Kalajärvi – taloyhtiöt ja rakennuskanta
Kalajärven rakennuskanta tilastoista ja Espoon rakennusrekisteristä: talotyypit, valmistumisvuodet, lämmitystavat ja rakennusajan tyypilliset korjaustarpeet.
Kalajärven rakennuskanta on pientalovaltainen ja suhteellisen nuori. Helsingin seudun aluesarjojen mukaan Kalajärven 1 088 asunnosta 70,4 % oli vuoden 2025 lopussa omakoti- ja paritaloissa, 20,0 % rivitaloissa ja vain 8,8 % kerrostaloissa. Vilkkain rakentamisen vuosikymmen oli 1990-luku, jolloin valmistui 30,5 % nykyisistä asunnoista. Tämä artikkeli kertoo, millaisia taloja Kalajärvellä on, miten ne lämmitetään Espoon rakennusrekisterin mukaan ja mitä eri vuosikymmenten taloissa kannattaa tarkistaa ennen ostoa.
Arjen palveluista ja liikenteestä kerrotaan artikkelissa Kalajärven asuminen ja arki, ja hintatasosta artikkelissa Kalajärven asuntojen hinnat ja markkinatilanne.
Rakennuskanta lukuina
Tämän artikkelin luvut koskevat Kalajärven pienaluetta, joka vastaa Espoon kartta-aineiston mukaan Kalajärven kaupunginosaa lähes kokonaan. Aluesarjojen asuntotilasto kertoo talotyypin ja valmistumisvuosikymmenen, ja Espoon rakennusrekisterin avoin aineisto antaa lisäksi rakennuskohtaiset tiedot kerrosluvusta, kantavasta rakenteesta ja lämmityksestä.
| Valmistumisvuosi | Omakoti- ja paritalot | Rivitalot | Kerrostalot | Kaikki asunnot |
|---|---|---|---|---|
| ennen 1960 | 60 | 0 | 0 | 68 (6,3 %) |
| 1960–1979 | 177 | 0 | 0 | 179 (16,5 %) |
| 1980–1989 | 111 | 52 | 0 | 164 (15,1 %) |
| 1990–1999 | 153 | 82 | 96 | 332 (30,5 %) |
| 2000–2009 | 142 | 56 | 0 | 198 (18,2 %) |
| 2010–2019 | 76 | 28 | 0 | 104 (9,6 %) |
| 2020– | 43 | 0 | 0 | 43 (4,0 %) |
Lähde: Helsingin seudun aluesarjat, asunnot talotyypin ja valmistumisvuoden mukaan 31.12.2025, Kalajärven pienalue. Kaikki asunnot -sarakkeessa ovat mukana myös muissa rakennuksissa olevat asunnot sekä ennen vuotta 1940 valmistuneet neljä asuntoa, joiden talotyyppijakoa ei ole julkaistu.
Taulukosta näkyy, että Kalajärvi on rakentunut tasaisesti useana aaltona. Ensimmäinen suurempi omakotitalojen kerrostuma on 1950- ja 1960-luvuilta, jolloin kaupungin nimistösivujen mukaan omakotiasutusta syntyi järven rantojen lähelle, ja muutama asunto on valmistunut jo ennen vuotta 1940. Rivitalot ovat kaikki 1980-luvulta tai myöhemmältä, ja kerrostaloasunnot valmistuivat yhtenä vaiheena 1990-luvulla. Vuonna 2026 1990-luvun talot ovat noin 27–36 vuotta vanhoja, mikä tarkoittaa, että moni niistä lähestyy ensimmäisten suurten korjausten ikää.
Koko Espoossa omakoti- ja paritaloasuntojen osuus oli aluesarjojen mukaan 22,6 % ja kerrostaloasuntojen 64,1 %, joten Kalajärven talokanta poikkeaa kaupungin keskiarvosta selvästi. Huoneistotyypeistä yleisin oli vuonna 2024 neljän huoneen ja keittiön asunto (33,3 %), ja vähintään viiden huoneen asuntoja oli 23,1 %. Yksiöitä Kalajärvellä on alle prosentti asunnoista.
