KotienKoti Logo
KotienKotiJokaisen kodin digitaalinen koti
EtusivuBlogiAsuinalueetHelsinkiMalmi – taloyhtiöt ja rakennuskanta
Asuinalueet7 min lukuaikaKotienKoti

Malmi – taloyhtiöt ja rakennuskanta

Malmin kaupunginosan rakennuskanta tilastoina: valmistumisvuodet osa-alueittain, talotyypit ja hallintaperusteet sekä rakennusajan tyypilliset korjaustarpeet.

Malmi – taloyhtiöt ja rakennuskanta
Julkaistu 31. elokuuta 2026• Päivitetty 4. marraskuuta 2026

Mitä rakennusvuosi kertoo riskeistä?

Syötä rakennusvuosi, niin näet aikakauden tyypilliset riskirakenteet ja mitä kannattaa tarkastaa erityisen huolellisesti ennen kauppaa.

Näytä rakennusvuoden riskit

Malmin kaupunginosan asuntokanta on pääosin 1960–1980-lukujen kerrostaloja, mutta osa-alueiden välillä on suuria eroja. Helsingin seudun aluesarjojen mukaan kaupunginosan kuuden osa-alueen 15 474 asunnosta 87,6 % oli vuonna 2025 kerrostaloissa, ja 67,6 % asunnoista oli valmistunut vuosina 1960–1989. Ostajalle tämä tarkoittaa, että monessa taloyhtiössä ensimmäinen suuri peruskorjauskierros on tehty, käynnissä tai lähivuosina edessä.

Tässä artikkelissa Malmilla tarkoitetaan Helsingin kaupunginosajaon Malmia, johon kuuluvat Ylä-Malmin, Ala-Malmin, Tattariharjun ja Malmin lentokentän osa-alueet (Malmin peruspiiri) sekä Pihlajamäen ja Pihlajiston osa-alueet (Latokartanon peruspiiri). Malmin peruspiiriin kuuluvat lisäksi Tapaninkylän kaupunginosan Tapanila ja Tapaninvainio, joten peruspiirin luvut eivät ole kaupunginosan lukuja. Yksittäisiä taloyhtiöitä ei nimetä, ja korjaustarpeet kuvataan rakennusajan yleisinä riskeinä.

Miten Malmi rakentui

Malmin kerrostalokanta on syntynyt useassa vaiheessa, ja vaiheet näkyvät osa-alueiden ikäjakaumissa. Helsingin historiasivuston mukaan Malmista päätettiin 1970-luvun lopulla tehdä koillisen Helsingin uusi keskus, ja Ala-Malmille rakennettiin 1980-luvun alusta alkaen runsaasti kerrostaloja torin ja puiston molemmin puolin. Ylä-Malmilla koko Kirkonkyläntien eteläpuolinen teollisuusalue muutettiin asuinalueeksi: muutama rakennus muutettiin asunnoiksi, muut purettiin ja tilalle rakennettiin kerrostaloja.

Myöhemmin rakentaminen jatkui entisillä teollisuus- ja palsta-alueilla. Historiasivuston mukaan Ormuspellossa suuri osa teollisuusalueesta väistyi asuntojen tieltä 2000-luvulla, ja pohjoisimpaan Ala-Malmiin rakennettiin 2000-luvulla Fallkullan alue Helluntaipalstojen paikalle. Piirijaossa Fallkullan asuinalue kuuluu Malmin lentokentän osa-alueeseen, mikä näkyy sen osa-alueen 2000-luvun rakentamisena. Malminkentällä rakentaminen on vasta alussa: kaupungin mukaan Nallenrinteen ensimmäisten talojen rakentaminen alkoi talvella 2025–2026, ja vanhat lentoasemarakennukset ovat suojeltuja.

Malmin kaupunginosan 1960-luvulla valmistuneista asunnoista noin 73 % on Pihlajamäessä, ja alue on myös rakennushistoriallisesti merkittävä. Museoviraston RKY-kuvauksen mukaan Pihlajamäen lähiö on maan ensimmäisiä aluerakennuskohteita, sen kaava laadittiin 1959–1964 ja asuinrakentaminen valmistui 1964. Historiasivuston mukaan Pihlajamäessä sovellettiin ensimmäisenä Suomessa suuressa mittakaavassa teollisia menetelmiä ja täyselementtijärjestelmää, ja Pihlajamäki on Suomen ensimmäinen elementtilähiö, joka on suojeltu asemakaavalla (2008). Pihlajisto rakennettiin historiasivuston mukaan Pihlajamäen lounaispuolelle vuodesta 1969 alkaen.

