Radon kaivovedessä – mittaus ja poisto

Kaivoveden radon selvitetään laboratoriossa tutkittavalla vesinäytteellä. Yksittäisen kotitalouden omalle kaivovedelle keskeinen suositustaso on 1 000 Bq/l, mutta vesilaitosveden vaatimukset ja pienten talousvesiyksiköiden suositukset erotetaan siitä. Jos pitoisuus on suuri, selvitä vedenhankinnan vaihtoehdot ja radonin poistaminen yhdessä asiantuntijan kanssa.

Radon kaivovedessä koskee myös peseytymistä, ei pelkästään juomista: vedenkäytössä radonia vapautuu huoneilmaan. Siksi vesitutkimus ja asunnon sisäilman radonmittaus vastaavat eri kysymyksiin. Tässä oppaassa etenet näytteen tilaamisesta tuloksen tulkintaan, käsittelyn valintaan ja toiminnan varmistamiseen. Tarkoitus on auttaa sinua tilaamaan oikeat tutkimukset ja esittämään täsmälliset kysymykset.

Miksi porakaivoveden radon tutkitaan erikseen?

Radon on luonnossa syntyvä radioaktiivinen kaasu, jota voi liueta pohjaveteen maa- ja kallioperästä. Porakaivovesi on tässä tärkeä tutkimuskohde, mutta myös rengaskaivossa voi esiintyä radonia. Suomen ympäristökeskuksen talousveden radonia käsittelevä aineisto korostaa suurta paikallista vaihtelua: kaivotyyppi tai sijainti ei ratkaise yksittäisen kaivon veden laatua.

Oman kaivon tutkimusta ei siten kannata korvata naapurin tuloksella tai alueen radonkartalla. Kartta voi auttaa hahmottamaan tutkimustarvetta, mutta se ei ole laboratoriotulos omasta vedestäsi. Myös sisäilman ja veden radonriskit voivat poiketa toisistaan. Alueen rakennuksissa mitatut pienet sisäilmapitoisuudet eivät osoita, että paikallinen porakaivovesi olisi tutkittu radonin osalta.

Aloita kokoamalla kaivon olemassa olevat tutkimustodistukset. Tarkista, mainitaanko analyysien joukossa nimenomaan radon, mistä näyte on otettu ja milloin tutkimus on tehty. Pelkkä asiakirjan otsikko ”kaivovesitutkimus” ei kerro tutkimuspaketin sisältöä. Jos radonrivi puuttuu, pyydä laboratoriolta radonanalyysiä koskevat tilausohjeet sen sijaan, että tulkitsisit muun vesitutkimuksen kattavan asian.

Kirjaa samalla, käytetäänkö vettä vakituisessa kodissa, vapaa-ajan asunnossa vai myös muussa toiminnassa. Kerro mahdollisesta veden toimittamisesta toisille käyttäjille jo tutkimusta suunniteltaessa. Nämä tiedot auttavat kunnan terveydensuojeluviranomaista arvioimaan, mitä sääntelyä veden käyttöön sovelletaan. Omasta porakaivosta tuleva vesi ei kaikissa käyttötilanteissa kuulu samaan sääntelyryhmään.

Veden ja sisäilman radon ovat eri tutkimuksia

Vesinäytteen tulos ilmoitetaan becquereleinä litrassa eli yksikössä Bq/l. Sisäilman radonpitoisuudessa käytetään yksikköä Bq/m³. Lukuarvoja ei verrata suoraan keskenään eikä veden tulosta tulkita sisäilman viitearvolla. Vesinäyte kuvaa tutkittua vettä; huoneilman mittaus kuvaa mitatussa tilassa ja mittausjaksolla vallinnutta pitoisuutta.

Veden sisältämää radonia vapautuu ilmaan esimerkiksi suihkussa ja vettä kuumennettaessa. Suomen ympäristökeskuksen mukaan talousveden radonille altistutaan enimmäkseen hengitysilman kautta, vaikka myös juominen aiheuttaa altistusta. Tämä selittää, miksi pelkän juomavesihanan käsittely ei ratkaise muussa vedenkäytössä huoneilmaan vapautuvan radonin ongelmaa.

