KotienKoti Logo
KotienKotiJokaisen kodin digitaalinen koti
EtusivuBlogiRemontitJulkisivuremontti taloyhtiössä: päätökset ja kustannukset
Remontit12 min lukuaikaKotienKoti

Julkisivuremontti taloyhtiössä: päätökset ja kustannukset

Julkisivuremontti taloyhtiössä alkaa kuntotutkimuksesta. Lue, miten korjaustapa, rakentamislupa, turvallisuus, kustannukset ja päätökset selvitetään.

Julkaistu 15. kesäkuuta 2026• Päivitetty 29. lokakuuta 2026

Julkisivuremontti taloyhtiössä alkaa ulkoseinän kunnon tutkimisesta ja päättyy dokumentoituun, rakenteeseen sopivaan korjaukseen. Se voi tarkoittaa rajattua paikkausta, laajaa pintakorjausta tai julkisivujärjestelmän uusimista. Korjaustapaa, hintaa ja aikataulua ei voi päätellä yksin rakennuksen iästä tai pinnan ulkonäöstä. Ensin on selvitettävä vaurion syy, laajuus ja rakenteen toiminta.

Tämä opas käsittelee taloyhtiön yhteistä hanketta: mitä hallitus ja osakkaat päättävät, miten suunnitelma syntyy ja miten kustannusta sekä työmaan vaikutuksia arvioidaan. Oman pientalon omistajan tilaaja- ja vastuusuhteet ovat erilaiset. Asukkaan arjen rajoituksiin keskitytään tässä vain siltä osin kuin ne vaikuttavat taloyhtiön hankesuunnitteluun; taloyhtiön remontit -opas avaa yhtiön hankkeita laajemmin.

Milloin julkisivun korjausta pitää selvittää?

Ensimmäinen tehtävä on erottaa näkyvä merkki sen syystä. Hilseilevä maali, halkeama, irtoava rappaus, ruostejälki ja kosteusjälki ovat syitä tarkempaan arvioon. Sama merkki voi johtua eri kohdissa veden pääsystä, materiaalin ikääntymisestä, liikkeestä tai aiemmasta väärästä korjaustavasta. Uusi pinnoite ei poista syytä, jos vesi pääsee edelleen rakenteeseen.

Taloyhtiö kokoaa huoltohistorian, aiemmat tutkimukset, suunnitelmat ja asukkailta saadut havainnot. Samalla selvitetään, koskeeko vaurio yhtä osaa vai toistuuko se eri ilmansuunnissa ja kerroksissa. Valokuvat ja havaintopaikat auttavat tutkimuksen rajaamisessa, mutta ne eivät yksin todista rakenteen kuntoa. Erityisesti putoavat kappaleet tai selvästi irtoavat osat vaativat viipymättä turvallisuusarvion ja tarvittaessa alueen eristämisen.

Kuntoarvio ja kuntotutkimus palvelevat eri tarkoituksia. Kuntoarvio kokoaa yleiskuvan ja ehdottaa lisäselvityksiä, kun taas kuntotutkimus kohdistuu rakenteeseen, vaurion laajuuteen ja syihin. Tutkimukseen voi kuulua rakenneavauksia, näytteitä ja liitoskohtien tarkastelua, mutta menetelmät valitaan kohteen mukaan. Pyydä tutkijalta selkeä vastaus siihen, mitä voidaan korjata paikallisesti, missä tarvitaan lisätietoa ja mitkä riskit jäävät avoimiksi.

Kiireellinen turvallisuustoimi ja lopullinen remonttipäätös ovat eri asioita. Jos julkisivusta voi pudota materiaalia, kulku voidaan joutua rajaamaan ennen kuin koko korjaustapa on selvillä. Väliaikainen suojaus ei kuitenkaan tarkoita, että vaurion tekninen syy olisi ratkaistu. Hallituksen kannattaa dokumentoida, mitä havaittiin, mitä suojattiin, kuka arvioi riskin ja miten pysyvä ratkaisu valmistellaan.

