Asunto-osakkeen lunastus taloyhtiössä – isännöitsijän opas
Isännöitsijän työmalli asunto-osakkeen lunastuslausekkeen tarkistamiseen, määräaikojen hallintaan ja päätösten dokumentointiin ajantasaisen lain mukaan.
Lunastuslauseke voi vaikuttaa siihen, kuka saa asunto-osakeyhtiön osakkeet ja milloin osakkeen saaja voi käyttää kaikkia osakkeenomistajan oikeuksia. Isännöitsijän työ ei ole ratkaista sopimusriitaa, vaan tunnistaa sovellettava yhtiöjärjestyksen määräys, varmistaa tapahtuma- ja rekisteritiedot, käynnistää oikea tiedoksiantoketju ja tehdä määräajat näkyviksi hallitukselle ja osapuolille.
Menettely on muuttunut 1.10.2026 voimaan tulleella asunto-osakeyhtiölain muutoksella 535/2026. Lisäksi lunastuslausekkeen omat ehdot voivat poiketa monista lain oletussäännöistä, ja ennen lain muutoksen voimaantuloa siirtyneisiin osakkeisiin sovelletaan siirtymäsäännön vuoksi aiempaa sääntelyä. Siksi yleinen aikataulukaavio ei korvaa yhtiöjärjestyksen, osakeryhmän ja siirtymispäivän tapauskohtaista tarkistamista.
Ensimmäinen tarkistus: onko kyse lunastuslausekkeesta?
Asunto-osakeyhtiölain 2 luvun 4 §:n lähtökohta on osakkeen siirtokelpoisuus. Yhtiöjärjestyksessä voidaan rajoittaa siirtoa lain sallimissa muodoissa, ja 5 § koskee lunastuslauseketta: määräyksen perusteella yhtiöllä, osakkeenomistajalla tai muulla siinä nimetyllä taholla voi olla oikeus lunastaa toiselle siirtyvä osake. Välitysliikkeen tai isännöitsijän käyttämä arkinen ilmaus ”lunastusoikeus” ei vielä osoita, että yhtiöjärjestyksessä on pätevä ja juuri kyseiseen siirtoon soveltuva lauseke.
Prosessi alkaa voimassa olevan, rekisteröidyn yhtiöjärjestyksen tekstistä. Vertaa asiakirjan päivämäärää ja rekisteritietoa yhtiön hallussa olevaan versioon. Kirjaa täsmällinen pykälä, lunastukseen oikeutettu taho tai tahot, mitä saantoja määräys koskee, mahdolliset poikkeukset, keskinäinen etuoikeus, hinnan määräytyminen sekä ilmoitus-, vaatimisen ja maksamisen ehdot. Jos määräys on monitulkintainen, vanha tai ristiriidassa osakeryhmän tietojen kanssa, isännöitsijä kokoaa kysymyksen juristin arvioitavaksi eikä valitse tulkintaa kiireen perusteella.
Lauseke voi liittyä vain tiettyihin osakkeisiin tai saantoihin. Se voi myös sulkea pois lain oletussäännöissä lueteltuja saantoja tai määritellä oikeutetut eri tavoin. Lain 535/2026 muutos lisäsi 2 luvun 5 §:n oletuspoikkeuksiin osakkeenomistajan läheisen, joka saa osakkeen perintökaaren 5 luvun 2 §:n 1 momentin perusteella. Tähän viittaaminen edellyttää itse lakitekstin ja saannon perusteen tarkistamista; sanan ”läheinen” arkimerkityksestä ei pidä johtaa oikeutta tai poikkeusta.
Yhtiöjärjestys kannattaa lukea kokonaisuutena, ei pelkästään etsiä sanaa ”lunastus”. Tulkintaan voivat vaikuttaa myös osakeryhmän tunnistaminen, osakkeiden jakautuminen, määräyksen hyväksymistä koskeva rekisterihistoria ja mahdolliset myöhemmät muutokset. Jos liitteissä on vanha, skannattu tai vaikeasti luettava versio, hanki vahvistettu rekisteriote tai muu luotettava asiakirja. Pelkkä vanhan isännöitsijäntodistuksen teksti ei riitä vahvistamaan nykyisen määräyksen sisältöä.
