Sähkösopimus toisen puolesta: valtuus ja edunvalvonta
Hoidatko vanhemman sähkösopimusta? Näin valtakirja, Suomi.fi-valtuus ja edunvalvonta eroavat, mitä kysyt myyjältä ja miten tuet läheistä puhelinmyynnissä.
Voit hoitaa ikääntyvän vanhempasi tai muun läheisesi sähkösopimusta, mutta se, mitä saat tehdä hänen nimissään, riippuu siitä, millä oikeudella toimit. Digi- ja väestötietoviraston mukaan läheinen voi hoitaa toisen asioita esimerkiksi Suomi.fi-valtuuksien avulla tai edunvalvontavaltakirjalla, ja edunvalvojaa voi hakea vain, jos muut vaihtoehdot eivät riitä. Viraston mukaan myös tavallisella valtakirjalla voi asioida, jos läheinen pystyy tekemään sen ja ymmärtää sen merkityksen, mutta osapuoli, jonka kanssa asioidaan, arvioi asiointitilanteessa, kelpaako valtakirja. Kysy siksi sähkönmyyjältä etukäteen, millaisen selvityksen se tarvitsee.
Millä oikeudella voit hoitaa läheisen sähkösopimusta
Vaihtoehdot eroavat siinä, kuka oikeuden antaa ja milloin se on käytössä. Taulukko on KotienKodin tiivistys Suomi.fi-palvelun, Digi- ja väestötietoviraston ja lakien sisällöstä.
| Tapa | Mitä lähde sanoo | Kysy myyjältä |
|---|---|---|
| Tavallinen valtakirja | Läheinen voi valtuuttaa sinut hoitamaan tietyn asian, jos hän pystyy tekemään valtakirjan ja ymmärtää sen merkityksen. | Kelpaako valtakirja ja onko myyjällä oma lomakepohja? |
| Suomi.fi-valtuus | Sähköisesti annettu valtakirja, jolla voi asioida palveluissa, jotka ovat ottaneet Suomi.fi-valtuudet käyttöön. | Onko verkkopalvelussa käytössä Suomi.fi-valtuudet? |
| Edunvalvontavaltuutus | Läheinen on etukäteen määrännyt, kuka hoitaa hänen asioitaan, jos hän ei myöhemmin itse siihen kykene. | Millä asiakirjalla vahvistettu valtuutus osoitetaan? |
| Edunvalvoja | Tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan täysi-ikäiselle, joka esimerkiksi sairauden vuoksi ei kykene huolehtimaan asioistaan, kun ne eivät tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin. | Millä asiakirjalla edunvalvojan toimivalta osoitetaan? |
Tavallinen valtakirja. Digi- ja väestötietoviraston mukaan valtakirja on tehtävä kirjallisesti, ja se on voimassa heti laadittuna ja toistaiseksi, ellei siinä määrätä toisin. Viraston mukaan yrityksillä voi olla omia lomakepohjia valtakirjoille.
Suomi.fi-valtuus. Suomi.fi-ohjeen mukaan tarvitset täysi-ikäisen henkilön valtuuden, kun haluat asioida hänen puolestaan sähköisesti, ja voit myös lähettää hänelle valtuuspyynnön. Jos läheisesi ei voi tunnistautua sähköisesti, hän voi antaa valtuuden esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikassa, mutta Suomi.fi-ohjeen mukaan myös tämä edellyttää, että hän kykenee ymmärtämään, mistä on kyse.
Edunvalvontavaltuutus. Laki edunvalvontavaltuutuksesta koskee valtuutusta, jonka valtuuttaja on määrännyt tulemaan voimaan, jos hän tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Lain mukaan valtuutus tulee voimaan, kun se on vahvistettu, ja sitä ennen valtuutettu voi vahvistamista haettuaan ryhtyä toimiin, jotka ovat välttämättömiä valtuuttajan turvaamiseksi vahingolta. Suomi.fi-ohjeen mukaan sähköinen asiointi vahvistetun valtuutuksen perusteella ei onnistu, jos valtuutettuja on useampi kuin yksi, oikeus koskee vain osaa omaisuudesta tai toimivaltaa on muuten rajattu, ja silloin muuta asiointitapaa kysytään organisaatiolta, jonka kanssa asioit.
Edunvalvoja. Holhoustoimilain mukaan edunvalvojalla on kelpoisuus edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa, jollei tuomioistuin ole toisin määrännyt tai toisin ole säädetty. Suomi.fi-ohjeen mukaan edunvalvojan toimivalta ja sen rajoitukset käyvät ilmi edunvalvontamääräyksestä, ja otteella holhousrekisteristä edunvalvoja voi osoittaa roolinsa palvelupisteissä.
