KotienKoti Logo
KotienKotiJokaisen kodin digitaalinen koti
EtusivuBlogiAsuminenHyvät naapurisuhteet kerrostalossa
Asuminen11 min lukuaikaKotienKoti

Hyvät naapurisuhteet kerrostalossa

Hyvät naapurisuhteet syntyvät selkeästä viestinnästä ja toisten huomioimisesta. Näin rakennat sujuvaa arkea ja ehkäiset turhia ristiriitoja kerrostalossa.

Julkaistu 26. kesäkuuta 2026• Päivitetty 22. lokakuuta 2026

Hyvät naapurisuhteet kerrostalossa syntyvät ennen kaikkea ennakoitavasta arjesta, kohteliaasta viestinnästä ja siitä, että asukkaat tunnistavat sekä omat tarpeensa että toisten oikeuden kotirauhaan. Naapureiden ei tarvitse olla läheisiä ystäviä. Riittää, että kohtaamisissa on matala kynnys puhua, sovitut käytännöt ovat ymmärrettäviä ja ongelmiin reagoidaan niiden vakavuuden mukaisesti.

Tässä oppaassa keskitytään naapurisuhteiden rakentamiseen ja ristiriitojen ehkäisyyn. Jos häiriö on jo toistuva tai vakava, tutustu lisäksi häiriöilmoituksen tekemiseen taloyhtiölle ja meluhaittojen käsittelyyn kerrostalossa.

Hyvä naapuruus ei edellytä samanlaista elämäntapaa

Kerrostalossa kodit sijaitsevat lähellä toisiaan, mutta asukkaiden päivärytmit, perhetilanteet, työajat ja tavat käyttää kotia voivat poiketa paljon. Toimiva naapuruus ei tarkoita sitä, että kaikki eläisivät samalla tavalla. Tavoite on, että tavallinen elämä mahtuu taloon ja poikkeavista tilanteista voidaan keskustella ilman tarpeetonta vastakkainasettelua.

Naapurisuhdetta auttaa ennakoitavuus. Kun yhteisten tilojen käyttö, remontista ilmoittaminen ja jätteiden käsittely noudattavat talon ohjeita, toisen ei tarvitse arvailla, mitä seuraavaksi tapahtuu. Samalla on hyvä tunnistaa, etteivät kaikki äänet tai kohtaamiset ole sääntörikkomuksia. Kerrostalossa kuuluu väistämättä tavallisen elämän ääniä.

Tervehtiminen on yksinkertainen tapa rakentaa keskusteluyhteyttä. Lyhytkin tervehdys tekee myöhemmästä käytännön asiasta puhumisen helpommaksi. Jokainen saa silti itse määritellä, kuinka paljon haluaa olla tekemisissä naapureiden kanssa. Hyvä naapuruus kunnioittaa myös yksityisyyttä.

Arjen yhteistyö voi olla pientä: oven pitäminen, väärään postiluukkuun tulleen kirjeen palauttaminen tai tieto yhteiseen tilaan jääneestä tavarasta. Apua kannattaa tarjota niin, ettei siihen liity oletusta vastapalveluksesta. Avainten säilyttämisestä, lemmikin hoidosta tai muusta vastuusta sovitaan erikseen ja selkeästi.

Tutustu talon käytäntöihin heti muuton yhteydessä

Uuden asukkaan kannattaa selvittää, mistä löytyvät järjestyssäännöt, pelastussuunnitelma, jätehuollon ohjeet ja yhteisten tilojen varauskäytännöt. Samalla selviää, mihin huoltoon, isännöintiin tai hallitukseen liittyvät yhteydenotot ohjataan. Käytännöt voivat erota talojen välillä, joten aiemman kodin sääntöjä ei kannata olettaa nykyisen talon säännöiksi.

Esittäytyminen lähimmille naapureille voi madaltaa yhteydenottokynnystä. Lyhyt tervehdys riittää; omia yhteystietoja tai henkilökohtaisia tietoja ei tarvitse jakaa. Jos muutto aiheuttaa tavallista enemmän kulkua tai hissin käyttöä, käytännöistä kannattaa ilmoittaa yhtiön ohjeiden mukaisesti ja huolehtia, että kulkureitit jäävät turvallisiksi.