Rakennukset rakennusrekisterin mukaan
Espoon rakennusrekisterissä Kalajärven pienalueella on 747 rakennusta, joihin on merkitty asuntoja, ja niissä on yhteensä 1 106 asuntoa. Omakotitaloja on 581, paritaloja 96, rivitaloja 51 ja pienkerrostaloja 11, ja loput ovat yksittäisiä muita rakennuksia, joissa on asunto. Rivitaloissa on keskimäärin vähän yli neljä asuntoa rakennusta kohden, ja kaikki 11 pienkerrostaloa ovat kaksikerroksisia. Lisäksi rekisterissä on 26 vapaa-ajan asuinrakennusta, joihin ei ole merkitty asuntoja.
Omakotitaloista noin kaksi kolmasosaa on yksikerroksisia ja vajaa kolmannes kaksikerroksisia. Kantavana rakenteena omakotitaloissa on rekisterin mukaan useimmiten puu (noin 75 % asunnoista), ja betoni- ja tiilirunkoisia taloja on kumpiakin noin kymmenesosa. Rivi- ja paritaloissa puurunkoisia on noin kaksi kolmasosaa, ja pienkerrostalot ovat betonirunkoisia. Puurakenteinen pientalo tarkoittaa ostajalle, että ulkoverhouksen, vesikaton ja alaosien kosteusteknisen toimivuuden kunto kannattaa selvittää huolellisesti.
Lämmitystavat
Rakennusrekisteriin merkityn polttoaineen mukaan Kalajärven asunnoista 45,4 % lämmitetään sähköllä, 18,8 % kauko- tai aluelämmöllä, 11,4 % kevyellä polttoöljyllä ja 6,5 % maalämmöllä. Lopuilta 15,6 % asunnoista tieto puuttuu, ja puutteet painottuvat vanhimpiin omakotitaloihin: ennen vuotta 1980 valmistuneista omakotitaloista tieto puuttuu kahdelta kolmesta. Rekisterin merkintä voi myös olla rakennusajan tieto, joten nykyinen lämmitystapa kannattaa tarkistaa kohteen asiakirjoista.
Talotyypeittäin erot ovat selviä. 1980- ja 1990-luvun omakotitaloissa yleisin merkintä on sähkö, kun taas 2000-luvulla ja myöhemmin valmistuneista omakotitaloista noin 28 %:iin on merkitty maalämpö. Rivitaloasunnoista noin puolet on sähkölämmitteisiä, noin 31 % kaukolämmön piirissä ja noin 18 % öljylämmitteisiä. Pienkerrostaloasunnoista kolme neljästä on kaukolämmössä.
Öljylämmitteisessä talossa lämmitystavan vaihto on usein edessä. Verohallinnon mukaan öljylämmityksestä luopumiseen liittyvästä työstä saa korotetun kotitalousvähennyksen: yritykseltä ostetusta työstä 60 %, enintään 3 500 euroa henkilöltä verovuodessa, ja omavastuu on 150 euroa. Korotettu vähennys koskee verovuosia 2025–2027, ja muun työn osuus 3 500 eurosta voi olla enintään 1 600 euroa. Materiaalit ja laitteet eivät kuulu vähennykseen. Vaihtoehdoista kerrotaan lisää artikkelissa öljylämmityksestä luopuminen.
Rakennusajan tyypilliset korjaustarpeet
Eri vuosikymmeninä rakennetuilla taloilla on omat tyypilliset riskinsä, mutta yksittäisen talon kunto riippuu ennen kaikkea siitä, mitä siinä on jo korjattu. Seuraavat huomiot ovat yleisiä rakennusajan riskejä, eivät tietoa yksittäisistä Kalajärven taloista.
1950–1970-lukujen omakotitalot
Vanhimmat omakotitalot ovat vuonna 2026 noin 47–76 vuotta vanhoja, ja moni niistä on ehditty peruskorjata tai laajentaa. Vesi- ja viemäriputkien, sähköjärjestelmän, vesikaton ja ikkunoiden ikä kannattaa selvittää, samoin perustusten ja alapohjan kosteustekninen toimivuus. Jos taloon tehdään purku- tai korjaustöitä, rakennuttajan tai muun hanketta ohjaavan tai valvovan tahon on huolehdittava asbestikartoituksesta, kun rakenteissa voi olla asbestia. Ennen vuotta 1994 valmistuneissa tai aloitetuissa rakennuksissa asbestin mahdollisuus on käytännössä erityisesti selvitettävä, mutta vuosi 1994 ei ole asetuksessa yleinen vapautusraja (VNa 798/2015, 7 §).
