Kulosaari – taloyhtiöt ja rakennuskanta
Kulosaaren rakennuskanta tilastoina: 1960-luvun kerrostalot, huvilakaupungin pientalot ja rivitalot, asuntokoot, hallintamuodot, kaavat ja RKY sekä korjaukset.
Kulosaaren asunnoista yli kaksi kolmasosaa on 1960-luvun kerrostaloissa. Helsingin seudun aluesarjojen mukaan Kulosaaren 2 258 asunnosta 68,2 % valmistui vuosina 1960–1969, ja kerrostaloissa oli 74,8 % asunnoista, omakoti- ja paritaloissa 15,1 % ja rivitaloissa 8,5 %. Ostaja valitsee siis useimmiten noin 60 vuotta vanhan kerrostalon asunnon, mutta saarella on myös 1900-luvun alun huvilakaupungin pientaloja, joiden korjauskysymykset ovat aivan erilaisia.
Tässä artikkelissa käydään läpi, miten Kulosaari rakentui, mitä tilastot kertovat rakennuskannasta ja taloyhtiöistä ja mitä eri-ikäisissä taloissa kannattaa ostajana selvittää. Yksittäisiä taloyhtiöitä ei nimetä. Hintatasosta kerrotaan artikkelissa Kulosaaren asuntojen hinnat ja markkinatilanne ja arjesta artikkelissa Kulosaari – asuminen ja arki.
Kulosaaren rakennuskanta vuosikymmenittäin
Kulosaari on Helsingin kaupunginosa 42, ja piirijaossa se on myös yksi osa-alue Kulosaaren peruspiirissä, johon kuuluu lisäksi Mustikkamaa–Korkeasaaren osa-alue. Tämän artikkelin tilastot ovat Kulosaaren osa-alueen lukuja.
| Valmistumisvuosi | Kulosaari | Helsinki |
|---|---|---|
| ennen 1921 | 4,9 % | 5,0 % |
| 1921–1939 | 2,4 % | 12,0 % |
| 1940–1959 | 2,6 % | 12,4 % |
| 1960–1969 | 68,2 % | 15,2 % |
| 1970–1979 | 7,4 % | 10,5 % |
| 1980–1999 | 9,6 % | 19,2 % |
| 2000 jälkeen | 5,0 % | 25,7 % |
| Asuntoja yhteensä | 2 258 | 410 461 |
Lähde: Helsingin seudun aluesarjat, asunnot valmistumisvuoden mukaan 2025.
Taulukko näyttää, että Kulosaaren rakennuskanta on keskittynyt poikkeuksellisen voimakkaasti yhteen vuosikymmeneen: 1960-luvun asuntojen osuus on yli nelinkertainen koko Helsinkiin verrattuna. Huvilakaupungin aikaisia, ennen vuotta 1940 valmistuneita asuntoja on 7,3 %, mutta Museoviraston mukaan vanha huvilakaupunki on keskittynyt saaren eteläisille ja itäisille ranta-alueille, joten se näkyy kaupunkikuvassa asuntomääräänsä enemmän.
1907–1939: huvilakaupungin rakentaminen
Museoviraston mukaan Kulosaari on yksi maan vanhimmista puutarhakaupungeista, ja sen ensimmäisen asemakaavan laati arkkitehti Lars Sonck vuonna 1907. Helsingin historiasivuston mukaan huvilakaupunkiyhtiö osti saaren vuonna 1907, ja etelärannan ensimmäinen huvila valmistui vuonna 1909. Museoviraston mukaan rakennuskanta koostuu puu- ja kivihuviloista, ja useimmiten yhden perheen asunnoiksi suunnitellut huvilat ovat saaneet rinnalleen nuorempia huviloita.