Tutustu myös muuttajan tapoihin aloittaa arki uudessa talossa. Ensimmäisten viikkojen aikana on hyödyllistä seurata, miten pesutupa, sauna, pyörävarasto ja muut yhteiset tilat käytännössä toimivat. Epäselvästä asiasta kysyminen on parempi vaihtoehto kuin oman tulkinnan muuttaminen hiljaiseksi oletussäännöksi.

Osakkeenomistaja voi osallistua yhtiökokoukseen ja vaikuttaa yhtiön päätöksentekoon. Vuokralaisen vaikutuskanavat ovat erilaiset, mutta hänkin voi antaa palautetta vuokranantajalle, isännöinnille tai hallitukselle asian luonteen mukaan. Naapuruuden kannalta tärkeintä on tietää, kuka käsittelee mitäkin asiaa.

Kerro poikkeavasta äänestä ennen kuin se yllättää

Kaikkea ääntä ei voi poistaa, mutta ennakointi vähentää epävarmuutta. Jos suunnittelet juhlia, muuttoa tai muuta tavallista äänekkäämpää tilannetta, ilmoita asiasta talon käytäntöjen mukaan. Kerro realistisesti ajankohta ja arvioitu kesto. Ilmoitus ei anna lupaa aiheuttaa kohtuutonta häiriötä, mutta se auttaa naapureita varautumaan.

Remontissa noudata yhtiön ilmoitusmenettelyä ja työaikoja koskevia ohjeita. Naapureille annettavan tiedon on hyvä olla lyhyt: missä huoneistossa työ tehdään, milloin ääntä odotetaan ja kenelle voi tarvittaessa ilmoittaa poikkeamasta. Älä jaa urakoitsijan henkilötietoja ilman perustetta.

Tavalliset asumisäänet ja toistuva häiritsevä melu ovat eri asioita. Äänikokemus riippuu rakennuksesta, ajankohdasta, kestosta ja toistuvuudesta. Jos et tiedä, kuuluuko ääni poikkeuksellisen voimakkaana, aloita omasta toiminnastasi: sijoita kaiuttimet irti yhteisestä seinästä, vältä tarpeetonta kolistelua yöaikaan ja seuraa talon ohjeita.

Lapsen leikki, suihkussa käyminen ja muu normaali arki eivät muutu asiattomiksi vain siksi, että ne kuuluvat hetkittäin naapurille. Samalla perhe voi vähentää vältettävissä olevaa kolinaa ja ohjata äänekkäimmät leikit sopivaan aikaan. Molemminpuolinen jousto toimii paremmin kuin vaatimus täydellisestä hiljaisuudesta.

Yhteiset tilat toimivat, kun jälki on seuraavalle selkeä

Pesutupa, sauna, varastot ja piha ovat tavallisia naapuruuden kitkakohtia, koska yhden toiminta vaikuttaa nopeasti seuraavaan käyttäjään. Tarkista varaus, käytä tila sovittuna aikana ja jätä se sellaiseen kuntoon, jossa seuraava voi aloittaa ilman ylimääräistä työtä. Jos laite rikkoutuu, ilmoita siitä oikeaan kanavaan sen sijaan, että jätät vian seuraavan löydettäväksi.

Säilytä tavarat vain niille osoitetuissa paikoissa. Porraskäytävän tai poistumisreitin käyttö varastona voi muodostaa turvallisuusongelman. Jos et tiedä, kuuluuko jokin alue oman huoneistosi käyttöön, tarkista asia isännöinnistä tai yhtiön asiakirjoista ennen tavaroiden sijoittamista.

Pysäköinnissä ja pihan käytössä kannattaa pitäytyä merkittyihin paikkoihin ja yhtiön ohjeisiin. Vieraspaikan, latauspisteen tai yhteisen pihan käyttöön liittyvä epäselvyys ratkaistaan kysymällä, ei nimeämällä syyllistä talon viestiryhmässä. Julkinen huomautus voi kärjistää pienenkin asian.

Digitaalisessa taloyhtiöviestinnässä samat kohteliaisuuden säännöt pätevät kuin kasvokkain. Kirjoita havainto, ajankohta ja toivottu ratkaisu ilman oletusta toisen motiivista. Älä julkaise kuvaa naapurista, ovesta tai ajoneuvosta ryhmään vain saadaksesi muut mukaan arvosteluun.