Jos talossa on sekä maaperästä tulevaa radonia että radonpitoista kaivovettä, kumpikin lähde kannattaa ottaa mukaan selvitykseen. Sisäilman korkea tulos ei yksin paljasta lähteiden osuuksia. Vastaavasti vesikäsittelyn onnistuminen ei osoita maaperästä tulevan radonin vähentyneen. Pyydä asiantuntijaa kuvaamaan, mihin mittaustietoon hänen ehdottamansa korjaus kohdistuu ja miten vaikutus todetaan.

Kodin hengitysilman tutkimuksesta kerrotaan erikseen oppaassa radonmittaus kotona. Käytännön dokumentoinnissa nimeä veden ja ilman raportit selvästi eri tavoin. Säilytä alkuperäiset yksiköt ja näytetiedot myös silloin, kun kokoat tuloksia omaan muistioon. Näin samannäköiset lukuarvot eivät sekoitu esimerkiksi laitetarjouksia tai asuntokaupan asiakirjoja tarkasteltaessa.

Näin tilaat kaivoveden radonmittauksen

Sovi tutkimus ensin laboratorion kanssa ja ota näyte sen antamilla välineillä ja ohjeilla. Ilmoita tilausta tehdessäsi, että haluat selvittää kaivoveden radonpitoisuuden. Kerro myös mahdollisista suodattimista, ilmastimesta ja muusta vedenkäsittelystä, jotta näytteenottopaikka voidaan valita tutkimuskysymyksen mukaan eikä sattumanvaraisesti.

Raakaveden tutkiminen ja käsitellyn käyttöveden tutkiminen ovat eri tehtäviä. Ensimmäistä voidaan tarvita käsittelyn suunnitteluun, jälkimmäistä sen tuloksen arviointiin. Jos kiinteistössä on jo poistolaite, pyydä laboratoriolta ja suunnittelijalta selkeä ohje siitä, tarvitaanko molemmat näytteet. Älä merkitse käsiteltyä vettä kaivon raakavedeksi, sillä silloin laitteiston lähtötilanne jäisi epäselväksi.

Näytteenoton yksityiskohdissa noudata juuri valitsemasi laboratorion ohjetta. Pyydä tarvittaessa täsmennys hanan valinnasta, veden juoksutuksesta, pullon täyttämisestä, sulkemisesta ja kuljetuksesta. Radonia voi vapautua vedestä ilmaan, joten näytteen käsittelyllä on merkitystä. Tavallinen juomapullo tai toista analyysiä varten annettu ohje ei ole perusteltu korvike radontutkimuksen omalle ohjeelle.

Merkitse näytteen tunnus, ottopaikka ja näytteenottoaika huolellisesti. Jos jokin meni toisin kuin ohjeessa, kerro siitä laboratoriolle tuloksen tulkintaa varten. Älä yritä korjata poikkeamaa omalla laskelmalla tai jättämällä sitä mainitsematta. Laboratorio voi arvioida, pystytäänkö näyte tutkimaan tarkoituksenmukaisesti vai tarvitaanko uusi näytteenotto.

Pyydä jo tilatessa tieto siitä, milloin vastaus valmistuu ja keneltä saat tulkinta-apua. Tässä oppaassa ei luvata kaikille laboratorioille yhteistä toimitusaikaa tai tutkimushintaa. Jos mittaus liittyy kiinteistökauppaan tai laitteen vastaanottoon, sovi aikataulu kirjallisesti ennen seuraavaa päätöstä. Näin tutkimuksen puuttuminen ei tule yllätyksenä juuri sopimuksen allekirjoitushetkellä.

Kun tulos saapuu, lue raportista ensin näytteen tunnus, ottopaikka ja mahdollinen tieto siitä, onko vettä käsitelty ennen näytteenottoa. Varmista, että laboratoriolle ilmoitettu käyttötarkoitus vastaa sitä vettä, josta haluat tehdä päätöksen. Jos näytteitä on useita, merkitse jokaiselle oma tarkoitus: esimerkiksi käsittelyä edeltävän veden pitoisuus ja hanaan tulevan veden pitoisuus. Näin myöhempi mittaus ei näytä ristiriitaiselta vain siksi, että näytteet on otettu vesijärjestelmän eri kohdista.