Museoviraston mukaan Kulosaaren tunnetuimpia asuinrakennuksia ovat vuosina 1916–1917 rakennetut rivitalot, joiden suunnittelijat olivat A. Lindgren ja B. Liljeqvist ja jotka ovat lajinsa varhaisimpia Suomessa. Kulosaari oli Museoviraston mukaan pääpiirteissään muotoutunut huvilakaupungiksi jo 1920-luvulla. Historiasivuston mukaan Kulosaaressa ei ole enää jäljellä yhtään alkuperäiskuntoista huvilaa, jonka olisi suunnitellut huvilakaupungin perustajajäseniin kuulunut arkkitehti Oscar Bomanson, joten vanhojenkin talojen ulkoasu on voinut muuttua.
1940–1959: siirtymä Helsingin osaksi
Kulosaari liitettiin Helsinkiin vuonna 1946, ja Museoviraston mukaan liitos toi mukanaan uuden sillan ja kaavoitussuunnitelmat. Aluesarjojen mukaan vuosina 1940–1959 valmistui vain 59 nykyisistä asunnoista, ja niistä suurin osa on pientaloissa. Saaren keskiosien ja pohjoisrannan rakentaminen alkoi Museoviraston mukaan 1950- ja 1960-luvuilla.
1960–1969: kerrostalorakentamisen aika
Aluesarjojen mukaan 1960-luvulla Kulosaareen valmistui 1 539 nykyisistä asunnoista, ja niistä 1 342 kerrostaloihin ja 133 rivitaloihin. Museoviraston mukaan kerrostalot rakennettiin saaren keskiosiin ja pohjoisrannalle, ja samaan aikaan rakennettiin Itäväylä. Kaupungin kaavahakemiston mukaan noin 49 % Kulosaaren asunnoista on tonteilla, joiden voimassa oleva asemakaava vahvistettiin vuonna 1959, ja kerrostaloalueen muut kaavat ovat pääosin vuosilta 1959–1962.
Rakennusrekisterin mukaan Kulosaaren asuinkerrostaloissa asuinhuoneistoala on keskimäärin noin 62 m² asuntoa kohden. Tämän ajan talojen tyypillisistä rakenteista ja korjauksista kerrotaan tarkemmin artikkelissa 1960-luvun kerrostalo.
1970-luvulta nykypäivään: täydennysrakentaminen
Vuodesta 1970 alkaen Kulosaareen on aluesarjojen mukaan valmistunut 495 asuntoa, joista 166 1970-luvulla, 216 vuosina 1980–1999 ja 113 vuoden 2000 jälkeen. Museoviraston mukaan täydennysrakentaminen on jatkunut myös huvilatonteilla. Kaupungin tammikuussa 2026 julkaiseman uutisen mukaan ostoskeskuksen paikalle suunnitellaan kahta noin 4–5-kerroksista asuin- ja liiketaloa, ja kaavahakemiston mukaan asemakaavan muutos oli lokakuun 2026 lopussa vireillä.
Taloyhtiöiden koko ja hallinto
Kulosaaressa on sekä kerrostaloyhtiöitä, rivitaloyhtiöitä että omakoti- ja paritaloja, ja hallinnon kysymykset riippuvat siitä, onko asunto osake vai kiinteistö. Yhtiöiden lukumäärästä tai hallituksista ei ole kaupunginosatason tilastoa, joten tässä käytetään kaupungin rakennusrekisterin rakennuskohtaisia tietoja.
Kerrostaloyhtiöt
Rakennusrekisterin mukaan Kulosaaressa on 67 asuinkerrostaloa, joissa on yhteensä noin 1 600 asuntoa, eli keskimäärin noin 24 asuntoa rakennusta kohden. Kaikista Kulosaaren asunnoista 68,6 % on 3–4-kerroksisissa rakennuksissa. Hissi on merkitty rakennusrekisteriin asuinkerrostaloille, joissa on 60 % kerrostaloasunnoista, mutta puuttuva merkintä ei todista, ettei talossa ole hissiä.
Rivitaloyhtiöt
Rakennusrekisterin mukaan Kulosaaressa on 37 rivitaloa, joissa on yhteensä 178 asuntoa, eli keskimäärin noin viisi asuntoa rakennusta kohden. Asuinhuoneistoala on niissä keskimäärin noin 140 m² asuntoa kohden. Rivitaloyhtiössä vastuunjako yhtiön ja osakkaan välillä määräytyy asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan, joten esimerkiksi pihan ja ulko-osien kunnossapito kannattaa tarkistaa yhtiöjärjestyksestä.
