Nuohouspalvelu: ammattilaisen toimintamalli

Nuohouspalvelun laadukas toteutus alkaa siitä, että oikea kohde ja sovitut tulisijat tunnistetaan, käynnin turvallisuus varmistetaan ja työn tulos dokumentoidaan niin, että asiakas saa ymmärrettävän todistuksen ja avoimet paloturvallisuushavainnot etenevät oikealle vastaanottajalle. Palveluntuottajan työnkulun on sovittava yhteen Pelastuslain velvoitteiden, tilaussopimuksen ja työnantajan turvallisuusmenettelyjen kanssa.

Tämä toimintamalli on tarkoitettu nuohouspalvelun työnjohdolle, yrittäjälle ja kiinteistönhuollon tilaajalle. Se käsittelee palvelun prosessia tilauksesta jälkiseurantaan, ei asukkaan omatoimista tulisijan huoltoa eikä savuhormin teknistä kuntotutkimusta. Lain mukainen nuohoustyö sisältää tulisijan ja savuhormin puhdistamisen ja tarkastamisen niihin liittyvine osineen. Tarkastuksen laajuutta tai havaintoa ei pidä esittää laajempana teknisenä tutkimuksena kuin mitä tehty työ ja käytetty menetelmä osoittavat.

Muunna tilaus toteutuskelpoiseksi työksi

Työnjohdon on muutettava asiakkaan yhteydenotto yksilöidyksi toimeksiannoksi ennen reititystä. Rajaus ehkäisee sitä, että aiempi käynti, osoitetieto tai palvelun nimi tulkitaan automaattisesti kaikkien tulisijojen ja hormien tilaukseksi. Samalla erotetaan lain mukainen nuohoustyö mahdollisesta kuntotutkimuksesta, korjauksesta ja muusta lisätyöstä.

Tunnista tilaaja, kohde ja palvelun rajaus

Tilaus kirjataan yksilöitävänä tehtävänä: kuka tilaa, missä rakennuksessa työskennellään, mistä tulisijoista ja savuhormeista on kysymys ja mitä palvelulta odotetaan. Kohteen osoite on nuohoustodistuksen pakollinen tieto, mutta työn suunnitteluun tarvitaan tavallisesti myös yhteyshenkilö, pääsyn järjestäminen, kohteen erityiset kulkujärjestelyt ja tilaajan käyttämä laite- tai huoneistotunniste.

Tilauskanavan vastaanottaja tarkistaa, onko kyse sovitusta määräaikaisesta palvelusta, yksittäisestä nuohouksesta vai poikkeaman vuoksi pyydetystä käynnistä. Kaikkia tulisijoja ei voi päätellä kiinteistön osoitteesta tai aiemmasta käyntimerkinnästä. Tilaajalta pyydetään luettelo tai muu käyttökelpoinen lähtötieto; paikan päällä täsmennettävät kohteet merkitään avoimiksi, kunnes ne voidaan tunnistaa.

Tarjous ja työmääräin kuvaavat palvelun sisällön, hinnoitteluperusteen ja mahdolliset lisätyöt. Hinta tai palvelun nimi ei yksin määritä lain mukaista työtä. Ennen työn aloitusta selvennetään, mitä tulisijoja, savu-, liitin- ja yhdyshormeja sekä olennaisia lisälaitteita käynti koskee, miten kulku järjestetään ja mitä tehdään, jos turvallinen pääsy estyy. Tutkimus, korjaustyö tai muu erillinen tehtävä rajataan omaksi toimeksiannokseen, jos se ei kuulu nuohoustyöhön.

Tulisijoja ja savuhormeja koskevat nuohousvälit huomioidaan työjonossa. Pelastuslain 13 b §:n mukaan nuohous on järjestettävä käyttöaste, rakenne ja polttoaine huomioiden riittävän usein; vakituiseen asumiseen käytetyssä rakennuksessa vähintään vuoden ja vapaa-ajan asumiseen käytetyssä rakennuksessa vähintään kolmen vuoden välein. Käyttämätöntä tulisijaa ja savuhormia ei tarvitse nuohota, mutta kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja hormi nuohotaan ennen käyttöönottoa. Lain 13 a §:n nuohousvelvoitteet eivät koske kaasukäyttöistä tulisijaa eivätkä sen hormia. Nuohouksen velvollisuutta koskevassa asiakasviestinnässä nämä rajat on pidettävä erillään palveluntuottajan omasta muistutusjärjestelmästä. Palveluntuottaja voi sopimuksessa hoitaa aikataulutusta, mutta palvelun sisäinen muistutus ei itsessään siirrä lakisääteistä vastuuta.

