KotienKoti Logo
KotienKotiJokaisen kodin digitaalinen koti
EtusivuBlogiAsuinalueetHelsinkiPakila – taloyhtiöt ja rakennuskanta
Asuinalueet10 min lukuaikaKotienKoti

Pakila – taloyhtiöt ja rakennuskanta

Pakilan rakennuskanta tilastoina: omakoti-, pari- ja rivitalot vuosikymmenittäin, asuntojen koot, rakennusajan korjausriskit ja mitä ostajan kannattaa selvittää.

Pakila – taloyhtiöt ja rakennuskanta
Julkaistu 31. elokuuta 2026• Päivitetty 4. marraskuuta 2026

Mitä rakennusvuosi kertoo riskeistä?

Syötä rakennusvuosi, niin näet aikakauden tyypilliset riskirakenteet ja mitä kannattaa tarkastaa erityisen huolellisesti ennen kauppaa.

Näytä rakennusvuoden riskit

Pakilan rakennuskanta on pientalovaltainen ja kerroksellinen. Helsingin seudun aluesarjojen mukaan Pakilan 4 902 asunnosta 45,0 % oli vuonna 2025 omakoti- tai paritaloissa, 40,0 % rivitaloissa ja 14,2 % kerrostaloissa. Asunnoista 56,8 % valmistui 1960–1980-luvuilla, ja samassa korttelissa voi olla rinnakkain sotien jälkeisiä pientaloja, 1970-luvun rivitaloja ja 2010-luvun uusia taloja. Korjaustarpeet riippuvat siksi Pakilassa ennen kaikkea siitä, minkä ikäisestä ja millaisesta talosta on kyse.

Tässä artikkelissa käydään läpi, miten Pakilan rakennuskanta on muodostunut, mitä tilastot kertovat talotyypeistä ja asunnoista ja mitä eri aikakausien taloissa kannattaa ostajana selvittää. Yksittäisiä taloyhtiöitä ei nimetä. Hintatasosta kerrotaan artikkelissa Pakilan asuntojen hinnat ja markkinatilanne.


Rakennuskannan historia

Helsingin piirijaossa Pakila on kaupunginosa, johon kuuluvat Länsi-Pakilan ja Itä-Pakilan osa-alueet pohjoisessa suurpiirissä. Tämän artikkelin tilastot ovat näiden kahden osa-alueen lukuja, ja ne kattavat koko kaupunginosan. Itä-Pakilan peruspiiriin kuuluva Tuomarinkartanon osa-alue ei sisälly lukuihin.

Pakilan rakentamisen vaiheet

Kaupungin historiasivuston mukaan Pakilan juuret ovat Vantaanjoen varren keskiaikaisessa Baggbölen kylässä, joka muuttui esikaupungiksi 1900-luvun alussa. Vuosina 1905–1909 perustetut maanosto-osuuskunnat Alku, Lepola ja Elo ostivat koko Prästbackan tilan ja puolet Lantmätarsin tilasta ja jakoivat maan palstoiksi, joista suurin osa oli puolen hehtaarin kokoisia. Vanhojen tilojen isojaosta muistuttavat sivuston mukaan edelleen pitkät, suorat tonttirivit.

Sotien jälkeen kaupunki sopi omakotitalojen rakentamisesta Halkosuontien varteen. Historiasivuston mukaan kyse oli 59 neliön tyyppitaloista, joissa oli kaksi asuinhuonetta ja keittiö, ja vuonna 1948 niitä oli valmiina tai rakenteilla jo 95. Samaan aikaan Halkosuontielle, Suovatielle ja Heinämiehentielle rakennettiin etupäässä kahden asunnon pientaloja.

Asemakaavamuutokset 1960-luvulta 1990-luvulle toivat sivuston mukaan Pakilaan rivitalot, kun tonttien lohkominen pienempiin osiin mahdollistui. Rivitalojen alta purettiin myös paljon vanhoja pientaloja, ja Pakilan väkiluku kasvoi 1960- ja 1970-luvuilla jopa 3–4 % vuosittain. Ilmiötä, jossa samassa korttelissa on eri aikakausien ja tyylien taloja, alettiin kutsua pakiloitumiseksi.