Huvilakiinteistöt
Rakennusrekisterin mukaan Kulosaaressa on 167 yhden asunnon taloa ja 80 kahden asunnon taloa. Yhden asunnon taloissa asuinhuoneistoala on keskimäärin noin 190 m². Kiinteistönä omistettavassa talossa omistaja vastaa itse rakennuksen ja tontin kunnossapidosta, mutta osa pientaloista voi olla myös asunto-osakeyhtiöinä tai kiinteistöosakeyhtiöinä, jolloin hallinto määräytyy yhtiön säännöillä.
Hallintamuodot ja isännöinti
Aluesarjojen mukaan vuonna 2024 Kulosaaren asunnoista 51,7 % oli osakkeina omistettuja ja 6,7 % asukkaan omistamia taloja, kun koko Helsingissä osuudet olivat 37,2 % ja 3,8 %. Tavallisia vuokra-asuntoja oli 25,4 % ja arava- tai korkotukivuokra-asuntoja 4,4 %. Isännöintiyrityksiä ei tässä nimetä; hallinnon laatua voi arvioida asiakirjoista, kuten kunnossapitotarveselvityksestä, tilinpäätöksistä ja yhtiökokousten pöytäkirjoista.
Huvilakiinteistöjen erityispiirteet
Kulosaaren vanha huvilakaupunki on Museoviraston RKY-luettelossa, ja huvilan ostajan kannattaa varautua selvittämään sekä rakennuksen kunto että kaavan ja suojelun vaikutukset. Tässä ei esitetä huviloiden kuntoa tai korjauskustannuksia koskevia lukuja, koska niistä ei ole Kulosaaren tilastoa.
Kuntotarkastuksen merkitys
Vanhassa pientalossa kuntotarkastus on keskeinen osa ostajan selonottoa, koska rakenteet ja tekniikka ovat eri-ikäisiä ja niitä on voitu korjata monessa vaiheessa. Kuntotarkastuksessa kannattaa käydä läpi ainakin perustukset ja alapohja, vesikatto, ulkoseinät ja ikkunat, märkätilat sekä lämmitys-, vesi-, viemäri- ja sähköjärjestelmät. Kiinteistön virheistä maakaari tuntee laatuvirheen, vallintavirheen ja oikeudellisen virheen (2 luku 17–19 §), ja seuraamuksina voivat tulla kyseeseen hinnanalennus, olennaisessa virheessä kaupan purku ja vahingonkorvaus. Lisää aiheesta kerrotaan artikkelissa asunnon kuntotarkastus.
Suojelumääräykset
Museoviraston RKY-luettelo on inventointi, eikä siitä voi päätellä yksittäisen huvilan suojelua. Yksittäisen rakennuksen suojelusta ja korjaamisen rajoituksista kertovat asemakaavan merkinnät ja määräykset. Kaupungin kaavahakemiston mukaan suuressa osassa saaren pientaloalueesta on voimassa vuonna 1985 vahvistettu asemakaava, ja oman tontin kaava ja sen määräykset kannattaa tarkistaa kaupungin karttapalvelusta ennen ostoa ja ennen muutossuunnitelmia.
Tontin merkitys
Kiinteistökaupassa ostetaan rakennuksen lisäksi tontti, ja tontin rajat, rasitteet ja mahdolliset vuokrasopimukset kannattaa tarkistaa kiinteistörekisteristä ja kaupan asiakirjoista. Tontin koon, rannan ja näkymien vaikutuksesta Kulosaaren hintoihin ei ole tilastoa, joten tässä ei esitetä prosentteja. Asemakaava ratkaisee myös, kuinka paljon tontille saa rakentaa lisää.
Tyypilliset remontit Kulosaaressa
Kulosaaren korjaustarpeet riippuvat ennen kaikkea talotyypistä ja siitä, mitä talossa on jo uusittu. Talokohtaisista korjauksista ei ole julkista tilastoa, joten tieto saadaan taloyhtiön asiakirjoista tai omakotitalon kohdalla myyjältä ja kuntotarkastuksesta.