Vahvista lähtötiedot ennen reititystä

Työnjohto tarkistaa aiemmat nuohoustodistukset ja avoimet huomautukset siltä osin kuin tilaaja toimittaa tai sopimuksen mukaan luovuttaa tiedot. Aiemman pöytäkirjan huomautus ei automaattisesti tarkoita, että vika olisi edelleen olemassa, mutta sen tulee näkyä työntekijälle käsittelyä vaativana lähtötietona. Jos tilaustieto ja aiempi asiakirja ovat ristiriidassa, poikkeama selvitetään tai käynnin rajaus vahvistetaan ennen työn osoittamista.

Työn reitityksessä huomioidaan osoitteen lisäksi tulisijojen ja hormien määrä, rakennusten välimatka, pääsy tiloihin, aikataulu ja työn edellyttämä henkilöstö. Kelpoisuus tarkistetaan ennen itsenäistä nuohoustyötä. Pelastuslain 63 § edellyttää nuohoojan ammattitutkintoa tai talotekniikan ammattitutkintoa, jossa on suoritettu nuohouksen osaamisala; vastaavan kelpoisuuden voi täyttää myös EU- tai ETA-valtiossa suoritetun muodollisen pätevyyden tunnustamista koskeva päätös. Pykälä ei sisällä vanhan sääntelyn yleistä opiskelijapoikkeusta. Vuoden 2018 muutoslain siirtymäsäännös kuitenkin säilyttää kelpoisuuden henkilölle, joka oli muutoksen voimaan tullessa vanhojen säännösten perusteella kelpoinen. Palveluntuottaja tarkistaa ja dokumentoi soveltuvan nykyisen, tunnustetun tai siirtymäsäännöksen mukaisen kelpoisuuden; tutkintoa suorittavan henkilön itsenäistä työoikeutta ei oleteta keskeneräisten opintojen perusteella.

Työtilaus kannattaa täydentää ennen asentajalle lähettämistä. Seuraava taulukko toimii vastaanottokorttina; sen kentät ovat palvelun operatiivista ohjausta, eivät kaikki erillisiä lakisääteisiä dokumenttivaatimuksia.

Järjestä käynti ja työturvallisuus

Käynnin valmistelu yhdistää asiakkaan järjestämät kulkuedellytykset ja palveluntuottajan työnantajavelvoitteet. Tilaus ei osoita, että kattoreitti on turvallinen tai että kaikki olosuhteet vastaavat ennakkotietoja. Työntekijälle annetaan menettely poikkeaman ilmoittamiseen, työn rajaamiseen ja tarvittaessa keskeyttämiseen.

Arvioi pääsy, olosuhteet ja työn tekeminen

Ennen käyntiä tilaajalta selvitetään käytännön pääsy tulisijalle ja tarvittaville katon tai teknisen tilan reiteille. Pelastuslain 13 a § asettaa omistajalle, haltijalle ja toiminnanharjoittajalle sekä huoneiston haltijalle omien vastuualueidensa mukaisia velvollisuuksia pitää tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan tehdä turvallisesti. Palveluntuottaja ei päättele tätä vastuuta pois sillä perusteella, että työ on tilattu.

Työnantaja huolehtii työn turvallisuudesta ja tekee työn sekä olosuhteiden vaarojen arviointia työturvallisuuslain 8, 10 ja 14 §:n mukaan. Nuohouksen työympäristö voi sisältää korkealla työskentelyä, kulkua ahtaissa tiloissa, kuumia pintoja, pölyä, raskaita välineitä ja kohdekohtaisia esteitä. Arvioinnissa huomioidaan työntekijän perehdytys, työvälineet, työmenetelmä ja se, miten muuttuneeseen tilanteeseen reagoidaan. Tämä artikkeli ei määritä putoamissuojainten valintaa tai työmenetelmän yksityiskohtia; ne määräytyvät työpaikan riskienarvioinnin ja sovellettavien ohjeiden mukaan.

