• Päivitetty 20. marraskuuta 2026

Hoitovastike oli Tilastokeskuksen vuoden 2025 tilastossa kerrostaloyhtiöissä keskimäärin 5,21 euroa ja rivitaloyhtiöissä 4,12 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Nämä ovat hyödyllisiä vertailulukuja, mutta ne eivät yksin kerro, onko tietyn asunnon vastike edullinen tai kallis. Maksuun vaikuttavat sekä yhtiön menot ja muut tulot että yhtiöjärjestyksessä määrätty vastikeperuste.

Jos vertailet asuntoja, aloita kuukausittaisesta kokonaissummasta: hoitovastike, mahdollinen pääomavastike ja erilliset käyttökorvaukset. Sen jälkeen selvitä, mitä hoitovastike kattaa ja miten yhtiön tulevat korjaukset on tarkoitus rahoittaa. Tässä oppaassa keskiarvot sidotaan tilastovuoteen, euroesimerkit lasketaan auki ja vertailu viedään taloyhtiön asiakirjoihin.

Paljonko hoitovastike on keskimäärin?

Tilastokeskuksen asunto-osakeyhtiöiden talous -tilasto kuvaa yhtiöiden tilinpäätösten tuloja ja menoja. Sen vuoden 2025 tiedote julkaistiin 16.6.2026. Julkaisu kertoo neliökohtaisen keskiarvon sekä kerrostalo- että rivitaloyhtiöille; kyse ei ole yksittäisen asunnon markkinahinnasta eikä suositellusta vastiketasosta.

TaloyhtiötyyppiHoitovastikkeet yhteensä 2025Esimerkki: 50 m²
Kerrostaloyhtiöt5,21 €/m²/kk260,50 €/kk
Rivitaloyhtiöt4,12 €/m²/kk206,00 €/kk

Esimerkin euromäärät ovat kertolaskuja: 50 × 5,21 = 260,50 ja 50 × 4,12 = 206,00 euroa kuukaudessa. Laskelma olettaa, että huoneiston vastike määräytyy pinta-alan mukaan ja että kyseinen yhtiö vastaa tilastokeskiarvoa. Kumpikaan oletus ei välttämättä päde ostokohteeseesi. Todellinen maksu selviää isännöitsijäntodistuksesta ja yhtiöjärjestyksestä.

Tilastokeskuksen käyttämä erä on hoitovastikkeet yhteensä, joka eroaa yksinomaan asuinhuoneistoilta kerätystä hoitovastikkeesta. Tuloslaskelmassa näkyy myös muita hoitovastikkeisiin luettavia eriä, kuten liike- ja toimistotiloihin liittyviä vastikkeita sekä korjaus- tai erityisvastikkeita. Näiden osuudet vaihtelevat taloyhtiöittäin. Vertailussa on siksi tärkeää verrata samalla tavalla määriteltyjä lukuja eikä lukea tilaston keskiarvoa suoraan oman huoneiston laskuksi.

Vuoden 2025 aineisto sisälsi 1 658 asunto-osakeyhtiön tiedot. Tilastokeskus kerää aineiston otoksena, joka ei tarkoita jokaisen Suomen taloyhtiön tilinpäätöstä. Kerros- ja rivitaloyhtiöiden keskiarvot kuvaavat tilaston määriteltyä joukkoa; pieni paritaloyhtiö ei välttämättä sovi kumpaankaan vertailuun. Tilastokeskuksen dokumentaatio kertoo myös otoskehikon tarkennuksesta tilastovuodesta 2025 alkaen. Siksi yksittäisten vuosimuutosten tulkinnassa on huomioitava myös tilaston rajaus.

Mitä vastikkeen neliöhinta kertoo?

Neliöhinta muuttaa eri kokoisten huoneistojen vastikkeet vertailukelpoisempaan muotoon silloin, kun molemmissa käytetään samaa pinta-alaperustetta. Laske oma neliöhintasi jakamalla kuukausittainen hoitovastike huoneiston vastikeperusteena käytetyillä neliöillä. Jos yhtiöjärjestyksessä peruste on osakkeiden lukumäärä tai eri tiloilla on eri kerroin, tulos on vain suuntaa antava vertailusuhde.