Rakennuskannan jakauma

ValmistumisvuosiLänsi-PakilaItä-PakilaHelsinki
ennen 19401,8 %5,3 %17,0 %
1940–195914,5 %9,6 %12,4 %
1960–196918,3 %18,5 %15,2 %
1970–197920,4 %20,7 %10,5 %
1980–198915,9 %22,2 %10,0 %
1990–19998,6 %6,9 %9,2 %
2000 jälkeen20,5 %16,8 %25,7 %
Asuntoja yhteensä3 3611 541410 461

Lähde: Helsingin seudun aluesarjat, asunnot valmistumisvuoden mukaan 2025.

Taulukosta näkyy, että Pakilassa 1960–1980-lukujen asuntojen osuus on selvästi suurempi kuin koko Helsingissä, kun taas ennen vuotta 1940 valmistuneita asuntoja on vähän. Länsi-Pakilan asunnoista eniten valmistui 1970-luvulla ja Itä-Pakilan 1980-luvulla. Länsi-Pakilaan on rakennettu viime vuosina myös uusia kerrostaloja: aluesarjojen mukaan siellä valmistui vuodesta 2020 alkaen 127 kerrostaloasuntoa.


Talotyypit Pakilassa

Pakilan asunnot ovat pääosin pientaloissa, mutta talotyyppien ikärakenne eroaa toisistaan. Kaupungin rakennusrekisterin avoimen aineiston mukaan Länsi-Pakilassa on noin 790 yhden asunnon taloa, noin 330 paritaloa ja noin 310 rivitalorakennusta, ja Itä-Pakilassa noin 330 yhden asunnon taloa, noin 170 paritaloa ja noin 160 rivitalorakennusta. Alla kuvataan talotyyppien yleisiä piirteitä, mutta ne eivät kerro yksittäisen talon kunnosta.

Omakoti- ja paritalot

Aluesarjojen mukaan Pakilan 2 205 omakoti- ja paritaloasunnosta 496 valmistui vuosina 1940–1959, ja loput jakautuvat kaikille vuosikymmenille 1960-luvulta 2020-luvulle, eniten 1980-luvulle (360 asuntoa). Rakennusrekisterin mukaan yhden asunnon taloissa asuinhuoneistoala on keskimäärin noin 120 neliötä, ja noin kolme viidesosaa niistä on kaksikerroksisia. Omakotitalo on yleensä kiinteistö eikä osa taloyhtiötä, joten sen kunto selvitetään talokohtaisesti esimerkiksi kuntotarkastuksella. Paritalossa omistusmuoto voi olla kiinteistö tai asunto-osake, joten se kannattaa tarkistaa myyntiesitteestä.

Rivitalot

Rivitaloasuntoja Pakilassa on aluesarjojen mukaan 1 959, ja niistä 672 valmistui 1970-luvulla, 446 1980-luvulla ja 358 1960-luvulla. Rakennusrekisterin mukaan rivitaloasunnon asuinhuoneistoala on keskimäärin noin 94 neliötä, ja rivitalorakennuksista lähes kolme neljäsosaa on yksikerroksisia. Rivitaloyhtiöissä kattojen, salaojien ja piha-alueiden kunto korostuu, ja vastuunjako yhtiön ja osakkaan välillä voi poiketa kerrostaloista, joten yhtiöjärjestys kannattaa lukea tarkasti.

Kerrostalot

Kerrostaloasuntoja on Pakilassa 695 eli 14,2 % asunnoista. Niistä 262 valmistui 1960-luvulla, 124 vuosina 1940–1959 ja 127 vuodesta 2020 alkaen. Rakennusrekisterin mukaan Pakilan kerrostalot ovat pieniä, enimmäkseen kaksikerroksisia rakennuksia, ja korkeimmat Länsi-Pakilan kerrostalot ovat nelikerroksisia. Asuntojen keskikoko on kerrostaloissa Länsi-Pakilassa noin 49 ja Itä-Pakilassa noin 61 neliötä. Matalissa kerrostaloissa hissin puuttuminen on mahdollista, joten asia kannattaa tarkistaa, jos esteettömyys on tärkeää.


Asuntojen koot ja omistus

Pakilan asunnot ovat suurempia kuin Helsingissä keskimäärin, mikä vastaa pientalovaltaista rakennuskantaa. Aluesarjojen mukaan vuonna 2024 Pakilan 4 722 asunnosta 59,6 % oli vähintään neljän huoneen asuntoja ja 24,5 % kolmioita, kun koko Helsingissä vähintään neljän huoneen asuntojen osuus oli 18,3 % ja kolmioiden 22,4 %. Yksiöitä oli Pakilassa 6,1 % ja kaksioita 9,9 %.

