Pörssisähkön hinta: miten se muodostuu

Pörssisähkön hinta määräytyy sähköpörssissä edellisenä päivänä, kun sähkön tuottajien myyntitarjoukset ja ostajien ostotarjoukset kohtaavat. Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Energiaviraston selvityksen mukaan pörssihinnalla tarkoitetaan Suomen aluehintaa, joka määritetään EU:n yhteisillä sähkön vuorokausimarkkinoilla. Lokakuusta 2025 alkaen hinta on määräytynyt vartin jaksoissa. Pörssisopimuksen laskulla tähän tukkuhintaan lisätään myyjän marginaali ja arvonlisävero, ja lisäksi maksat yleensä perusmaksun. Lopullinen summa riippuu myös siitä, mihin aikaan käytät sähköä.

Tässä artikkelissa näet, miten vuorokausimarkkina toimii, mitkä tekijät nostavat ja laskevat hintaa viranomaislähteiden mukaan, mistä seuraavan päivän hinnat näkee ja miten pörssihinnasta tulee sinun kilowattituntihintasi. Artikkeli ei ennusta hintoja eikä kerro, kumpi sopimustyyppi sinulle sopii. Sitä varten voit lukea artikkelin pörssisähkön ja kiinteän sopimuksen valinnasta.

Näin hinta syntyy vuorokausimarkkinalla

Pörssisähkön hinta tulee sähkön tukkukaupasta. Selvityksen mukaan sähkönmyyjät hankkivat myymänsä sähkön tukkumarkkinoilta, ja tukkumarkkinoiden keskeisin markkinapaikka on juuri vuorokausimarkkina eli spot-markkina.

Sähköpörssissä tuottajat jättävät myyntitarjouksia ja sähkönkäyttäjät ostotarjouksia. Selvityksen mukaan tarjoukset koskevat 15 minuutin jaksoja, ja ne jätetään toimitushetkeä edeltävänä päivänä. Myyntitarjous kertoo, kuinka paljon tuottaja on valmis myymään millä hinnalla. Hyvin toimivilla markkinoilla tarjoukset heijastavat selvityksen mukaan sitä kustannusta, joka tuottajalle syntyy yhden lisäyksikön tuottamisesta.

Tuotantomuodot eroavat tässä paljon. Selvityksen mukaan tuuli- ja aurinkovoiman lisäkustannus on lähellä nollaa ja ydinvoimankin matala, kun taas lämpövoimalaitosten polttoaineet nostavat niiden kustannuksia. Ostopuolella selvityksen mukaan suuri osa käyttäjistä tarvitsee sähköä lähes hinnasta riippumatta, ja osa pystyy vähentämään tai siirtämään kulutustaan, jolloin niiden tarjoukset ovat matalampia.

Sähköpörssi kokoaa tarjouksista kokonaistarjonnan ja kokonaiskysynnän. Selvityksen mukaan hinta, jossa nämä käyrät leikkaavat, on pörssin tasapainohinta, ja se asettuu kalleimman hyväksytyn tarjouksen tasolle. Poikkeuksena selvitys mainitsee tilanteen, jossa kysyntä ylittää tarjonnan, jolloin hinta asettuu kalleimman tarjouksen yläpuolelle ja kaikki tarjottu kapasiteetti on käytössä. Selvityksessä kuvatussa mallissa samaa hintaa sovelletaan jokaiseen hyväksyttyyn tarjoukseen, joten myös edullisesti tuottava voimalaitos saa jokaisesta megawattitunnistaan saman hinnan kuin kallein hyväksytty tuottaja.

Hinta ei ole sama kaikkialla Euroopassa. Selvityksen mukaan alueiden väliset siirtorajoitteet rajoittavat kauppaa, ja siksi tukkumarkkinat on jaettu tarjousalueisiin, joiden hinnat määräytyvät paikallisten tarjousten ja käytettävissä olevan siirtokapasiteetin perusteella. Selvityksen mukaan tarjousalueiden hinnat eroavat käytännössä suuren osan ajasta toisistaan.