Kuvitellussa esimerkissä 65 neliömetrin huoneiston hoitovastike on 273 euroa kuukaudessa. Jako 273 / 65 antaa 4,20 euroa neliöltä kuukaudessa. Saman kokoiselle huoneistolle kerrostaloyhtiöiden vuoden 2025 tilastokeskiarvolla laskettu summa olisi 65 × 5,21 = 338,65 euroa. Erotus 65,65 euroa ei osoita, että esimerkkitaloyhtiö olisi paremmin hoidettu: sen kulurakenne, muut tulot ja vastikkeen sisältö voivat olla aivan toisenlaisia.

Toiseen suuntaan esimerkki toimii samalla tavalla. Jos 65 neliömetrin huoneiston hoitovastike on 390 euroa, laskennallinen neliöhinta on 6,00 euroa. Ero kerrostaloyhtiöiden keskiarvoon on 0,79 euroa neliöltä eli 51,35 euroa kuukaudessa. Tällainen ero on hyvä selvityskysymys, ei itsessään virhemerkki. Esimerkiksi tontin vuokra, lämmitys, kiinteistön palvelut tai yhtiön tapa kerätä korjausvaroja voivat selittää sitä.

Keskiarvo ei myöskään kerro jakaumaa. Tilastotiedot eivät anna tämän artikkelin perusteella rajaa, jonka alapuolella vastike olisi liian matala tai yläpuolella liian korkea. Yksi kerrostaloyhtiö voi saada vuokratuottoa omistamistaan tiloista, toinen ei; toisessa korjausmeno kerätään hoitovastikkeena, toisessa erillisellä rahoituksella. Pelkkä samankokoinen asunto samalla alueella ei vielä tee yhtiöistä taloudellisesti samanlaisia.

Mistä hoitovastike muodostuu?

Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja maksaa yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan. Yhtiövastikkeella voidaan kattaa laissa lueteltuja yhtiön menoja, kuten kiinteistön ja rakennusten käytöstä, kunnossapidosta ja uudistuksista aiheutuvia menoja. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä erilaisista vastikkeista eri menoja varten. Arkikielessä hoitovastike viittaa tavallisesti yhtiön toiminnan ja kiinteistön hoidon rahoittamiseen, kun taas pääomavastike liittyy usein yhtiön lainanhoitoon.

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2025 hoitokulut olivat kerrostaloyhtiöissä keskimäärin 6,17 euroa ja rivitaloyhtiöissä 4,53 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulujen ja hoitovastikkeen erotus ei sellaisenaan ole yhtiön tappio. Taloyhtiöllä voi olla myös muita tuottoja, ja tilinpäätöksen erät sekä vastikkeiden kirjaustapa vaikuttavat siihen, mitä luvut tarkoittavat. Oikea tulkinta vaatii yhtiön tilinpäätöksen ja vastikerahoituslaskelman tarkastamista.

Lämmitys, vesi, huolto, siivous, vakuutukset, hallinto, kiinteistövero ja korjaukset voivat näkyä taloyhtiön menoissa. Niiden paino riippuu esimerkiksi lämmitystavasta, rakennuksen teknisistä järjestelmistä ja siitä, mitä palveluja yhtiö ostaa. Lähes saman ikäisten talojen menot voivat erota, jos toisessa on hissi, yhteisiä tiloja tai enemmän hoidettavaa piha-aluetta. Toisaalta menojen suuri määrä voi kuvata jo toteutettua kunnossapitoa eikä välttämättä huonoa taloudenpitoa.

Hoitovastikkeen sisältö ei ole sama kuin kaikki asumiskustannukset. Vesi voidaan periä erikseen lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisella perusteella. Autopaikka, saunavuoro tai muut käyttökorvaukset voivat olla erillisiä. Pääomavastike ja osakkaan oma asuntolaina ovat omat kulunsa. Jos vertailet kahta myynti-ilmoitusta, kirjoita maksut ensin samalle riville: vasta silloin näet, kumpi asunto todella vie enemmän rahaa kuukausittain.

Miksi kaksi samanlaista asuntoa voi maksaa eri verran?