1980- ja 1990-lukujen pientalot ja rivitalot
1980- ja 1990-luvuilla valmistui lähes puolet Kalajärven asunnoista, ja ne ovat nyt noin 27–46 vuotta vanhoja. Tämän ikäisissä taloissa ajankohtaisia ovat usein vesikaton, ikkunoiden, märkätilojen ja ilmanvaihdon korjaukset sekä vanhan sähkölämmityksen tai öljylämmityksen uusiminen. Märkätilojen vedeneristysten ikä ja kunto kannattaa selvittää erikseen, koska ne on usein tehty talon valmistuessa.
2000-luvulla ja myöhemmin valmistuneet
Uudemmissa taloissa suuret peruskorjaukset ovat harvoin ajankohtaisia, mutta ilmanvaihtokoneen, lämpöpumppujen ja kattomateriaalien huoltohistoria kannattaa käydä läpi. Maalämpöjärjestelmän ikä ja huollot vaikuttavat lämmityskustannuksiin.
Radonpitoisuus kannattaa mitata kaikenikäisissä pientaloissa. Asuntojen radonpitoisuuden viitearvo on 300 Bq/m³ vuosikeskiarvona, ja STUKin pitkäaikaismittaus tehdään mittauskaudella 1.9.–31.5. vähintään kahden kuukauden ajan.
Rivitalo- ja pienkerrostaloyhtiöt
Rivitalo- ja pienkerrostaloasuntoja on Kalajärvellä yhteensä noin 300, ja niistä osa on vuokrataloja. Aluesarjojen mukaan osakkeina omistettuja asuntoja oli vuonna 2024 vain 17,9 % kaikista asunnoista, ja arava- tai korkotukivuokra-asuntoja 22,4 %. Rivitaloissa on rakennusrekisterin mukaan keskimäärin vähän yli neljä asuntoa rakennusta kohden. Rekisteri ei kerro, montako rakennusta kuhunkin taloyhtiöön kuuluu, joten yhtiön koko kannattaa tarkistaa isännöitsijäntodistuksesta. Jos yhtiössä on vain muutama osakas, yksittäisen remontin kustannus jakautuu harvoille, joten tulevien korjausten aikataulu ja rahoitus kannattaa selvittää huolellisesti.
Kalajärven omien taloyhtiöiden vastikkeista ei ole julkaistua tilastoa. Tilastokeskuksen asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston mukaan pääkaupunkiseudun rivitaloyhtiöissä asuinhuoneistojen hoitovastikkeet olivat vuonna 2025 keskimäärin 4,74 €/m² kuukaudessa. Koko maan rivitaloyhtiöissä, joiden talot valmistuivat 1980-luvulla, vastike oli 3,78 €/m² ja korjauskulut 0,92 €/m² kuukaudessa, ja 1990-luvulla valmistuneissa 3,67 €/m² ja 1,06 €/m². Luvut ovat keskiarvoja, eivätkä ne kerro yksittäisen yhtiön tilanteesta.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa esitetään hallituksen kirjallinen selvitys kunnossapitotarpeesta seuraavan viiden vuoden aikana (AsOYL 6:3). Lakimuutoksella L 535/2026, joka tuli voimaan 1.10.2026, ikkunat lisättiin yhtiön kunnossapitovastuulle. Rivitaloasunnon ostajan kannattaa siksi lukea kunnossapitotarveselvitys ja tarkistaa, onko ikkunoiden uusiminen tulossa yhtiön kustannettavaksi.
Ostajan tarkistuslista Kalajärvellä
Pientalon ja rivitaloasunnon ostajalle tarkistettavat asiat kannattaa käydä läpi järjestyksessä ennen tarjouksen tekemistä:
- Kuntotarkastus, ja tarvittaessa kosteusmittaukset ja rakenteiden tarkempi tutkimus.
- Lämmitysjärjestelmä, sen ikä ja todelliset kulutustiedot.
- Liittyminen vesihuoltolaitoksen verkkoon tai kiinteistökohtainen vesi- ja jätevesijärjestelmä.
- Tontin rajat, rasitteet, rakennusoikeus ja voimassa oleva asemakaava.