Kerrostalojen remontit
Noin 60 vuotta vanhoissa kerrostaloissa vesi- ja viemäriputket, sähköjärjestelmät, julkisivut, vesikatot ja parvekkeet ovat yleensä ajankohtaisia korjauskohteita, ja moni niistä on voitu korjata jo kertaalleen. Ostajan kannattaa selvittää, mitä talossa on tehty ja mitä kunnossapitotarveselvityksen mukaan on tulossa. Ikkunat kuuluvat 1.10.2026 voimaan tulleen asunto-osakeyhtiölain muutoksen (535/2026) mukaan yhtiön kunnossapitovastuulle, ja asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n mukaan yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet, eristeet ja ikkunat sekä lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät.
Tulevasta putkiremontista ostajan näkökulmasta kerrotaan artikkelissa putkiremontti tulossa – mitä ostajan kannattaa tietää. Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallituksen on esitettävä varsinaisessa yhtiökokouksessa kirjallinen selvitys yhtiön kunnossapitotarpeesta seuraavan viiden vuoden aikana (6 luku 3 §).
Huvilakiinteistöjen tyypilliset remontit
Vanhoissa pientaloissa tyypillisiä korjauskohteita ovat rakennusajasta riippuen esimerkiksi vesikatto, ulkoverhous ja maalaus, ikkunat, perustukset ja alapohja sekä lämmitys- ja putkijärjestelmät. Suojelluissa rakennuksissa korjaustapa ja materiaalit voivat olla sidottuja asemakaavan määräyksiin, ja korjaus voi vaatia erityisosaamista. Korjauskustannuksia ei tässä arvioida, koska ne riippuvat kohteesta, ja kustannusarvio kannattaa pyytää kohdekohtaisesti.
Asbesti korjaushankkeissa
Aluesarjojen mukaan noin 90 % Kulosaaren asunnoista on valmistunut ennen vuotta 1990. Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden myynti ja käyttöönotto kiellettiin 1.1.1994. Rakennuttajan tai muun hanketta ohjaavan tai valvovan tahon on huolehdittava asbestikartoituksesta ennen purku- tai korjaustyötä, jossa rakenteissa voi olla asbestia. Ennen vuotta 1994 valmistuneissa tai aloitetuissa rakennuksissa asbestin mahdollisuus on käytännössä erityisesti selvitettävä, mutta vuosi 1994 ei ole asetuksessa yleinen vapautusraja (valtioneuvoston asetus 798/2015, 7 §).
Energiatehokkuus Kulosaaren rakennuksissa
Kulosaaren rakennusten energialuokista tai lämmitysmuodoista ei ole kaupunginosatason tilastoa, joten energiatodistus ja lämmitystapa selvitetään kohdekohtaisesti. Energiatodistuksen energiatehokkuusluokka kertoo rakennuksen laskennallisesta energiankulutuksesta, ja todistus kannattaa pyytää ennen ostoa.
Tilastokeskuksen asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston mukaan koko maan vuosina 1960–1969 rakennettujen kerrostaloyhtiöiden lämmityskulut olivat vuonna 2025 keskimäärin 1,60 €/m² kuukaudessa, kun kaikkien kerrostaloyhtiöiden keskiarvo oli 1,36 €/m² ja pääkaupunkiseudun kerrostaloyhtiöiden 1,43 €/m². Pääkaupunkiseudun rivitaloyhtiöissä lämmityskulut olivat 0,94 €/m². Yksittäisen yhtiön kulut voivat poiketa näistä paljon.
Energiatehokkuuden parantaminen huviloissa
Vanhassa pientalossa energiatehokkuutta voi parantaa esimerkiksi yläpohjan lisäeristyksellä, ikkunoiden tiivistyksellä ja kunnostuksella sekä lämmitysjärjestelmän uusimisella tai säädöllä. Suojellussa rakennuksessa julkisivun ja ikkunoiden muutoksia voivat rajata asemakaavan määräykset, joten muutokset kannattaa suunnitella kaavan ja rakennusvalvonnan ohjeiden mukaan. Lämmitysjärjestelmän vaihdossa kannattaa selvittää, mitä tukia tai vähennyksiä siihen on saatavilla ajantasaisista viranomaislähteistä.