Milloin Malmin asunnot on rakennettu

Rakennusvuosi kertoo, mitkä korjaukset taloyhtiössä ovat todennäköisesti ajankohtaisia. Taulukossa on Malmin kaupunginosan asuntojen jakauma valmistumisvuoden mukaan vuonna 2025, laskettuna kuuden osa-alueen summana.

ValmistumisvuosiAsuntojaOsuus
ennen 19603782,4 %
1960–19693 65223,6 %
1970–19792 41915,6 %
1980–19894 38228,3 %
1990–19991 2207,9 %
2000–20091 59810,3 %
2010–20251 82511,8 %

Suurin yksittäinen ryhmä ovat 1980-luvulla valmistuneet asunnot, ja 1960- ja 1970-luvut ovat seuraavina. Ennen vuotta 1960 rakennettua kantaa on vähän, alle 3 %. Vuoden 2000 jälkeen on valmistunut noin viidennes asunnoista (22,1 %), ja Malminkentän rakentaminen lisää uusien asuntojen määrää tulevina vuosina.

Osa-alueiden erot

Osa-alueet ovat rakentuneet eri aikoina, joten taloyhtiön ikä riippuu paljon siitä, missä osassa Malmia asunto on. Pihlajamäen asunnoista 58,4 % on valmistunut 1960-luvulla, ja Pihlajistossa 89,8 % 1970-luvulla. Näillä osa-alueilla lähes koko kanta on siis samanikäistä, ja korjaustarpeet ajoittuvat monessa taloyhtiössä samoille vuosille.

Ylä-Malmin (39,1 %) ja Ala-Malmin (39,9 %) suurin ryhmä ovat 1980-luvulla valmistuneet asunnot. Ylä-Malmilla myös 1990- ja 2000-luvun rakentamista on runsaasti (yhteensä 35,9 %), ja Ala-Malmilla 2010- ja 2020-luvuilla valmistuneita on 35,2 %. Malmin lentokentän osa-alueen asunnoista 67,7 % on valmistunut 2000-luvulla, ja siellä on kaupunginosan suurin pientalojen osuus. Tattariharju on yritysaluetta, jossa aluesarjojen mukaan ei vuonna 2025 ollut asuntoja.

Talotyypit ja hallintaperusteet

Pientaloja on Malmin kaupunginosassa vähemmän kuin moni olettaa. Aluesarjojen mukaan asunnoista 6,1 % oli omakoti- ja paritaloissa ja 4,8 % rivitaloissa vuonna 2025. Pientaloja on eniten Malmin lentokentän osa-alueella (37,3 % asunnoista) ja Ala-Malmilla (18,0 %). Laajat pientaloalueet, jotka arkikielessä liitetään Malmiin, ovat monin paikoin naapurikaupunginosien, kuten Tapaninkylän, puolella.

Hallintaperusteeltaan Malmi poikkeaa Helsingin keskiarvosta. Vuonna 2024 kaupunginosan asunnoista 32,4 % oli asukkaan omistamia osakeasuntoja ja 3,3 % omistajan asumia taloja, kun taas arava- tai korkotukivuokra-asuntoja oli 28,3 % ja muita vuokra-asuntoja 27,0 %. Koko Helsingissä tuettujen vuokra-asuntojen osuus oli 16,3 %. Asuntojen koko on rakennusrekisterin asuinhuoneistoalan mukaan Malmin kaupunginosassa melko tasainen: 1960-luvun asunnot ovat keskimäärin noin 55 m², 1970-luvun noin 62 m² ja 1980- ja 1990-lukujen noin 64–66 m². Hissimerkintä on rekisterissä lähes kaikilla vähintään viisikerroksisten rakennusten asunnoilla (99 %), mutta 3–4-kerroksisten rakennusten asunnoista vain noin 32 %:lla. Puuttuva merkintä ei välttämättä tarkoita, ettei talossa ole hissiä, mutta hissittömässä talossa hissin lisääminen voi olla tuleva hanke, ja sen tilanne kannattaa kysyä taloyhtiöltä. Koska tuetut vuokra-asunnot eivät tule myyntiin osakeasuntoina, niiden suuri osuus voi osaltaan selittää, miksi kauppoja kertyy vähemmän kuin pelkästä asuntomäärästä voisi päätellä.