Ota hankala asia puheeksi havaintona, ei henkilön arviona

Kun jokin häiritsee, keskustelun aloitus vaikuttaa lopputulokseen. Kuvaa ensin konkreettinen havainto: mitä tapahtui, milloin ja miten se vaikutti omaan arkeesi. Vältä ilmaisuja, joissa toinen määritellään välinpitämättömäksi, hankalaksi tai tarkoituksellisesti häiritseväksi.

Valitse rauhallinen hetki. Keskellä yömelua tai kiihtynyttä tilannetta käytävä keskustelu ei välttämättä ole turvallinen tai rakentava. Akuutissa vaara- tai uhkatilanteessa ei pidä mennä selvittämään asiaa yksin, vaan tilanteeseen haetaan asianmukaista apua.

Toimiva aloitus voi olla: ”Ääni kuului eilen makuuhuoneeseen noin tunnin ajan ja vaikeutti nukkumista. Voisimmeko sopia, miten vastaava tilanne vältetään?” Se kertoo vaikutuksen ja avaa tilaa ratkaisulle. Toinen osapuoli voi tuoda esiin tiedon, jota et vielä tunne, kuten rakennuksesta johtuvan äänen siirtymisen tai väärän oletuksen äänen lähteestä.

Sopikaa konkreettinen seuraava askel. Se voi olla äänenvoimakkuuden alentaminen tiettynä aikana, tavaran siirtäminen, tilan käyttövuoron tarkistaminen tai yhteydenotto huoltoon. Epämääräinen lupaus ”olla hiljempaa” on vaikeampi arvioida kuin selkeä käytäntö.

Pieni palaute ei tarvitse yleisöä

Naapurin kanssa syntynyttä pientä epäselvyyttä ei yleensä kannata viedä heti kaikkien asukkaiden viestiryhmään. Julkinen käsittely voi lisätä häpeää, puolustautumista ja huhuja. Kahdenkeskinen, asiallinen yhteydenotto antaa toiselle mahdollisuuden korjata tilanteen ilman tarpeetonta leimautumista.

Jos et tiedä, kuka asiasta vastaa, kysy menettelyä nimeämättä henkilöä. Esimerkiksi yhteisen oven toimintahäiriö kuuluu huoltoon, kun taas toistuva varauskäytännön rikkominen voi kuulua isännöinnille tai hallitukselle. Oikea kanava nopeuttaa ratkaisua ja suojaa kaikkien yksityisyyttä.

Pidä viesti lyhyenä, jos asia voidaan ratkaista yhdellä havainnolla ja pyynnöllä. Pitkä luettelo aiemmista ärsytyksistä voi peittää alkuperäisen ongelman. Jos asioita on useita, käsittele ne yksi kerrallaan ja aloita siitä, jolla on suurin käytännön vaikutus.

Muista myös myönteinen palaute. Kiitos avusta, onnistuneesta tiedottamisesta tai siististä yhteistilasta vahvistaa käytäntöä ilman suurta numeroa. Hyvä naapuruus rakentuu useammin pienistä toistuvista teoista kuin yksittäisestä yhteisötapahtumasta.

Dokumentointi kuuluu toistuvaan ongelmaan, ei tavalliseen kanssakäymiseen

Jos häiriö toistuu eikä keskustelu auta, tapahtumista kannattaa tehdä neutraali muistiinpano. Kirjaa päivämäärä, kellonaika, kesto, havaittu asia ja mahdollinen yhteydenotto. Älä lisää tulkintaa henkilön tarkoituksesta tai terveydentilasta. Tavoite on kuvata ongelmaa niin, että asiaa käsittelevä taho ymmärtää sen luonteen ja toistuvuuden.

Dokumentointi ei tarkoita naapurin jatkuvaa tarkkailua. Kunnioita yksityisyyttä ja vältä materiaalin jakamista sivullisille. Jos harkitset ääni- tai kuvatallenteita, arvioi niiden tarpeellisuus ja lainmukaisuus tapauskohtaisesti. Tavalliseen keskusteluun riittää yleensä oma kirjallinen muistio.