Omistusmuodot

Omistusasuminen on Pakilassa yleistä. Aluesarjojen mukaan vuonna 2024 asunnoista 24,8 % oli omistajansa omistamissa taloissa ja 56,2 % osakkeina omistettuja, kun koko Helsingissä osuudet olivat 3,8 % ja 37,2 %. Osakeasuntojen osuus on suurempi kuin rivi- ja kerrostaloasuntojen osuus yhteensä, mikä viittaa siihen, että osa pari- ja pientaloistakin on asunto-osakeyhtiöitä. Niissä korjauksista päätetään yhtiökokouksessa.


Korjaustarpeet rakennusajan mukaan

Pakilassa korjaustarpeet vaihtelevat talotyypin ja rakennusajan mukaan, ja saman kadun taloissa voi olla aivan eri vaihe käynnissä. Tässä kuvatut asiat ovat yleisiä rakennusajan riskejä, eivätkä ne kerro yksittäisen talon kunnosta. Todellinen tilanne selviää taloyhtiön asiakirjoista tai omakotitalon kuntotarkastuksesta.

1940–1950-lukujen pientalot

Sotien jälkeen rakennetuissa pientaloissa tavallisia tarkistettavia asioita ovat perustukset ja alapohja, salaojat ja sadevesien ohjaus, vesikatto, ikkunat sekä vesi-, viemäri- ja sähköjärjestelmät, jotka on monessa talossa jo uusittu ainakin osittain. Moni talo on myös laajennettu, joten laajennusosan ja vanhan osan liitoskohdat ja niiden rakenteet kannattaa käydä läpi. Rakenteista ja riskeistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa 1950-luvun omakotitalo – rakenteet, riskit ja ostajan tarkistuslista.

1960–1980-lukujen rivi- ja pientalot

1960–1980-lukujen taloissa kunnossapidon kohteita ovat tyypillisesti vesikatot, salaojat, julkisivut ja ikkunat, märkätilat sekä vesi- ja viemäriputket. Tämän aikakauden rakenteisiin on liittynyt myös rakennustapoja, joiden kosteustekninen toiminta kannattaa selvittää kuntotarkastuksessa. Rivitaloyhtiössä kannattaa kysyä, mitkä suuret korjaukset on jo tehty ja mitkä ovat kunnossapitotarveselvityksessä edessä. Aikakauden pientaloista kerrotaan lisää artikkelissa 1970-luvun omakotitalo.

Korjauskulut tilastoissa

Tilastokeskuksen asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston mukaan koko maan rivitaloyhtiöiden korjauskulut olivat vuonna 2025 keskimäärin 0,88 €/m² kuukaudessa. 1970-luvulla rakennetuissa rivitaloyhtiöissä luku oli 1,05 €/m², 1980-luvulla rakennetuissa 0,92 €/m² ja vuonna 2010 tai myöhemmin rakennetuissa 0,46 €/m². Pääkaupunkiseudun rivitaloyhtiöissä korjauskulut olivat 1,04 €/m². Luvut ovat keskiarvoja, eikä yksittäisen yhtiön tulevia korjauksia voi päätellä niistä.

Asbesti korjaushankkeissa

Pakilan asunnoista 72,6 % on valmistunut ennen vuotta 1990. Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden myynti ja käyttöönotto kiellettiin 1.1.1994. Rakennuttajan tai muun hanketta ohjaavan tai valvovan tahon on huolehdittava asbestikartoituksesta ennen purku- tai korjaustyötä, jossa rakenteissa voi olla asbestia. Ennen vuotta 1994 valmistuneissa tai aloitetuissa rakennuksissa asbestin mahdollisuus on käytännössä erityisesti selvitettävä, mutta vuosi 1994 ei ole asetuksessa yleinen vapautusraja (valtioneuvoston asetus 798/2015, 7 §).


Vastikkeet ja hoitokulut

Taloyhtiöiden vastikkeista ei ole kaupunginosatason tilastoa, mutta Tilastokeskuksen asunto-osakeyhtiöiden taloustilasto antaa vertailukohdan. Sen mukaan pääkaupunkiseudun rivitaloyhtiöiden asuinhuoneistovastikkeet olivat vuonna 2025 keskimäärin 4,74 €/m² kuukaudessa ja vuonna 2024 4,13 €/m².