Kenen vastuulla julkisivu on?

Asunto-osakeyhtiölain lähtökohta on, että yhtiö pitää kunnossa rakenteet, eristeet ja rakennuksen ulkopinnan. Vastuunjako voi poiketa lain oletuksesta, jos yhtiöjärjestyksessä määrätään toisin. Vuoden 2026 muutos koskee myös ikkunoita, mutta yksittäisessä hankkeessa on tarkastettava yhtiöjärjestys, aiemmat päätökset ja se, mitä osia suunniteltu urakka sisältää. Ulkopinnan kunnossapito ei siirry osakkaalle vain siksi, että pinta on hänen hallitsemansa parvekkeen kohdalla.

Hallitus valmistelee hanketta ja huolehtii riittävistä selvityksistä. Yhtiökokous päättää sille kuuluvista merkittävistä korjaus- ja rahoitusratkaisuista lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Päätösaineistosta pitäisi käydä ilmi työn laajuus, kustannusarvion peruste, rahoitus ja valtuudet muutostilanteessa. Isännöitsijä, suunnittelija ja urakoitsija hoitavat sovitut tehtävänsä; heidän mukanaolonsa ei tee osakkaasta urakan henkilökohtaista tilaajaa.

Osakkaan maksuosuutta ei lasketa jakamalla urakkahintaa julkisivun pinta-alalla ja kertomalla tulosta oman asunnon neliöillä. Maksuperuste löytyy yhtiöjärjestyksestä ja yhtiökokouksen rahoituspäätöksestä. Asunnon pinta-ala, velaton hinta ja julkisivun pinta-ala ovat eri suureita. Osakkaalle keskeisiä asiakirjoja ovat hankesuunnitelma, päätöspöytäkirja, kustannusarvio, rahoitusesitys ja myöhemmin toteutunut loppuselvitys.

Jos julkisivun korjaus liittyy ikkunoihin tai parvekkeisiin, vastuurajat on kirjattava ennen tarjouspyyntöä. Ulkoseinän, ikkunaliittymän ja parvekkeen osat voivat kuulua eri työselostuksiin, vaikka ne näkyvät samalla seinällä. Taloyhtiön sisäinen vastuunjako ja urakoitsijoiden välinen työnjako ovat myös eri kysymyksiä. Kun ne sekoittuvat, työvaihe voi jäädä kokonaan tarjoamatta tai sitä voidaan laskuttaa lisätyönä.

Miten korjaustapa valitaan?

Korjaustapa valitaan olemassa olevan rakenteen ja todetun vaurion perusteella. Suunnittelijan on tunnettava seinän kerrokset, kosteuden kulku, liitokset, tuuletus ja aiemmat korjaukset. Valinta koskee myös yksityiskohtia: ikkunaliittymiä, pellityksiä, räystäitä, sokkelia ja parvekkeiden liittymiä. Näkyvä uusi pinta ei vielä tee kokonaisuudesta toimivaa, jos nämä yksityiskohdat jätetään ratkaisematta.

Rapatussa julkisivussa vaihtoehtoina voivat olla rajatut paikkaus- ja pinnoitustyöt, laajempi rappauksen uusiminen tai koko järjestelmän muuttaminen. Ennen päätöstä selvitetään, onko alusta ehjä, mistä halkeamat johtuvat ja miten vesi poistuu. Maalin tai pinnoitteen yhteensopivuus vanhan rakenteen kanssa on suunnittelukysymys. Kaikkea rappausvauriota ei voi ratkaista pesemällä ja maalaamalla, eikä jokaista halkeamaa pidä tulkita samaksi ongelmaksi.