Ostajan riskikartta
Kulosaaressa ostajan riskit liittyvät erityisesti korjausten ajoitukseen ja vanhojen pientalojen kuntoon. Riskejä ei voi luokitella talotyypin perusteella, mutta seuraavat kysymykset auttavat arvioimaan kohdetta.
Korkea riski
Riski on suurempi, jos kerrostalon suuret peruskorjaukset ovat tekemättä eikä kunnossapitotarveselvityksestä näe, milloin ja miten ne aiotaan tehdä ja rahoittaa. Vanhassa pientalossa riski kasvaa, jos kuntotarkastusta ei ole tehty tai jos rakenteissa on havaittu kosteutta, eikä korjauksia ole dokumentoitu.
Kohtalainen riski
Kohtalainen riski voi olla esimerkiksi talossa, jossa peruskorjaukset on tehty vuosikymmeniä sitten ja seuraava korjauskierros lähestyy. Tällöin kannattaa selvittää, onko taloyhtiö tai omistaja varautunut korjauksiin ja onko niistä tehty kuntotutkimuksia.
Matala riski
Riski on pienempi, kun suuret korjaukset on tehty äskettäin, ne on dokumentoitu ja kunnossapitotarveselvitys on ajantasainen. Myös hyvin hoidettu taloyhtiö, jonka talous on ennakoitava, vähentää yllätyksiä. Riskitöntä kohdetta ei ole, joten kuntotarkastus ja asiakirjojen lukeminen kannattavat myös hyväkuntoiselta näyttävässä talossa.
Kulosaaren suojellut rakennukset
Kulosaaren huvilakaupunki on Museoviraston RKY-luettelossa valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. RKY-kuvauksen mukaan alueen ytimessä on kasinopuisto, jossa ovat vuonna 1915 valmistunut kasinorakennus (Armas Lindgren) ja alun perin vuonna 1917 rantahotelliksi rakennettu rakennus (Lars Sonck), ja saaren korkeimmalla kohdalla on Bertel Jungin suunnittelema kirkko vuodelta 1935 ja Armas Lindgrenin kellotapuli vuodelta 1931.
Suojelukategoriat
Asemakaavan suojelumerkinnöistä ei ole tässä käytettävää kaupunginosatason yhteenvetoa, ja kaupungin kaavahakemisto kertoo vain kaavojen tunnukset ja vahvistuspäivät. Siksi tässä ei luetella suojeluluokkia. Yksittäisen rakennuksen merkinnät näkyvät voimassa olevasta asemakaavasta, jonka voi tarkistaa kaupungin karttapalvelusta.
Suojeltujen rakennusten korjaaminen
Jos rakennus on suojeltu, kaavamääräykset voivat rajata esimerkiksi julkisivun, ikkunoiden ja katon muutoksia ja edellyttää alkuperäisen kaltaisia materiaaleja. Rakentamislaki (751/2023) tuli voimaan 1.1.2025, ja sen myötä aiemmat lupamenettelyt, kuten rakennuslupa, korvattiin rakentamisluvalla. Se, tarvitaanko korjaukseen lupa, ratkeaa hankkeen ja kaavan perusteella, joten asia kannattaa selvittää kaupungin rakennusvalvonnasta ennen suunnittelua.
Yhteenveto
Kulosaaren 2 258 asunnosta 68,2 % on valmistunut 1960-luvulla, ja 74,8 % on kerrostaloissa. Rakennusrekisterin mukaan saarella on 67 asuinkerrostaloa, 37 rivitaloa sekä 167 yhden asunnon ja 80 kahden asunnon taloa. Vanha huvilakaupunki on Museoviraston RKY-luettelossa, ja suuressa osassa pientaloaluetta on voimassa vuonna 1985 vahvistettu asemakaava.