Vastikkeet rakennusajan mukaan

Koko maan rivitaloyhtiöissä asuinhuoneistovastikkeet olivat vuonna 2025 1960-luvulla rakennetuissa yhtiöissä 5,24 €/m², 1970-luvulla rakennetuissa 3,91 €/m² ja 1980-luvulla rakennetuissa 3,78 €/m², kun kaikkien rivitaloyhtiöiden keskiarvo oli 3,87 €/m². Pääkaupunkiseudun taso on koko maata korkeampi, joten Pakilan yhtiöitä kannattaa verrata ensisijaisesti pääkaupunkiseudun lukuihin.

Luvut ovat hoitovastikkeita, eivätkä ne sisällä yhtiölainojen lyhennyksiin perittäviä rahoitusvastikkeita. Kuvitteellinen esimerkki: 94 neliön rivitaloasunnossa 4,74 €/m² vastike olisi noin 446 € kuukaudessa, ja mahdollinen rahoitusvastike tulee tämän päälle. Omakotitalossa vastaavat kulut, kuten lämmitys, vesi, jätehuolto, kiinteistövero ja korjaukset, maksetaan itse.


Kunnossapitovastuu ja asiakirjat

Rivi- ja paritaloyhtiössä osakkaan ja yhtiön vastuunjako perustuu asunto-osakeyhtiölakiin ja yhtiöjärjestykseen. Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiön kunnossapitovastuulla ovat osakehuoneistojen rakenteet, eristeet ja ikkunat, ja lisäksi yhtiö on velvollinen pitämään kunnossa lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät. Yhtiö ei kuitenkaan vastaa osakehuoneistoissa olevista altaista (4 luku 2 §). Ikkunat lisättiin yhtiön kunnossapitovastuulle 1.10.2026 voimaan tulleella lainmuutoksella (535/2026).

Mitä selvittää ennen ostoa?

Asunto-osakeyhtiölain mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa on esitettävä hallituksen kirjallinen selvitys tarpeesta sellaiseen kunnossapitoon yhtiökokousta seuraavan viiden vuoden aikana, joka vaikuttaa olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin (6 luku 3 §). Pienessä rivitaloyhtiössä selvitys voi olla lyhyt, joten kannattaa kysyä myös, onko yhtiöllä pidemmän aikavälin korjaussuunnitelma. Asiakirjojen lukemisesta kerrotaan artikkelissa kunnossapitotarveselvitys ja PTS ostajan näkökulmasta.

Ostajan tarkistuslista

Alla oleva lista kokoaa asiat, jotka kannattaa käydä läpi ennen tarjousta Pakilan rivi-, pari- tai omakotitalosta.

  1. Omistusmuoto: onko kohde asunto-osake vai kiinteistö, ja onko tontti oma vai vuokrattu.
  2. Rivi- tai paritaloyhtiössä isännöitsijäntodistus, kunnossapitotarveselvitys, tilinpäätökset ja yhtiökokousten pöytäkirjat.
  3. Yhtiöjärjestys: kunnossapitovastuun jako, erityisesti pihat, katokset ja varastot.
  4. Omakotitalossa kuntotarkastus ja tehdyt korjaukset dokumentteineen, myös laajennusosien luvat.
  5. Energiatodistus ja lämmitystapa sekä lämmityskulujen toteutuneet tiedot.

Myyjän vastuu virheistä eroaa kohteen mukaan. Käytetyssä asunto-osakkeessa ostajan on ilmoitettava virheestä kohtuullisessa ajassa ja lähtökohtaisesti viimeistään kahden vuoden kuluessa hallinnan luovutuksesta, ja kiinteistön laatuvirheessä takaraja on lähtökohtaisesti viisi vuotta. Kummassakin takarajasta on poikkeuksia, joten huolellinen tarkastus ennen kauppaa on ostajan oma suoja.


Kaava ja täydennysrakentaminen

Pakilan rakennuskanta muuttuu edelleen täydennysrakentamisen kautta, kuten se on muuttunut 1960-luvulta lähtien. Rakentamisen mahdollisuudet tonttikohtaisesti ratkaisee asemakaava, ja ne kannattaa tarkistaa kaupungin kaavapalvelusta tai rakennusvalvonnasta ennen kuin suunnittelet laajennusta tai purkamista. Historiasivuston mukaan esimerkiksi Pakilan vanhan keskustan entinen myymälärakennus Lepolantiellä on suojeltu asemakaavan nojalla.