Isännöitsijä voi luokitella asian valmistelussa kolmeen koriin: selvästi määräyksen piiriin kuuluva siirto; selvästi lain tai määräyksen poikkeuksen piiriin kuuluva siirto; sekä tulkintaa vaativa siirto. Luokitus ei ole oikeudellinen päätös. Se kertoo hallitukselle, minkä aineiston se tarvitsee ja pitääkö asiantuntijalausunto pyytää ennen määräajan umpeutumista. Tällainen ennakkoluokitus vähentää riskiä, että hallitus saa olennaisen kysymyksen eteensä vasta viimeisinä päivinä.
Uusi sääntely ja siirtymäpäivä
Laki 535/2026 tuli voimaan 1.10.2026. Sen muuttama asunto-osakeyhtiölain 2 luvun 5 § päivittää lunastuksen oletussääntöjä muun muassa poikkeuksissa, hallituksen tiedonsaannin ja ilmoittamisen kuvauksessa, lunastusoikeuden ilmoittamisessa Maanmittauslaitokselle, usean lunastajan valinnassa sekä lunastushinnan maksun ja omistuksen kirjaamisen järjestyksessä. Muutoksen tarkistuslista ei siksi saa perustua vuoden 2009 alkuperäiseen säädöstekstiin tai aiempaan vakiintuneeseen toimintatapaan.
Siirtymäsäännös ratkaisee aikaversion: ennen 1.10.2026 siirtyneeseen osakkeeseen sovelletaan lunastuslausekkeen osalta lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Selvitä siis ensin osakkeen siirtymispäivä ja asiakirjoista, milloin siirto tapahtui; ilmoituksen vastaanottopäivä ei yksin ratkaise siirtymäsäännöstä. Uuden lain mukainen menettely taas ei poista tarvetta tarkistaa yhtiöjärjestyksen poikkeavia ehtoja tai vanhojen yhtiöiden osakeluettelo- ja huoneistotietojärjestelmätilannetta.
Työvälineenä toimii versionhallittu ”lunastusasian avauskortti”. Siihen kirjataan: yhtiö ja osakeryhmä; omistusoikeuden siirtymisen ajankohta ja näyttö; sovellettavan lain ajallinen versio; rekisteröidyn yhtiöjärjestyksen versio ja pykälä; lunastukseen oikeutetut; ilmoituksen ja asiakirjojen vastaanottoajat; kunkin määräajan laskentaperuste; nimetty päätösvaltainen toimielin; sekä juridista tulkintaa vaativat avoimet kysymykset. Kortti on hallinnon työväline, ei lakisääteinen lomake.
Ilmoituksen saapumisesta määräajan laskentaan
Nykyisen oletussäännön mukaan hallituksen määräaika lunastusoikeutetuille ilmoittamiseen kytkeytyy siihen, milloin hallitus on saanut huoneistotietojärjestelmästä annetussa laissa tarkoitetun tiedon omistuksen siirtymisestä ja tarvittavat ilmoitustiedot. Hallituksen on ilmoitettava siirtymisestä kirjallisesti kahden viikon kuluessa. Lunastusvaatimuksen oletusaika on yksi kuukausi laissa määritellystä vastaanottohetkestä ja tarvittavista tiedoista, ei vanhan artikkelin yleinen ”kaksi kuukautta kaupasta”. Yhtiöjärjestys voi säätää tietyistä oletusehdoista ja laissa mainituista määräajoista toisin; yhtiöjärjestyksen oma määräys on tarkistettava sanasta sanaan.
Kirjaa saapuminen heti kahteen paikkaan, joista toinen on virallinen asianhallintatapa. Tallenna viestin tai rekisteritiedon aikaleima, lähettäjä, osakeryhmä, siirtotapahtuman yksilöinti ja mukana toimitetut asiakirjat. Jos tietoja puuttuu, älä merkitse lunastusajan alkua varmuudella ennen kuin oikeudellinen triggeri on selvitetty. Pyydä puuttuvat tiedot, kirjaa pyyntö ja vie hallitukselle samanaikaisesti sekä alustava että viimeistään varmistettava aikataulu.
Hallituksen sihteerin tai asianhallinnasta vastaavan kannattaa pyytää toinen henkilö tarkistamaan päivämäärälaskelma. Tarkastuslomakkeeseen merkitään laskennan lähtöhetki, päivien tai kuukausien laskentasääntö, viimeinen toiminta-ajankohta sekä se, sisältyykö yhtiöjärjestykseen lyhyempi määräaika. Kalenterimerkintä ei itsessään muuta laissa määräytyvää aikaa, mutta se tekee unohduksen riskin näkyväksi. Jos vastaanottoajasta tai aineiston riittävyydestä syntyy eri käsitys, arkistoi molemmat kannat ja pyydä oikeudellinen arvio viivyttelemättä.