Tukkukaupan perusyksikkö on selvityksen mukaan megawattitunti. Energiaviraston katsauksessa aluehinnat esitetäänkin euroina megawattitunnilta, kun taas laskullasi hinta näkyy sentteinä kilowattitunnilta. Muunnos on suoraviivainen, koska megawattitunti on 1 000 kilowattituntia ja euro on 100 senttiä. Yksi euro megawattitunnilta on siis 0,1 senttiä kilowattitunnilta, ja esimerkiksi 50 €/MWh vastaa 5 snt/kWh. Energiaviraston katsauksessa aluehinnasta puhutaan verottomana hintana.

Vuorokausimarkkinan jälkeen kauppaa käydään vielä päivänsisäisillä markkinoilla. Selvityksen mukaan niillä yritykset tasapainottavat asemaansa, kun kysyntä tai tarjonta muuttuu vuorokausimarkkinan sulkeutumisen ja toimitushetken välillä, mutta niiden volyymit ovat vuorokausimarkkinaan verrattuna pieniä. Pörssisopimuksen hinta perustuu selvityksen määritelmän mukaan vuorokausimarkkinan Suomen aluehintaan. Selvityksen mukaan osa sähköjärjestelmän tasapainottamisen kustannuksista päätyy kuitenkin lopulta myös kuluttajien sähkölaskuille.

Pörssihinnasta sinun hintaasi

Tukkumarkkinan hinta ei sellaisenaan ole se hinta, jonka maksat. Pörssisopimuksessa siihen lisätään myyjän osuus ja verot, ja lopputulos riippuu myös siitä, millä jaksolla sopimuksesi hinta lasketaan.

Selvityksen mukaan pörssisähkösopimuksessa energian hinta muodostuu sähköpörssin 15 minuutin välein vaihtelevasta hinnasta ja myyjän marginaalista. Näiden rinnalla maksetaan yleensä kuukausittainen perusmaksu, joka ei riipu kulutuksesta. Energiaviraston mukaan arvonlisävero, 25,5 prosenttia, peritään kaikista sähkölaskun osista, myös sähköenergian kulutusmaksusta ja kuukausimaksuista. Verokanta 25,5 prosenttia on ollut voimassa 1.9.2024 alkaen.

Kuvitteellinen esimerkki näyttää laskutavan. Oletetaan, että pörssihinta on jonkin jakson aikana 50 €/MWh eli 5,0 snt/kWh verottomana ja myyjän marginaali 0,4 snt/kWh verottomana. Yhteensä ne ovat 5,4 senttiä, ja arvonlisäveron kanssa hinta on 5,4 × 1,255 eli noin 6,78 senttiä kilowattitunnilta. Jos kulutat kuukaudessa 300 kWh tällä keskihinnalla ja perusmaksu on 4 €/kk verollisena, myyjän lasku on noin 20,33 € + 4 € eli noin 24,33 €. Luvut eivät kuvaa nykyisiä tai tulevia hintoja.

Esimerkin summaan ei sisälly siirtoa eikä sähköveroa. Energiaviraston mukaan sähkövero ja huoltovarmuusmaksu kerätään siirtolaskussa kulutettujen kilowattituntien mukaan. Ne eivät siis riipu pörssihinnasta. Koko laskun osat on käyty läpi artikkelissa sähkölaskun myynnistä, siirrosta ja veroista.

Myyjien välinen ero ei synny pörssihinnasta. Selvityksen mukaan yhtiöiden ainoa hinnoittelupäätös pörssisopimuksissa koskee perusmaksun ja marginaalin suuruutta, mutta ne ovat vain pieni osa kokonaishinnasta, ja laskun loppusummaan vaikuttavat varttihinnat huomattavasti enemmän. Tarjousten marginaalien ja perusmaksujen vertailu on koottu artikkeliin pörssisähkön marginaalista ja perusmaksusta.