- Yksityistiellä tiekunnan maksut ja kunnossapito.
- Rivitalossa isännöitsijäntodistus, tilinpäätökset, kunnossapitotarveselvitys ja yhtiön lainat.
Lisätietoa kuntotarkastuksen sisällöstä on artikkelissa omakotitalon kuntotarkastus.
Yhteenveto
Kalajärven 1 088 asunnosta seitsemän kymmenestä on omakoti- ja paritaloissa, ja asunnoista lähes puolet valmistui 1980- ja 1990-luvuilla. Rivitaloja on rakennettu 1980-luvulta alkaen ja kerrostaloasunnot 1990-luvulla. Rakennusrekisterin mukaan yleisin lämmitysmuoto on sähkö, ja öljylämmitteisiä on noin joka kymmenes asunto, mutta vanhimmista taloista tieto usein puuttuu.
Jos harkitset Kalajärveltä pientaloa, selvitä ensin talon ikä, tehdyt peruskorjaukset ja lämmitystapa, koska ne vaikuttavat eniten tuleviin kustannuksiin. Rivitalossa lue kunnossapitotarveselvitys ja huomioi, että ikkunat ovat 1.10.2026 alkaen yhtiön vastuulla. Hintatasosta ja vertailukaupoista kerrotaan artikkelissa Kalajärven asuntojen hinnat.
Kotisi arvioitu arvo helposti ja nopeasti
Anna postinumero, asuntotyyppi ja pinta-ala, niin näet arvion heti. Jokainen tarkentava vastaus tekee arviosta tarkemman.
Arvioi kotisi arvoEi vaadi rekisteröitymistä.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin Kalajärven talot on rakennettu?
Aluesarjojen mukaan Kalajärven asunnoista 30,5 % valmistui 1990-luvulla, 18,2 % 2000-luvulla ja 15,1 % 1980-luvulla. Ennen vuotta 1980 valmistuneita on noin 23 %, ja muutama asunto on valmistunut jo ennen vuotta 1940. Vuonna 2020 tai myöhemmin on valmistunut 4,0 % asunnoista.
Mikä on Kalajärven yleisin lämmitysmuoto?
Espoon rakennusrekisteriin merkityn polttoaineen mukaan 45,4 % asunnoista lämmitetään sähköllä, 18,8 % kauko- tai aluelämmöllä, 11,4 % öljyllä ja 6,5 % maalämmöllä. Noin 16 %:lta asunnoista tieto puuttuu, joten yksittäisen talon lämmitystapa kannattaa tarkistaa sen omista asiakirjoista.
Kannattaako Kalajärveltä ostaa 1970-luvun omakotitalo?
Se voi olla järkevä ostos, jos talon korjaushistoria on tiedossa ja hinta vastaa tulevia korjaustarpeita. Teetä kuntotarkastus, selvitä putkien, sähköjen, vesikaton ja ikkunoiden ikä ja laske lämmitystavan vaihdon kustannukset, jos talossa on öljy- tai vanha sähkölämmitys.
Onko Kalajärvellä kerrostaloja?
Kerrostaloasuntoja on aluesarjojen mukaan 96 eli 8,8 % asunnoista, ja ne ovat kaikki 1990-luvulta. Rakennusrekisterin mukaan ne ovat kaksikerroksisia pienkerrostaloja, joista suurin osa on kaukolämmön piirissä.
Lähteet
- Helsingin seudun aluesarjat – Asunnot talotyypin ja valmistumisvuoden mukaan 2025; Asunnot hallintaperusteen ja huoneistotyypin mukaan 2024
- Espoon kaupunki – Kartta-aineistot (WFS): rakennukset (käyttötarkoitus, valmistumisvuosi, huoneistot, kerrosluku, kantava rakenne, polttoaine ja lämmitystapa), kaupunginosat ja tilastoalueet
- Espoon kaupunki – Espoon nimien tarinoita: Kalajärven nimistö
- Tilastokeskus – Asunto-osakeyhtiöiden talous: tuloslaskelmaerät suuralueittain ja rakennusvuosittain 2025
- Verohallinto – Kotitalousvähennyksen määrä (öljylämmityksestä luopuminen)
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 3 §; laki asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta 535/2026
- Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015, 7 §
- STUK – Radon asunnoissa ja radonmittaus; sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1044/2018
