Radon kellaritiloissa ja maanvastaisissa tiloissa

Radon kellaritiloissa selvitetään mittaamalla niissä huoneissa, joissa oleskellaan. Asunnon ja muun oleskelutilan radonpitoisuuden viitearvo on 300 Bq/m³. Asunnossa sitä verrataan vuosikeskiarvoon, muussa oleskelutilassa tilan käytön aikaiseen vuosikeskiarvoon. Pelkkä nimitys harrastehuoneeksi ei oikeuta sivuuttamaan kohonnutta tulosta. Lyhyesti käytettävä varasto ja päivittäinen työhuone ovat mittausten suunnittelussa eri tilanteita.

Maanvastaiset rakenteet, ilman vuotoreitit ja ilmanvaihdon toiminta vaikuttavat radonin kulkeutumiseen. Korkeaa pitoisuutta ei kuitenkaan todeta kellarin hajusta, talon iästä tai huoneen sijainnista. Tässä oppaassa etenet tilan käytön kartoittamisesta mittaukseen, tuloksen tulkintaan ja korjauksen tilaamiseen. Painopiste on kellarissa ja rinnetalon alimmassa kerroksessa, ei kaikkien radonkorjausten teknisessä toteutuksessa.

Miksi kellarin radon kannattaa selvittää?

STUKin mukaan sisäilman kohonneen radonpitoisuuden tavallisin lähde on rakennuksen alapuolinen maaperä. Radonpitoista ilmaa voi virrata sisälle perustusten epätiiviistä kohdista, kun rakennuksessa vallitsee alipaine. Lattialaatan ja seinän liittymä on tyypillinen vuotokohta. Kellarin tutkimuksessa huomioidaan myös maanvastaiset seinät ja muut rakenteet kokonaisuutena.

Kellarin alhainen sijainti on peruste kiinnittää huomiota tutkimukseen, mutta siitä ei voi päätellä pitoisuuden määrää. Samassa talossa eri huoneilla voi olla erilaiset rakenteet ja ilmanvaihto. Myöskään kellarin ja yläkerran väliselle erolle ei tässä anneta kerrointa. Tarvitset huonekohtaiset tulokset ennen kuin voit arvioida, missä ongelma on ja mitä korjauksella tavoitellaan.

Radonaltistumisen terveysmerkitys liittyy pitkäaikaiseen altistumiseen ja keuhkosyöpäriskin kasvuun. STUK korostaa sekä pitoisuuden että oleskelun keston merkitystä. Yksittäisen asukkaan sairastumisriskiä ei kuitenkaan pystytä laskemaan yhden kellarimittauksen perusteella. Käytännön tehtävä on vähentää altistumista perustellusti ja varmistaa korjauksen tulos, ei ennustaa yksittäisen ihmisen terveyttä.

Kellarin tunkkaisuus tai hajuttomuus ei kerro radonista, sillä radon on hajuton ja näkymätön. Muita sisäilmahuolia kannattaa käsitellä niiden omilla tutkimuksilla. Jos mittaat radonin ja tulos on pieni, se ei samalla selvitä esimerkiksi kellarin kosteusteknistä kuntoa. Vastaavasti kosteuskorjausta koskeva raportti ei korvaa puuttuvaa radonmittausta.

Käyttötarkoitus ohjaa mittauspaikkojen valintaa

Kuvaa aluksi, miten kellaria käytetään nyt. Merkitse pohjakuvaan makuuhuoneet, työhuone, harrastetilat, varasto, sauna ja tekninen tila sekä yhteydet muihin kerroksiin. Kerro mittauksen toimittajalle myös suunnitellusta käytön muutoksesta. Tavoitteena on tutkia asukkaiden todellista oleskelua eikä pelkästään huonetta, johon mittauspurkki olisi helpointa jättää.

Kellarin makuuhuone ja säännöllisesti käytettävä oleskeluhuone kuuluvat mittaussuunnitelmaan siinä missä yläkerran vastaavat tilat. STUKin ohjeessa mittaus kohdistetaan huoneisiin, joissa vietetään eniten aikaa. Jos kodin työpiste sijaitsee kellarissa ja siellä oleskellaan paljon, kerro siitä mittausta tilatessasi. Olohuoneeksi nimetty huone ei automaattisesti kuvaa koko kodin käyttöä.