Sopimuksen vertailu ja tekeminen läheisen puolesta
Tässä oletetaan, että sopimus tehdään läheisesi nimiin ja hoidat asiaa hänen puolestaan. Jos harkitset sopimusta omiin nimiisi, lue ensin, kenen nimiin sähkösopimus tehdään.
Sähkömarkkinalain mukaan sopimusta varten pyydetään ainakin loppukäyttäjän nimi ja yhteystiedot, tiedot hänen yksiselitteistä yksilöimistään varten ja sähkönkäyttöpaikan osoite. Kun sopimukset koskevat samaa käyttöpaikkaa, sähköverkkosopimuksessa ja sähkönmyyntisopimuksessa on lain mukaan oltava samat sopijat. Kysy myyjältä, voiko sopimuksen tehdä toisen puolesta verkossa vai asiakaspalvelussa.
Voit verrata sähkösopimuksia läheisesi vuosikulutuksella HintaPulssissa ilman valtuutusta: vertailuun riittävät postinumero ja vuosikulutus, eikä se kysy yhteystietoja. Hinnat sisältävät arvonlisäveron mutta eivät sähkönsiirtoa. Kun valitset tarjouksen, siirryt palveluntarjoajan sivulle, jossa sopimus tehdään ja lopullinen hinta ja ehdot vahvistetaan. Osa siirtymistä on kumppanilinkkejä, joista saatamme saada palkkion, mutta se ei vaikuta järjestykseen eikä hintaan. Määräaikaisen sopimuksen päättymistä voit seurata vahdilla, jonka kytket vertailun tuloksen alta pelkällä sähköpostiosoitteella: se muistuttaa 45 päivää ennen päättymispäivää, jonka olet kertonut.
Tarkista, löytyykö edullisempi sähkösopimus
Vastaa muutamaan kysymykseen tässä. Vertailu laskee arvion vuosikustannuksesta omalla kulutuksellasi ja näyttää arvion erosta edullisimpaan sopimukseen.
Maksuton, ei vaadi tiliä. Päätät itse, vaihdatko.
Ladataan vertailua…
Kulutus- ja sopimustiedot OmaDatahubista
Valtakunnallisen datahubin asiakasportaalista OmaDatahubista voi tietyin edellytyksin katsoa läheisen sopimustietoja ja kulutusta. Datahubin ylläpitäjän mukaan OmaDatahubissa voi asioida toisen henkilön puolesta Suomi.fi-valtuuden avulla, ja valtuusasiaksi valitaan ”Sähkösopimusten tietojen katselu”. Jos läheisesi ei pysty valtuuttamaan omatoimisesti, valtuutus voidaan ylläpitäjän mukaan tehdä avustettuna. Jos valtuuttajalla on turvakielto, hänen puolestaan ei voi asioida.
Ylläpitäjän mukaan kuluttaja voi tarkastella tietojaan OmaDatahubissa, jos hänellä on voimassa oleva sähkösopimus. Portaalista näkee ylläpitäjän mukaan nykyisen myyjän ja verkkoyhtiön sekä sen, onko sopimus määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva. Hintoja ja laskuja sieltä ei ylläpitäjän mukaan löydy, vaan laskutiedot ovat myyjän ja verkkoyhtiön omissa palveluissa. Sopimuksen tekemisestä tai muuttamisesta sovitaan myyjän kanssa.
Laskut ja maksuhäiriöiden ennaltaehkäisy
Laskujen hoito kannattaa järjestää ajoissa. Sopiva tapa riippuu esimerkiksi siitä, käyttääkö läheisesi verkkopankkia.
Digi- ja väestötietoviraston mukaan e-lasku on hyvä vaihtoehto verkkopankin käyttäjälle, ja sen voi veloittaa tililtä automaattisesti, kun taas ilman verkkopankkia säännölliset laskut voidaan maksaa suoramaksulla. Viraston mukaan läheiselle voi antaa myös tilinkäyttöoikeuden, joka annetaan omassa pankissa ja edellyttää valtuuttajan tunnistamista.