Tiilijulkisivussa tarkastellaan saumojen, tiilien, sidontojen ja vedenpoiston kuntoa. Saumojen uusiminen voi riittää rajattuun vaurioon, mutta irtoavat tiilet tai laajemmat rakenneongelmat vaativat muuta suunnittelua. Betonijulkisivussa tutkimus auttaa erottamaan pintavauriot, raudoituksen korroosion sekä elementtien ja saumojen ongelmat. Puujulkisivussa maalipinnan uusiminen ei korvaa lahonneen puun tai toimimattoman tuuletusraon korjaamista.

Levyverhouksen kohdalla on selvitettävä sekä verhouksen kiinnitys että sen takainen rakenne. Uusi levy voi muuttaa rakennuksen ulkonäköä, kuormia ja paloteknisiä yksityiskohtia. Materiaalin nimi ei siis yksin ole korjaussuunnitelma. Tarjouspyynnössä pitää näkyä, mitä poistetaan, mitä säilytetään ja millä perusteella seinän toimivuus osoitetaan.

Lisäeristys on oma suunnittelupäätöksensä, ei automaattinen osa jokaista julkisivuremonttia. Se voi muuttaa seinän kosteusteknistä toimintaa, rakennuksen ulkomittoja, ikkunoiden asemaa ja liitoskohtia. Eristepaksuutta tai laskennallista lämmönläpäisyä ei pidä muuttaa yleiseksi säästöprosentiksi. Hankekohtainen energiaselvitys voi arvioida vaikutuksia, mutta toteutunut kulutus riippuu myös käytöstä, ilmanvaihdosta ja lämmityksestä. Lue energiaremontin arviointia omana päätöksenään.

Suojeluarvot, asemakaava ja rakennuksen arkkitehtuuri voivat rajoittaa materiaalin, värin ja ulkonäön muutoksia. Ulkoasuun vaikuttava ratkaisu ei siksi ole vain makukysymys. Vaihtoehtoja verrattaessa kannattaa kirjata, mitä säilytetään, mitä vaihdetaan ja miten tuleva huolto huomioidaan. Näin tarjoukset koskevat samaa tavoitetta, vaikka vaihtoehtoiset pinnat näyttäisivät ensi silmäyksellä samanlaisilta.

Tarvitaanko rakentamislupa?

Rakentamislaki tuli voimaan vuonna 2025. Sen 42 §:n mukaan rakentamislupa tarvitaan esimerkiksi korjaustyöhön, jolla on merkittävä vaikutus kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriperintöön, joka kohdistuu rakennuksen olennaisiin ominaispiirteisiin tai jolla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Lupa voi tulla kyseeseen myös terveyteen, turvallisuuteen tai kantavan rakenteen vaurioon liittyvistä syistä. Jokainen maalaus tai vähäinen paikallinen korjaus ei silti automaattisesti edellytä lupaa.

Luvan tarve ratkaistaan kyseisen hankkeen ja kunnan rakennusvalvonnan tulkinnan perusteella ennen työn aloittamista. Taloyhtiön kannattaa toimittaa viranomaiselle kuvaus nykytilasta, tutkimustulokset ja suunnitellut muutokset. Erityisen tärkeää ennakkokeskustelu on silloin, kun julkisivun ilme muuttuu, rakennus on suojeltu tai vaipan energiatehokkuuteen vaikutetaan laajasti. Luvan puuttumisesta ei saa tehdä päätelmää naapuritalon aiemman korjauksen perusteella.

Rakentamislain 30 § edellyttää, että korjauksessa otetaan huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet eikä käyttäjien turvallisuutta tai terveydellisiä oloja heikennetä. Tämä ohjaa myös vanhan rakenteen säilyttämisen ja uuden järjestelmän vertailua. Lupapäätöksen ehdot, hyväksytyt suunnitelmat ja mahdollinen työnjohtovaatimus ovat hankekohtaisia. Yleinen verkossa oleva lupa- tai materiaalilista ei voi korvata niitä.