STUKin taloyhtiöohjeessa sauna-, varasto- ja teknisiä tiloja ei tarvitse mitata, jos oleskeluaika jää hyvin lyhyeksi. Tämä on rajattu mittausohje, ei väite kaikenlaisen kellarikäytön vaarattomuudesta. Jos varastoon rakennetaan harrastuspiste tai siellä ryhdytään viettämään pitkiä aikoja, mittaustarve arvioidaan uuden käytön perusteella. Pelkkä vanha huonenimi ei riitä perusteluksi.

Älä myöskään päättele, ettei varastolla olisi merkitystä rakennuksen korjausselvityksessä. STUKin korjausohjeissa kuvataan radonpitoisen ilman kulkeutumista esimerkiksi putkikanavia pitkin. Jos asuintilassa on kohonnut tulos, asiantuntija voi tarvita tietoja myös viereisistä tiloista ja niiden yhteyksistä. Asukkaan altistumista kuvaava mittaus ja vuotoreittien tekninen tutkimus ovat tällöin eri tehtäviä.

Rinnetalossa alimmassa kerroksessa voi olla sekä maanvastaisia että ulkoilmaan avautuvia osia. Pyydä mittausten suunnittelijaa huomioimaan huoneiden sijainti ja perustusten erot. Yhden purkin sijoittaminen portaikkoon ei itsestään ratkaise kaikkien huoneiden tutkimista. Jos pohjakuvaa ei ole, tee yksinkertainen luonnos ja merkitse siihen purkkien paikat myöhempää tulkintaa varten.

Mittaa kellari ja asuinkerrokset suunnitelmallisesti

Asunnon pitkäaikainen radonmittaus tehdään STUKin ohjeen mukaan 1.9.–31.5. välisenä aikana vähintään kahden kuukauden mittaisena. Kolme kuukautta tai pidempi mittaus parantaa arviota vuosikeskiarvosta. Käytä toimittajaa, jonka menetelmällä on STUKin hyväksyntä, ja noudata toimittajan sijoitus- ja palautusohjeita. Näin tulos on mahdollista yhdistää oikeaan huoneeseen ja mittausjaksoon.

STUKin nykyisen asunto-ohjeen mukaan tavallisessa asunnossa käytetään kahta purkkia. Alle 100 m²:n yksitasoinen asunto voidaan mitata yhdellä purkilla vain, jos sen perustukset ja ilmanvaihto ovat jokaisessa asuinhuoneessa samanlaiset. Jos asunnossa on kaksi kerrosta, molempien kerrosten eniten käytettyjen huoneiden mittaaminen on perusteltua. Mittausjärjestelyä ei silti ratkaista vain kerrosten lukumäärällä: kerro myös kellarin erillisistä oleskeluhuoneista ja rakenteista. Varmista purkkien määrä mittauspalvelulta ennen tilaamista.

Sijoita purkki toimittajan ohjeiden mukaiseen paikkaan ja kirjaa tunnus sekä huone. STUKin yleisessä sijoitusohjeessa käytetään noin metrin korkeutta. Mittausjakson alkamis- ja päättymisajat ovat osa tuloksen taustatietoja. Älä kierrätä samaa purkkia huoneesta toiseen, jos tarkoitus on saada erilliset huonekohtaiset tulokset.

Pyri mittaamaan tilannetta, jota olet selvittämässä, ja kerro toimittajalle tavallisesta käytöstä poikkeavista muutoksista. Jos ilmanvaihtoa remontoidaan tai huonetta ei käytetä suunnitellusti, merkitse tapahtuma muistiin. Mittauksen tarkoitus ei ole saada näyttämään hyvää lukua erikoisjärjestelyillä. Tarvitset tiedon siitä, millainen kodin radontilanne on tavanomaisessa käytössä.

Tarkempi yleisohje löytyy artikkelista radonmittaus kotona. Kellarin kohdalla tärkeä lisäkysymys on se, kattaako mittaus juuri siellä tapahtuvan oleskelun. Jos aiempi talon mittaus tehtiin vain yläkerrassa, tarkista raportista mittauspaikat ennen kuin käytät sitä kellarin käyttösuunnitelman lähtötietona.

