Asuminen ja elämänmuutokset – opas muuttuviin tilanteisiin

Elämä tuo mukanaan monenlaisia muutoksia, jotka vaikuttavat merkittävästi asumiseen. Parisuhteen aloittaminen, perheen perustaminen, ero, läheisen menetys tai eläkkeelle jääminen ovat tilanteita, joissa asumisjärjestelyt usein muuttuvat. Tässä oppaassa käymme läpi keskeisiä elämänmuutoksia ja niiden vaikutuksia asumiseen.

---

Yhteen muuttaminen

Parisuhteen aloittaminen ja yhteinen koti

Yhteen muuttaminen on merkittävä askel, joka vaatii käytännön järjestelyjä:

Huomioitavia asioita:

Vuokrasopimuksen muuttaminen

Jos toinen osapuoli muuttaa toisen vuokra-asuntoon:

Vaihtoehdot:

1. Muuttaja lisätään sopimukseen – Vuokranantajan suostumus tarpeen
2. Tehdään uusi sopimus – Molempien nimiin
3. Muuttaja asuu asunnossa ilman omaa sopimusta – Muuttajalla ei ole omaa vuokrasuhdetta, joten hänen asemansa on heikompi esimerkiksi eron tai vuokralaisen kuoleman sattuessa

Vuokranantajan lupa on tyypillisesti tarpeen, kun vuokrasopimukseen lisätään uusi osapuoli.

Omistusasunnossa yhteen muuttaminen

Jos toinen osapuoli omistaa asunnon:

• Muuttaja ei saa omistusoikeutta asumalla asunnossa
• Yhteisomistus edellyttää kauppakirjaa tai lahjakirjaa
• Avoliitossa kumpikin omistaa oman omaisuutensa, eikä avio-oikeutta synny
• Yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukaan avopuolisolla voi kuitenkin olla oikeus hyvitykseen, jos hän on panoksellaan auttanut toista kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan

---

Avioliiton solmiminen

Avio-oikeus ja asunto

Avioliitto tuo mukanaan avio-oikeuden, joka vaikuttaa omaisuuteen:

Avio-oikeuden pääperiaatteet:

Puolison suostumus asuntokaupoissa

Avioliittolain mukaan puoliso ei saa ilman toisen puolison suostumusta luovuttaa puolisoiden yhteisenä kotina käytettävää asuntoa, vaikka omistaisi sen yksin:

• Koskee kiinteistöä, asunto-osakkeita ja vuokraoikeutta, joka oikeuttaa hallitsemaan yhteistä kotia
• Kiinteistön osalta suostumus tarvitaan kirjallisena, ja myös vuokralle antaminen rinnastetaan luovutukseen
• Jos puoliso kieltäytyy suostumuksesta, tuomioistuin voi hakemuksesta antaa luvan luovutukseen

Aiheesta tarkemmin artikkelissa puolison suostumus kiinteistökaupassa.

Avioehtosopimus

Avioehtosopimuksella voidaan sopia omaisuuden jakautumisesta:

Vaihtoehtoisia sisältöjä:

• Avio-oikeuden poissulkeminen kokonaan
• Osittainen rajaus (esim. asunto)
• Yksipuolinen rajaus

Avioehtosopimus laaditaan kirjallisesti, ja se jätetään rekisteröitäväksi Digi- ja väestötietovirastoon. Ilmoituksen liitteeksi tarvitaan alkuperäinen sopimus.

---

Lapsen syntymä

Asumistarpeen muutokset

Perheenlisäys tuo mukanaan uusia asumistarpeita:

Tyypillisiä muutoksia:

• Tilantarve kasvaa
• Turvallisuusvaatimukset korostuvat
• Asuinalueen merkitys kasvaa (päiväkodit, koulut)
• Naapuruston laatu korostuu

Vuokra-asuminen lapsiperheenä

Vuokra-asunnossa asuvan lapsiperheen huomioitavaa:

Omistusasunnossa perheen kasvaessa

Omistusasunnon myynti perheen kasvaessa:

• Oman asunnon myyntivoitto on verovapaa, kun olet omistanut asunnon vähintään kaksi vuotta ja sinä tai perheenjäsenesi on asunut siinä vakituisesti yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta
• Asuntolainan siirto tai uudelleenjärjestely
• Muuttokulujen huomiointi

---

Avioero ja ero

Asuminen eroprosessin aikana

Ero on yksi merkittävimmistä asumiseen vaikuttavista elämänmuutoksista. Omaisuuden jakoa käsitellään tarkemmin artikkelissa avioero ja asunnon myynti.

