Talon ostaminen ilman välittäjää: mitä huomioida?
Ostatko omakotitalon suoraan omistajalta? Tarkista omistus, rasitukset, rakennuksen kunto ja kaupan muoto ennen allekirjoitusta. Opas myös kuluihin.
Voit ostaa omakotitalon suoraan omistajalta ilman kiinteistönvälittäjää. Silloin sinun ja myyjän on huolehdittava itse tietojen kokoamisesta, ehdoista ja kaupanteon järjestämisestä. Selvitä ensin, ostatko kiinteistön, pelkän rakennuksen vai esimerkiksi vuokraoikeuden rakennuksineen: oikeudellinen kohde ratkaisee, miten kauppa tehdään ja mitä rekisteröidään.
Talon ostaminen ilman välittäjää onnistuu turvallisemmin, kun etenet kolmessa vaiheessa. Tarkista ensin myyjän oikeus myydä ja kiinteistöön liittyvät oikeudet. Tutki sen jälkeen talon kunto sekä käytön ja rakentamisen edellytykset. Vasta kun epäselvyydet on käsitelty, sovi kirjallisesti hinnasta, ehdoista ja kaupanteosta. Tässä oppaassa painopiste on käytetyn omakotitalokiinteistön ostamisessa suoraan myyjältä.
Selvitä ensin, mikä on kaupan kohde
Puhekielen talokauppa ei kerro, mitä ostaja saa omistukseensa. Tavallisessa omakotitalokiinteistön kaupassa luovutetaan kiinteistö rakennuksineen. Jos talo sijaitsee vuokratontilla, kaupan kohteena voi olla rakennus ja vuokraoikeus; silloin on tutkittava vuokrasopimus ja oikeuden kirjaus erikseen. Rakentamaton tontti, määräala ja määräosa vaativat puolestaan omat tarkistuksensa.
Pyydä myyjältä kiinteistötunnus ja vertaa sitä myyntitietoihin, karttaan sekä kauppakirjan luonnokseen. Älä päättele omistusta pelkän osoitteen tai rakennuksen ulkonäön perusteella. Jos tontin rajat, tieyhteys tai rakennuksen sijoittuminen herättävät kysymyksiä, selvitä ne ennen tarjousta. Kiinteistörekisterin karttaote auttaa hahmottamaan rekisteröityä aluetta, mutta maastossa näkyvä aita ei yksin osoita rajaa.
Asunto-osakkeessa ostetaan osakkeita, jotka oikeuttavat huoneiston hallintaan. Kiinteistössä omistat kiinteistön ja vastaat sen ylläpidosta itse. Asunto-osakkeen taloyhtiöasiakirjoja ei siis voi korvata kiinteistörekisterin tiedoilla eikä päinvastoin. Jos kohde on tosiasiassa asunto-osake, aloita asunnon ostamisen oppaasta ilman välittäjää.
Hanki rekisteritiedot ennen kuin sitoudut
Ilman välittäjää asiakirjojen hankkiminen ja tulkinta jää osapuolille. Maanmittauslaitoksen lainhuutotodistus kertoo rekisteriin merkityn omistajan. Rasitustodistuksesta käyvät ilmi muun muassa kirjatut kiinnitykset, erityiset oikeudet ja muistutustiedot. Kiinteistörekisteriote antaa tietoa kiinteistön muodostumisesta, kaavoista, rasitteista ja osuuksista yhteisiin alueisiin. Pyydä otteet riittävän tuoreina, sillä tilanne voi muuttua markkinoinnin ja kaupan välillä.
Vertaa lainhuutotodistuksen omistajaa siihen, kuka kauppakirjan allekirjoittaa. Jos myyjiä on useita tai joku toimii valtakirjalla, varmista kaikkien myyntiin tarvittavien tahojen asema. Selvitä rasitustodistuksen merkinnöistä, mitä oikeuksia kiinteistöön kohdistuu ja miten olemassa olevat panttikirjat järjestetään kaupassa. Pelkkä kiinnitysmerkintä ei vielä kerro, paljonko myyjällä on velkaa; pankkien ja osapuolten on sovittava panttikirjojen vapauttamisesta tai siirrosta.