Näin luet tuloksen ja viitearvon

Asunnon radonin viitearvo on 300 Bq/m³ vuosikeskiarvona; muussa oleskelutilassa arvioidaan tilan käytön aikaista vuosikeskiarvoa. Uuden rakennuksen suunnittelua ja toteutusta koskeva arvo on 200 Bq/m³. Viitearvo ei ole turvallisen ja vaarallisen ilman ehdoton raja, eikä huoneen kellarisijainti muuta sitä erilliseksi kellarin arvoksi. Sovellettava tilanne ratkaistaan rakennuksen ja käytön mukaan.

Laboratorion raportissa voi olla mittausjakson keskiarvo ja siitä arvioitu vuosikeskiarvo. Tarkista, kumpaa lukua luet, äläkä tee raportille omaa lisämuunnosta varmistamatta asiaa toimittajalta. STUKin mittauskaudella tehdyn asuntomittauksen tulkinnassa käytettävä vuosikeskiarvon arvio ei ole sama asia kuin yksittäinen sähköisen mittarin hetkellinen näyttämä. Näitä lukuja ei rinnasteta sellaisinaan.

Jos eri huoneiden tulokset poikkeavat, säilytä erot näkyvissä jatkoselvitystä varten. Älä peitä korkeaa kellarihuoneen tulosta laskemalla omin päin keskiarvoa muun talon kanssa. Pyydä mittaustoimittajalta tai kunnan terveydensuojeluviranomaiselta tulkinta siitä, mitä raportti kertoo ja miten tilojen käyttö huomioidaan. Talon kaikkien mittauspisteiden tulokset ovat korjaussuunnittelijalle hyödyllisiä lähtötietoja.

Sähköisen mittarin lyhyt seurantajakso voi auttaa teknisessä tutkimuksessa, mutta se ei korvaa pitkäaikaista asuntomittausta. STUKin mukaan lyhyillä mittauksilla voidaan arvioida korjauksen vaikutusta ja suunnata lisätoimia. Lyhyttä hyvää jaksoa ei kuitenkaan käytetä todisteena vuoden tilanteesta. Mittausmenetelmien erot on hyvä selvittää jo ennen korjauksen vastaanotosta sopimista.

Mitä kohonneen tuloksen jälkeen tehdään?

Aloita tarkistamalla mittausraportti ja kokoamalla tiedot tilan käytöstä sekä ilmanvaihdosta. Ota yhteyttä radonkorjauksiin perehtyneeseen asiantuntijaan ja tarvittaessa kunnan terveydensuojeluun. Kerro tulos kokonaisuudessaan mittausaikoineen. Pelkkä puhelimessa mainittu suurin lukema ilman mittausmenetelmää voi johtaa väärään käsitykseen tilanteesta.

Viitearvon ylittävä tulos on syy selvittää korjaustoimet ilman tarpeetonta viivytystä. Mitä suurempi pitoisuus ja mitä enemmän tilassa oleskellaan, sitä tärkeämpää on sopia jatkotoimista nopeasti. Pyydä tarvittaessa kunnan terveydensuojelusta arvio väliaikaisista käyttöjärjestelyistä ja oman tilanteen kiireellisyydestä. Artikkeli ei anna yleistä turvallista odotusaikaa yksittäiselle kellarille.

Jos kellariin on vasta suunnitteilla makuuhuone tai pitkäaikaiseen työskentelyyn tarkoitettu tila, selvitä radontilanne osana hankkeen valmistelua. Älä perusta käyttöönottoa pelkästään lupaukseen tulevasta korjauksesta. Kirjaa, mitä tutkitaan ennen muutosta ja miten lopputulos mitataan työn jälkeen. Käyttötarkoituksen muutoksen muut edellytykset kannattaa selvittää kunnan rakennusvalvonnasta erikseen.

Korjaus alkaa radonin reittien selvittämisestä

Korjaustavan valinta perustuu mittaustuloksiin ja rakennuksen tutkimiseen. STUKin korjausohjeessa keskeisiä menetelmiä ovat radonimuri, radonkaivo, ilmanvaihtoon kohdistuvat toimet ja rakenteiden tiivistys. Kellarin osalta pyydä suunnittelijaa selittämään, mikä radonin kulkeutumisreitti on todennäköinen ja millä havainnoilla arviota perustellaan. Menetelmän nimi ei vielä ole kohdekohtainen suunnitelma.