Hallituksen lakisääteinen rooli ja isännöitsijän käytännön valmistelu erotetaan. Isännöitsijä voi koota aineiston, valmistella tiedoksiantoluettelon, tarkistaa valtuutukset ja muistuttaa määräajoista. Hän ei käytä yhtiön lunastusoikeutta omalla päätöksellään, ellei toimivaltaa ole laillisesti delegoitu; yhtiön päätös, lunastushinnan rahoitus ja maksun toteutus on vietävä oikealle toimielimelle ja vastuuhenkilölle.
Tiedoksiantoluettelossa kannattaa erottaa oikeudenhaltijat, ilmoituksen toimitustapa, osoitteen lähde, lähetyspäivä ja todennettava vastaanottotieto. Jos osakasluettelon tai rekisterin yhteystiedot ovat puutteellisia, selvitä hallituksen kanssa, mitä lain sallimia täydentäviä yhteystietoja on käytettävissä ja kuka saa tehdä haun. Tiedonhaku ei saa muuttua laajaksi henkilötietojen jakeluksi: kirjallinen jälki siitä, mitä tietoa käytettiin ja mihin tarkoitukseen, auttaa myöhemmässä asian tarkastelussa.
Päätösasiakirjassa kannattaa kirjata myös vaihtoehtoinen toimintatapa, jos oikeuden käyttöä ei hyväksytä tai määräaika päättyy. Jos ostajalle tai myyjälle annetaan väliaikainen tieto, muotoile se ehdolliseksi: asian oikeudellinen käsittely on kesken, ja osakkeenomistajan oikeuksien käyttämiseen voi vaikuttaa lain mukainen rekisterimerkintä. Älä anna asiakkaille lupauksia esimerkiksi yhtiön maksuvalmiudesta, arvonnan tuloksesta tai riidan aikataulusta, ellei asia ole varmistettu.
Lunastusoikeutetut, etuoikeus ja päätöksen dokumentointi
Lain oletusjärjestelmässä yhtiöllä on etuoikeus ennen muita lunastukseen oikeutettuja. Jos useita lunastusoikeutettuja on eikä yhtiö käytä oikeuttaan, hallitus ratkaisee keskinäisen etuoikeusjärjestyksen arvalla laissa ja yhtiöjärjestyksessä säädetyin tavoin. Vuoden 2026 muutoksen jälkeen arvontaan liittyvä menettely ja lunastushinnan suorittamista koskevat ehdot on tarkistettava ajantasaisesta pykälästä; vanha väite osakkeiden jakamisesta omistusosuuksien suhteessa ei ole turvallinen yleissääntö.
Ennen hallituksen käsittelyä varmista, kuka on toimivaltainen päättämään yhtiön oikeuden käytöstä ja miten päätös tehdään. Kokouskutsu, esteellisyysarvio, päätösvaltaisuus, pöytäkirja ja tarvittaessa etäosallistuminen käsitellään asunto-osakeyhtiölain sekä yhtiöjärjestyksen mukaan. Päätöspöytäkirjaan erotetaan: yhtiön oma kanta, määräyksen soveltaminen, kustannusarvio, osakkaiden tai muun lunastustahon ilmoitukset, päätöksen tekijä ja valtuutus sekä ilmoituksen toimittaminen. Dokumentoinnista ei pidä tehdä väitettä, että yksi erityinen lomake olisi lain mukaan pakollinen, ellei säännös tai yhtiön ohje näin määrää.
Jos oikeutettu ilmoittaa luopuvansa lunastuksesta tai jättää toimimatta määräajassa, tallenna ilmoitus ja selvitä vaikutus muille oikeutetuille ja rekisteröintiin. Luopuminen ei ole sama asia kuin yhtiön päätös olla käyttämättä oikeutta. Myöhästymisen seurauksia ei pidä arvioida pelkällä sisäisellä määräaikamerkinnällä, vaan sovellettava lauseke, tiedoksiannon onnistuminen ja lain mukainen aikaperuste tarkistetaan.
Lunastushinta, maksaminen ja osakehuoneistorekisteri
Asunto-osakeyhtiölain oletuksen mukaan lunastushinta on osakkeen käypä hinta. Osakekaupassa sovittua hintaa pidetään muun selvityksen puuttuessa käypänä hintana; vaihdossa tai muussa saannossa peruste voi edellyttää muuta näyttöä. Yhtiöjärjestys voi muuttaa hinnanmääritysehtoa. Isännöitsijä ei vahvista markkina-arvoa, vaan kokoaa kauppahinnan, yhtiöjärjestyksen ehdon ja mahdolliset arviot hallituksen tai osapuolten käsittelyyn.