Välittömät kysymykset:

• Kumpi jää asumaan yhteiseen kotiin?
• Miten asumiskulut jaetaan eroprosessin aikana?
• Lasten asumisen järjestäminen

Vuokra-asunto erossa

Vuokra-asunnon kohdalla erotilanne riippuu sopimuksesta:

Jos molemmat ovat vuokrasopimuksessa:

• Sopimus voidaan siirtää toisen nimiin vuokranantajan suostumuksella
• Molemmat voivat irtisanoa yhdessä
• Jos yhdessä vuokranneet eivät pääse sopuun, tuomioistuin voi yhteisen asumisen päätyttyä määrätä huoneistoa eniten tarvitsevan jatkamaan vuokrasuhdetta

Jos vain toinen on sopimuksessa:

• Avopuolisoiden kohdalla asuntoon jää yleensä sopimuksen tehnyt vuokralainen
• Aviopuolisoiden kohdalla tuomioistuin voi avioeron tai yhteiselämän lopettamisen yhteydessä määrätä asuntoa enemmän tarvitsevan puolison jatkamaan vuokrasuhdetta, vaikka vain toinen olisi vuokrannut asunnon
• Aviopuoliso ei voi irtisanoa yhteisenä kotina käytetyn asunnon vuokrasopimusta ilman toisen puolison suostumusta

Omistusasunto erossa

Omistusasunnon kohtalo erossa riippuu omistussuhteista:

Yhteisomistus:

• Ositus määrittää asunnon kohtalon
• Toinen voi lunastaa toisen osuuden
• Asunto voidaan myydä ja tuotto jakaa

Toisen omistama asunto:

• Omistaja säilyttää asunnon pääsääntöisesti
• Avioliitossa asunnon arvo voidaan ottaa huomioon osituksessa, jos siihen on avio-oikeus
• Avioliittolain mukaan tuomioistuin voi eron aikana päättää, että asuntoa enemmän tarvitseva puoliso saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja toinen velvoitetaan muuttamaan

Lasten asuminen eron jälkeen

Lasten asuminen tulee järjestää lapsen edun mukaisesti:

Vaihtoehtoja:

• Lähivanhempi, jonka luona lapsi asuu
• Vuoroasuminen
• Tapaamisoikeudet

Yleinen asumistuki myönnetään ruokakunnalle, ja vuorotellen kahdessa kodissa asuvan lapsen huomioiminen ruokakunnassa riippuu asumisjärjestelyistä. Vuoroasumisesta kannattaa kertoa Kelalle asumistukea haettaessa. Katso myös asumistuki ja sen hakeminen.

---

Puolison kuolema

Leskeksi jääminen ja asuminen

Puolison menetys vaikuttaa asumiseen monin tavoin:

Lesken oikeudet:

Lesken hallintaoikeus

Perintökaaren mukaan leski saa säilyttää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan kodiksi sopivan asunnon:

• Oikeus on voimassa rintaperillisten jakovaatimuksesta ja testamentista huolimatta
• Oikeutta ei ole, jos lesken omaan varallisuuteen kuuluu kodiksi sopiva asunto
• Yhteisen kodin tavanomainen asuntoirtaimisto jätetään lain mukaan lesken hallintaan
• Hallintaoikeudelle ei ole laissa asetettu määräaikaa

Rajoituksia:

• Asunnon omistus kuuluu perillisille, joten myynti edellyttää yleensä omistajien suostumusta
• Jakamattoman kuolinpesän säännöt rajoittavat toimintaa

Perinnöksi saadun asunnon kysymyksiä käsitellään artikkelissa perinnöksi saatu asunto.

Käytännön toimet

Puolison kuoleman jälkeen:

1. Perunkirjoitus – Toimitetaan perintökaaren mukaan kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ellei Verohallinto hakemuksesta pidennä aikaa
2. Vuokrasopimus – Jos leski haluaa jatkaa vainajan vuokraamassa asunnossa, jatkamisesta ilmoitetaan vuokranantajalle kirjallisesti
3. Vakuutukset – Tarkistetaan ja päivitetään tarvittaessa lesken nimiin
4. Laskut ja sopimukset – Siirretään lesken tai kuolinpesän nimiin

---

Eläkkeelle jääminen

Asumistarpeiden muuttuminen

Eläkkeelle jääminen tuo usein uusia asumisajatuksia:

Tyypillisiä pohdintoja:

• Asunnon koko suhteessa tarpeisiin
• Esteettömyys ja tulevaisuuden tarpeet
• Sijainti palveluiden läheisyydessä
• Taloudellinen tilanne