Kokoa tutkimusta varten tiedot perustuksista, lattioista, maanvastaisista seinistä ja aiemmista korjauksista. Jos rakennuksessa on radonputkisto, etsi sen toteutusasiakirjat. Kerro myös käytöstä poistetut järjestelmät ja tuntemattomat putket, mutta älä päättele niiden käyttötarkoitusta ulkonäön perusteella. Suunnittelija tarvitsee tiedon siitäkin, mikä on vielä selvittämättä.

Pyydä korjaussuunnitelmaan kuvaus tavoiteltavasta tuloksesta ja sen varmistamisesta. Hyödyllinen suunnitelma erottaa alkuperäisen ongelman, ehdotetun toimenpiteen ja mahdolliset jatkotoimet, jos ensimmäinen ratkaisu ei riitä. Korjauksen laajuus ei määräydy yksin talon iän perusteella. Myöskään yhdestä huoneesta saatu tulos ei osoita suoraan tarvittavien imupisteiden määrää.

Radonimuri ja radonputkisto

Radonimuri vähentää maaperästä sisälle tulevaa radonia imemällä ilmaa lattialaatan alta. Toimintaperiaate eroaa huoneeseen asennetusta poistoilmapuhaltimesta. Jos rakennusvaiheessa on asennettu radonputkisto, sen käyttöönotto voi olla yksi tutkittava vaihtoehto. Järjestelmän olemassaolo ja soveltuvuus selvitetään ennen puhaltimen tai muiden osien tilaamista.

Kellarissa suunnittelijalta kannattaa kysyä, miten ratkaisu vaikuttaa eri lattiaosiin ja maanvastaisiin rakenteisiin. Tämä on tutkimuskysymys, ei oletus siitä, että kaikki kellarit tarvitsisivat useita imupisteitä. Pyydä perustelu myös poistokanavan reitille ja ulospuhalluksen paikalle. STUKin ohjeen mukaan radonpitoinen poistoilma johdetaan riittävän kauas ilmanotoista, ikkunoista ja oleskelualueista.

Lue järjestelmän yleisestä toimintaperiaatteesta radonimuria käsittelevästä oppaasta. Älä käytä yleistä kuvaa oman kellarin poraus- tai asennusohjeena. Omassa tilassa ratkaistaan samalla olemassa olevien rakenteiden ja järjestelmien huomioiminen, huollettavuus sekä työn toteutus. Sopikaa näistä ennen kuin pinnat avataan.

Ilmanvaihto ja paine-erot

Ilmanvaihdon toiminta tarkistetaan ennen korjaustavan lopullista valintaa. STUKin mukaan puutteellisesti toimiva ilmanvaihto voi kasvattaa radonpitoisuutta, mutta pelkkä poiston lisääminen voi myös pahentaa tilannetta. Lisääntynyt alipaine voi kasvattaa radonpitoisen maaperäilman virtausta sisälle. Siksi huoneeseen hankittava tehokas poistopuhallin ei ole yleispätevä kellarin radonratkaisu.

Pyydä ilmanvaihdon asiantuntijaa tarkastelemaan tulo- ja poistoilmaa, korvausilman reittejä ja järjestelmän säätöjä. Kerro myös, milloin kellaria käytetään ja onko ilmanvaihto ajastettu. Tarkoitus on selvittää kokonaisuus eikä muuttaa yhtä venttiiliä ilman tietoa vaikutuksista. Vältä korjauksen arviointia pelkän vedon tunteen tai ilman raikkauden perusteella.

Tiivistys osana korjausta

Maanvastaisten rakenteiden ja niiden liitoskohtien tiivistäminen voi vähentää maaperäilman virtausta. STUK huomauttaa kuitenkin, että kaikkia vuotokohtia voi olla vaikea löytää ja tiivistää. Kellarissa näkyvän raon paikkaaminen ei siis yksin osoita koko korjauksen onnistuneen. Sovi sekä tiivistettävät kohdat että työn jälkeinen mittaus.

Pyydä suunnittelijaa määrittelemään käytettävät materiaalit ja niiden soveltuvuus kyseiseen rakenteeseen. Älä valitse seinäpinnoitetta pelkän radonia koskevan tuotekuvauksen perusteella. Maanvastaisen rakenteen muu toiminta arvioidaan korjauksen yhteydessä erikseen. Tämän oppaan tarkoitus ei ole antaa rakennusfysikaalista hyväksyntää tietylle sisäpuoliselle pinnoitteelle tai kerrosrakenteelle.