Uuden lain mukaan lunastushinnan oletusmaksuaika on kaksi viikkoa laissa määritellyn lunastusvaatimusajan päättymisestä tai hinnan vahvistamisesta, jos hintaa ei ollut kiinteästi määrätty. Yhtiöjärjestys voi joiltakin osin asettaa lyhyemmän ajan. Maksu tapahtuu hallitukselle laissa hyväksytyllä maksutavalla. Erityisesti usean vaatimuksen tilanteessa varmistetaan, että maksun ajankohta ja oikeus osallistua arvontaan määräytyvät voimassa olevan pykälän mukaisesti.
Maksu ja omistuksen kirjaaminen ovat kaksi erillistä tarkistusta. Hallitus suorittaa hinnan lunastettavalle vasta, kun lunastajan oikeus on kirjattu osakehuoneistorekisteriin aiemmista panttauksista ja muista rajoituksista vapaana. Lunastajan on haettava kirjaamista viivytyksettä, ja luovuttajan on annettava siihen suostumus. Hallitus ilmoittaa lunastusoikeuden olemassaolosta ja käyttämisestä Maanmittauslaitokselle lain mukaisesti. Rekisteri- ja maksuvaiheiden vastuut sovitaan etukäteen niin, ettei hinnan maksua, suostumusta tai MML-ilmoitusta oleteta tehdyksi toisen vaiheen yhteydessä.
Käytännön maksusuunnitelmassa varmistetaan lisäksi yhtiön päätösvalta ja maksukyky, käytettävissä oleva rahoitus, vastaanottajan maksutiedot ja se, kenen valvonnassa maksutosite arkistoidaan. Nämä ovat hyvän hallinnon tarkistuksia, eivät erillisiä asunto-osakeyhtiölain määräaikoja. Mahdollinen rahoituksen järjestäminen voi edellyttää hallituksen päätöstä tai yhtiökokouksen päätöstä asiayhteydestä riippuen; toimivalta ja yhtiöjärjestys tarkistetaan ennen sitoumusta.
Jos lunastushinnan käypä arvo on kiistanalainen, osapuolten toimittamat arviot kirjataan lähteineen ja oletuksineen. Ne eivät automaattisesti sido muita lunastusoikeutettuja tai yhtiötä. Käypää hintaa koskeva erimielisyys voi edellyttää yhtiöjärjestyksen riidanratkaisuehdon tulkintaa ja oikeudellista arviota. Isännöitsijä voi ylläpitää määräaikataulua ja asiakirjalistaa, mutta hänen ei pidä muotoilla arviota sitovaksi lunastushinnaksi ilman toimivaltaa.
Asiakirja- ja tietosuoja-aineiston hallinta
Lunastusasiaan liittyvät kauppahinta-, omistus-, yhteys- ja pankkitiedot ovat luottamuksellisesti käsiteltävää asiakasaineistoa, ja henkilötietojen käsittelylle on oltava peruste sekä käyttötarkoitus. Kerää vain menettelyn ratkaisemiseen tarvittavat tiedot, rajaa pääsy henkilöille, jotka valmistelevat tai ratkaisevat asiaa, ja tallenna asiakirjat yhtiön asianhallintaan. Älä lähetä ostajan tai lunastajan koko asiakirja-aineistoa laajalle osakasjakelulle silloin, kun tiedoksianto edellyttää vain yksilöityä ilmoitusta.
Asiakirjajälki sisältää ainakin yhtiöjärjestyksen version, saannon ja siirtymispäivän näytön, rekisteri-ilmoitukset, asianosaisten yhteydenotot, hallituksen päätösasiakirjan, määräaikalaskennan perusteen, hinnan selvityksen sekä maksun ja MML-kirjaamisen seurannan. Säilytysaika määräytyy asiakirjan käyttötarkoituksen, asunto-osakeyhtiön velvoitteiden ja mahdollisen riidan tarpeen mukaan; tässä ei aseteta kaikille aineistoille yhtä lakisääteistä vuotta.