HintaPulssissa voit verrata pörssi- ja kiinteähintaisia sopimuksia omalla kulutuksellasi. Vertailu ei käytä seuraavan päivän pörssihintoja, vaan sen pörssihinta on sähköpörssin futuurihintoihin perustuva arvio seuraavalle 12 kuukaudelle. Toteutuva hinta voi poiketa tästä arviosta. Hinnat sisältävät arvonlisäveron mutta eivät sähkönsiirtoa. Itse sopimus tehdään sen palveluntarjoajan sivulla, jolle siirryt valitsemasi tarjouksen kautta. Jos siirtymä kulkee kumppanilinkin kautta, saatamme saada siitä palkkion, joka ei vaikuta tarjousten järjestykseen eikä sinun hintaasi.

Vartti vai tunti: mitä 15 minuutin jakso muuttaa

Vuorokausimarkkinan hinta on määräytynyt toimituspäivästä 1.10.2025 alkaen tunnin sijaan 15 minuutin jaksoille. Muutos koskee tukkumarkkinaa, mutta sen näkyminen omalla laskullasi riippuu sopimuksesta.

Kantaverkkoyhtiön mukaan siirtyminen vartin jaksoihin ei vaikuta siihen, miten pörssisähkön hinta muodostuu, vaan hinta määräytyy edelleen sähköpörsseissä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Muutos tarkoittaa, että yhden tuntihinnan sijaan tunnille syntyy neljä varttihintaa. Energiaviraston mukaan osa pörssisähkösopimuksista seuraa jo varttihintoja, ja osassa hinta voi edelleen perustua tuntikeskiarvoon. Myyjät voivat viraston mukaan tarjota myös jatkossa tuntihinnoiteltuja pörssisopimuksia, joissa hinta lasketaan tunnin keskiarvoista.

Kuvitteellinen esimerkki näyttää eron. Oletetaan, että saman tunnin neljä varttia maksavat 2, 4, 6 ja 8 snt/kWh, jolloin tunnin keskiarvo on 5 snt/kWh. Tuntikeskiarvoon perustuvassa sopimuksessa kaikki tuon tunnin kulutus maksaisi 5 senttiä. Varttihintaa seuraavassa sopimuksessa ensimmäisellä vartilla käytetty sähkö maksaisi 2 ja viimeisellä 8 senttiä. Esimerkin laskutavalla ero syntyy vain, jos kulutuksesi painottuu tunnin sisällä halvempiin tai kalliimpiin vartteihin.

Energiaviraston mukaan varttihinnoittelu antaa pörssisopimuksessa mahdollisuuden ajoittaa kulutusta aiempaa tarkemmin. Viraston mukaan siitä voi hyötyä myös ilman vartin tarkkuudella tehtyä ajoitusta: kun pitkäkestoinen kulutus, kuten auton lataus, jakautuu monelle vartille, hintapiikkien vaikutus tasaantuu. Oman sopimuksesi hinnoittelujakson voit tarkistaa ehdoista tai kysyä myyjältä.

Mikä nostaa ja laskee pörssihintaa

Pörssihinta vaihtelee voimakkaasti sekä vuorokauden sisällä että vuodenaikojen mukaan. Selvityksen mukaan hintavaihtelu on sähkömarkkinoiden perusominaisuus, joka johtuu kysynnän ja tarjonnan ajallisesta vaihtelusta ja sähkön tuotantorakenteesta.

Kysyntä. Selvityksen mukaan kylmänä arkitalvipäivänä sähkön kulutus Suomessa on 2,5-kertainen lämpimään kesäsunnuntaihin verrattuna, ja vuorokauden sisälläkin huipputunnin kulutus on keskimäärin 20 prosenttia matalimman kulutuksen tuntia korkeampi. Kun kulutus on lähellä käytettävissä olevaa kapasiteettia, pienetkin muutokset kysynnässä tai tarjonnassa johtavat selvityksen mukaan suuriin hintamuutoksiin.