Taloyhtiön kellari ja työtilat

Taloyhtiössä kannattaa koota mittaus- ja korjausasia hallituksen tai isännöinnin kautta. Toimita tiedot oman asuntosi tuloksista ja siitä, mitä yhteisiä kellaritiloja käytetään oleskeluun. STUK suosittelee taloyhtiön pohjakerroksen ja kellarin oleskelutilojen mittaamista, jos asukkaat viettävät niissä paljon aikaa. Yksittäisen huoneiston tulos ei korvaa yhteistilan tutkimusta.

Sopikaa ennen rakenteisiin tai yhteiseen ilmanvaihtoon kohdistuvaa työtä, kuka tilaa suunnittelun ja käsittelee tarvittavat luvat tai ilmoitukset. Tässä ei ratkaista kustannusten jakoa yhtiön ja osakkaan välillä. Käytännössä tarvitset kirjallisen tiedon työn sisällöstä ja hyväksytystä menettelystä. Älä oleta, että oma mittaustulos antaisi luvan muuttaa yhteistä järjestelmää.

Varsinaisiin työpaikkoihin liittyy erillinen radonvalvonta. Säteilylain mukaan työnantajan on selvitettävä radonaltistus lain 155 §:ssä tarkoitetuissa työpaikoissa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1044/2018 työpaikan radonpitoisuuden viitearvo 300 Bq/m³ koskee työtilaa, jossa työaika on vähintään 600 tuntia vuodessa; vertailukohtana on työnaikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvo. Sitä ei tulkita automaattisesti samalla tavalla kuin asunnon mittausjakson lukemaa.

Jos työpaikan ilmanvaihto on jaksotettu, jatkuvatoimisella lisämittauksella voidaan selvittää työajan pitoisuutta pitkäaikaisen purkkimittauksen jälkeen. STUKin Työnaikainen radonpitoisuus -ohje kuvaa tämän menettelyn. Työpaikan mittausvelvollisuuden soveltuminen ja tarvittavat jatkotoimet kannattaa selvittää STUKin kanssa. Kotona sijaitsevan työpöydän perusteella ei tässä tehdä yksin oikeudellista päätelmää tilan luokituksesta.

Tarjous, työn vastaanotto ja myöhempi seuranta

Pyydä vertailukelpoiset tarjoukset saman mittausaineiston ja tilakuvauksen perusteella. Pyydä erittely tutkimuksista, suunnittelusta, varsinaisesta korjauksesta, pintojen palauttamisesta ja jälkimittauksesta. Jos tarjouksessa jokin näistä puuttuu, selvitä kuka sen hoitaa ja millä hinnalla. Tässä oppaassa ei luvata kellarikorjaukselle yleistä hintaa tai taattua pitoisuuden alenemaa.

Kirjaa sopimukseen käytettävä korjaustapa ja tavoiteltu lopputulos sekä se, miten tulos todetaan. Sovi myös jatkomenettelystä, jos mittaus osoittaa vielä korjaustarvetta. Pelkkä puhaltimen käynti tai uusi siisti pinta ei ole radonpitoisuuden mittaustulos. Työn vastaanoton tekniset havainnot ja altistumista kuvaava pitkäaikaismittaus kannattaa erottaa toisistaan selvästi.

STUKin ohjeessa korjauksen onnistuminen tarkistetaan uudella, vähintään kahden kuukauden mittauskaudella tehdyllä radonpurkkimittauksella. Lyhyttä mittausta voidaan käyttää työn yhteydessä suuntaa antavana apuna. Älä jätä pitkäaikaista varmistusta sopimatta siksi, että nopea tarkistus näytti hyvältä. Merkitse vastuuhenkilö ja suunniteltu ajankohta korjausasiakirjoihin.

Säilytä lähtötilanteen raportti, suunnitelma, toteutustiedot, laiteohjeet ja korjauksen jälkeinen tulos yhdessä. Merkitse pohjakuvaan myös käytöstä poistetut tai muutetut järjestelmät. Asiakirjat helpottavat myöhempää huoltoa ja tilojen käytön uudelleenarviointia. Jos ilmanvaihtoa tai rakenteita muutetaan uudelleen, anna aiemmat tiedot seuraavan työn suunnittelijalle.