Tutki tieoikeus ja muut käyttöoikeudet juuri tämän kiinteistön kannalta. Millä oikeudella kuljet kiinteistölle, kuka ylläpitää tietä ja onko esimerkiksi naapurin johdolla tai kulkuyhteydellä oikeus kulkea tontin kautta? Rekisteritiedot ovat lähtökohta, mutta jos käyttö on epäselvää, pyydä asiakirjoja ja selvitystä asianomaiselta viranomaiselta. Myös rannan, yhteisalueen tai kaivon käyttöä koskevat lupaukset pitää yksilöidä: sanallinen oletus ei ole sama asia kuin kirjattu oikeus.
Käytä otteita myös myyjän kertomuksen tarkistamiseen. Jos ilmoituksessa puhutaan omasta rannasta, yhteisestä tiestä tai erillisestä rakennuspaikasta, etsi väitteelle asiakirjaperusta. Kysy, onko myyjä hakenut poikkeamispäätöksiä tai saanut rakennusvalvonnalta huomautuksia. Myynti-ilmoituksen kuvat ja kuvausteksti auttavat valitsemaan kohteen, mutta ne eivät korvaa rekisterin ja kunnan asiakirjoja.
Jos kiinteistöstä myydään vain määräala, pyydä rajaus kartalle ja selvitä lohkomisen sekä kulkuyhteyden järjestelyt. Jos myydään määräosa, omistat kaupan jälkeen osuuden samasta kiinteistöstä, joten mahdollisen hallinnanjakosopimuksen sisältö on keskeinen. Näitä kohteita ei kannata käsitellä kuin erillistä valmista tonttia. Kysy rekisteröinnin ja rajojen vaikutuksista Maanmittauslaitokselta, jos kaupan kohde jää epäselväksi.
Tarkista tarvittaessa myös kunnan rakennusvalvonnasta rakennuksen lupa- ja käyttötiedot sekä kaavoituksesta alueen tilanne. Erityisesti laajennukset, käyttötarkoituksen muutokset ja lisärakennukset kannattaa verrata piirustuksiin ja lupahistoriaan. Kiinteistörekisteriote ei yksin todista, että kaikki rakennustyöt olisi hyväksytty tai että suunnittelemasi uusi rakennus olisi sallittu. Jos tuleva käyttö tai rakentaminen on ostopäätöksen ehto, pyydä vastaus suoraan kunnalta ennen sitoutumista.
Tutki talo, älä vain kauppakirjaa
Ostajan tulee tutustua kohteeseen huolellisesti ennen kauppaa. Käy läpi rakennuksen tilat, näkyvät rakenteet ja talotekniikka sekä kysy myyjältä tiedossa olevista vaurioista, korjauksista ja tutkimuksista. Pyydä nähtäväksi aiemmat kuntotarkastus- ja tutkimusraportit kokonaisina. Jos raportti mainitsee lisätutkimuksen tarpeen, pelkkä yleisluontoinen huomautus ei ratkaise, onko riski sinulle hyväksyttävä.
Kuntotarkastus on hyödyllinen tapa saada ulkopuolinen arvio rakennuksen havaittavasta kunnosta, mutta se ei ole takuu virheettömyydestä. Tarkastuksen laajuus, käytetyt menetelmät ja rakenteisiin pääsy käyvät ilmi toimeksiannosta ja raportista. Kosteusvaurion, alapohjan tai muun rajatun riskin arviointi voi vaatia erillisen tutkimuksen. Sovi jo ennen tilausta, mitä epäselviä kohtia tutkitaan, kuka maksaa ja miten tulos vaikuttaa tarjoukseen.
Älä tulkitse lausetta ”ei havaittu vauriota” todisteeksi siitä, ettei rakenteissa voisi olla piilevää ongelmaa. Toisaalta pelkkä riskirakenne ei todista vauriota. Pyydä tarkastajalta selitys havainnon merkityksestä juuri tälle talolle ja tarvittavasta jatkoselvityksestä. Jos et voi saada selvyyttä olennaiseen riskiin ennen kauppaa, päätä tietoisesti, haluatko tarjota, asettaa ehdon vai jättää kaupan tekemättä.