Jos laskut ohjataan muuhun osoitteeseen kuin siihen, jossa sähköä käytetään, sähkömarkkinalain mukaan loppukäyttäjän on itse ilmoitettava uusi laskutusosoitteensa, kun tiedot muuttuvat. Kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjeen mukaan uudet laskutustiedot ilmoitetaan sille myyjälle ja verkkoyhtiölle, jotka lähettävät laskuja. Jos laskun maksaminen tuottaa vaikeuksia, viraston mukaan sähköyhtiöön kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman nopeasti ja ehdottaa esimerkiksi eräpäivän siirtoa tai laskun jakamista useampaan erään. Viraston mukaan maksamatta jätetystä laskusta voi seurata maksuhäiriömerkintä, mutta pelkkä myöhästyminen ei aiheuta merkintää. Vaikutuksista kerrotaan artikkelissa sähkösopimuksesta maksuhäiriömerkinnällä.
Kun myyjä soittaa läheisellesi
Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan puhelinmyyjän soitto tulee usein yllättäen, eikä siihen ole voinut varautua. Läheisesi kanssa kannattaa siksi käydä etukäteen läpi, miten puhelinmyynnissä tehty sopimus syntyy.
Kuluttajansuojalain mukaan myyjän on puhelun jälkeen toimitettava tarjouksensa pysyvällä tavalla, eikä kuluttaja sitoudu sopimukseen, ellei hän hyväksy tarjousta pysyvällä tavalla. Myyjän on kerrottava tästä tarjouksen yhteydessä. Sääntö ei koske tilannetta, jossa kuluttaja on itse ottanut yhteyttä myyjään tai myyjä soittaa hänen nimenomaisesta pyynnöstään. Viraston mukaan säästölupauksiin on syytä suhtautua varauksella, koska myyjä ei yleensä voi tietää, millä hinnalla kuluttaja nyt ostaa sähkönsä. Jos läheisesi ei muista nykyisen sopimuksensa hintaa ja kestoa, viraston mukaan myyjää voi pyytää soittamaan uudelleen, ja tiedot voi tarkistaa ensin sähkölaskulta.
Kuluttajansuojalain mukaan verkossa tai puhelimessa tehdyn sopimuksen voi tavallisesti peruuttaa 14 päivän kuluessa sen tekemisestä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan puhelinmyynnissä postitse tai sähköpostitse lähetetyn vahvistuksen tulisi saapua noin viikon kuluessa sopimuksen tekemisestä, ja puhelinmyynnissä tehdyn sopimuksen voi peruuttaa vielä vahvistuksen saamisen jälkeen. Jos läheisesi ei ole puhelimessa nimenomaisesti hyväksynyt sopimusta, mutta hänelle tulee siitä vahvistus tai lasku, hän voi viraston mukaan kiistää sopimuksen myös peruuttamisajan jälkeen. Määräajat ja ilmoituksen teko käydään läpi artikkelissa sähkösopimuksen perumisesta.
Hoivakotiin muutto, tyhjä asunto ja kuolemantapaus
Suomi.fi-oppaan mukaan hoivakotiin muutto ei automaattisesti tarkoita, että läheinen tarvitsisi edunvalvontaa. Sähkösopimus on silti hyvä käydä läpi muuton yhteydessä.
Jos sopimus on voimassa toistaiseksi, loppukäyttäjä voi sähkömarkkinalain mukaan irtisanoa sen kahden viikon irtisanomisajalla. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan määräaikainen sopimus sitoo yleensä sopimuskauden loppuun. Viraston mainitsemia poikkeuksia ovat esimerkiksi käyttöpaikan vaihtuminen muuton takia, jolloin sopimuksen saa irtisanoa kahden viikon irtisanomisajalla, ellei muuta ole sovittu, sekä sähkönkäytön tarpeen olennainen muutos esimerkiksi vakavan sairastumisen vuoksi, jos sopimuksen jatkuminen olisi kohtuutonta. Kysy myyjältä, soveltuuko jokin näistä perusteista läheisesi tilanteeseen. Jos asunto jää tyhjilleen, lue lisää tyhjillään olevan asunnon sähkösopimuksesta.
Läheisen kuoleman jälkeen hänen antamansa Suomi.fi-valtuudet eivät Suomi.fi-oppaan mukaan ole enää voimassa. Muut vaiheet on koottu artikkeliin sähkösopimuksesta kuolemantapauksen jälkeen.
Yhteenveto
Läheisen sähkösopimusta voi hoitaa tavallisella valtakirjalla, Suomi.fi-valtuudella, vahvistetulla edunvalvontavaltuutuksella tai edunvalvojana. Valtakirja ja avustetusti annettu Suomi.fi-valtuus edellyttävät lähteiden mukaan, että läheinen ymmärtää, mistä on kyse. Digi- ja väestötietoviraston mukaan valtakirjan kelpaamisen arvioi se, jonka kanssa asioidaan, ja Suomi.fi-valtuuksilla voi asioida vain palveluissa, jotka ovat ottaneet ne käyttöön. Kysy siksi myyjältä etukäteen, mikä selvitys riittää.