Taloyhtiön talous määräytyy sen omista sopimuksista, rakennuksista, korjaushistoriasta ja rahoituksesta. Tilastokeskiarvo kokoaa nämä erot yhteen lukuun. Ostajalle kiinnostavin kysymys ei ole, miksi oma vastike poikkeaa valtakunnallisesta luvusta, vaan mistä nimenomaisen yhtiön maksu muodostuu ja mitä velvoitteita on tulossa.

Vuokratontti voi tuoda yhtiölle toistuvan tontinvuokran, kun taas omalla tontilla vastaavaa vuokraa ei ole. Lämmityksen kuluihin vaikuttavat kulutus, sopimukset ja järjestelmän kunto. Huolto- ja hallintokuluissa merkitystä on sovittujen palvelujen laajuudella. Taloyhtiö voi myös kattaa osan menoistaan muilla tuloilla, mikä pienentää osakkailta kerättävän vastikkeen tarvetta ilman että rakennuksen ylläpito olisi halvempaa.

Korjauksista syntyy toinen vertailuongelma. Hiljattain suuren korjauksen tehneessä yhtiössä hoitovastike voi näyttää kohtuulliselta mutta pääomavastike olla suuri. Toisessa yhtiössä pääomavastiketta ei vielä ole, vaikka korjaustarve olisi lähivuosina edessä. Kumpikaan tilanne ei ratkea yhdellä neliöhinnalla. Tutki, mitä korjauksia on tehty, mitä on päätetty ja mistä mahdolliset tulevat työt on tarkoitus maksaa.

Taloyhtiön koolla voi olla vaikutusta siihen, kuinka monelle osakkaalle yhteisiä menoja jaetaan. Pienessä yhtiössä yksittäinen meno voi näkyä voimakkaasti huoneistokohtaisessa maksussa. Tämä on kuitenkin laadullinen vertailuhavainto, ei tilastosta johdettu sääntö pienten yhtiöiden korkeammasta vastikkeesta. Jos vertailet pientä ja suurta yhtiötä, katso myös niiden eri vastikeperusteet ja muiden tuottojen määrä.

Rakennusvuosi on yksi käyttökelpoinen rajaus, mutta ei kuntoarvio. Vanha rakennus voi olla korjattu perusteellisesti ja uudemmassa voi olla yhtiölainaa, jonka maksut painottuvat tuleville vuosille. Tilastokeskuksen tiedot voidaan eritellä rakennusvuosittain, mutta yksittäisen yhtiön kunnossapitoa ne eivät kuvaa. Kuntotietojen, päätettyjen remonttien ja rahoitusratkaisujen lukeminen on siksi olennaisempaa kuin päätelmä pelkästä vuosikymmenestä.

Näin vertaat kahta ostokohdetta

Vertailu onnistuu, kun erotat ensin ilmoituksen luvut toisistaan. Pyydä kummastakin kohteesta ajantasainen isännöitsijäntodistus, yhtiöjärjestys sekä viimeisin tilinpäätös ja taloussuunnitelma. KKV kehottaa ostajaa tutustumaan näihin asiakirjoihin. Tarkista myös, onko yhtiökokouksessa jo päätetty vastikkeen muutoksesta, jota ilmoituksen kuukausisumma ei vielä näytä.

Kirjaa ensin jokaisen kohteen hoitovastike euroina kuukaudessa. Lisää sen jälkeen pääomavastike, erillinen vesimaksu ja muut sinulle kuuluvat toistuvat maksut. Jos pääomavastike alkaa vasta myöhemmin tai lainaosuuden lyhennysvapaa on päättymässä, pyydä selitys tulevasta maksuerästä. Jos maksat yhtiölainaosuuden pois kaupanteon yhteydessä, arvioi erikseen siihen tarvittava rahoitus ja oman lainasi kulut. Näin samaa kustannusta ei lasketa sekä kuukausieränä että heti maksettavana kertasummana.

Kuvitellaan kaksi 60 neliömetrin huoneistoa, joista A:n hoitovastike on 240 euroa ja B:n 300 euroa kuukaudessa. A:n neliöhinta on 240 / 60 = 4,00 euroa, B:n 300 / 60 = 5,00 euroa. Hoitovastikkeiden erotus on 60 euroa kuukaudessa eli 720 euroa kahdessatoista kuukaudessa, jos maksut eivät muutu. Vertailu ei vielä sisällä muita maksuja eikä yhtiöiden tulevia korjauksia, joten siitä ei voi päätellä kohteiden kokonaistaloudellista järjestystä.