Tuuli ja sää. Energiaviraston katsauksen mukaan vaihtelu johtui vuonna 2025 erityisesti sään mukaan vaihtelevasta tuotannosta: tuulisina ajankohtina hinta oli alhainen ja tyyninä korkea. Selvityksen mukaan erittäin kylminä päivinä on usein tyyntä, mikä voi johtaa hintapiikkeihin.

Voimalaitokset ja siirtoyhteydet. Energiaviraston katsauksen mukaan voimalaitosten ja siirtoyhteyksien käyttökatkot sekä pitkät kylmät ja tyynet jaksot nostavat hintoja. Selvityksessä todetaan samoin, että suurten voimalaitosten tai rajasiirtoyhteyksien vikaantumiset voivat supistaa tarjontaa.

Polttoaineet ja Eurooppa. Selvityksen mukaan fossiilisten polttoaineiden hintojen nousu korottaa lämpövoimalaitosten kustannuksia ja sitä kautta tarjouskäyrää. Kun maakaasu kallistuu Keski-Euroopassa, markkinamekanismi ohjaa sähköä sinne edullisemmilta alueilta, mikä selvityksen mukaan nostaa myös Pohjoismaiden hintaa siirtokapasiteetin rajoissa.

Vaihtelu on myös kasvanut. Selvityksen mukaan hintaheilunnan lisääntyminen 2020-luvulla selittyy erityisesti sähkön tuotantorakenteen muutoksella sekä Ukrainan sodan alkuun sijoittuneiden häiriöiden yhteisvaikutuksella. Selvityksen mukaan tuulivoiman keskimääräinen vuosituotanto lähes kolminkertaistui jaksolla 2020–2024 jaksoon 2015–2019 verrattuna, kun taas vakaan perusvoiman määrä laski. Energiaviraston katsauksen mukaan markkinat ovat kuitenkin vähitellen sopeutumassa hintavaihteluihin, ja esimerkiksi negatiivisten hintojen määrä väheni vuonna 2025.

Hinta voi myös painua negatiiviseksi. Selvityksen mukaan näin käy, kun kysyntä on niin alhainen, että kaikki sähkö saadaan kulutetuksi vain negatiivisella hinnalla, koska etenkään ydin- ja tuulivoima eivät pysty säätämään tuotantoaan riittävän joustavasti. Energiaviraston katsauksen mukaan hinta oli Suomen tarjousalueella negatiivinen 5 prosenttia vuoden 2025 tunneista, ja suurin osa näistä hinnoista oli aivan nollan alapuolella. Negatiivinen pörssihinta ei tarkoita, että saisit rahaa sähkön käytöstä, sillä marginaali, perusmaksu, siirto ja verot maksetaan silti.

Milloin ja mistä näet seuraavan päivän hinnat

Koska tarjoukset jätetään toimitusta edeltävänä päivänä, seuraavan vuorokauden hinnat ovat tiedossa jo etukäteen. Tämä antaa pörssisopimuksen haltijalle aikaa suunnitella kulutustaan.

Kantaverkkoyhtiön mukaan sen maksuttomaan hintasovellukseen seuraavan päivän hinnat päivittyvät kello 14.30 jälkeen, kun ne on julkaistu sähköpörssissä. Sovelluksessa hinnat voi kantaverkkoyhtiön mukaan katsoa tuntien keskihintoina tai vartin tarkkuudella, ja asetuksista voi valita, näytetäänkö ne arvonlisäverollisina vai verottomina. Kantaverkkoyhtiö mainitsee hintojen seurantaan myös useiden sähkönmyyjien palvelut ja sähköpörssin omat sivut.

Kun katsot pörssihintaa, tarkista, onko luku veroton vai verollinen ja onko marginaali mukana. Sama hetki voi näkyä eri palveluissa eri lukuna pelkästään näiden valintojen vuoksi. Pörssin julkaisema hinta ei kerro sopimuksesi koko kilowattituntihintaa, joten lisää siihen marginaali ja arvonlisävero edellä kuvatulla tavalla.