Tulosta ei kannata irrottaa vesitutkimuksen muista havainnoista. Kysy laboratoriolta, onko näytteenotossa tai kuljetuksessa ollut poikkeamia, jotka vaikuttavat juuri radontuloksen tulkintaan. Jos raportissa on epäselvä yksikkö, puuttuva näytetieto tai väärä ottopaikka, pyydä korjattu selvitys ennen laitepäätöstä. Arvailtu korjaus raporttiin ei ole sama asia kuin laboratorion vahvistama tulos.

Mitä 300 ja 1 000 Bq/l tarkoittavat?

Radonin arvoihin liittyy eri käsitteitä: laatuvaatimus, laatutavoite ja laatusuositus. Niitä ei käytetä toistensa synonyymeina. STUKin talousveden radioaktiivisuuden valvontaohjeessa erotetaan asetuksen 1352/2015 piiriin kuuluva talousvesi sekä asetuksen 401/2001 mukaiset pienet yksiköt ja yksityiskaivot.

Taulukon arvot perustuvat STUKin valvontaohjeeseen ja Suomen ympäristökeskuksen Talousveden radon -aineistoon. Kyse ei ole kolmesta vapaasti valittavasta tavoitetasosta. Jos vettä toimitetaan muille tai käytetään elintarviketoiminnassa, pyydä kunnan terveydensuojeluviranomaista selvittämään oikea soveltamisala. Pelkkä käyttäjän oma nimitys ”yksityiskaivo” ei korvaa tätä arviota.

STUKin mukaan asetuksen 1352/2015 mukaisen 1 000 Bq/l laatuvaatimuksen ylittyessä korjaavat toimet ovat säteilyturvallisuuden vuoksi välttämättömiä ilman lisäarviointeja veden käyttötavasta riippumatta. Jos 300 Bq/l laatutavoite ei täyty, toimenpiteiden tarpeellisuus harkitaan riskinarvioinnin perusteella. Tätä menettelyä ei pidä sellaisenaan esittää yksityiskaivon omistajan omana kolmiportaisena päätössääntönä.

Yksityiskaivon suositustason ylitys on syy ryhtyä selvittämään ratkaisua. Suomen ympäristökeskuksen ohjeessa yli 1 000 Bq/l vettä ei suositella talousvedeksi kuin enintään lyhytaikaisesti. Pyydä kunnan terveydensuojelusta ohje oman tilanteesi vedenkäyttöön ja korjausten järjestämiseen. Artikkeli ei määrittele yleistä turvallista odotusaikaa eikä päättele, että tietty alitus tekisi vedestä kaikilta osin käyttökelpoista.

Ratkaisu valitaan koko vedenkäytölle

Radonongelman ratkaisemisessa vaihtoehtoina ovat toisen vesilähteen käyttäminen ja veden käsittely. Selvitä ensin, onko kiinteistölle mahdollista saada laadultaan sopivaa vettä muualta. Jos käsittelyä tarvitaan, suunnittelun lähtökohdaksi otetaan mitattu radonpitoisuus, vedenkulutus ja veden muu laatu. Valintaa ei kannata tehdä pelkän laitetyypin nimen perusteella.

Ilmastuksessa radonia siirretään vedestä ilmaan. Järjestelmän tarkoitus ei ole vapauttaa sitä asunnon hengitysilmaan, vaan poistoilman johtaminen kuuluu suunnitteluun. Suomen ympäristökeskuksen ohjeen mukaan ilmastusta ei tehdä kaivossa, koska radonia voi liueta ilmasta takaisin kaivoveteen. Kotitekoinen kaivon kuplittaminen ei siten korvaa suunniteltua käsittelylaitteistoa.