Uusintamittauksen tarve riippuu aiemmasta tuloksesta, korjauksista ja tilan käytön muutoksista. Pyydä mittauksen toimittajalta tai kunnan terveydensuojelusta ohje omaan tilanteeseen sen sijaan, että soveltaisit kaikille kellareille yhtä väliä. Pyydä myös järjestelmällesi oma huolto-ohje. Radonimurin toimintaa ja poistoilmareittiä kannattaa seurata laitteiston ohjeen mukaan, varsinkin jos järjestelmän toiminta vaikuttaa poikkeavalta.

Yhteenveto

Kellarin radonratkaisu alkaa tilan käytöstä ja huoneisiin kohdistetusta mittauksesta. Erota asuin- ja oleskelutilat lyhyesti käytettävistä varastoista, mutta älä tulkitse harrastetilan nimeä poikkeukseksi viitearvosta. Käytä raportin tulkintaan mittauksen toimittajaa ja tarvittaessa kunnan terveydensuojelua, jotta mittausjakson tulos ja vuosikeskiarvo eivät sekoitu.

Jos korjausta tarvitaan, pyydä perusteltu suunnitelma ja sovi onnistumisen mittaamisesta jo hankintavaiheessa. Varmista lisäksi, että asiakirjat ja huolto-ohjeet jäävät talteen. Radonin viitearvojen opas täydentää tuloksen tulkintaa, mutta oman kellarin korjaus valitaan rakennuksesta saadun tiedon perusteella.

Usein kysytyt kysymykset

Riittääkö yläkerrassa tehty mittaus kellarin työhuoneelle?

Se ei kuvaa mittaamattoman kellarihuoneen pitoisuutta. Kerro työhuoneen käytöstä mittauksen toimittajalle ja sovi sitä koskevasta tutkimuksesta. Säilytä molempien kerrosten raportit, jotta korjaussuunnittelijalla on käytössään talon mittauskokonaisuus.

Voinko jättää mittauksen tekemättä, jos kellari ei haise?

Hajuttomuus ei kerro radonpitoisuutta. Radon on hajuton ja näkymätön kaasu, joten pitoisuus selviää mittauksella. Toisaalta mahdollisen kellarin hajun syy selvitetään erikseen; radontulos ei yksin selitä muita sisäilmahavaintoja.

Tarvitseeko lyhyesti käytettävä kellarivarasto mitata?

STUKin taloyhtiöohjeessa varastoa ei tarvitse mitata, jos oleskeluaika jää hyvin lyhyeksi. Jos tilaa käytetään myös pitkäaikaiseen oleskeluun tai se kuuluu kohonneen asuintilatuloksen tekniseen selvitykseen, tutkimuksen tarve arvioidaan tämän tilanteen perusteella. Rajaus ei ole yleinen vaarattomuustodistus.

Poistaako voimakkaampi poistoilmapuhallin radonin?

Pelkkä poiston lisääminen ei ole yleispätevä ratkaisu. Se voi lisätä alipainetta ja maaperäilman virtausta rakennukseen. Pyydä ilmanvaihdon kokonaisarvio ja varmista mahdollisen muutoksen vaikutus mittauksella sen sijaan, että valitsisit puhaltimen vain tehon perusteella.

Voiko radonmittaus yksin osoittaa kellarin soveltuvan makuuhuoneeksi?

Ei. Mittaus selvittää radonpitoisuutta, mutta käyttötarkoituksen muutoksen muut edellytykset tutkitaan erikseen. Selvitä hankkeen suunnittelu ja lupatarve rakennusvalvonnasta sekä tarvittavat rakennustekniset tutkimukset asiantuntijalta ennen toteutusta.

Lähteet

• Säteilyturvakeskus: Radonin mittaaminen, asuntojen mittausohje.
• Säteilyturvakeskus: Taloyhtiöiden radonopas, STUK opastaa, maaliskuu 2024.
• Säteilyturvakeskus: Sisäilman radonmittaukset.
• Säteilyturvakeskus: Asuntojen radonia koskevat viitearvot ja määräykset.
• Säteilyturvakeskus: Radon aiheuttaa keuhkosyöpää.
• Säteilyturvakeskus: Radonkorjaukset.
• Säteilyturvakeskus: Työnaikainen radonpitoisuus.
• Säteilylaki 859/2018, 155 §; sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä 1044/2018, 19–21 §.