Työmääräimeen kannattaa kirjata ennakkoon sovittu menettely tilanteeseen, jossa pääsy ei ole turvallinen tai työolosuhde poikkeaa olennaisesti ilmoitetusta. Työntekijän tulee voida keskeyttää eteneminen ja ottaa yhteys työnjohtoon ilman, että aikataulupaine tulkitaan luvaksi ohittaa turvallisuus. Työturvallisuuslain 23 § antaa työntekijälle oikeuden pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle; pidättäytymisestä ilmoitetaan työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Keskeytyksen syy ja sovittu jatko dokumentoidaan.

Varmista kohteen valmistelu ja työn aloitus

Asiakkaan kanssa sovitaan käyntiaika, pääsy tulisijoihin ja käytännön järjestelyt. Käynnin alussa työntekijä vahvistaa rakennuksen, sovitut tulisijat ja hormit sekä sen, ettei tilaus ole muuttunut paikan päällä. Mahdollinen muutos hyväksytään tilaajan kanssa ennen kuin työtä laajennetaan. Jos kohteessa havaitaan uusi tulisija, tuntematon hormi tai ristiriita aiempiin asiakirjoihin, se kirjataan ja arvioidaan työnjohdon menettelyllä.

Ennen puhdistusta tarkistetaan työskentelyalueen järjestys ja tarvittavat suojaustoimet. Tilaajalle kerrotaan, jos valmisteluun liittyvä puute estää osan työstä tai vaikuttaa sen turvalliseen suorittamiseen. Työntekijä ei luo asiakkaalle yleisiä teknisiä ohjeita rakennuksen käytöstä ilman kohdekohtaista perustetta; hän kertoo työn rajauksen ja tarvittavan seuraavan yhteydenoton.

Toteuta nuohous sovitussa sisällössä

Pelastuslain 60 § määrittää nuohoustyön sisältöä. Nuohooja puhdistaa ja tarkastaa tulisijan ja savuhormin niihin liittyvine osineen. Lain mukaan työhön kuuluvat valmistelutoimet; tulisijan, savu-, liitin- ja yhdyshormin sekä olennaisten lisälaitteiden nuohous; tulisijan ja savuhormin kunnon sekä suojaetäisyyksien riittävyyden arviointi; nuohousluukkujen kunnon ja tiiviyden tarkastaminen; savupeltien puhdistus ja toiminnan tarkastaminen; kertyneen tuhkan ja muun jätteen poistaminen ja paloturvallinen sijoitus; sekä tarvittaessa tukkeutuneen hormin avaaminen. Työssä noudatetaan hyvää nuohoustapaa.

Prosessiohje voi jäsentää työn vaiheiksi, mutta se ei korvaa nuohoojan ammatillista arviointia eikä kohteen olosuhteiden tarkastelua. Työntekijä käy sovitut osat läpi, kirjaa tekemättä jääneet vaiheet ja kertoo syyn. Jos jokin osa ei kuulu sovittuun tilaukseen tai vaatii toisenlaista tutkimusta, ero tehdään asiakkaalle näkyväksi.

Nuohoustyön tarkastus ei ole sama asia kuin hormin laaja kuntotutkimus. Lain mukaan tarkastuksessa ei tarvitse käyttää erikoistyövälineitä. Siksi raportissa ei pidä väittää hormin rakenteellista tiiviyttä tai koko järjestelmän kuntoa varmistetuksi, ellei sellainen tutkimus ole erikseen tilattu ja toteutettu asianmukaisella menetelmällä. Havainto kuvataan sillä tarkkuudella, jonka työ mahdollistaa: mitä nähtiin, missä, milloin ja mitä ei tarkastettu.