Muutto pienempään

Monet eläkeläiset harkitsevat asunnon vaihtoa:

Etuja:

• Alemmat asumiskustannukset
• Vähemmän ylläpitoa
• Mahdollisuus vapauttaa pääomaa

Huomioitavaa:

• Myyntivoittoverotus
• Uuden asunnon varainsiirtovero
• Muuttokustannukset
• Sopeutuminen uuteen ympäristöön

Paikallaan ikääntyminen

Nykyisessä kodissa pysyminen voi edellyttää:

• Esteettömyysmuutoksia (ks. esteettömyys omassa kodissa)
• Apuvälineiden hankintaa
• Kotipalveluiden järjestämistä
• Turvaratkaisuja (turvapuhelin)

---

Sairastuminen ja toimintakyvyn muutokset

Äkillinen sairastuminen

Vakava sairastuminen voi muuttaa asumismahdollisuuksia nopeasti:

Huomioitavaa:

• Asunnon soveltuvuus toimintarajoitteisiin
• Kuntoutuksen aikaiset järjestelyt
• Mahdollinen muuttotarve

Pitkäaikaissairaus

Pitkäaikaissairaus edellyttää usein asumisen sopeuttamista:

Tukimuodot

Sairastuneen asumista tuetaan useilla tahoilla:

• Kela – Asumistuki ja esimerkiksi eläkkeensaajan hoitotuki
• Hyvinvointialue – Sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten kotihoito, vammaispalvelut ja lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet
• Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke – Jatkaa 1.3.2025 alkaen entisen ARAn tehtäviä, kuten erityisryhmien asuntojen investointiavustuksia

---

Taloudellisen tilanteen muutokset

Työttömyys

Työttömäksi jääminen vaikuttaa asumiseen taloudellisesti:

Tukimahdollisuudet:

• Yleinen asumistuki (Kela)
• Perustoimeentulotuki (Kela), joka voi kattaa asumismenoja kunnan kohtuullisuusrajoihin asti
• Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki (hyvinvointialueen sosiaalipalvelut)
• Työttömyyspäiväraha

Käytännön toimet:

• Asumistuen hakeminen tai päivittäminen (ks. asumistuki ja sen hakeminen)
• Vuokranantajan informointi tarvittaessa
• Asumismenojen sopeuttaminen

Ylivelkaantuminen

Vakavat talousongelmat voivat uhata asumista:

Avun lähteitä:

• Talous- ja velkaneuvonta (Oikeuspalveluvirasto), joka on maksutonta ja luottamuksellista
• Sosiaalinen luototus
• Velkajärjestely

Talousvaikeuksiin kannattaa hakea apua mahdollisimman aikaisin, ennen kuin vuokra- tai lainarästit kasvavat. Vuokranantajan tai pankin kanssa voi usein neuvotella maksujärjestelystä, ja velkaneuvoja voi auttaa neuvotteluissa velkojien kanssa.

Perintö tai muu varallisuuden kasvu

Taloudellisen tilanteen parantuessa asumismahdollisuudet laajenevat:

• Mahdollisuus omistusasuntoon
• Asunnon vaihto parempaan
• Sijoitusasunnon hankinta
• Kesäasunnon hankinta

---

Muuttoilmoitukset ja viranomaisasiat

DVV (Digi- ja väestötietovirasto)

Asuinpaikan muuttuessa:

• Muuttoilmoitus tehdään aikaisintaan kuukautta ennen muuttopäivää ja viimeistään viikon kuluttua muutosta
• Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti tunnistautumalla
• Muuttoilmoitus vaikuttaa muun muassa kotikuntaan, verotukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin

Lisää muistilistaa löytyy artikkelista osoitteenmuutos ja ilmoitukset.

Verotus

Muutolla voi olla verovaikutuksia:

• Oman asunnon myyntivoiton verotus (verovapaus edellyttää, että olet omistanut asunnon vähintään kaksi vuotta ja sinä tai perheesi olette asuneet siinä vakituisesti yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta)
• Työmatkakulujen muuttuminen
• Kotitalousvähennys muuttoon liittyvistä kotitalous- ja remonttitöistä: vähennys on 35 % yrityksen tekemän työn osuudesta, omavastuu on 150 euroa ja enimmäismäärä 1 600 euroa henkilöä kohden vuodessa. Eduskunta hyväksyi 15.9.2026 korotuksen, jonka mukaan vähennys olisi vuosina 2026–2027 40 % (palkattu työ 15 %) ja enintään 2 100 € henkilöltä. Muutos tulee sovellettavaksi, kun laki on vahvistettu; ajantasaiset luvut kannattaa tarkistaa Verohallinnosta.