Seuraavaksi vertaa talousarviota toteutuneeseen tilinpäätökseen. Jos toteutuneet menot ovat ylittäneet arvioidut menot, selvitä mistä poikkeama johtui ja miten yhtiö aikoo rahoittaa sen. Katso vastikerahoituslaskelmasta, onko hoitovastikkeilla kerätty raha riittänyt niille tarkoitettuihin menoihin. Yhden tilikauden alijäämä tai ylijäämä ei yksin osoita pysyvää ongelmaa, mutta toistuvat erot antavat hyvän aiheen kysyä hallitukselta tai isännöitsijältä.

Tee asiakirjoista vuosikohtainen aikajana. Merkitse, mikä vastike oli tilinpäätösvuonna voimassa, mitä kuluvan vuoden talousarviossa päätettiin ja onko seuraavalle vuodelle esitetty muutosta. Näin et vertaa vanhan tilikauden menoja uuteen vastikkeeseen ikään kuin ne olisivat syntyneet samaan aikaan. Jos menot nousivat vain kertaluonteisesti, pyydä erittely tapahtumasta. Jos taas sama meno näyttää jatkuvan, tarkista näkyykö se myös uudessa talousarviossa. Tämä ei edellytä ennustetta, vaan auttaa hahmottamaan jo dokumentoidut päätökset.

Erottele myös toteutunut korjaus, päätetty tuleva hanke ja vasta mahdolliseksi arvioitu korjaustarve. Toteutuneen työn kustannukset näkyvät tilinpäätöksessä tai yhtiön rahoituksessa. Päätetystä hankkeesta voi jo olla kustannusarvio ja rahoituspäätös, mutta lopullinen osakaskohtainen maksu voi silti tarkentua. Pelkkä kunnossapitotarveselvityksen maininta ei ole päätös toteuttaa remonttia. Kun pidät nämä kolme vaihetta erillään, et laske samaa hanketta kahdesti etkä käsittele alustavaa arviota varmana laskuna.

Jos myynti-ilmoitus näyttää vain yhden kokonaisvastikkeen, pyydä erittely ennen kuin vertailet sitä toisen kohteen hoitovastikkeeseen. Kokonaisvastikkeessa voi olla mukana pääomavastike, jonka määrä ja tarkoitus ovat eri kuin kiinteistön hoitomenot. Samalla kannattaa tarkistaa, ovatko huoneiston mahdolliset erilliset maksut henkilökohtaisia vai osakkeeseen liittyviä. Vertailun tavoite on muodostaa omaa käyttöäsi vastaava kuukausisumma, ei kopioida myynti-ilmoituksen yhtä lukua talousarvioon.

Kunnossapitotarveselvitys kertoo hallituksen näkemyksen yhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitotarpeista seuraavan viiden vuoden aikana, kun tarve vaikuttaa olennaisesti osakehuoneiston käyttöön, yhtiövastikkeeseen tai muihin käyttökustannuksiin. Se ei ole lupaus siitä, että kaikki työt toteutuvat juuri esitettynä aikana tai hinnalla. Yhtiökokouksen päätökset ja hankesuunnitelmat kertovat tarkemmin jo valmistelluista korjauksista. Jos hanke on vasta selvitysvaiheessa, sen tulevaa vastikevaikutusta ei voi esittää varmana summana.

Miten matalaa tai korkeaa vastiketta tulkitaan?

Matala vastike voi johtua pienistä hoitokuluista, muista tuloista tai siitä, että yhtiö kerää osan menoista erillisellä vastikkeella. Se voi myös tarkoittaa, että korjauksiin ei vielä kerätä rahaa. Yksittäinen matala luku ei siis ole automaattinen etu. Selvitä, onko taso ollut riittävä toteutuneisiin menoihin ja miten tulevat tarpeet näkyvät talousarviossa.