Lupatarve ei myöskään yksin kerro, onko suunnitelma teknisesti hyvä. Taloyhtiö tarvitsee korjaustavan perustelun ja toteutusasiakirjat myös hankkeessa, joka ei edellytä rakentamislupaa. Jos rakennusvalvonta pyytää tarkennuksia, suunnitteluun ja päätösaikatauluun on varattava tilaa. Viranomaiskäsittelyn aikaa ei pidä luvata osakkaille ennen kuin hakemuksen sisältö ja käsittelytilanne ovat tiedossa.

Työmaan turvallisuus ja asukkaille aiheutuva haitta

Julkisivutyö on työmaa myös silloin, kun asunnoissa asutaan. Telineet, nostot, putoavat esineet, pöly, melu ja kulkureittien muutokset suunnitellaan ennen aloitusta. Rakennuttajan ja työmaan toteuttajien tehtävät määräytyvät työturvallisuussääntelyn sekä hankkeen sopimusten mukaan. Taloyhtiön on varmistettava, että turvallisuusvastuut, yhteensovitus ja asukkaille annettavat ohjeet on nimetty.

Vanhoissa rakenteissa voi olla haitallisia aineita. Jos purettavissa rakenteissa voi olla asbestia, hanketta ohjaavan tahon on huolehdittava asbestikartoituksesta ennen purku- tai korjaustyötä. Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta ei aseta vuotta 1994 yleiseksi vapautusrajaksi; rakennuksen ikä on vain yksi arvioinnin lähtötieto. Purun eristämiseen ja puhtauden varmistamiseen tarvitaan sääntelyn mukainen menettely. Asukas ei saa mennä suljetulle työalueelle tai poistaa suojauksia omatoimisesti.

Työmaan tiedotteessa pitäisi kertoa, missä ja milloin työskennellään, mitä reittejä käytetään ja miten vaarasta ilmoitetaan. Ikkunoiden avaamista tai parvekkeen käyttöä voidaan rajoittaa työvaiheittain. Rajoituksen tarkka kesto riippuu toteutuksesta, joten yleistä viikko- tai kuukausilupausta ei pidä antaa. Jos pääsy asuntoon tarvitaan, siitä tiedotetaan etukäteen sovellettavien menettelyjen mukaan. Parvekeremonttien vaikutukset on selvitettävä erikseen, jos hankkeet yhdistetään.

Asukkaan kannattaa ilmoittaa vuotamisesta, irtoavasta materiaalista tai suojausten rikkoutumisesta nimettyyn yhteyspisteeseen. Havainto ajasta ja paikasta auttaa selvittämään tilanteen, mutta ei korvaa työmaan valvontaa. Taloyhtiön kannattaa kertoa, miten palautteet kirjataan ja miten kiireellinen turvallisuusasia käsitellään. Selkeä viestintä on erityisen tärkeää, jos suunniteltu työjärjestys muuttuu.

Pihan ja sisäänkäyntien käyttö on arvioitava myös niiden asukkaiden kannalta, joille kiertotie on hankala. Turvallinen kulku koskee muutakin kuin työmaan aitaamista: opasteiden on vastattava todellista reittiä ja muuttuneista järjestelyistä on kerrottava ajoissa. Erillistä kulkua voidaan tarvita huollolle, jäteastioille tai pelastustoimelle. Vastuut näistä kirjataan työmaan suunnitelmaan ja asukastiedotteeseen.

Mistä hinta muodostuu?

Julkisivuremontille ei ole luotettavaa yleistä neliöhintaa, jota voisi käyttää tutkimattomaan taloon. Hintaan vaikuttavat rakenteen määrä ja kunto, korjaustapa, telineet, sääsuojaus, liitostyöt, suunnittelu, valvonta, mahdolliset haitta-aineet ja työn vaiheistus. Tarjouksista on erotettava, mitkä erät kuuluvat urakkaan ja mitkä ovat taloyhtiön erillisiä kustannuksia. Halpa yksikköhinta voi peittää puuttuvan työvaiheen.