Aktiivihiilisuodatus on toinen radonin poistomenetelmä. Siinä radonia pidättyy hiileen, ja kertyvät hajoamistuotteet aiheuttavat säteilyä. Suomen ympäristökeskuksen aineistossa aktiivihiiltä ei suositella yli 5 000 Bq/l radonpitoisuudelle eikä radonia poistavaa aktiivihiilisuodatinta asunnon sisätiloihin sen gammasäteilyn vuoksi. Sopiva sijoitus selvitetään laitteiston suunnittelussa; pieni koko ei yksin tee laitteesta sisätiloihin sopivaa.

Käänteisosmoosia ei tässä oppaassa esitetä radonin yleisratkaisuna. Suomen ympäristökeskuksen talousveden radonia koskevassa ohjeessa poistomenetelmiksi nimetään ilmastus ja aktiivihiilisuodatus. Laitteen soveltuvuus esimerkiksi uraanin poistoon ei osoita sen soveltuvuutta radonongelman ratkaisemiseen. Pyydä tarjoukseen erittely siitä, mitä ainetta laite poistaa.

Älä arvioi käsittelyn riittävyyttä pelkän suuren poistoprosentin perusteella. Tarjouksessa kannattaa kuvata tavoiteltu käsitellyn veden pitoisuus sekä olosuhteet, joissa tavoitteen toteutuminen selvitetään. Pyydä myös menettely tilanteeseen, jossa jälkinäyte ei vastaa tavoitetta. Näin keskustelu koskee oman veden tulosta eikä laitteen yleistä markkinointikuvausta.

Näin vertailet laitetarjouksia

Toimita tarjoajille sama laboratoriotulos ja kuvaus vedenkäytöstä. Kerro, mitä käsittelyä kiinteistössä jo on ja missä laitteet sijaitsevat. Pyydä tarjoajaa nimeämään puuttuvat lähtötiedot ennen lopullista valintaa. Vertailussa on hyödyllistä erottaa varmistettu tieto suunnitteluoletuksesta, jotta eri tarjoukset eivät perustu keskenään eri vesimääriin tai lähtöpitoisuuksiin.

Pyydä kirjallinen kuvaus laitteiston paikasta, liitännöistä, poistoilmasta ja huoltotilasta. Selvitä samalla, mitä asennustöitä tarjoukseen sisältyy ja mitä tilaat erikseen. Älä oleta, että toimitukseen kuuluu automaattisesti näytteenotto, veden laadun tulkinta tai huolto. Kirjallinen erittely auttaa sopimaan näistä ennen hankintaa.

Kustannuksia kannattaa pyytää sekä käyttöönotolle että myöhemmälle ylläpidolle. Vertaa tutkimuksia, suunnittelua, laitteita, asennusta, huoltoa ja tarvittavia uusintanäytteitä samalla tarkastelutavalla. Tässä artikkelissa ei anneta yleistä laitehintaa tai sähkölaskua, koska niitä ei ole varmennettu omaa kohdetta vastaaville laitteistoille. Tarjouksen euromäärä on hyödyllinen vasta, kun sen sisältö tunnetaan.

Jos vaihtoehtona on liittyminen vesijohtoverkostoon, pyydä liittymisen mahdollisuudesta ja kokonaisuudesta kiinteistökohtaiset tiedot. Vertaa niitä kaivoveden käsittelyä koskevaan tarjoukseen sen sijaan, että olettaisit toisen vaihtoehdon automaattisesti edullisemmaksi. Kirjaa myös, mitä nykyiselle kaivolle ja käsittelylaitteille suunnitellaan tehtävän. Päätöksen tueksi tarvitaan muutakin kuin yksittäinen hankintahinta.

Huolto, jälkinäyte ja suodatinjätteet

Sovi käsittelyn onnistumisen tutkimisesta ennen laitteen tilaamista. Pyydä suunnittelijalta ja laboratoriolta ohje näytteen ajankohdasta ja ottopaikasta sen jälkeen, kun laitteisto on käytössä. Vertaile lähtö- ja lopputuloksia vasta, kun tiedät, mitä vettä kumpikin näyte edustaa. Säilytä tulokset yhdessä asennus- ja käyttöohjeiden kanssa.