Korkea vastike voi puolestaan kertoa kalliista lämmityksestä, laajoista palveluista, tontinvuokrasta tai jo toteutuneiden korjausten rahoituksesta. Osa näistä menoista voi olla hyvin perusteltuja. Jos kaksi yhtiötä poikkeaa paljon toisistaan, kysy täsmällinen syy ja etsi sille vastine asiakirjoista. Arvioi samalla, saatko korkeamman maksun vastineeksi esimerkiksi jo tehdyn kunnossapidon tai sellaisia palveluja, joista maksaisit muuten erikseen.

Vastikkeen nopea muutos on erityisen hyvä tarkistuskohde. Tilastokeskuksen mukaan hoitovastikkeet nousivat vuonna 2025 kerrostaloyhtiöissä 5,7 prosenttia ja rivitaloyhtiöissä 9,9 prosenttia vuoden 2024 tasosta. Kaikkien yhtiöiden hoitovastikkeiden nousu oli 8,1 prosenttia, kun hoitokulujen nousu oli 4,5 prosenttia. Nämä ovat tilastovuoden muutoksia, eivät ennuste seuraavien vuosien nousuvauhdista. Oman yhtiön päätökset ja talousarvio ovat ostajan kannalta ratkaisevampia.

Jos nykyinen vastike on nostettu vasta tilikauden jälkeen, vanha tilinpäätös ei näytä koko nykytilannetta. Vertaa siksi tilinpäätöksen toteutunutta vuotta voimassa olevaan vastikepäätökseen. Pyydä myös tieto mahdollisista tilapäisistä lisävastikkeista ja siitä, mihin menoihin ne on tarkoitettu. Vasta kun ymmärrät maksun ajankohdan ja tarkoituksen, voit arvioida, sopiiko kokonaisuus omaan kuukausibudjettiisi.

Vastikkeen laskentaperuste ja oma kuukausibudjetti

Asunto-osakeyhtiölain mukaan vastikkeen maksuperuste määrätään yhtiöjärjestyksessä. Peruste voi olla esimerkiksi pinta-ala, osakkeiden lukumäärä tai tietyn hyödykkeen todellinen tai luotettavasti arvioitavissa oleva kulutus. Et siis voi päätellä maksettavaa summaa pelkästä ilmoituksen neliömäärästä, ellei yhtiöjärjestyksen vastikeperuste ole tiedossa. Tarkista myös, koskeeko eri osakeryhmiä eri peruste.

Kun peruste on pinta-ala, lasku on helppo tarkistaa: vastikeperusteena oleva pinta-ala kerrotaan euromäärällä neliöltä kuukaudessa. Jos vastike on esimerkiksi 4,20 euroa neliöltä ja vastikeperusteena käytetään 65 neliömetriä, kuukausimaksu on 65 × 4,20 = 273,00 euroa. Vuositasolla se on 12 × 273 = 3 276 euroa, jos vastike pysyy samana koko vuoden. Tämä on laskuesimerkki, ei tilaston ilmoittama yksittäinen huoneisto.

Kuukausibudjetissa hoitovastikkeen voi kirjata erilleen henkilökohtaisesta sähkösopimuksesta, kotivakuutuksesta ja lainanhoidosta. Jos vesimaksu tai autopaikka maksetaan erikseen, lisää ne omiin riveihinsä. Jos asuntoon kohdistuu yhtiölaina, lisää myös pääomavastike tai sen poismaksuun käytetyn oman lainan maksut. Tämän jälkeen voit laskea, paljonko rahaa jää muuhun elämiseen ja yllättäviin menoihin. Laajempi vastikelajien ero on selitetty artikkelissa hoitovastike ja yhtiövastike.

Taloyhtiön lainaan liittyvä kuukausimaksu voi muuttua eri tavalla kuin hoitovastike. Siksi ilmoituksen kokonaisvastike kannattaa jakaa osiin ennen vertailua. Jos haluat ymmärtää lainan vaikutusta, lue myös rahoitusvastikkeesta ja taloyhtiölainan määrästä. Nämä auttavat erottamaan juoksevat hoitokulut yhtiön velan rahoituksesta ilman, että sama maksu sekoittuu kahteen käsitteeseen.

Yhteenveto

Vuoden 2025 tilastossa hoitovastikkeet yhteensä olivat kerrostaloyhtiöissä keskimäärin 5,21 euroa ja rivitaloyhtiöissä 4,12 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Luku auttaa muodostamaan vertailukohdan, mutta oman asunnon maksu määräytyy taloyhtiön yhtiöjärjestyksen ja päätösten mukaan. Keskiarvo ei kerro vastikkeen sisältöä, muita asumismaksuja eikä tulevien korjausten rahoitusta.