Huomaa, että asuntolainan korkoja ei ole voinut vähentää verotuksessa verovuodesta 2023 alkaen.

Vakuutukset

Muuton yhteydessä vakuutukset kannattaa päivittää:

• Kotivakuutuksen osoitteen muutos
• Vakuutusmäärän tarkistus
• Uuden asunnon erityispiirteet

---

Käytännön vinkkejä elämänmuutoksiin

Varautuminen muutoksiin

Ennakoiva suunnittelu helpottaa elämänmuutoksissa:

1. Sopimukset kuntoon – Avioehto, testamentti, edunvalvontavaltakirja
2. Taloudellinen puskuri – Säästöjä yllättäviin tilanteisiin
3. Vakuutukset ajantasalla – Riittävä turva
4. Dokumentit järjestyksessä – Helpottavat asiointia

Avun hakeminen

Elämänmuutoksissa apua saa monelta taholta:

---

Yhteenveto

Elämänmuutokset ja asuminen kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Keskeistä on:

• Tunnistaa muutoksen vaikutukset asumiseen ajoissa
• Selvittää oikeudet ja velvollisuudet kulloisessakin tilanteessa
• Tehdä tarvittavat ilmoitukset viranomaisille
• Päivittää sopimukset ja vakuutukset
• Hakea apua tarvittaessa

Huolellinen valmistautuminen ja oikea-aikainen toiminta helpottavat siirtymistä elämänvaiheesta toiseen.

---

Usein kysytyt kysymykset

Tarvitseeko puolison suostumus asunnon myyntiin avioliitossa?

Kyllä. Avioliittolain mukaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettävän asunnon luovuttamiseen tarvitaan toisen puolison suostumus, olipa asunto myyjän yksin omistama tai yhteinen. Jos suostumusta ei saada, tuomioistuin voi hakemuksesta antaa luvan.

Miten vuokra-asunto jaetaan erotilanteessa?

Jos molemmat ovat vuokrasopimuksessa, sopimus voidaan siirtää toisen nimiin vuokranantajan suostumuksella. Riitatilanteessa tuomioistuin voi määrätä asuntoa eniten tarvitsevan jatkamaan vuokrasuhdetta. Aviopuolisoiden kohdalla tämä on mahdollista, vaikka vain toinen olisi vuokrasopimuksessa.

Onko leskellä oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin?

Useimmiten kyllä. Perintökaaren mukaan leski saa säilyttää puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon hallinnassaan, vaikka asunto kuuluisi perillisille. Oikeutta ei ole, jos leskellä on omassa varallisuudessaan kodiksi sopiva asunto. Hallintaoikeudelle ei ole laissa asetettu määräaikaa.

Miten yhteen muuttaminen vaikuttaa vuokrasopimukseen?

Toisen osapuolen lisääminen vuokrasopimukseen vaatii tyypillisesti vuokranantajan suostumuksen. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä kokonaan uusi sopimus molempien nimiin.

Mitä kannattaa huomioida eläkkeelle jäädessä asumisen suhteen?

Arvioi asunnon kokoa suhteessa tarpeisiin, esteettömyyttä tulevaisuutta ajatellen, sijaintia palveluiden läheisyydessä ja taloudellista tilannetta. Muutto pienempään voi vapauttaa pääomaa ja vähentää ylläpitoa.

---

Lue myös

• Senioriasumisen erityispiirteet
• Osoitteenmuutos ja ilmoitukset
• Puolison suostumus kiinteistökaupassa
• Perinnöksi saadun asunnon käyttö
• Avioero ja asunnon myynti

---

Lähteet

• Avioliittolaki (234/1929) – Finlex
• Perintökaari (40/1965) – Finlex
• Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995) – Finlex
• Digi- ja väestötietovirasto – Muutto
• Laki yhteistalouden purkamisesta (26/2011) – Finlex
• Kela – Asumistuki
• Kela – Toimeentulotuki: mihin menoihin voit saada tukea
• Verohallinto – Oman asunnon myynti
• Verohallinto – Korko tuloverotuksessa
• Verohallinto – Kotitalousvähennyksen määrä
• Eduskunta – HE 113/2026 vp, kotitalousvähennyksen korotus
• Oikeuspalveluvirasto – Talous- ja velkaneuvonta
• Varke – Ara lopettaa ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus aloittaa

---

Artikkeli julkaistu 6.7.2026.