Erota suoritus, havainto ja lisätyö

Nuohouksen yhteydessä voi syntyä kolme erillistä asiaa: sovittu puhdistustyö, havaittu vika tai puute sekä erikseen hyväksyttävä korjaus tai tutkimus. Työmääräin suljetaan sen mukaisesti, mitä todella tehtiin. Jos osa sovitusta nuohouksesta jäi tekemättä, sitä ei merkitä kokonaan tehdyksi vain siksi, että käynti päättyi. Havainto voi saada oman jatkotehtävän, mutta alkuperäisen työn keskeneräinen osa säilyy näkyvissä.

Lisätyön käynnistäminen edellyttää tilaajan kanssa sovittua hyväksyntää. Työntekijä kertoo, mitä havaittiin ja mitä jatkotyötä ehdotetaan, mutta ei muuta ehdotusta asiakkaan puolesta tilaukseksi. Kiireellisen turvallisuustilanteen toiminta noudattaa työnantajan, kohteen ja viranomaisen ohjeita; yleinen toimintamalli ei anna oikeutta ylittää työntekijän pätevyyttä tai toimeksiannon rajoja.

Luovuta nuohoustodistus ja käsittele puutteet

Palvelun luovutus ei pääty käynnin kuittaukseen. Asiakkaalle annettava nuohoustodistus, mahdollinen pelastuslaitokselle tehtävä kirjallinen ilmoitus ja palveluntuottajan oma jatkotehtävä ovat eri asiakirjoja ja eri päätöksiä. Työnjohdon on varmistettava, että jokainen niistä syntyy oikeasta perusteesta ja päätyy nimetylle vastaanottajalle.

Täytä todistus lain edellyttämillä tiedoilla

Pelastuslain 61 § velvoittaa nuohoojan antamaan asiakkaalle todistuksen suoritetusta nuohoustyöstä. Siitä on käytävä ilmi rakennuksen osoite, työn suorittaja, nuohouksen ajankohta, tehdyt toimenpiteet sekä havaitut viat ja puutteet. Tulipalon vaaraa aiheuttavat viat ja puutteet yksilöidään niin, että asiakas voi ryhtyä tarvittaviin toimiin.

Todistuksen sisältö laadunvarmistetaan ennen toimitusta. Tulisijat ja hormit nimetään niin, että asiakas pystyy yhdistämään kirjauksen oikeaan kohteeseen. Merkinnät ”huomautus”, ”huono kunto” tai ”korjausta suositellaan” eivät välttämättä riitä, jos kyse on tulipalon vaaraa aiheuttavasta viasta. Kuvaus tehdään tosiasioihin nojaten, ja havainto rajataan niin, ettei sitä esitetä todistamattomana syynä tai asiantuntijatutkimuksena.

Todistuksen vastaanottaja ja toimitustapa sovitaan tilauksen yhteydessä. Tilaajan kuittaus todistuksen vastaanottamisesta on palvelun hallinnan näyttöä, ei lakisääteisen todistuksen sisällön korvike. Tilaajan mahdollinen oma huoltokirja tai digitaalinen kohdeprofiili voidaan päivittää todistuksen perusteella erillisellä sovitulla prosessilla. Savuhormin kunnon seurannassa on säilytettävä ero nuohoustodistuksen havainnon ja erikseen tilatun teknisen tutkimuksen välillä. Jos henkilötietoja sisältyy raporttiin, käsittelyn tarkoitus, käyttöoikeudet ja säilytyskäytäntö arvioidaan palvelun todellisen järjestelyn mukaan.

Eskaloi vakava palovaara ja vaarallinen työolosuhde

Pelastuslain 62 § sisältää nuohoojan erillisen kirjallisen ilmoitusvelvollisuuden pelastuslaitokselle. Se koskee vakavia tulisijan tai savuhormin vikoja tai puutteita, joista tulisijaa käytettäessä voi aiheutua tulipalon vaara, sekä vakavia puutteita, jotka vaarantavat nuohoustyön turvallisen suorittamisen. Tätä viranomaisilmoitusta ei pidä sekoittaa asiakkaalle annettavaan nuohoustodistukseen: todistus annetaan tehdystä työstä, ja siinä ilmoitetaan havaitut viat ja puutteet lain 61 §:n mukaisesti.