Seuraavan päivän hinnat kertovat vain lähimmästä vuorokaudesta. Energiaviraston mukaan johdannaismarkkinan hinnat perustuvat sekä pörssihintaan että odotuksiin pörssihinnan kehityksestä. Viraston mukaan kiinteähintaisten sopimusten hinnat perustuvat pörssihinnan lisäksi siihen, millä hinnalla yhtiöt pystyvät ostamaan futuurituotteita. Energiaviraston mukaan sähköpörssin hinnoilla on vaikutusta myös muiden sopimustyyppien hintojen kehitykseen.

Oma kulutus ja ajoitus laskulla

Pörssisopimuksessa jokainen jakso hinnoitellaan erikseen, joten sama kuukausikulutus voi maksaa eri kotitalouksille eri summan. Ratkaisevaa on se, kuinka suuri osa kulutuksesta osuu kalliisiin ja halpoihin jaksoihin.

Kuvitteellinen esimerkki: kaksi kotitaloutta käyttää vuorokaudessa 20 kWh, ja hinnat ovat verollisina joko 15 tai 5 snt/kWh. Ensimmäinen käyttää 8 kWh kalliina jaksoina ja 12 kWh halpoina, jolloin vuorokausi maksaa 120 + 60 eli 180 senttiä ja keskimäärin 9 snt/kWh. Toinen siirtää osan käytöstä niin, että kalliille jaksoille jää 2 kWh ja halvoille 18 kWh, jolloin vuorokausi maksaa 30 + 90 eli 120 senttiä ja keskimäärin 6 snt/kWh. Jaksojen hinnat olivat molemmille samat, mutta kulutuksen jakautuminen muutti maksetun keskihinnan.

Laskulla tulos voi näkyä tiivistettynä. Sähkömarkkinalaki sallii, että pörssisähkön laskulla hinnanmuodostus ilmoitetaan enintään kuukauden kulutuksella painotettuna keskihintana. Tällöin hinnan oikeellisuus on lain mukaan voitava tarkistaa myyjän asiakasportaalista. Omaa kulutustasi voit seurata valtakunnallisessa datahubissa tai sähköyhtiösi verkkopalvelussa.

Ajoituksen hyöty riippuu siitä, kuinka paljon kulutusta voit siirtää. Energiaviraston katsauksen mukaan korkeat ja negatiiviset pörssihinnat olivat vuonna 2025 yleensä lyhytkestoisia, ja joustavalla kulutuksella ja kulutuksen ajoittamisella on kasvava merkitys hintavaihteluiden tasaamisessa. Käytännön keinoja kulutuksen siirtämiseen käsitellään artikkelissa sähkön hintapiikeistä ja kulutuksen ajoituksesta.

Pörssisopimus sitoo sinut hinnan määräytymistapaan, ei tiettyyn hintaan. Selvityksen mukaan pörssisähkösopimuksessa sovitaan kiinteän hinnan sijaan hinnan määräytymisperusteista, jotka sitovat kumpaakin osapuolta samalla tavalla kuin sovittu kiinteä hinta. Sähkömarkkinalain mukaan tällainen pörssin hintavaihtelua seuraava sopimus, laissa dynaamisen hinnan sopimus, edellyttää nimenomaista hyväksyntääsi, ja myyjän on kerrottava sen mahdollisuuksista, kustannuksista ja riskeistä. Kuukauden kokonaiskustannuksen laskemisesta kerrotaan artikkelissa sähkölaskun suuruudesta kuukaudessa.

Yhteenveto

Pörssisähkön hinta syntyy vuorokausimarkkinalla edellisenä päivänä, kun tuottajien ja ostajien tarjoukset kohtaavat, ja jakson hinta asettuu tavallisesti kalleimman hyväksytyn tarjouksen tasolle. Hinta määräytyy lokakuusta 2025 alkaen vartin jaksoissa, mutta oma sopimuksesi voi seurata varttihintoja tai tunnin keskiarvoja, joten tarkista hinnoittelujakso ehdoista. Viranomaislähteiden mukaan hintaan vaikuttavat erityisesti kysynnän vaihtelu, tuuli ja sää, voimalaitosten ja siirtoyhteyksien käyttökatkot sekä Euroopan markkinatilanne.