Rakentamislaki 751/2023 tuli voimaan 1.1.2025, ja rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus korvattiin rakentamisluvalla. Laajennukseen, purkamiseen tai uuden talon rakentamiseen tarvitaan siksi yleensä rakentamislain mukainen lupa tai ilmoitus, ja kaavamääräykset ratkaisevat, mitä tontille saa rakentaa. Arjesta ja palveluista kerrotaan artikkelissa Pakila – asuminen ja arki.


Yhteenveto

Pakilan 4 902 asunnosta 45,0 % on omakoti- tai paritaloissa ja 40,0 % rivitaloissa, ja 56,8 % asunnoista valmistui 1960–1980-luvuilla. Asunnot ovat suuria: vähintään neljän huoneen asuntoja on 59,6 %, kun Helsingissä niitä on 18,3 %. Rakennuskanta on kerroksellinen, koska kaavamuutokset sallivat 1960-luvulta alkaen rivi- ja paritalojen rakentamisen vanhoille pientalotonteille.

Ennen ostopäätöstä kannattaa selvittää omistusmuoto ja tontin hallinta, rivitaloyhtiössä kunnossapitotarveselvitys ja yhtiöjärjestys, ja omakotitalossa kunto kuntotarkastuksella. Vertaa sen jälkeen hintaa saman ikäisten talojen toteutuneisiin kauppoihin omalla postinumeroalueellasi.

Mitä rakennusvuosi kertoo riskeistä?

Syötä rakennusvuosi, niin näet aikakauden tyypilliset riskirakenteet ja mitä kannattaa tarkastaa erityisen huolellisesti ennen kauppaa.

Näytä rakennusvuoden riskit

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka vanhoja Pakilan talot ovat?

Helsingin seudun aluesarjojen mukaan Pakilan asunnoista 12,9 % valmistui vuosina 1940–1959, 18,4 % 1960-luvulla, 20,5 % 1970-luvulla ja 17,9 % 1980-luvulla. Vuonna 2000 tai myöhemmin valmistuneita on 19,3 %, ja ennen vuotta 1940 valmistuneita 2,9 %.

Mitä pakiloituminen tarkoittaa?

Kaupungin historiasivuston mukaan termillä tarkoitettiin sitä, että osuuskuntien palstoittamille puolen hehtaarin tonteille alettiin 1960-luvun lopulla rakentaa rivi- ja paritaloja omakotitalojen ja rintamamiestalojen tilalle tai niiden viereen. Termillä oli aikanaan paheksuva sävy, koska samassa korttelissa saattoi olla hyvin erityylisiä ja eri aikakausien rakennuksia.

Mitä vanhassa pientalossa kannattaa tarkistaa?

Sotien jälkeisissä pientaloissa kannattaa käydä läpi erityisesti perustukset ja alapohja, salaojat, vesikatto, ikkunat ja talotekniikan ikä sekä laajennusosien rakenteet ja luvat. Kuntotarkastus kertoo talon tämänhetkisestä kunnosta, ja tarvittaessa siitä voi seurata tarkempi kuntotutkimus. Lisää aiheesta kerrotaan artikkelissa omakotitalon kuntotarkastuksesta.

Ovatko Pakilan rivitalot taloyhtiöitä?

Suurin osa on todennäköisesti asunto-osakeyhtiöitä, koska aluesarjojen mukaan 56,2 % Pakilan asunnoista oli vuonna 2024 osakkeina omistettuja. Paritalossa omistusmuoto voi olla myös kiinteistö. Omistusmuoto vaikuttaa siihen, kuka vastaa korjauksista ja miten niistä päätetään, joten se kannattaa tarkistaa myyntiesitteestä.

Onko Pakilan taloissa asbestia?

Asbestin esiintymistä ei voi päätellä pelkästä rakennusvuodesta. Koska 72,6 % Pakilan asunnoista on valmistunut ennen vuotta 1990, asbestin mahdollisuus on näissä taloissa käytännössä selvitettävä ennen purku- tai korjaustöitä. Taloyhtiöltä tai myyjältä kannattaa kysyä, onko asbestikartoituksia tehty aiempien korjausten yhteydessä.