Rakennusajan tyypilliset korjaustarpeet

Rakennusajasta voi päätellä todennäköiset korjaukset, mutta todellinen tilanne selviää vain taloyhtiön asiakirjoista. 1960- ja 1970-lukujen kerrostaloissa, joita on erityisesti Pihlajamäessä ja Pihlajistossa, alkuperäiset vesi- ja viemäriputket olisivat nyt noin 47–66 vuotta vanhoja, joten linjasaneeraus on monessa talossa tehty tai suunnitelmissa. Samanikäisissä betonielementtitaloissa julkisivut, parvekkeet ja ikkunat ovat usein suuria kustannuseriä, ja kuntotutkimus kertoo, riittääkö paikkaus. Historiasivuston mukaan Pihlajamäen betonielementit ovat kestäneet huonosti pakkasta ja ulkopinnat rapautuneet ennen aikojaan. Koska Pihlajamäki on suojeltu asemakaavalla ja kuuluu RKY-kohteisiin, julkisivu-, ikkuna- ja parvekekorjauksia varten kannattaa selvittää kaavan suojelumääräykset rakennusvalvonnasta ennen hankkeen suunnittelua.

1980-luvun taloissa, joita on eniten Ylä- ja Ala-Malmilla, alkuperäiset putket olisivat nyt noin 37–46 vuotta vanhoja, ja linjasaneerauksen suunnittelu voi olla alkamassa. Myös vesikatot, ilmanvaihto ja märkätilat ovat tämän ikäisissä taloissa tavallisia korjauskohteita. 2000-luvulla ja sen jälkeen rakennetuissa taloissa suuret peruskorjaukset ovat yleensä vasta edessä, mutta takuuajan korjaukset ja kunnossapitotarveselvitys kannattaa silti lukea.

Asbesti on otettava huomioon korjauksissa. Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden myynti ja käyttöönotto kiellettiin 1.1.1994, ja ennen sitä valmistuneissa tai aloitetuissa rakennuksissa asbestin mahdollisuus on käytännössä erityisesti selvitettävä ennen purku- tai korjaustyötä. Vuosi 1994 ei kuitenkaan ole asetuksessa yleinen vapautusraja. Malmin kaupunginosan asunnoista noin 70 % on valmistunut ennen vuotta 1990.

Mitä tarkistaa ennen ostoa

Taloyhtiön asiakirjoista näet, missä vaiheessa korjauskierto on. Pyydä isännöitsijäntodistus, kunnossapitotarveselvitys (ks. kunnossapitotarveselvitys ja PTS), tilinpäätökset ja yhtiökokousten pöytäkirjat. Katso niistä, mitkä suuret korjaukset on tehty, mitä on päätetty ja mitä on suunniteltu, ja selvitä yhtiölainat ja osakkaan osuus niistä.

Jos samanikäisiä taloja on korttelissa paljon, naapuritalojen korjaukset voivat antaa vihjeen siitä, mitä omassa talossa on edessä, mutta ne eivät korvaa oman taloyhtiön asiakirjoja. Osakkaan kustannuksista kerrotaan artikkelissa mitä putkiremontti maksaa osakkaalle. Malmin hintatasosta kerrotaan artikkelissa Malmin asuntojen hinnoista.

Yhteenveto

Malmin kaupunginosan asunnoista kaksi kolmasosaa on valmistunut vuosina 1960–1989, ja kanta on pääosin kerrostaloja. Pihlajamäki ja Pihlajisto ovat 1960- ja 1970-lukujen lähiöitä, Ylä- ja Ala-Malmi painottuvat 1980-lukuun, ja uusinta rakentamista on Ala-Malmilla ja Malmin lentokentän osa-alueella. Tuettujen vuokra-asuntojen osuus on selvästi Helsingin keskiarvoa suurempi.

Ennen ostoa kannattaa lukea taloyhtiön kunnossapitotarveselvitys ja tilinpäätökset ja selvittää, mitkä korjaukset on tehty ja mitä on tulossa. Rakennusvuoden tyypilliset riskit voi tarkistaa myös rakennusvuoden riskit -työkalulla.

Mitä rakennusvuosi kertoo riskeistä?

Syötä rakennusvuosi, niin näet aikakauden tyypilliset riskirakenteet ja mitä kannattaa tarkastaa erityisen huolellisesti ennen kauppaa.

Näytä rakennusvuoden riskit

Usein kysytyt kysymykset

Kuuluvatko Pihlajamäki ja Pihlajisto Malmiin?

Kuuluvat. Kaupunginosajaossa Pihlajamäki ja Pihlajisto ovat Malmin kaupunginosan osa-alueita, mutta piirijaossa ne kuuluvat Latokartanon peruspiiriin. Siksi Malmin peruspiirin tilastoissa niitä ei ole.

Minkä ikäisiä Malmin kerrostalot ovat?

Aluesarjojen mukaan kaupunginosan asunnoista 23,6 % on valmistunut 1960-luvulla, 15,6 % 1970-luvulla ja 28,3 % 1980-luvulla. Vuoden 2000 jälkeen valmistuneita on 22,1 %.