Kirjallinen häiriöilmoitus tehdään yhtiön käyttämään kanavaan. Kerro, oletko yrittänyt keskustella asiasta, jos se on ollut turvallista ja tarkoituksenmukaista. Hallitus tai isännöinti arvioi, mitä tietoja ja toimenpiteitä tarvitaan; asukkaan ei kuulu ratkaista juridista seuraamusta itse.

Erota naapurisuhteen hoitaminen akuutista turvallisuudesta. Jos tilanteessa on väkivallan uhka, tulipalo, vakava terveydellinen hätä tai muu välitön vaara, toimi viranomaisohjeiden mukaan. Naapuruuden sovittelumalli ei korvaa kiireellistä apua.

Taloyhtiön rooli alkaa, kun asia koskee yhtiön vastuuta tai asumisrauhaa

Taloyhtiön hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja kiinteistön sekä rakennusten pidon asianmukaisesta järjestämisestä. Isännöitsijä toimii yhtiön hallinnon käytännön tehtävissä hallituksen ohjauksessa. Naapuruuden jokaista erimielisyyttä ei ratkaista yhtiössä, mutta yhtiölle kuuluvat esimerkiksi yhteisten tilojen käytännöt, yhtiön vastuulla oleva vika ja lain edellytykset täyttävä häiritsevä elämä.

Asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa säädetään huoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan. Yhtiökokous voi laissa säädetyin edellytyksin päättää hallintaanotosta enintään kolmeksi vuodeksi muun muassa silloin, kun huoneistossa vietetään häiritsevää elämää tai asukas ei noudata järjestyksen säilymiseksi tarpeellisia sääntöjä. Huoneistoa ei saa ottaa hallintaan rikkomuksen ollessa vain vähäinen.

Ennen hallintaanottopäätöstä hallituksen on annettava kirjallinen varoitus. Hallintaanotto on vakava ja viimesijainen menettely, eikä yksittäinen naapuri voi antaa lain tarkoittamaa varoitusta yhtiön puolesta. Jos tilanne etenee tähän suuntaan, yhtiön kannattaa huolehtia menettelyn ja tiedoksiannon lainmukaisuudesta asiantuntijan avulla.

Hyvien naapurisuhteiden artikkelissa juridinen menettely on taustaraja, ei arjen ensisijainen työkalu. Pientä kitkaa kannattaa ensin yrittää ratkaista selkeällä käytännöllä, korjaamalla yhtiön vastuulla oleva vika tai keskustelemalla oikean henkilön kanssa. Jos kyse on jo pitkästä riidasta, lue erillinen opas naapuririidan sovinnolliseen ja juridiseen käsittelyyn.

Sovittelu voi avata keskustelun uudelleen

Kun osapuolet eivät enää pysty keskustelemaan suoraan, ulkopuolinen sovittelu voi auttaa. Lakisääteinen rikos- ja riita-asioiden sovittelu on sovittelupalvelun mukaan vapaaehtoista ja maksutonta. Sovittelutoimisto arvioi asian soveltuvuuden, ja osallistuminen edellyttää osapuolten suostumusta.

Naapuruusriitoja voidaan käsitellä riita-asioiden sovittelussa. Sovittelija ei ratkaise asiaa osapuolten puolesta, vaan auttaa heitä käsittelemään tapahtunutta ja etsimään hyväksyttävää ratkaisua. Suostumuksen voi perua, joten sovittelu ei lukitse osapuolta jatkamaan prosessia vastoin tahtoaan.

Sovitteluun kannattaa valmistautua erottamalla omat tarpeet vaatimuksista. Tarve voi olla yöunen turvaaminen tai yhteisen tilan ennakoitava käyttö. Vaatimus saattaa olla tietty ratkaisu, vaikka sama tarve voitaisiin täyttää toisellakin tavalla. Kun vaihtoehdoille jää tilaa, sopiminen helpottuu.

Kaikki tilanteet eivät sovellu sovitteluun. Jos mukana on väkivallan uhkaa, vahva vallan epätasapaino tai muu turvallisuusriski, kerro siitä palvelulle ja hae tilanteeseen sopivaa apua. Sovittelun vapaaehtoisuus ei tarkoita, että toisen olisi kohdattava naapuri turvattomassa tilanteessa.