OmaDatahubin tietoja voit katsoa läheisesi puolesta hänen antamallaan Suomi.fi-valtuudella, kun hänellä on voimassa oleva sähkösopimus eikä hänellä ole turvakieltoa. Kun myyjä soittaa ilman läheisesi pyyntöä, sopimus syntyy vasta, kun hän hyväksyy tarjouksen pysyvällä tavalla, ja verkossa tai puhelimessa tehdyn sopimuksen voi tavallisesti peruuttaa 14 päivän kuluessa sen tekemisestä.
Vertaa sähkösopimuksia omalla kulutuksellasi
Kerro kulutuksesi ja nykyinen hintasi. HintaPulssi arvioi vuosikustannuksen ja näyttää, mikä sopimus on sinulle arviolta edullisin.
Vertaa sähkösopimuksiaMaksuton, ei vaadi tiliä. Päätät itse, vaihdatko.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko läheiseni tehdä edunvalvontavaltuutuksen pelkästään sähkösopimusta varten? Lain mukaan valtuutus voidaan rajoittaa koskemaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta. Valtakirjan voi tehdä 18 vuotta täyttänyt, joka kykenee ymmärtämään sen merkityksen, ja se on tehtävä kirjallisesti. Valtuuttajan on allekirjoitettava se tai tunnustettava allekirjoituksensa kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä, ja laissa on tarkempia vaatimuksia valtakirjan sisällöstä ja todistajista. Suomi.fi-oppaan mukaan edunvalvontavaltuutusta ei voi tehdä toisen puolesta.
Mitä teen, jos läheiseni ei enää pysty antamaan valtuutta? Jos hän on aiemmin tehnyt edunvalvontavaltuutuksen, Digi- ja väestötietoviraston mukaan valtuutetun on haettava sen vahvistamista virastolta. Jos valtuutusta ei ole, henkilölle voidaan viraston mukaan määrätä edunvalvoja vain silloin, kun hän ei terveydellisen syyn takia pysty hoitamaan asioitaan eivätkä ne tule millään muulla tavalla hoidetuiksi. Virasto antaa edunvalvonta-asioissa yleistä neuvontaa puhelimitse ja chatissa.
Riittääkö se, että tiedän läheiseni pankkitunnukset? Ei riitä. Suomi.fi-oppaan mukaan toisen ihmisen verkkopankkitunnuksia ei voi käyttää, koska ne ovat henkilökohtaisia. Oppaan mukaan pankista voi kysyä tilinkäyttöoikeuksia tai valtakirjalla asiointia.
Lähteet
- Digi- ja väestötietovirasto: Edunvalvonta ja toisen asioiden hoitaminen
- Suomi.fi: Henkilön puolesta asiointi, päivitetty 28.4.2026
- Suomi.fi: Täysi-ikäisen henkilön puolesta asiointi, päivitetty 26.5.2025
- Suomi.fi: Näin valtuutat, jos et voi käyttää sähköisiä palveluja, päivitetty 20.10.2026
- Suomi.fi: Edunvalvontavaltuutuksen tehneen puolesta asiointi, päivitetty 2.3.2026
- Suomi.fi: Edunvalvonnassa olevan puolesta asiointi, päivitetty 3.8.2026
- Suomi.fi: Edunvalvonta, edunvalvontavaltuutus ja edunvalvontavaltakirja – opas edunvalvonnasta, osiot Tarvitseeko läheiseni edunvalvojan? ja Apua taloudellisten asioiden hoitoon
- Suomi.fi: Läheisen kuolema – Opas vainajan läheiselle, osio Käytännön asiat kuolemantapauksessa, päivitetty 21.10.2026
- Finlex: Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007), ajantasainen säädös
- Finlex: Laki holhoustoimesta (442/1999), ajantasainen säädös
- Finlex: Sähkömarkkinalaki (588/2013), ajantasainen säädös
- Finlex: Kuluttajansuojalaki (38/1978), ajantasainen säädös
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Sähkön puhelinmyynti (kuluttajasivu)
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Usein kysyttyä sähköstä, päivitetty 9.9.2024
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Maksuhäiriömerkintä (kuluttajasivu)
- Kantaverkkoyhtiö (datahubin ylläpitäjä): Kirjautuminen datahubin asiakasportaaliin