Laadi huollolle yksinkertainen seurantatapa, joka perustuu juuri kyseisen laitteen ohjeisiin. Kirjaa tehdyt huollot, havaitut toimintahäiriöt ja niiden jälkeen sovitut tutkimukset. Tämän oppaan perusteella ei aseteta kaikille kaivoille samaa radonmittauksen uusimisväliä tai aktiivihiilen vaihtoaikaa. Pyydä nämä ohjeet järjestelmän toimittajalta ja tarvittaessa terveydensuojeluviranomaiselta.

Aktiivihiilen jätteenkäsittely on sovittava ennen suodattimen vaihtoa. STUKin ajantasaisen ohjeen mukaan kotitalouden radoninpoistossa käytetty suodatin vanhennetaan kuukauden ajan paikassa, jossa sen säteilylle ei altistuta. Sen jälkeen aktiivihiilisuodatin voidaan radioaktiivisuuden puolesta hävittää kotitalouden sekajätteen mukana. Tarkista käytännön menettely paikalliselta jätehuollolta ja pyydä laitteen toimittajalta ohje juuri käytössä olevalle suodattimelle.

Tämä ei tarkoita, että käytöstä irrotetun suodattimen voisi sijoittaa odottamaan asuintilaan. Sovi säilytyspaikka ja käytännön jätehuolto etukäteen laitteiston toimittajan kanssa. Älä myöskään sovella kotitalouden menettelyä sellaisenaan vesilaitoksen tai huoltoyrityksen jätteeseen. Epäselvässä tilanteessa pyydä STUKilta tapauskohtainen ohje ennen suodattimen irrottamista.

Mitä muita tietoja vedestä tarvitaan?

Radonmittaus ei ole koko veden laadun tutkimus. Kun tilaat analyysin, kysy samalla laboratoriolta tai terveydensuojeluviranomaiselta, mitä muuta omasta kaivosta on perusteltua tutkia. Kerro kaivotyyppi, aiemmat tulokset, veden käsittely ja mahdolliset muutokset veden ominaisuuksissa. Näin tutkimussuunnitelma muodostuu oman kaivon tiedoista eikä yleisestä tarkistuslistasta.

Veden muu laatu liittyy myös poistomenetelmän suunnitteluun. STUKin Juomaveden radioaktiivisuus -esitteessä kuvattiin, että rauta, mangaani ja humus voivat haitata puhdistuslaitteiden toimintaa. Älä siksi hyväksy oletusta, jonka mukaan radonluku yksin riittäisi koko käsittelyjärjestelmän suunnitteluun. Pyydä tarjoajaa perustelemaan, tarvitseeko hän lisätutkimuksia tai esikäsittelyä.

Asunnon sisäilman tilanne arvioidaan edelleen erikseen, vaikka kaivoveden käsittely onnistuisi. Jos talon muista radonlähteistä ei ole tietoa, perehdy myös omakotitalon radonin mittaukseen ja torjuntaan. Tavoitteena on erottaa tutkimuskysymykset selkeästi: vesitutkimus ei hyväksy rakennusta, eikä huoneilman tutkimus hyväksy kaivoveden muita ominaisuuksia.

Kaivoveden asiakirjat kiinteistökaupassa

Ostajana pyydä nähtäväksi alkuperäiset vesitutkimukset, mahdollisen poistolaiteasennuksen asiakirjat ja huoltohistoria. Tarkista erityisesti, onko esitetty tulos raakavedestä vai käsitellystä vedestä. Jos tulosta ei löydy, kirjaa asia avoimeksi selvityskohdaksi. Suullinen kuvaus hyvästä vedestä ei vastaa kysymykseen siitä, mitä laboratoriossa on tutkittu.

Myyjänä kokoa sama aineisto ostajalle johdonmukaisena kokonaisuutena. Erota toisistaan tehdyt tutkimukset, toteutetut korjaukset ja vasta suunnitellut toimenpiteet. Jos sinulla on käsittelyn jälkeinen tulos, liitä mukaan myös tieto laitteen käytöstä näytteenoton aikana. Avoin dokumentointi auttaa osapuolia keskustelemaan samasta teknisestä tilanteesta ilman oletuksia.