Kunnioita erilaisia rajoja ja tapoja olla naapuri

Naapuruuteen liittyvät odotukset vaihtelevat. Yksi ilahtuu spontaanista kahvikutsusta, toinen haluaa tervehtiä mutta viettää vapaa-aikansa omassa rauhassa. Kumpikaan tapa ei ole väärä. Hyvä naapuri tunnistaa kiinnostuksen ja vetäytymisen vihjeet ilman, että tekee niistä päätelmiä toisen luonteesta.

Kysy ennen kuin annat eteenpäin naapurin yhteystiedon, otat hänet mukaan viestiryhmään tai sovit hänen puolestaan käytännön asian. Ystävällinen tarkoitus ei poista yksityisyyden tarvetta. Myös oven avaaminen, avainten säilyttäminen ja lapsen tai lemmikin auttaminen ovat vastuita, joista sovitaan nimenomaisesti.

Kieli- tai kuulovaikeus, erilainen viestintätapa tai kiire voi tehdä lyhyestä kohtaamisesta tylyn oloisen. Varmista asia ennen kielteistä tulkintaa ja käytä tarvittaessa kirjallista, selkeää viestiä. Puhu yhdestä käytännön asiasta kerrallaan ja vältä ironiaa, jos yhteinen kieli tai sävy ei ole varma.

Rajojen kunnioittaminen koskee myös auttamista. Voit tarjota apua kerran ja hyväksyä kielteisen vastauksen. Jos herää aito huoli naapurin terveydestä tai turvallisuudesta, arvioi tilanteen kiireellisyys ja ota yhteyttä sopivaan palveluun; vastuuta ei tarvitse ottaa yksin.

Rakenna yhteisöllisyyttä vapaaehtoisuuden pohjalta

Yhteiset talkoot, pihatapahtuma tai asukkaiden ideailta voivat lisätä tuttuutta. Osallistumisen kannattaa olla aidosti vapaaehtoista, ja toiminnan on hyvä sopia talon asukkaiden erilaisiin elämäntilanteisiin. Kaikki eivät halua osallistua tapahtumiin, eikä poissaolo kerro välinpitämättömyydestä.

Matala osallistumiskynnys toimii usein hyvin. Tehtävän voi rajata pieneksi, aikataulun ilmoittaa etukäteen ja osallistumisen mahdollistaa myös ilman pitkää yhdessäoloa. Yhteisen toiminnan kulut, vastuut ja tilojen käyttö sovitaan yhtiön käytäntöjen mukaan.

Digitaalinen viestikanava voi tukea yhteisöllisyyttä, jos sen tarkoitus ja pelisäännöt ovat selvät. Erota virallinen tiedotus epävirallisesta keskustelusta. Kiireellinen huoltopyyntö ei saa jäädä ryhmäkeskusteluun, jos yhtiöllä on sitä varten oma ilmoituskanava.

Hyvä yhteisöllisyys ei tarkoita jatkuvaa sosiaalisuutta. Sen tunnusmerkki on pikemminkin luottamus siihen, että tietoa saa, apua voi pyytää ja toisten rajoja kunnioitetaan. Lisää käytännön ideoita löytyy kerrostalon yhteisöllisyyttä käsittelevästä oppaasta.

Yhteisen toiminnan onnistumista kannattaa arvioida osallistujamäärän sijasta sillä, helpottiko se arkea tai tiedonkulkua. Pieni mutta selkeä parannus, kuten toimiva tavaroiden vaihtopaikka tai yhteisesti sovittu pihan käyttövuoro, voi palvella useampaa asukasta kuin suuri kertaluonteinen tapahtuma. Kirjaa kokeilulle tarkoitus, vastuuhenkilö ja ajankohta, jolloin kokemukset käydään läpi. Näin väliaikaisesta järjestelystä ei synny epäselvää pysyvää sääntöä. Jos kokeilu ei toimi, käytäntöä voidaan muuttaa ilman syyllisten etsimistä. Palautetta voi pyytää myös niiltä, jotka eivät osallistuneet järjestämiseen, sillä ratkaisu vaikuttaa usein koko talon arkeen.

Naapuruuden oma toimintamalli

Voit ehkäistä epäselvyyksiä noudattamalla samaa yksinkertaista mallia eri tilanteissa. Ensin tarkista havainto ja talon käytäntö. Sen jälkeen valitse matalin turvallinen yhteydenottotaso. Sovi konkreettisesta muutoksesta ja seuraa, ratkesiko asia. Jos ongelma jatkuu, siirry oikeaan viralliseen kanavaan.