Työjonon tarkistus ennen asian sulkemista
Asian voi merkitä hallinnon työjonossa päättyneeksi vasta, kun menettelyyn liittyvät omat tarkistukset ovat valmiit ja jäljelle jäävä oikeudellinen tai rekisteriasia on nimetty vastuulle. Käytä sulkemiskysymyksiä: onko oikea lain versio kirjattu; soveltuuko lauseke tähän saantoon; onko ilmoitusten lähetys ja vastaanotto näytettävissä; ovatko määräajat laskettu oikeasta hetkestä; onko toimivaltainen päätös dokumentoitu; onko hinta perusteltu ja maksettu oikein; onko omistusoikeuden rekisteröinti hoidettu; ja onko avoin riita siirretty asiantuntijalle.
Jos asia riitautuu, hallituksen tai isännöitsijän ei pidä tehdä oikeudellista johtopäätöstä puutteellisella aineistolla. Pyydä yhtiöjärjestyksen ja muutostietojen virallinen versio, selvitä yhtiön päätöksenteon toimivalta ja ohjaa hinta- tai määräaikariita asunto-osakeyhtiöoikeuden asiantuntijalle. Menettelykortin tarkoitus on parantaa jäljitettävyyttä, ei ennustaa riidan lopputulosta.
Tapahtumaketjun jälkiseuranta on yhtä tärkeää kuin määräaikojen alkuvaihe. Merkitse jokaiselle keskeneräiselle tehtävälle omistaja, seuraava määräpäivä, riippuvuus toisesta toimijasta ja ehto, jonka jälkeen tehtävä suljetaan. Kun kirjaaminen tai maksu viivästyy ulkopuolisesta syystä, eskaloi asia ennen määräajan päättymistä ja dokumentoi, mitä on tehty oikeuden turvaamiseksi. Kun lunastus ei toteudu, arkistoi perusteltu päättymistieto niin, ettei myöhempi omistaja saa epäselvää kuvaa osakkeisiin mahdollisesti liittyvästä rajoituksesta.
Sulkemismerkinnässä on hyödyllistä erottaa oikeudellinen lopputulos hallinnollisesta valmistumisesta. Esimerkiksi ilmoituksen lähettäminen ei vielä osoita sen vastaanottoa, eikä hallituksen päätös yksin vahvista, että maksun ja kirjaamisen myöhemmät vaiheet ovat toteutuneet. Työjonon tilat kannattaa nimetä niin, että keskeneräiset riippuvuudet näkyvät: päätös tehty, tiedoksianto todennettu, vaatimusajan päättyminen tarkistettu, maksu hoidettu ja rekisterimerkintä vahvistettu. Näin seuraava vastuuhenkilö ei tulkitse yhtä kuittausta koko asian päättymiseksi.
Jos yhtiö käyttää ulkoista isännöinti- tai asianhallintapalvelua, sovitaan erikseen, kuka vastaanottaa huoneistotietojärjestelmän ilmoitukset ja kuka vastaa määräaikojen seurannasta poissaolojen aikana. Vastuun nimeäminen on sisäinen kontrolli, ei lain määräajan muuttava järjestely. Hallitukselle toimitettava tilannekuva voidaan pitää tiiviinä: ratkaisematon tulkintakysymys, viimeisin varmistettu tapahtuma, seuraava määräpäivä ja päätöstä tarvitseva asia. Henkilötietoja ei tarvitse monistaa tilanneraporttiin enempää kuin asian arviointi edellyttää.
Kun tapaus on päättynyt, säilytyksen ja käyttöoikeuksien tarkistus tehdään yhtiön asiakirjahallinnon ohjeen mukaan. Kopiot, sähköpostiliitteet ja tilapäiset työlistat voivat sisältää samoja henkilötietoja kuin virallinen asianhallinta. Ylimääräisiä kopioita ei pidä jättää avoimiin jaettuihin kansioihin. Jos säilytysaikaan tai asiakirjan julkisuuteen liittyy epävarmuutta, pyydetään arvio tietosuojasta ja asunto-osakeyhtiön asiakirjahallinnosta vastaavalta asiantuntijalta.
Tarkista myös yhtiön vakioprosessit tämän jälkeen: kuka seuraa Maanmittauslaitoksen viestejä, miten rekisteristä saatu tieto aikaleimataan, miten hallituksen jäsenet tavoitetaan kiireellisessä asiassa ja missä hyväksytyt mallit säilytetään. Yksittäinen lunastustilanne on hyvä syy päivittää hallinnon tehtävälista, mutta yksittäisen tapauksen poikkeustietoa ei pidä kopioida seuraavaan asiaan ennakkoratkaisuksi. Yhtiöjärjestys ja siirtymispäivä arvioidaan uudelleen joka kerta.