Hankesuunnitelman kustannusarvio on päätöksen valmistelua, ei urakoitsijan sitova hinta. Tarjousten jälkeenkin lopullinen kustannus voi muuttua esimerkiksi purussa löytyvien vaurioiden tai lisätöiden vuoksi. Yhtiön kannattaa sopia ennakkoon, kuka voi hyväksyä lisätyön, miten sen hinta perustellaan ja milloin osakkaille ilmoitetaan muutoksesta. Budjetissa käsitellään myös rahoitus, valvonta ja mahdollinen varaus tunnistettuihin epävarmuuksiin.

Osakkaan kannalta tärkeä vertailu on nykyinen vastike, arvioitu uusi maksu ja mahdolliset maksutavat yhtiökokouksen esityksen mukaan. Rahoitusvastikkeen määrä ei kerro vain urakkahintaa: siihen vaikuttavat lainan ehdot ja yhtiöjärjestyksen vastikeperuste. Asunnon ostajan on erotettava jo päätetty hanke kunnossapitotarveselvityksessä mainitusta tulevasta tarpeesta. Toteutuneen kustannuksen selville saaminen on eri asia kuin alustavan arvion lukeminen.

Kotitalousvähennystä ei saa taloyhtiön tilaaman ja maksaman julkisivutyön osakkaan vastikeosuuteen. Osakkaan erikseen tilaama ja omaan vastuupiiriin kuuluva työ on eri kysymys, jonka edellytykset tarkistetaan Verohallinnosta. Vähennystä ei siis pidä käyttää taloyhtiön julkisivuhankkeen kustannusarvion pienentämiseen. Sama erottelu kannattaa tehdä, jos useita huoneistokohtaisia töitä suunnitellaan saman työmaan yhteydessä.

Tarjousvertailussa on oltava sama työselostus kaikille tarjoajille. Tarkista erityisesti purun laajuus, liittymät, suojaus, jätteiden käsittely, laadun toteaminen ja muutostyön hinnoittelu. Jos yksi tarjous sisältää ikkunapellitykset ja toinen ei, kokonaissummat eivät ole vertailukelpoisia. Taloyhtiö voi pyytää suunnittelijaa kokoamaan erot näkyviin ennen päätöstä.

Miten aikataulu ja urakka etenevät?

Hanke alkaa tutkimuksesta ja tavoitteiden määrittelystä. Sen jälkeen laaditaan suunnitelmat, selvitetään luvan tarve, päätetään rahoituksesta, kilpailutetaan toteutus ja valmistellaan työmaa. Työvaiheissa voidaan tarvita suojauksia, purkua, rakennekorjauksia, uutta pintaa ja liitoskohtien viimeistelyä. Lopussa tarkastetaan työn laatu, korjataan havaitut puutteet sekä kootaan huolto-ohjeet ja toteuma-asiakirjat.

Kestoa ei voi arvioida vastuullisesti pelkän kerrosluvun perusteella. Tutkimuksen laajuus, lupakäsittely, hankintapäätökset, sääolosuhteet ja purussa löytyvät lisävauriot vaikuttavat vaiheisiin eri tavoin. Materiaalivalmistajien työolosuhdevaatimukset vaihtelevat tuotteittain, eikä yhtä kaikille korjauksille sopivaa lämpötilarajaa ole. Aikataulussa kannattaa erottaa suunnittelun, viranomaiskäsittelyn ja näkyvän työmaan aika.

Urakkasopimuksen tehtävät ja rajapinnat tarkistetaan ennen aloitusta. Kuka suojaa ikkunat ja pihan? Kuka korjaa liittymävaurion? Miten työn laatu todetaan ennen telineiden purkamista? Miten muutokset dokumentoidaan? Nämä vastaukset ovat hyödyllisempiä kuin yleinen lupaus kokonaisvaltaisesta korjauksesta. Valvonnan sisältö ja käyntien tarkoitus on määriteltävä sopimuksessa.