Selvitä myös käytön jatkuvat kustannukset. Pyydä myyjältä saatavilla olevat tiedot lämmityksestä, vedestä, jätevedestä, sähköstä, kiinteistöverosta ja mahdollisista tie- tai muista maksuista. Toteutunut kulutus riippuu asukkaista, käytöstä ja säästä, joten myyjän menot eivät ole lupaus omista tulevista menoistasi. Selvitä laitteiden huoltohistoria ja lähivuosien korjaustarpeet erikseen. Kuntotarkastusta käsittelevä opas auttaa arvioimaan tarkastuksen rajauksia.
Pyydä tutkimusten lisäksi käyttö- ja huoltotiedot. Milloin lämmityslaite on huollettu, onko vesikattoa korjattu ja onko märkätiloista tehty dokumentoituja töitä? Erityisesti myyjän itse tekemistä muutoksista on hyvä selvittää työn laajuus ja mahdolliset lupa-asiakirjat. Puuttuva kuitti ei yksin todista virhettä, mutta se voi merkitä, että kuntoa ja toteutustapaa on tutkittava tarkemmin.
Käy kohteessa tarvittaessa toisen kerran valoisaan aikaan ja ota mukaan rakentamista tunteva henkilö. Katso myös piharakennukset, sadevesien ohjautuminen ja talon ympäristö. Tarkoitus ei ole tehdä maallikkona teknistä kuntotutkimusta, vaan huomata kysymykset, joita asiantuntijan pitää selvittää. Kirjaa havainnot ja myyjän vastaukset, jotta samat asiat voidaan huomioida kauppakirjassa.
Kirjaa tarjous ja ehdot täsmällisesti
Kiinteistön ostotarjous kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka varsinainen kiinteistökauppa edellyttää omaa määrämuotoaan. Kerro tarjouksessa täsmällinen kohde, hinta, tarjouksen voimassaolo, rahoituksen tila sekä se, mitä selvityksiä tarvitset ennen lopullista kauppaa. Sovittavia asioita ovat myös hallinnan luovutus, kauppahinnan maksutapa, irtaimisto ja asiakirjojen toimittaminen.
Kiinteistön kauppa ei synny sitovasti tavallisella sähköpostilla tai hyväksytyllä vapaamuotoisella tarjouksella. Maakaaren mukaisessa paperikaupassa tarvitaan osapuolten allekirjoittama kauppakirja ja kaupanvahvistajan vahvistus kaikkien allekirjoittajien läsnä ollessa. Vaihtoehtona on Maanmittauslaitoksen Kiinteistövaihdannan palvelussa tehty sähköinen kauppa, johon kaupanvahvistajaa ei tarvita. Palvelun käytölle on omat tunnistautumista ja käyttöä koskevat edellytykset.
Vapaamuotoista tarjousta ei silti pidä tehdä huolettomasti. Maakaaressa on erikseen säännös korvauksesta, jos osapuoli vetäytyy sovitusta kiinteistökaupasta: kysymys voi olla toiselle aiheutuneista kohtuullisista kaupantekoon liittyvistä kustannuksista. Osapuolet voivat myös sopia ennalta määrätystä korvauksesta. Jos kauppa aiotaan tehdä myöhemmin sitovasti, kiinteistön esisopimuksella on omat muotovaatimuksensa. Erota siis neuvotteluvaiheen tarjous, määrämuotoinen esisopimus ja lopullinen kauppa toisistaan. Tarjouksen ja kaupanteon yleisopas vertaa tätä asunto-osakkeen tarjoukseen.
Rahoitusehto tai kuntotutkimukseen liittyvä ehto pitää kirjoittaa ymmärrettävästi. Määrittele, mitä päätöstä tai tutkimustulosta odotetaan, mihin päivään mennessä ja miten osapuolet toimivat, jos ehto ei täyty. Väljät ilmaukset kuten ”ostajan hyväksymä kunto” tai ”rahoituksen järjestyessä” jättävät helposti tulkintavaraa. Pyydä kauppakirjan ehtojen laatimiseen asiantuntija-apua, jos ehdolla on suuri taloudellinen merkitys.
Tarjous kannattaa mitoittaa niin, että maksat talosta ja tiedossa olevista korjauksista yhteensä summan, jonka oma talous kestää. Älä anna pelkän pyyntihinnan ohjata päätöstä, jos katto, lämmitysjärjestelmä tai jätevesiratkaisu vaatii lähiaikoina selvitystä. Tee itsellesi erillinen lista varmoista kustannuksista, arvioitavista korjauksista ja asioista, joiden hintaa ei vielä tiedetä. Jos viimeinen ryhmä on suuri, lisäselvitys on usein arvokkaampi kuin nopea hinnan alentaminen.