Sopikaa mahdollisista lisätutkimuksista ja korjauksista ennen sitovia ratkaisuja, ja pyytäkää tarvittaessa sopimusehtojen laadintaan asiantuntijan apua. Korkeasta radontuloksesta ei tässä johdeta automaattista hinnanalennusta, kaupan purkuoikeutta tai myyjän korjausvelvollisuutta. Oikeudellinen arvio riippuu kaupan olosuhteista. Tässä artikkelissa keskitytään siihen, että veden laatua koskeva tieto on päätöksiä varten käytettävissä.

Yhteenveto

Selvitä ensin, mitä oman kaivosi vedestä on todella tutkittu, ja tilaa tarvittaessa radonanalyysi laboratorion ohjeilla. Tulkinnassa erota yksityiskaivon suositustaso vesilaitosten tavoitteista ja vaatimuksista. Kun tarvitaan käsittelyä, arvioi koko vedenkäyttö, laitteen sijoitus, huolto ja jälkinäyte yhdessä asiantuntijan kanssa.

Käytännöllinen seuraava askel on koota olemassa olevat raportit ja pyytää puuttuvaa tutkimusta koskeva ohje. Sisäilman radon selvitetään omalla mittauksellaan, eikä veden hyvä tulos korvaa sitä. Myös radonin viitearvoja käsittelevä opas auttaa erottamaan veden ja huoneilman toisistaan ennen jatkopäätöksiä.

Usein kysytyt kysymykset

Voinko käyttää naapurin kaivon radontulosta oman kaivoni arviona?

Et saa siitä oman kaivosi mittaustulosta. Pitoisuudet voivat vaihdella paikallisesti paljon, joten oman veden tilanne selvitetään omasta näytteestä. Naapurin raportti voi antaa aiheen tutkimukseen, mutta sen perusteella ei valita sinun kaivosi käsittelyä.

Riittääkö pelkän juomaveden vaihtaminen?

Se ei ratkaise muussa vedenkäytössä huoneilmaan vapautuvaa radonia. Kerro terveydensuojeluviranomaiselle sekä juomiseen että peseytymiseen käytettävästä vedestä ja pyydä väliaikaiseen käyttöön tapauskohtainen ohje. Suunnittele pysyvä ratkaisu koko kyseisen vedenkäytön kannalta.

Onko ilmastin sama asia kuin radonimuri?

Ei. Veden ilmastin käsittelee vettä, kun taas rakennuksen radonimurilla vähennetään maaperästä sisätiloihin tulevaa radonia. Jos kotona on molemmat ongelmat, pyydä suunnitelmaan selkeä erottelu siitä, mitä kumpikin järjestelmä tekee ja miten niiden tulokset tutkitaan.

Voiko vanhan aktiivihiilen heittää suoraan roskiin?

Suoraan hävittämistä ei pidä olettaa oikeaksi. STUKin ohjeessa kotitalouden radoninpoistossa käytetty suodatin vanhennetaan kuukauden ajan paikassa, jossa sen säteilylle ei altistuta. Sen jälkeen aktiivihiilisuodatin voidaan hävittää kotitalouden sekajätteen mukana; varmista käytännön menettely paikalliselta jätehuollolta.

Lähteet

• Säteilyturvakeskus: Talousveden radioaktiivisuuden valvonta.
• Säteilyturvakeskus: Talousveden radioaktiivisten aineiden poistosta syntyvät jätteet.
• Sosiaali- ja terveysministeriön asetukset 1352/2015 ja 401/2001, Finlex.
• Suomen ympäristökeskus: Talousveden radon, Vesi.fi, julkaistu 30.11.2022.
• Suomen ympäristökeskus: Kaivoveden laatu ja käsittely, Vesi.fi-aineistopankki.
• Säteilyturvakeskus: Radonin mittaaminen ja Radonkorjaukset.