Kun työ valmistuu, yhtiö tarvitsee tiedon käytetyistä materiaaleista, toteutetuista korjauksista, suunnitelmapoikkeamista ja huoltotarpeista. Myös takuuehdot ja mahdolliset jälkitarkastukset kirjataan urakka-asiakirjojen mukaisesti. Jos myöhemmin ilmenee vaurio, dokumentaatio auttaa erottamaan sen vanhasta ongelmasta. Sama tieto on tarpeen asuntokaupassa, kun ostaja kysyy, mitä julkisivulle todella tehtiin.

Mitä osakkaan kannattaa kysyä?

Pyydä nähtäväksi kuntotutkimuksen johtopäätökset ja kysy, mikä ongelma valitulla menetelmällä ratkaistaan. Selvitä, onko teknisesti hyväksyttäviä vaihtoehtoja eri laajuuksissa ja mitä riskiä suppeampi korjaus jättäisi. Jos vastaus perustuu vain ulkonäköön, tutkimuksen ja suunnittelun yhteys on vielä epäselvä. Kysy myös, miten mahdollinen lisätutkimus vaikuttaisi päätökseen.

Tutkimusraportissa kannattaa erottaa mitatut havainnot tulkinnoista ja suosituksista. Selvitä, mistä kohdista näytteet otettiin ja edustavatko ne koko julkisivua vai vain valittuja vauriokohtia. Jos suositus koskee kaikkia seinäpintoja, pyydä perustelu sille, miksi paikallinen korjaus ei riitä. Jos taas ehdotetaan vain paikkausta, kysy, miten saman vaurion mahdollinen jatkuminen muualla havaitaan myöhemmin. Päätöksen laatu paranee, kun tutkimuksen rajat ovat näkyvissä.

Kysy seuraavaksi, mitä kustannusarvio sisältää, miten lisätyö käsitellään, miten yhtiö rahoittaa hankkeen ja millä perusteella maksu kohdistuu osakkaisiin. Varmista, onko rakentamisluvan tarve selvitetty ja kuka vastaa työmaan turvallisuudesta sekä asukasviestinnästä. Kaikkiin kysymyksiin ei saada lopullista vastausta ennen urakkakilpailua, mutta avoimet asiat pitää nimetä päätösaineistossa.

Jos yhtiö esittää samalla ikkunoiden, parvekkeiden tai katon korjausta, pyydä näkemään yhteisen ja erillisen toteutuksen perustelut. Yhteinen työmaa voi jakaa joitakin järjestelyjä, mutta se voi myös laajentaa lupatarvetta, suunnittelua ja asukkaille aiheutuvaa haittaa. Päätösaineistosta pitäisi käydä ilmi, mitä tehdään nyt ja mitä siirtyy myöhemmäksi. Muuten saman hankkeen nimi voi tarkoittaa eri osakkaille eri laajuutta.

Julkisivuremontti on rakennuksen kunnossapitoa ja riskien hallintaa, ei automaattinen lupaus asunnon arvonnoususta. Korjaus voi parantaa rakenteen toimintaa ja ulkonäköä, mutta yksittäisen asunnon markkinahinta riippuu muistakin tekijöistä. Myyntiä tai ostoa suunnittelevalle toteutunut hanke, sen rahoitus ja tulevat työt ovat olennaisia tietoja. Asiakirjojen selkeys on siksi yhtä tärkeää kuin valmis pinta.

Osakkaan kannattaa seurata hanketta myös päätöksen jälkeen. Pyydä tietoa siitä, milloin työmaa aloittaa oman julkisivusi kohdalla ja miten muuttuneista työvaiheista ilmoitetaan. Säilytä yhtiön tiedotteet ja kirjaa mahdolliset omaan asuntoon kohdistuvat havainnot täsmällisesti. Jos huomaat ongelman, ilmoita siitä sovittuun kanavaan nopeasti; myöhäinen epämääräinen muistikuva on vaikeampi selvittää kuin päivätty havainto. Työn valmistuttua varmista, mistä saat lopullisen kustannuksen ja korjausdokumentit.