Paljonko Malmilla on vuokra-asuntoja?

Vuonna 2024 kaupunginosan asunnoista 28,3 % oli arava- tai korkotukivuokra-asuntoja ja 27,0 % muita vuokra-asuntoja. Asukkaan omistamia osakeasuntoja oli 32,4 %.

Lähteet

  • Helsingin seudun aluesarjat – Asunnot valmistumisvuoden ja talotyypin mukaan 2025 sekä huoneistotyypin ja hallintaperusteen mukaan 2024
  • Helsingin kaupunki – Karttapalvelu, piirijako, kaupunginosajako ja rakennusrekisterin avoin aineisto (kartta.hel.fi)
  • Helsingin historia – Malmin ja Tapaninvainion vaiheita sekä Pihlajamäki – uudenlaista asuntotuotantoa (historia.hel.fi)
  • Museovirasto – Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY): Pihlajamäen lähiö
  • Helsingin kaupunki – Malmi (Uutta Helsinkiä rakentamassa)
  • Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015) ja asbestikiellot (Työsuojeluhallinto)
MalmiHelsinkitaloyhtiötrakennuskantaremontitlähiö

Kysyttävää asumisesta tai asuntokaupasta?

Rakennamme työkaluja ja palveluita asumisen ja asuntokaupan tueksi. Olemme pilottivaiheessa – lähetä kysymyksesi sitoumuksitta ja maksutta. Mahdollisista kustannuksista sovitaan aina erikseen ja selvästi etukäteen.

Lue myös

Asuinalueet

Malmi – asuntojen hinnat ja markkinatilanne

Malmin asuntojen hinnat: Tilastokeskuksen neliöhinnat talotyypeittäin, kauppamäärät, vertailu lähialueisiin ja Malminkentän rakentaminen ostajan kannalta.

Asuinalueet

Malmi – asuminen ja arki

Malmi asuinalueena: lähijunat ja bussit, koulut, päiväkodit, Malmitalo, uimahalli ja Malminkentän rakentaminen. Millaista arki Malmilla on ja kenelle se sopii?

Taloyhtiöt

Kunnossapitotarveselvitys ja PTS – mitä ostajan pitää tietää?

KPTS ja PTS ovat eri asiakirjoja. Tässä oppaassa selitämme niiden eron, miten niitä tulkitaan ja mitä ne kertovat tulevista remonteista.

Rakennamme palvelua yhdessä käyttäjien kanssa. Lyhytkin palaute on avuksi.

Palvelut

  • AsuntoPulssi
  • HintaPulssi
  • ARVO
  • Kimppahinta
  • Asuntomarkkinat
  • Palveluntarjoajat

Työkalut

  • Maksukykytesti
  • Kuukausierälaskuri
  • Budjettilaskuri
  • Vakuuslaskuri
  • Pikakatselmointi
  • Rakennusvuoden riskit
  • Remontin hinta-arvio
  • Kaikki työkalut

Tieto ja tuki

  • Artikkelit
  • Markkinakatsaus
  • Usein kysytyt kysymykset
  • Tietosuojaseloste
  • Käyttöehdot
  • Evästeasetukset
  • Saavutettavuusseloste
  • Käsittelijäluettelo

Yritys

  • KotienKoti PRO
  • Artikkelit ammattilaisille
  • Ota yhteyttä

Home Of Homes Oy
Y-tunnus 3603016-4

Facebook — TulossaX — TulossaLinkedIn — TulossaYouTube — Tulossa

KotienKoti (Home Of Homes Oy) tarjoaa digitaalisia työkaluja asumisen ja asuntokauppojen avuksi.

Kotienkoti.fi -verkkosivusto on Home Of Homes Oy:n hallinnoima ja sisältää erilaisia työkaluja, työnkulkuja ja aineistoa. Home Of Homes Oy ei tarjoa välitys-, rahoitus- tai lakipalveluita. Verkkosivuilla olevien työkalujen tuottamat arviot tai muut tiedot ovat suuntaa-antavia eivätkä korvaa ammattilaisen arviota. Home Of Homes Oy ei vastaa palvelun tietoihin perustuvista päätöksistä.

Palvelun sisältö, tietokannat ja menetelmät on suojattu tekijänoikeudella ja muilla immateriaalioikeuksilla. Säännöllinen, järjestelmällinen tai jatkuva tietojen kerääminen, tallentaminen, indeksointi, jakelu tai muu tietojen kokoaminen ei ole sallittua ilman Home Of Homes Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

Kieli / Language

Alue / Region

© 2016-2026 Home Of Homes Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.