Palveluntuottajan menettelyssä nimetään henkilö, joka varmistaa, että ilmoitus tehdään kirjallisesti oikealle pelastuslaitokselle ja että siitä jää todennettava lähetysmerkintä. Nuohoustodistukseen kirjataan havainto niin, että asiakkaan on mahdollista ryhtyä tarvittaviin toimiin. Työntekijä ilmoittaa löydöksestä viipymättä myös työnantajan ja sopimuksen mukaiselle vastaanottajalle, jotta käyttöä koskevat päätökset tai lisätutkimus eivät jää huomaamatta.

Puutteen vakavuutta ei ratkaista pelkällä lomakkeen väriluokalla. Jos työntekijä ei pysty arvioimaan, täyttyykö 62 §:n ilmoitusperuste, asia siirretään nimetylle vastuuhenkilölle tai pelastusviranomaiselta pyydetään ohjausta. Arviointia ei korvata sillä, että kirjataan yleisesti ”asiakkaalle tiedoksi”. Jos välitön vaara edellyttää kiireellistä toimintaa, noudatetaan hätä- ja kohdekohtaisia turvallisuusmenettelyjä.

Hallitse työjonoa, henkilöstöä ja laatua

Työnjohdon laadunhallinta yhdistää lain mukaisen kelpoisuuden, turvallisen työjärjestelyn, tilausten kapasiteetin ja asiakirjojen laadun. Pelkkä käyntimäärä ei osoita, että sovittu sisältö tehtiin tai että vakava havainto eteni pelastuslaitokselle. Seurannan on siksi ulotuttava työmääräimestä todistukseen ja avoimen poikkeaman sulkemiseen.

Seuraa sopimusta ja kapasiteettia

Työnjohto suunnittelee käynnit palvelualueen, nuohousvälin, tilauksen laajuuden, työntekijöiden pätevyyden ja kohteiden pääsyjärjestelyjen perusteella. Reititys ei saa johtaa siihen, että käynnin kestoarvio ohjaa tekemään työn puutteellisesti tai sivuuttamaan turvallisen pääsyn. Aikataulussa on hyvä huomioida siirtymät, asiakkaan peruutukset, epäselvät tilaustiedot ja jatkotyötä vaativat kohteet.

Sopimuksessa sovitaan käyntien tilaamisesta, asiakkaalle ilmoittamisesta, peruutuksesta, lisätöiden hyväksymisestä, raporttien toimituksesta ja poikkeamien käsittelystä. Työvuorolista tai reittisuunnitelma on operatiivinen ohjausväline, ei sopimusmuutos. Jos kapasiteetti ei riitä sovittujen määräaikojen toteuttamiseen, toimitaan tilaajan kanssa sovitulla tavalla ja kirjataan vaikutus; tehtävää ei merkitä tehdyksi järjestelmän raportointirajan vuoksi.

Perehdytä ja seuraa suoritusten laatua

Perehdytys kattaa työpaikan käytännöt, työvälineet, turvalliset työtavat, todistusmallin, puutteiden ilmoitusketjun ja kohteiden erityisjärjestelyt. Uusi työntekijä saa tehtäväänsä vastaavan ohjauksen. Tutkintoa suorittavan henkilön opintoja ei sellaisenaan pidetä nykyisen 63 §:n mukaisena kelpoisuutena. Työnjohto tarkistaa itsenäisen työntekijän tutkinnon tai muun sovellettavan kelpoisuusperusteen sekä mahdollisen vanhaan sääntelyyn perustuvan oikeuden. Asiakkaalle voidaan lisäksi kuvata, mitä nuohoojan valinnassa kannattaa varmistaa, mutta palveluntuottajan oma todentaminen ei saa jäädä asiakkaan vastuulle.

Laatua voidaan seurata työn otannalla. Työnjohto vertaa työmääräintä, nuohoustodistusta, kirjattuja toimenpiteitä ja tarvittaessa asiakkaan vastaanottokuittausta. Otantaa ei pidä kuvata kaikkien käyntien tekniseksi tarkastukseksi. Jos sama virhe toistuu, korjaustoimi voi liittyä lomakkeen kenttään, ohjeeseen, reititykseen, pätevyyden varmistukseen tai perehdytykseen. Mittarin rinnalla arvioidaan tapausten sisältöä ja korjausten toteutumista.