Yhteenveto

Taloyhtiön julkisivuremontti alkaa vaurion syyn tutkimisesta. Sen jälkeen suunnitellaan rakenteeseen sopiva korjaus, selvitetään rakentamisluvan tarve, tehdään yhtiön päätökset ja kilpailutetaan vertailukelpoinen toteutus. Kustannus ja aikataulu ovat hankekohtaisia; kumpaakaan ei voi johtaa yleisestä neliöhinnasta tai talon koosta. Osakkaalle ratkaisevia ovat tutkittu korjaustarve, yhtiöjärjestyksen mukainen maksuperuste, turvallinen työmaa ja dokumentoitu lopputulos.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko julkisivun vain maalata uudelleen?

Voi, jos tutkimus osoittaa pintakäsittelyn soveltuvan rakenteeseen ja vaurion syy on hallinnassa. Jos kosteus pääsee taustarakenteeseen tai rappaus irtoaa alustasta, pelkkä maalaus ei ratkaise ongelmaa. Menetelmä valitaan tutkimuksen ja suunnitelman perusteella.

Tarvitseeko taloyhtiö aina rakentamisluvan?

Ei aina. Rakentamislain 42 §:n luvanvaraisuuteen vaikuttavat työn laajuus ja vaikutukset esimerkiksi kaupunkikuvaan, rakennuksen ominaispiirteisiin, turvallisuuteen ja energiatehokkuuteen. Taloyhtiö selvittää oman hankkeensa lupatarpeen kunnan rakennusvalvonnasta.

Mistä tiedän oman maksuosuuteni?

Tarkista yhtiöjärjestyksen vastikeperuste ja yhtiökokouksen rahoituspäätös. Alustava osuus voi muuttua urakan toteutuksen ja lainaehtojen mukaan. Pyydä yhtiöltä laskelma, jossa urakkakustannus, rahoitus ja maksuperuste ovat erillään.

Voiko asunnossa asua remontin aikana?

Monessa hankkeessa voi, mutta työvaiheet voivat rajoittaa ikkunoiden avaamista, parvekkeen käyttöä ja kulkureittejä. Mahdollisista asuntoon pääsyistä ja turvallisuusrajoista tiedotetaan erikseen. Toisen talon kokemuksesta ei voi päätellä oman työmaan järjestelyjä.

Miten tarjouksia kannattaa verrata?

Tarkista ensin, että tarjoukset perustuvat samaan tutkimukseen, suunnitelmaan ja työselostukseen. Vertaa sen jälkeen rajauksia, lisätyömenettelyä, aikataulua ja vastuita. Pelkkä loppusumma ei osoita, että tarjoukset kattavat saman korjauksen.

Lähteet

  • Finlex: rakentamislaki 751/2023, erityisesti 30 ja 42 §, ajantasainen säädös tarkistettu 29.10.2026.
  • Finlex: asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, erityisesti 3, 4 ja 6 luku, ajantasainen säädös tarkistettu 29.10.2026.
  • Finlex: valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015, erityisesti 7 §.
  • Verohallinto: kotitalousvähennys asunto-osakeyhtiössä, tarkistettu 29.10.2026.
julkisivuremonttitaloyhtiörappauslisäeristysulkoseinät

Kysyttävää asumisesta tai asuntokaupasta?

Rakennamme työkaluja ja palveluita asumisen ja asuntokaupan tueksi. Olemme pilottivaiheessa – lähetä kysymyksesi sitoumuksitta ja maksutta. Mahdollisista kustannuksista sovitaan aina erikseen ja selvästi etukäteen.