Lisää käytännön taustaa taloyhtiön päätöksentekoa käsittelevästä artikkelista ja yhtiökokouksen valmistelusta. Lunastuslausekkeen yleisen merkityksen voi kerrata myös asunnon lunastuslauseketta käsittelevästä oppaasta, mutta osakekohtainen ratkaisu tehdään aina ajantasaisen yhtiöjärjestyksen ja sovellettavan lain perusteella.
Yhteenveto
Lunastusasia alkaa siirtymisajankohdasta, ajantasaisesta yhtiöjärjestyksestä ja siitä, kuuluuko kyseinen saanto määräyksen soveltamisalaan. 1.10.2026 voimaan tullut laki 535/2026 muutti oletusmenettelyä ja sisältää siirtymäsäännön; siksi vanhojen yleisoppaiden aikataulut ja poikkeusluettelot eivät riitä. Isännöitsijän käyttökelpoisin panos on huolellinen tapahtuma-aikajana, hallitukselle valmis päätösaineisto sekä todennettava ilmoitus-, maksu- ja rekisteröintiseuranta.
Yhtiöjärjestys voi muuttaa lain oletusehtoja ja tosiasiat ratkaisevat soveltumisen. Kun toimivalta, määräajat, hinnanmääritys tai siirtymäsäännös jää epäselväksi, asian ratkaiseminen kuuluu taloyhtiö- ja asunto-osakeyhtiöoikeuden asiantuntijalle. Hallinnon prosessikortti auttaa välttämään tiedon katoamisen mutta ei korvaa oikeudellista arviota.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka pitkä lunastusvaatimuksen määräaika on?
Lain nykyinen oletus on yksi kuukausi laissa määritellystä hallituksen tiedonsaannin ja tarvittavien tietojen vastaanoton ajankohdasta. Yhtiöjärjestys voi määrätä tietyissä rajoissa toisin, joten aikaa ei lasketa suoraan kauppapäivästä ilman asiakirjojen ja määräyksen tarkistusta.
Koskeeko 1.10.2026 voimaan tullut muutos vanhaa osakesiirtoa?
Lain siirtymäsäännös määrää, että ennen 1.10.2026 siirtyneeseen osakkeeseen sovelletaan lunastuslausekkeen osalta lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Siirtymispäivän todentaminen on siksi ensimmäisiä tarkistuksia.
Voiko yhtiöjärjestys muuttaa lain oletussääntöjä?
Kyllä, asunto-osakeyhtiölain 2 luvun 5 § sallii määrätyistä oletusehdoista poikkeamisen, mutta ei kaikista ehdoista rajattomasti. Rekisteröidyn yhtiöjärjestyksen koko määräys ja sen muutokset luetaan ennen aikataulun tai etuoikeuden vahvistamista.
Kuka ratkaisee, käyttääkö taloyhtiö lunastusoikeutta?
Yhtiön puolesta päätöksen tekee toimivaltainen yhtiön elin asunto-osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen ja mahdollisen asianmukaisen valtuutuksen mukaan. Isännöitsijä valmistelee ja dokumentoi asian, mutta ei korvaa päätöksentekijää.
Milloin lunastushinta maksetaan luovuttajalle?
Nykyisen lain mukaan yhtiö suorittaa hinnan luovuttajalle viivytyksettä sen jälkeen, kun lunastajan oikeus on kirjattu osakehuoneistorekisteriin aiemmista panttauksista ja muista rajoituksista vapaana. Maksuajan ja kirjaamisen edellytykset tarkistetaan laista ja yhtiöjärjestyksestä.
Lähteet
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, ajantasaistettu säädös – Finlex, erityisesti 2 luvun 4–5, 12–13 ja 15 §.
- Laki asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta 535/2026 – Finlex, voimaantulo 1.10.2026 ja siirtymäsäännös.
- Laki huoneistotietojärjestelmästä 1328/2018 – Finlex, omistuksen siirto- ja rekisteritiedot.
- Yleinen tietosuoja-asetus (EU) 2016/679 – EUR-Lex, erityisesti 5 ja 6 artikla.
Toimituksellinen huomautus: artikkeli on yleinen työmalli, ei yksittäistä osakekauppaa koskeva oikeudellinen lausunto. Yhtiöjärjestys, siirtymisajankohta, osakehuoneistorekisterin tilanne ja lunastusriita edellyttävät tarvittaessa asunto-osakeyhtiöoikeuden asiantuntijan arviota.