Käytännössä vertailu kannattaa tehdä kolmessa vaiheessa: laske nykyinen kokonaissumma, lue taloyhtiön taloudelliset asiakirjat ja kysy epäselvien erien syy. Jos vastike näyttää poikkeuksellisen matalalta tai korkealta, älä päättele siitä yksin yhtiön kuntoa. Tarkista sen sijaan hoitomenojen toteutuma, muut tulot, vastikkeen käyttötarkoitus ja jo päätettyjen korjausten vaikutus.

Lisää hoitovastike omaan kuukausibudjettiisi

Syötä kohteen vastike, mahdollinen lainan kuukausierä ja muut asumismenot. Laskuri kokoaa arvioidut kuukausikulut; se ei arvioi taloyhtiön vastikkeen oikeaa tasoa tai tulevia korjauksia.

Avaa asumisen budjettilaskuri

Ei vaadi rekisteröitymistä.

Usein kysytyt kysymykset

Paljonko hoitovastike on keskimäärin kerrostalossa?

Tilastokeskuksen mukaan kerrostaloyhtiöiden hoitovastikkeet yhteensä olivat vuonna 2025 keskimäärin 5,21 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Pinta-alaperusteisessa, täsmälleen keskiarvoa vastaavassa 50 neliömetrin huoneistossa se tarkoittaisi 260,50 euroa kuukaudessa. Kyse on laskennallisesta vertailusta, ei tietyn huoneiston vastike-ennusteesta.

Paljonko hoitovastike on keskimäärin rivitalossa?

Rivitaloyhtiöiden vastaava keskiarvo oli vuonna 2025 4,12 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Jos 50 neliömetrin vastike olisi täsmälleen tämä ja määräytyisi pinta-alan mukaan, maksu olisi 206 euroa kuukaudessa. Pienen rivitalo- tai paritaloyhtiön oma talous voi poiketa tilaston joukosta huomattavasti.

Sisältyykö rahoitusvastike hoitovastikkeeseen?

Hoitovastiketta ja pääomavastiketta käsitellään erillisinä vastikkeina, kun yhtiöjärjestyksessä ja yhtiön taloudessa on näin määrätty. Tilastokeskuksen tässä käytetty hoitovastikkeiden erä ei ole sama kuin kaikkien kuukausimaksujen summa. Tarkista ostokohteen isännöitsijäntodistuksesta sekä hoitovastike että mahdollinen pääomavastike.

Onko keskiarvoa pienempi vastike hyvä merkki?

Ei yksinään. Ero voi johtua esimerkiksi yhtiön muista tuloista, palvelujen laajuudesta tai siitä, että menoja kerätään erillisellä maksulla. Tutki tilinpäätöstä, talousarviota ja suunniteltuja korjauksia ennen kuin tulkitset matalan maksun pysyväksi säästöksi.

Miksi hoitovastike voi muuttua?

Yhtiön menot, muut tulot ja päätökset voivat muuttua. Lämmityksen, huollon tai korjausten kustannukset vaikuttavat siihen, paljonko yhtiön on kerättävä osakkailta. Lisäksi vastike voi muuttua tilikauden vaihtuessa, joten vanha myynti-ilmoitus ei välttämättä vastaa voimassa olevaa päätöstä.

Mistä saan oikean vastikesumman?

Ajantasainen isännöitsijäntodistus ja vastikepäätös kertovat huoneiston maksut. Yhtiöjärjestys kertoo maksuperusteen. Tilinpäätöksestä ja talousarviosta voit selvittää, miten vastike suhteutuu yhtiön tuloihin, menoihin ja tuleviin tarpeisiin.

Lähteet

  • Tilastokeskus: Asunto-osakeyhtiöiden talous 2025, tiedote 16.6.2026 sekä tilaston dokumentaatio ja taulukko 15gi.
  • Finlex: asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, erityisesti 3 luvun yhtiövastiketta koskevat säännökset ja 6 luvun kunnossapitotarveselvitys.
  • Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Käytetyn asunnon ostaminen.
hoitovastiketaloyhtiövastikeasumiskustannuksetkerrostalorivitalo

Lue myös

Taloyhtiöt

Hoitovastike – milloin korkea tai matala vastike on riski?