Jos myyjä haluaa edetä nopeasti, pyydä silti aikaa asiakirjojen lukemiseen. Kiire ei muuta ostajan tarkastusvelvollisuutta eikä tee epäselvästä ehdosta turvallista. Voit kertoa myyjälle täsmällisesti, mitkä asiakirjat tai tutkimustulokset puuttuvat ja milloin voit antaa lopullisen vastauksen. Selkeä aikataulu auttaa kumpaakin osapuolta enemmän kuin avoin lupaus ”palata asiaan pian”.
Valmistele kauppakirja ja omistuksen siirto
Maakaaren mukaan kiinteistön kauppakirjasta on käytävä ilmi luovutustarkoitus, luovutettava kiinteistö, myyjä ja ostaja sekä kauppahinta ja muu vastike. Nämä ovat muotovaatimuksen ydintiedot. Lisäksi käytännön riitoja ehkäisee, kun kauppakirja kertoo maksueristä, omistuksen ja hallinnan siirtymisestä, avainten luovutuksesta, irtaimistosta, tiedossa olevista vioista ja siitä, mitä asiakirjoja ostaja on saanut.
Sovi nimenomaisesti, miten kiinnitykset ja panttikirjat käsitellään. Jos myyjän laina maksetaan kauppahinnasta, maksujärjestely kannattaa sopia pankkien kanssa ennen allekirjoitusta. Jos kauppa on ehdollinen, ehdon pitää olla kauppakirjassa; maakaaren purkavia ja lykkääviä ehtoja koskevat omat säännöt. Älä luota siihen, että erillisessä viestissä sovittu olennainen ehto korvaa kauppakirjan.
Valitse kaupantekotapa ajoissa. Paperikaupassa varmista kaupanvahvistajan saatavuus ja tarvittavat henkilöllisyys- sekä edustusasiakirjat. Maanmittauslaitoksen sähköisessä palvelussa tarkista etukäteen, että kaikki osapuolet voivat tunnistautua ja käyttää palvelua. Kaupanvahvistaja todistaa määrämuodon, mutta hänen tehtävänsä ei ole tehdä rakennuksen kuntotutkimusta tai korvata omaa asiakirjojen tarkastustasi.
Sovi hallinnan luovutuksen päivä ja käytännön toimet erikseen omistusoikeuden siirtymisestä. Jos myyjä jää taloon kaupan jälkeen, kirjaa käyttöaika, kulujen vastuut ja avainten luovutus selvästi. Vakuutuksen alkaminen, sähkö- ja vesisopimukset sekä mittarilukemat on hyvä aikatauluttaa hallinnan siirtymiseen. Myös mahdollinen loppusiivous tai tontille jäävä tavara kannattaa kirjata, jotta odotukset ovat samat.
Laske kulut ja hoida rekisteröinti
Kauppahinta ei ole koko ostobudjetti. Kiinteistön varainsiirtovero on 3 % kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta. Ostaja tekee veroilmoituksen itse myös silloin, kun kaupassa on välittäjä. Paperikaupassa ilmoitus ja maksu hoidetaan ennen lainhuudon hakemista. Sähköisessä Kiinteistövaihdannan palvelussa lainhuutohakemus tulee vireille automaattisesti, joten veroasiat on hoidettava käytännössä kaupanteon yhteydessä. Lainhuutoa on haettava Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta. Ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapaus poistui 1.1.2024; vanhoissa siirtymätilanteissa soveltuvuus on tarkistettava erikseen.
Varaa rahaa myös mahdollisiin rekisteriotteisiin, kaupanvahvistukseen tai sähköiseen asiointiin, lainhuutoon, kuntotarkastukseen ja rahoituksen kuluihin. Näiden hinnat riippuvat palvelusta ja voivat muuttua. Jos tarvitset sähköisen panttikirjan siirtoa tai uuden kiinnityksen, selvitä niiden kustannus pankilta ja Maanmittauslaitokselta. Älä nojaa vanhaan yleiseen ”talokaupan kulut” -summaan, vaan laske juuri oman kauppasi erät.