Käytännössä malli etenee näin:

  1. varmista, mitä tapahtui ja voiko syynä olla yhtiön vastuulla oleva vika;
  2. tarkista järjestyssääntö tai yhteisen tilan käyttöohje;
  3. keskustele asiallisesti, jos se on turvallista;
  4. sovi yhdestä ymmärrettävästä muutoksesta;
  5. dokumentoi vasta, jos ongelma toistuu;
  6. ota yhteyttä huoltoon, isännöintiin tai hallitukseen asian luonteen mukaan;
  7. harkitse sovittelua, jos keskusteluyhteys on katkennut.

Malli ei tee kaikista naapureista läheisiä, mutta se vähentää arvailua ja kohdistaa huomion ratkaistavaan asiaan. Samalla se auttaa välttämään kahta ääripäätä: jokaisen arkisen äänen muuttamista viralliseksi riidaksi ja vakavan, toistuvan haitan sivuuttamista pelkkänä naapuruuden hankaluutena.

Yhteenveto

Hyvät naapurisuhteet kerrostalossa rakentuvat tervehtimisestä, yksityisyyden kunnioittamisesta, talon käytäntöjen tuntemisesta ja kyvystä ottaa hankala asia puheeksi havaintona. Naapureiden ei tarvitse elää samalla tavalla, mutta yhteisten tilojen ja asumisrauhan vuoksi tarvitaan ennakoitavia tapoja.

Jos ongelma toistuu, etene rauhallisesta keskustelusta neutraaliin dokumentointiin ja oikeaan yhteydenottokanavaan. Taloyhtiön hallintaanottoa koskeva menettely on vakava ja viimesijainen keino. Vapaaehtoinen sovittelu voi puolestaan auttaa silloin, kun suora keskustelu ei enää onnistu mutta osapuolet haluavat etsiä ratkaisua.

Usein kysytyt kysymykset

Pitääkö naapurille ilmoittaa juhlista tai remontista?

Ennakkoilmoitus on yleensä hyvä käytäntö, jos toiminta poikkeaa tavallisesta ja voi kuulua naapuriin. Noudata taloyhtiön remontti-ilmoituksia ja työaikoja koskevia ohjeita; naapureille annettu ilmoitus ei oikeuta kohtuuttomaan häiriöön.

Miten naapurin häiritsevä toiminta kannattaa ottaa puheeksi?

Kuvaa konkreettinen havainto, ajankohta ja vaikutus ilman arviota henkilön luonteesta tai motiivista. Ehdota yhtä käytännöllistä ratkaisua ja kuuntele, onko tilanteessa jokin aiemmin tuntematon syy.

Milloin asiasta ilmoitetaan isännöintiin tai hallitukselle?

Ota yhteyttä, kun asia koskee yhtiön vastuulla olevaa vikaa, yhteisten tilojen sääntöjä tai toistuvaa asumisrauhaa haittaavaa toimintaa. Käytä yhtiön virallista kanavaa ja kuvaa tapahtumat neutraalisti.

Voiko taloyhtiö ottaa häiritsevän asukkaan huoneiston hallintaansa?

Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous voi laissa säädetyin edellytyksin päättää hallintaanotosta enintään kolmeksi vuodeksi. Rikkomus ei saa olla vain vähäinen, ja hallituksen on ennen päätöstä annettava kirjallinen varoitus.

Voiko naapuririitaa sovitella?

Naapuruusriita voi soveltua rikos- ja riita-asioiden sovitteluun. Palvelu on vapaaehtoinen ja maksuton, sovittelutoimisto arvioi asian soveltuvuuden ja osallistuminen edellyttää osapuolten suostumusta.

Lähteet

  • Finlex – Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, erityisesti 7 ja 8 luku
  • Finlex – hallituksen esitys HE 48/2024 hallintaanottomenettelystä
  • Rikos- ja riita-asioiden sovittelupalvelut – sovittelun vapaaehtoisuus, maksuttomuus ja kulku
naapurittaloyhtiöasuminenkerrostaloyhteisöllisyys

Kysyttävää asumisesta tai asuntokaupasta?