Palveluntuottajan kannattaa erottaa vähintään seuraavat suoritusmittarit: sovittujen käyntien toteuma, todistuksesta puuttuvat pakolliset tiedot, asiakkaalle toimittamattomat todistukset, avoimiksi jääneet vakavammat havainnot ja peruuntuneet käynnit. Määritelmässä kerrotaan laskennan perusjoukko ja jakso. Pelkkä korkea käyntimäärä ei osoita työn laatua, eikä puutteiden lukumäärä kerro niiden turvallisuusmerkitystä.

Viranomaisilmoitusta varten palveluntuottaja määrittää järjestelmässään, kuka arvioi ilmoitusperusteen ja kuka toimittaa kirjallisen ilmoituksen pelastuslaitokselle. Lähetysmerkintä ja asian käsittelyn omistaja helpottavat jälkikäteistä varmistamista. Tämä prosessi on erotettava asiakkaalle annettavasta nuohoustodistuksesta: lain 61 §:n mukainen todistus sisältää tiedot tehdystä työstä ja havaituista puutteista, kun taas 62 §:n ilmoitus koskee laissa määriteltyjä vakavia vaaroja.

Kuvitteellinen tapaus: pääsy estyy ja puute vaatii ilmoituksen

Seuraava tapaus on kuvitteellinen. Taloyhtiön tilauksessa on neljä tulisijaa ja niihin liittyvät hormit. Työntekijä pääsee kahteen huoneistoon sovittuna aikana, mutta kolmannen kohteen kattokulkureitillä ilmenee turvallisuutta koskeva puute, eikä neljännen huoneiston haltija ole paikalla. Esimerkin kohteet ja tapahtumat ovat keksittyjä.

Työntekijä ei lähde katolle arvioimatta olosuhdetta työnantajan menettelyn mukaisesti. Hän keskeyttää tämän osuuden, ilmoittaa asiasta työnjohdolle ja kirjaa, mitkä kohteet voitiin nuohota. Kolmannen hormin työtä ei merkitä tehdyksi; puute kulkutiessä ohjataan sovitulle vastaanottajalle, ja vakavan nuohousturvallisuutta vaarantavan puutteen ilmoitusvelvollisuus arvioidaan Pelastuslain 62 §:n mukaan. Neljännen huoneiston osalta kirjataan pääsyn estyminen ja sovitaan uusi käynti.

Kahdesta valmiista työstä annetaan todistukset. Niissä eritellään kohde, ajankohta, tehdyt toimenpiteet ja havainnot. Työnjohtaja muodostaa keskeneräisille osuuksille jatkotehtävät ja varmistaa, että tilaaja saa tiedon sekä uudesta käyntitarpeesta että kulkureitin korjausprosessista. Esimerkissä ei ratkaista, kuka vastaa kiinteistön rakenteen korjaamisesta; se selvitetään kohteen vastuunjaon perusteella.

Työnjohdon luovutus- ja poikkeamakortti

Luovutuskortti kokoaa yhden käynnin hallinnolliset portit. Se ei korvaa nuohoojan ammatillista työtä, nuohoustodistusta, pelastuslaitosilmoitusta tai työnantajan riskienarviointia. Kortin avulla työnjohto näkee, onko keskeneräinen osa tai vakava havainto saanut omistajan ja seuraavan käsittelyhetken.

Kortti on sisäisen työnjohdon tarkistus, ei viranomaisen lomake. Se auttaa erottamaan palvelun tuotannon, asiakkaalle annettavan todistuksen ja viranomaisilmoituksen toisistaan. Tulisijojen nuohousta koskeva asiakkaan käyttöohje täydentää tätä prosessia, mutta ei toimi käynnin toteuman tai kelpoisuuden näyttönä.