Lainhuuto on kiinteistön omistuksen rekisteröinti. Hae se määräajassa silloinkin, kun kauppakirjassa omistusoikeuden siirtymiselle on sovittu ehtoja; Maanmittauslaitos käsittelee hakemuksen asiakirjojen mukaan. Myöhästyminen voi kasvattaa veroseuraamuksia. Säilytä allekirjoitettu kauppakirja, maksuasiakirjat, tutkimukset ja myyjän antamat tiedot niin, että voit myöhemmin osoittaa, mitä kaupasta sovittiin ja mitä tiesit ennen sitä.
Tee kaupanteon jälkeen oma luovutuspäivän tarkistus. Käy läpi avaimet, mahdolliset kulkutunnisteet, mittarilukemat ja sovitun irtaimiston läsnäolo. Jos jotain puuttuu tai kunto poikkeaa olennaisesti sovitusta, dokumentoi asia heti ja ilmoita siitä myyjälle. Säilytä myös kaupanteon yhteydessä saadut kuitit ja pankin maksuerittelyt yhdessä kauppakirjan kanssa.
Jos rakennus on vuokratontilla, älä kopioi kiinteistön lainhuuto-ohjetta suoraan tilanteeseesi. Selvitä, onko vuokraoikeus kirjattava, voiko sen siirtää ilman vuokranantajan suostumusta ja mitä vuokrasopimus sanoo maksuista sekä päättymisestä. Verohallinnon määräaikaohje erottaa kiinteistön, kirjattavan vuokraoikeuden ja pelkän rakennuksen. Oikea menettely riippuu siis siitä, mitä tosiasiassa ostat.
Mitä jos talosta löytyy virhe?
Myyjän tiedonantovelvollisuus ja ostajan ennakkotarkastus vaikuttavat siihen, mitä kiinteistön virheenä voidaan pitää. Myyjä ei saa jättää kertomatta olennaisista tiedossaan olevista vioista tai antaa harhaanjohtavia tietoja. Ostaja ei yleensä voi vedota seikkaan, jonka hän tiesi tai joka hänen olisi pitänyt havaita tavanomaisessa tarkastuksessa. Ostajan velvollisuus ei kuitenkaan ilman erityistä syytä ulotu rakenteita rikkoviin tai muihin poikkeuksellisiin tutkimuksiin.
Jos havaitset kaupan jälkeen mahdollisen virheen, dokumentoi se ja ilmoita myyjälle kohtuullisessa ajassa. Maakaaren viiden vuoden takaraja lasketaan pääsääntöisesti hallinnan luovutuksesta, ja siihen liittyy poikkeuksia. Viisi vuotta ei siis tarkoita, että reklamaation voisi aina lykätä viimeiseen päivään. Korjaustöiden aloittamista ennen on yleensä hyödyllistä turvata näyttö ja selvittää, mitä myyjä saa nähdä. Lisätietoa vastuusta on kiinteistökaupan myyjän vastuuta käsittelevässä artikkelissa.
Viimeinen tarkistus ennen allekirjoitusta
Käy asiakirjat läpi yhtenä kokonaisuutena. Onko kauppakirjan kiinteistötunnus sama kuin rekisteriotteissa? Vastaako myyjien joukko lainhuutotodistusta, ja onko mahdollinen valtakirja asianmukainen? Onko kauppakirjassa sovittu ne samat kuntoon, hintaan ja hallintaan liittyvät asiat, joista neuvottelitte? Jos jokin näistä ei täsmää, pyydä korjaus ennen allekirjoitusta.
Tarkista maksun toteutus erikseen. Kenen tilille raha menee, mitä myyjän velkoja siitä maksetaan ja milloin panttikirjat ovat käytettävissäsi? Jos mukana on kaksi pankkia, varmista että ne ovat sopineet järjestyksestä. Jos maksat käsirahaa tai kauppahinnan osaa ennen lopullista kauppaa, selvitä sen palauttamisen ehdot ja pidä tosite tallessa.
Kysy lopuksi itseltäsi, mikä päätöksessä on vielä oletus. Ehkä remontin laajuus, rajan paikka tai vuokratontin jatkoehdot eivät ole varmoja. Kirjaa epävarmuus näkyviin ja päätä, tarvitsetko lisätutkimuksen, hinnan muutoksen vai kaupan ehtoon kirjattavan ratkaisun. Kaikkea epävarmuutta ei voi poistaa, mutta sen merkitys kannattaa ymmärtää ennen kuin allekirjoituksella otat vastuun.