Hoitovastike voi olla merkki hyvästä tai huonosta taloudenpidosta. Tässä oppaassa selitämme, miten arvioida hoitovastikkeen tasoa ja milloin se on varoitusmerkki.

Rahoitus

Hoitovastike vs. yhtiövastike: mitä eroa niillä on?

Hoitovastike vs. yhtiövastike: yhtiövastike on lain yläkäsite, jonka osia ovat hoitovastike ja pääoma- eli rahoitusvastike. Katso erot, maksuperuste ja verotus.

Taloyhtiöt

Rahoitusvastike – laskenta, nousu ja yhtiölainan riskit

Rahoitusvastike on yhtiölainan kuukausierä. Tässä oppaassa selitämme, mistä se muodostuu, miten se voi nousta ja mitä riskejä siihen liittyy.

Rakennamme palvelua yhdessä käyttäjien kanssa. Lyhytkin palaute on avuksi.

Palvelut

  • AsuntoPulssi
  • HintaPulssi
  • ARVO
  • Kimppahinta
  • Asuntomarkkinat
  • Palveluntarjoajat

Työkalut

  • Maksukykytesti
  • Kuukausierälaskuri
  • Budjettilaskuri
  • Vakuuslaskuri
  • Pikakatselmointi
  • Rakennusvuoden riskit
  • Remontin hinta-arvio
  • Kaikki työkalut

Tieto ja tuki

  • Artikkelit
  • Markkinakatsaus
  • Usein kysytyt kysymykset
  • Tietosuojaseloste
  • Käyttöehdot
  • Evästeasetukset
  • Saavutettavuusseloste
  • Käsittelijäluettelo

Yritys

  • Tietoa yrityksestä
  • KotienKoti PRO
  • Artikkelit ammattilaisille
  • Ota yhteyttä

Home Of Homes Oy
Y-tunnus 3603016-4
Kotipaikka Tampere

Facebook — TulossaX — TulossaLinkedIn — TulossaYouTube — Tulossa

Suosituimmat kaupungit

Asuntojen hinnat

  • Asuntojen hinnat Helsinki
  • Asuntojen hinnat Espoo
  • Asuntojen hinnat Vantaa
  • Asuntojen hinnat Tampere
  • Asuntojen hinnat Turku
  • Asuntojen hinnat Oulu
  • Asuntojen hinnat Jyväskylä
  • Asuntojen hinnat Lahti
  • Asuntojen hinnat Pori
  • Asuntojen hinnat Kuopio
  • Asuntojen hinnat Lappeenranta
  • Asuntojen hinnat Järvenpää
Näytä kaikki kaupungit

Asuinalueet

  • Asuinalueet Helsinki
  • Asuinalueet Espoo
  • Asuinalueet Vantaa
  • Asuinalueet Tampere
  • Asuinalueet Turku
  • Asuinalueet Oulu
  • Asuinalueet Jyväskylä
  • Asuinalueet Kuopio
Kaikki asuinalueet

KotienKoti (Home Of Homes Oy) tarjoaa digitaalisia työkaluja asumisen ja asuntokauppojen avuksi.

Kotienkoti.fi -verkkosivusto on Home Of Homes Oy:n hallinnoima ja sisältää erilaisia työkaluja, työnkulkuja ja aineistoa. Home Of Homes Oy ei tarjoa välitys-, rahoitus- tai lakipalveluita. Verkkosivuilla olevien työkalujen tuottamat arviot tai muut tiedot ovat suuntaa-antavia eivätkä korvaa ammattilaisen arviota. Home Of Homes Oy ei vastaa palvelun tietoihin perustuvista päätöksistä.

Palvelun sisältö, tietokannat ja menetelmät on suojattu tekijänoikeudella ja muilla immateriaalioikeuksilla. Säännöllinen, järjestelmällinen tai jatkuva tietojen kerääminen, tallentaminen, indeksointi, jakelu tai muu tietojen kokoaminen ei ole sallittua ilman Home Of Homes Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

Kieli / Language

Alue / Region

© 2016-2026 Home Of Homes Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.