Rakennamme työkaluja ja palveluita asumisen ja asuntokaupan tueksi. Olemme pilottivaiheessa – lähetä kysymyksesi sitoumuksitta ja maksutta. Mahdollisista kustannuksista sovitaan aina erikseen ja selvästi etukäteen.

Lue myös

Asuminen

Meluhaitat ja häiritsevä käytös

Kattava opas meluhaittojen käsittelyyn kerrostalossa. Mitä laki sanoo, miten toimia häiriötilanteissa ja milloin ottaa yhteyttä taloyhtiöön.

Asuminen

Yhteisöllisyys kerrostalossa

Opas yhteisöllisyyden rakentamiseen kerrostalossa. Naapuritoiminta, yhteiset tapahtumat ja keinot luoda viihtyisä asuinyhteisö.

Asuminen

Muuttajan tervetulotoivotukset

Opas uuden asukkaan vastaanottamiseen taloyhtiössä. Tervetulokäytännöt, hyvät ensivaikutelmat ja vinkit sujuvaan integroitumiseen.

Rakennamme palvelua yhdessä käyttäjien kanssa. Lyhytkin palaute on avuksi.

Palvelut

  • AsuntoPulssi
  • HintaPulssi
  • ARVO
  • Kimppahinta
  • Asuntomarkkinat
  • Palveluntarjoajat

Työkalut

  • Maksukykytesti
  • Kuukausierälaskuri
  • Budjettilaskuri
  • Vakuuslaskuri
  • Pikakatselmointi
  • Rakennusvuoden riskit
  • Remontin hinta-arvio
  • Kaikki työkalut

Tieto ja tuki

  • Artikkelit
  • Markkinakatsaus
  • Usein kysytyt kysymykset
  • Tietosuojaseloste
  • Käyttöehdot
  • Evästeasetukset
  • Saavutettavuusseloste
  • Käsittelijäluettelo

Yritys

  • Tietoa yrityksestä
  • KotienKoti PRO
  • Artikkelit ammattilaisille
  • Ota yhteyttä

Home Of Homes Oy
Y-tunnus 3603016-4
Kotipaikka Tampere

Facebook — TulossaX — TulossaLinkedIn — TulossaYouTube — Tulossa

Suosituimmat kaupungit

Asuntojen hinnat

  • Asuntojen hinnat Helsinki
  • Asuntojen hinnat Espoo
  • Asuntojen hinnat Vantaa
  • Asuntojen hinnat Tampere
  • Asuntojen hinnat Turku
  • Asuntojen hinnat Oulu
  • Asuntojen hinnat Jyväskylä
  • Asuntojen hinnat Lahti
  • Asuntojen hinnat Pori
  • Asuntojen hinnat Kuopio
  • Asuntojen hinnat Lappeenranta
  • Asuntojen hinnat Järvenpää
Näytä kaikki kaupungit

Asuinalueet

  • Asuinalueet Helsinki
  • Asuinalueet Espoo
  • Asuinalueet Vantaa
  • Asuinalueet Tampere
  • Asuinalueet Turku
  • Asuinalueet Oulu
  • Asuinalueet Jyväskylä
  • Asuinalueet Kuopio
Kaikki asuinalueet

KotienKoti (Home Of Homes Oy) tarjoaa digitaalisia työkaluja asumisen ja asuntokauppojen avuksi.

Kotienkoti.fi -verkkosivusto on Home Of Homes Oy:n hallinnoima ja sisältää erilaisia työkaluja, työnkulkuja ja aineistoa. Home Of Homes Oy ei tarjoa välitys-, rahoitus- tai lakipalveluita. Verkkosivuilla olevien työkalujen tuottamat arviot tai muut tiedot ovat suuntaa-antavia eivätkä korvaa ammattilaisen arviota. Home Of Homes Oy ei vastaa palvelun tietoihin perustuvista päätöksistä.

Palvelun sisältö, tietokannat ja menetelmät on suojattu tekijänoikeudella ja muilla immateriaalioikeuksilla. Säännöllinen, järjestelmällinen tai jatkuva tietojen kerääminen, tallentaminen, indeksointi, jakelu tai muu tietojen kokoaminen ei ole sallittua ilman Home Of Homes Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

Kieli / Language

Alue / Region

© 2016-2026 Home Of Homes Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.