Jos rakennuksen tiedot ovat ristiriidassa keskenään, kokoa kysymys yhteen viestiin myyjälle. Mainitse täsmällisesti, mitä asiakirjassa lukee ja mikä havainto poikkeaa siitä. Pyydä vastaus sekä mahdollinen korjattu asiakirja kirjallisena. Tämä auttaa myös myyjää selvittämään asian oikealta taholta eikä jätä tulkintaa muistin varaan. Jos ristiriita koskee lupia, rajoja tai panttioikeuksia, varmista vastaus lisäksi toimivaltaisesta rekisteristä tai viranomaiselta.
Muista myös, että kaupanvahvistus ja lainhuuto eivät ole laatutarkastuksia. Ne varmistavat kaupan ja omistuksen rekisteröinnin oikeudellista menettelyä, mutta eivät kerro, onko vesikatto kunnossa tai kellari kuiva. Kunnon arviointiin tarvitaan kohteen tutkimista, asiakirjoja ja tarvittaessa asiantuntija. Kun erotat nämä tehtävät toisistaan, tiedät paremmin, mitä tietoa sinulta vielä puuttuu.
Yhteenveto
Suoraan myyjältä ostaminen edellyttää, että tarkistat kohteen oikeudellisen luonteen, omistuksen, rasitukset, rakennusasiakirjat ja talon kunnon. Tee tarjous vain sellaisilla ehdoilla, jotka ymmärrät, ja varmista rahoitus sekä olennaiset tutkimukset ennen lopullista sitoutumista. Kiinteistön kauppa tehdään maakaaren määrämuodossa paperilla kaupanvahvistajan kanssa tai Maanmittauslaitoksen sähköisessä palvelussa. Kaupan jälkeen ilmoita ja maksa varainsiirtovero sekä hae lainhuutoa ajallaan.
Usein kysytyt kysymykset
Tarvitaanko kiinteistökauppaan aina kaupanvahvistaja?
Ei. Paperisena tehty kiinteistökauppa tarvitsee kaupanvahvistajan, mutta Maanmittauslaitoksen Kiinteistövaihdannan palvelussa tehtyyn sähköiseen kauppaan sitä ei tarvita. Tavallinen sähköpostitse allekirjoitettu tiedosto ei yksin ole sama asia kuin palvelussa tehty sähköinen kiinteistökauppa.
Mitkä rekisteriasiakirjat kannattaa tarkistaa?
Lainhuutotodistus, rasitustodistus, kiinteistörekisteriote ja tarvittaessa karttaote antavat lähtökohdan omistuksen, kiinnitysten, oikeuksien ja alueen selvittämiseen. Lisäksi talon lupa- ja kuntoasiakirjat pitää arvioida erikseen. Asiakirjojen tarpeeseen vaikuttaa kaupan kohde.
Riittääkö kuntotarkastus osoittamaan, ettei talossa ole virheitä?
Ei. Tarkastus kertoo toimeksiannon ja menetelmien rajoissa tehdyistä havainnoista. Jos raportti suosittaa lisätutkimusta tai jokin rakenne jää tutkimatta, pyydä täsmennys ennen kauppaa. Ostajan on myös itse tutustuttava taloon.
Milloin varainsiirtovero maksetaan ja lainhuuto haetaan?
Paperikaupassa kiinteistön ostaja antaa varainsiirtoveroilmoituksen ja maksaa veron ennen lainhuudon hakemista. Sähköisessä Kiinteistövaihdannan palvelussa hakemus tulee vireille automaattisesti, joten veroasiat on hoidettava käytännössä kaupanteon yhteydessä. Lainhuutoa on haettava kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoituksesta. Kiinteistön veroprosentti on 3 % kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta.
Lähteet
- Maakaari 540/1995, erityisesti 2 luku
- Maanmittauslaitos: Kiinteistövaihdannan palvelu
- Maanmittauslaitos: Osta kiinteistöjen otteita ja todistuksia
- KKV: Omakotitalon virheet
- Verohallinto: Kiinteistön ostaja ja varainsiirtovero
- Verohallinto: Varainsiirtoveron ilmoitus- ja maksuajat