Lue myös

Remontit

Taloyhtiön remontit

Taloyhtiön remontit: peruskorjaukset, suunnittelu, päätöksenteko ja remontin vaikutus osakkaalle.

Energia

Energiaremontti

Energiaremontti taloyhtiössä: lämmitysjärjestelmät, eristys, ikkunat ja aurinkopaneelit. Maalämpö, avustukset ja säästölaskelmat.

Remontit

Kattoremontti

Kattoremontti taloyhtiössä: vesikaton uusiminen, katemateriaalit, kustannukset ja toteutuksen vaiheet. Bitumikate, peltikate ja tiilikate.

Rakennamme palvelua yhdessä käyttäjien kanssa. Lyhytkin palaute on avuksi.

Palvelut

  • AsuntoPulssi
  • HintaPulssi
  • ARVO
  • Kimppahinta
  • Asuntomarkkinat
  • Palveluntarjoajat

Työkalut

  • Maksukykytesti
  • Kuukausierälaskuri
  • Budjettilaskuri
  • Vakuuslaskuri
  • Pikakatselmointi
  • Rakennusvuoden riskit
  • Remontin hinta-arvio
  • Kaikki työkalut

Tieto ja tuki

  • Artikkelit
  • Markkinakatsaus
  • Usein kysytyt kysymykset
  • Tietosuojaseloste
  • Käyttöehdot
  • Evästeasetukset
  • Saavutettavuusseloste
  • Käsittelijäluettelo

Yritys

  • Tietoa yrityksestä
  • KotienKoti PRO
  • Artikkelit ammattilaisille
  • Ota yhteyttä

Home Of Homes Oy
Y-tunnus 3603016-4
Kotipaikka Tampere

Facebook — TulossaX — TulossaLinkedIn — TulossaYouTube — Tulossa

Suosituimmat kaupungit

Asuntojen hinnat

  • Asuntojen hinnat Helsinki
  • Asuntojen hinnat Espoo
  • Asuntojen hinnat Vantaa
  • Asuntojen hinnat Tampere
  • Asuntojen hinnat Turku
  • Asuntojen hinnat Oulu
  • Asuntojen hinnat Jyväskylä
  • Asuntojen hinnat Lahti
  • Asuntojen hinnat Pori
  • Asuntojen hinnat Kuopio
  • Asuntojen hinnat Lappeenranta
  • Asuntojen hinnat Järvenpää
Näytä kaikki kaupungit

Asuinalueet

  • Asuinalueet Helsinki
  • Asuinalueet Espoo
  • Asuinalueet Vantaa
  • Asuinalueet Tampere
  • Asuinalueet Turku
  • Asuinalueet Oulu
  • Asuinalueet Jyväskylä
  • Asuinalueet Kuopio
Kaikki asuinalueet

KotienKoti (Home Of Homes Oy) tarjoaa digitaalisia työkaluja asumisen ja asuntokauppojen avuksi.

Kotienkoti.fi -verkkosivusto on Home Of Homes Oy:n hallinnoima ja sisältää erilaisia työkaluja, työnkulkuja ja aineistoa. Home Of Homes Oy ei tarjoa välitys-, rahoitus- tai lakipalveluita. Verkkosivuilla olevien työkalujen tuottamat arviot tai muut tiedot ovat suuntaa-antavia eivätkä korvaa ammattilaisen arviota. Home Of Homes Oy ei vastaa palvelun tietoihin perustuvista päätöksistä.

Palvelun sisältö, tietokannat ja menetelmät on suojattu tekijänoikeudella ja muilla immateriaalioikeuksilla. Säännöllinen, järjestelmällinen tai jatkuva tietojen kerääminen, tallentaminen, indeksointi, jakelu tai muu tietojen kokoaminen ei ole sallittua ilman Home Of Homes Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

Kieli / Language

Alue / Region

© 2016-2026 Home Of Homes Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.