Kerrostaloasunnon ostajan kannattaa lukea isännöitsijäntodistus, kunnossapitotarveselvitys ja yhtiökokousten pöytäkirjat ja selvittää 1960-luvun talon peruskorjausten tilanne. Pientalon tai huvilan ostajan kannattaa teettää kuntotarkastus, tarkistaa asemakaavan määräykset ja tontin tiedot ja verrata hintaa toteutuneisiin kauppoihin.
Mitä rakennusvuosi kertoo riskeistä?
Syötä rakennusvuosi, niin näet aikakauden tyypilliset riskirakenteet ja mitä kannattaa tarkastaa erityisen huolellisesti ennen kauppaa.
Näytä rakennusvuoden riskitUsein kysytyt kysymykset
Kuinka vanhoja Kulosaaren talot ovat?
Helsingin seudun aluesarjojen mukaan Kulosaaren asunnoista 68,2 % valmistui 1960-luvulla ja 7,3 % ennen vuotta 1940. Vuoden 2000 jälkeen valmistuneita asuntoja on 5,0 %, joten valtaosa kerrostaloista on noin 60 vuotta vanhoja.
Miten tunnistan hyvin hoidetun taloyhtiön Kulosaaressa?
Hyvin hoidetussa yhtiössä kunnossapitotarveselvitys on ajantasainen, tilinpäätökset ovat selkeitä ja yhtiökokousten pöytäkirjoista näkyy, miten korjauksista on päätetty ja miten ne on rahoitettu. Kulosaaren 1960-luvun taloissa kannattaa kysyä erityisesti putki-, julkisivu- ja kattokorjausten tilanne.
Kannattaako ostaa suojeltu rakennus?
Se riippuu ostajan suunnitelmista. Suojelu voi rajata muutoksia ja vaikuttaa korjausten materiaaleihin ja kustannuksiin, joten suojelumerkinnät ja kaavamääräykset kannattaa tarkistaa ennen ostoa. Suojelun vaikutuksesta Kulosaaren hintoihin ei ole tilastoa.
Mitä vastikkeet ovat Kulosaaressa?
Kulosaaren taloyhtiöistä ei ole kaupunginosatason vastiketilastoa. Tilastokeskuksen mukaan koko maan vuosina 1960–1969 rakennettujen kerrostaloyhtiöiden asuinhuoneistovastikkeet olivat vuonna 2025 keskimäärin 4,97 €/m² kuukaudessa ja pääkaupunkiseudun kerrostaloyhtiöiden 5,90 €/m², ja rahoitusvastikkeet tulevat näiden lisäksi.
Onko Kulosaaren taloissa asbestia?
Asbestin esiintymistä ei voi päätellä pelkästä rakennusvuodesta. Koska noin 90 % Kulosaaren asunnoista on valmistunut ennen vuotta 1990, asbestin mahdollisuus on käytännössä selvitettävä ennen purku- tai korjaustöitä. Taloyhtiöltä tai myyjältä kannattaa kysyä, onko asbestikartoituksia tehty aiempien korjausten yhteydessä.
Lähteet
- Helsingin seudun aluesarjat – Asunnot talotyypin ja valmistumisvuoden mukaan 2025 sekä huoneistotyypin ja hallintaperusteen mukaan 2024
- Museovirasto – Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY): Kulosaaren huvilakaupunki
- Helsingin kaupunki – Historia Helsinki: Kulosaaren huvilakaupunki – pörssinoteerattu kunta
- Helsingin kaupunki – Kulosaaren ostaria esitetään purettavaksi – uusiin rakennuksiin tulisi asuntoja ja liiketilaa (uutinen 13.1.2026)
- Helsingin kaupunki – Kaupungin karttapalvelu: piirijako, kaavahakemisto ja rakennusrekisterin avoin aineisto
- Tilastokeskus – Asunto-osakeyhtiöiden talous (taulukot 15gi ja 15gj, 2024–2025)
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 4 luku 2 § ja 6 luku 3 §; laki asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta 535/2026
- Maakaari 540/1995, 2 luku 17–19 ja 32 §
- Rakentamislaki 751/2023
- Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015, 7 §