Yhteenveto

Nuohouspalvelun toimintamalli etenee yksilöidystä tilauksesta kelpoisuuden ja turvallisen pääsyn varmistamiseen, lain sisältöä vastaavaan työhön, nuohoustodistukseen sekä avoimien poikkeamien seurantaan. Työn valmistumismerkintä ei saa peittää tekemättä jäänyttä kohdetta, eikä nuohoustodistus korvaa 62 §:n mukaista kirjallista ilmoitusta pelastuslaitokselle. Myös työn tekninen laajuus ja mahdollisen lisätutkimuksen raja kerrotaan asiakkaalle näkyvästi.

Ennen mallin käyttöönottoa palveluntuottajan on sovitettava se omiin sopimuksiinsa, työnantajan riskienarviointiin, henkilöstön kelpoisuuden todentamiseen, tietojärjestelmiin ja alueen pelastuslaitoksen käytännön yhteystietoihin. Paloturvallisuutta, työstä pidättäytymistä tai vakavan puutteen kynnystä ei ratkaista automaattisella lomakevärillä. Ihmisasiantuntijan on tarkistettava menettely ennen artikkelin julkaisemista tai sen käyttämistä todellisessa palvelutuotannossa.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä nuohoustodistuksessa pitää näkyä?

Pelastuslain 61 § edellyttää rakennuksen osoitetta, työn suorittajaa, nuohouksen ajankohtaa, tehtyjä toimenpiteitä sekä havaittuja vikoja ja puutteita. Tulipalon vaaraa aiheuttava puute yksilöidään niin, että asiakas voi ryhtyä tarpeellisiin toimiin.

Milloin nuohoojan pitää ilmoittaa puutteesta pelastuslaitokselle?

Pelastuslain 62 § koskee vakavia tulisijan tai savuhormin vikoja, joista käytettäessä voi aiheutua tulipalon vaara, sekä vakavia nuohoustyön turvallisuutta vaarantavia puutteita. Ilmoitus tehdään kirjallisesti; organisaation menettelyssä nimetään vastuuhenkilö ja säilytetään lähetysmerkintä.

Onko nuohoustyö sama asia kuin savuhormin kuntotutkimus?

Ei. Pelastuslain mukainen nuohoustyö sisältää puhdistamisen ja kunnon arvioinnin säädetyssä laajuudessa, mutta se ei sellaisenaan ole laaja rakenteellinen tutkimus. Raportissa kuvataan käytetty työ ja sen rajat.

Kuka vastaa nuohousvälien seurannasta?

Pelastuslain 13 a ja 13 b §:ssä määritellään rakennuksen, huoneiston ja toiminnan eri vastuurooleja sekä nuohouksen vähimmäisvälejä. Palveluntuottaja voi sopia aikataulutuksen tehtäväkseen, mutta työnjako ja omistajan tai haltijan vastuut tarkistetaan kohteen tilanteesta.

Mitä tehdään, jos havainto voi täyttää 62 §:n ilmoitusperusteen?

Havainto kirjataan asiakkaalle annettavaan todistukseen 61 §:n mukaisesti, ja vakava palovaara tai työn turvallisuutta vaarantava puute arvioidaan erikseen 62 §:n kirjallisen ilmoituksen kannalta. Organisaation pitää nimetä vastuutaho, jotta ilmoitus toimitetaan pelastuslaitokselle ja asian jatkotoimi kirjataan.

Lähteet

• Finlex: ajantasainen pelastuslaki 379/2011, 13 a–13 b ja 60–63 §. Tarkistettu 7.10.2026; nuohousvälit, työn sisältö, todistus, ilmoitusvelvollisuus ja kelpoisuus.
• Finlex: laki pelastuslain muuttamisesta 1078/2018. Tarkistettu 7.10.2026; nykyisten 13 a–13 b ja 60–63 §:n muutosteksti ja voimaantulo.
• Finlex: laki Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta 436/2023. Tarkistettu 7.10.2026; ammattipätevyyden tunnustaminen nuohoojan kelpoisuudessa.
• Finlex: ajantasainen työturvallisuuslaki 738/2002, 8, 10, 14 ja 23 §. Tarkistettu 7.10.2026; työnantajan huolehtimisvelvoite, vaarojen arviointi, opetus ja ohjaus sekä vakavaa vaaraa koskeva työstä pidättäytyminen.