Lähteet

  • Helsingin seudun aluesarjat – Asunnot talotyypin ja valmistumisvuoden mukaan 2025 sekä huoneistotyypin ja hallintaperusteen mukaan 2024
  • Helsingin kaupunki – Kaupungin karttapalvelu: piirijako ja rakennusrekisterin avoin aineisto (rakennukset, tarkistettu 4.11.2026)
  • Helsingin historia – Pakila
  • Tilastokeskus – Asunto-osakeyhtiöiden talous (taulukot 15gi ja 15gj, 2024–2025)
  • Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 4 luku 2 § ja 6 luku 3 §; laki asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta 535/2026
  • Asuntokauppalaki 843/1994 ja maakaari 540/1995 (myyjän virhevastuu)
  • Rakentamislaki 751/2023
  • Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015, 7 §
PakilaHelsinkirakennuskantaomakotitalorivitalokunnostus

Kysyttävää asumisesta tai asuntokaupasta?

Rakennamme työkaluja ja palveluita asumisen ja asuntokaupan tueksi. Olemme pilottivaiheessa – lähetä kysymyksesi sitoumuksitta ja maksutta. Mahdollisista kustannuksista sovitaan aina erikseen ja selvästi etukäteen.

Lue myös

Asuinalueet

Pakila – asuminen ja arki

Pakila asuinalueena: Länsi- ja Itä-Pakilan pientalot, koulut, päiväkodit, bussiyhteydet, Vantaanjoki ja Paloheinä. Millaista arki on ja kenelle alue sopii?

Asuinalueet

Pakila – asuntojen hinnat ja markkinatilanne

Pakilan asuntojen hinnat Tilastokeskuksen 2025 datalla: Länsi- ja Itä-Pakilan rivitalojen neliöhinnat, kauppamäärät, kehitys 2023–2025 ja vertailu lähialueisiin.

Kunto ja riskit

1970-luvun omakotitalo – riskirakenteiden huippukausi

1970-luku oli riskirakenteiden huippuaikaa. Valesokkeli, tasakatto ja puukoolaus ovat tyypillisiä. Tässä oppaassa käymme läpi riskit ja mitä kannattaa tarkistaa.

Rakennamme palvelua yhdessä käyttäjien kanssa. Lyhytkin palaute on avuksi.

Palvelut

  • AsuntoPulssi
  • HintaPulssi
  • ARVO
  • Kimppahinta
  • Asuntomarkkinat
  • Palveluntarjoajat

Työkalut

  • Maksukykytesti
  • Kuukausierälaskuri
  • Budjettilaskuri
  • Vakuuslaskuri
  • Pikakatselmointi
  • Rakennusvuoden riskit
  • Remontin hinta-arvio
  • Kaikki työkalut

Tieto ja tuki

  • Artikkelit
  • Markkinakatsaus
  • Usein kysytyt kysymykset
  • Tietosuojaseloste
  • Käyttöehdot
  • Evästeasetukset
  • Saavutettavuusseloste
  • Käsittelijäluettelo

Yritys

  • KotienKoti PRO
  • Artikkelit ammattilaisille
  • Ota yhteyttä

Home Of Homes Oy
Y-tunnus 3603016-4

Facebook — TulossaX — TulossaLinkedIn — TulossaYouTube — Tulossa

KotienKoti (Home Of Homes Oy) tarjoaa digitaalisia työkaluja asumisen ja asuntokauppojen avuksi.

Kotienkoti.fi -verkkosivusto on Home Of Homes Oy:n hallinnoima ja sisältää erilaisia työkaluja, työnkulkuja ja aineistoa. Home Of Homes Oy ei tarjoa välitys-, rahoitus- tai lakipalveluita. Verkkosivuilla olevien työkalujen tuottamat arviot tai muut tiedot ovat suuntaa-antavia eivätkä korvaa ammattilaisen arviota. Home Of Homes Oy ei vastaa palvelun tietoihin perustuvista päätöksistä.

Palvelun sisältö, tietokannat ja menetelmät on suojattu tekijänoikeudella ja muilla immateriaalioikeuksilla. Säännöllinen, järjestelmällinen tai jatkuva tietojen kerääminen, tallentaminen, indeksointi, jakelu tai muu tietojen kokoaminen ei ole sallittua ilman Home Of Homes Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

Kieli / Language

Alue / Region

© 2016-2026 Home Of Homes Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.