Omalla laskullasi pörssihintaan lisätään marginaali ja arvonlisävero, joka on ollut 25,5 prosenttia 1.9.2024 alkaen, ja lisäksi maksat yleensä perusmaksun. Siirto ja sähkövero tulevat erikseen pörssihinnasta riippumatta. Maksamasi keskihinta riippuu siitä, miten kulutuksesi jakautuu kalliisiin ja halpoihin jaksoihin. Seuraavan päivän hinnat julkaistaan edellisenä päivänä, mutta ne koskevat vain tuota vuorokautta.

Usein kysytyt kysymykset

Onko pörssisähkön hinta sama koko Suomessa? Pörssihinta tarkoittaa Suomen aluehintaa, joka määritetään EU:n yhteisillä vuorokausimarkkinoilla, joten tukkuhinta on sama koko Suomen tarjousalueella. Kilowattituntihintasi riippuu silti oman sopimuksesi marginaalista, ja perusmaksut sekä siirtohinta vaihtelevat myyjän ja alueen verkkoyhtiön mukaan.

Tarvitsenko uuden sähkömittarin varttihinnoittelua varten? Energiaviraston mukaan suuri osa kotitalouksien mittareista pystyy jo mittaamaan kulutusta vartin tarkkuudella. Viraston mukaan kaikki mittarit ohjelmoidaan uudelleen tai vaihdetaan vuoden 2028 loppuun mennessä, ja verkkoyhtiö huolehtii muutoksista maksutta. Mittarisi tiedot voit tarkistaa verkkoyhtiöltä tai valtakunnallisesta datahubista.

Miksi kiinteiden sopimusten tarjoushinnat muuttuvat, vaikka hinta on kiinteä? Määräaikaisessa kiinteähintaisessa sopimuksessa energian hinta on sovittu koko kauden ajaksi, mutta voidakseen myydä kiinteään hintaan myyjät suojaavat ostamansa sähkön hintaa johdannaismarkkinalla. Energiaviraston mukaan odotus pörssihinnan noususta nostaa johdannaishintoja ja aiheuttaa usein hintojen nousua myös kuluttajille myytävissä sopimuksissa.

Ilmoittaako myyjä, kun pörssihinta nousee? Pörssisähkössä hinta vaihtelee pörssin mukana ilman erillistä ennakkoilmoitusta jokaisesta muutoksesta. Marginaali ja perusmaksu ovat sen sijaan sopimusehtoja, ja niiden muuttamisesta myyjän on ilmoitettava etukäteen. Kun muutoksen syy on muu kuin lakimuutos tai viranomaisen päätös, uusi hinta tai ehto saa tulla voimaan vasta, kun ilmoituksen lähettämisestä on kulunut vähintään kuukausi. Määräaikaisessa sopimuksessa myyjä ei saa muuttaa ehtoja sopimuksen omien muutosehtojen tai markkinatilanteen perusteella.

Lähteet

• Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja Energiavirasto: Sähkön vähittäismarkkinaselvitys (Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusraportteja 5/2025), julkaistu 11.12.2025
• Energiavirasto: Sähkömarkkinat nyt – katsaus vuoteen 2025 (mediainfo 15.1.2026)
• Energiavirasto: Näin sähkölaskusi muodostuu
• Energiavirasto: Usein kysyttyä sähkön ostamisesta
• Kantaverkkoyhtiö: Hintasovelluksen tietosivu
• Kantaverkkoyhtiö: Sähkön vuorokausimarkkinoilla on siirrytty 15 minuutin kaupankäyntijaksoon (tiedote 1.10.2025)
• Finlex: Sähkömarkkinalaki (588/2013), ajantasainen säädös
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Sähkön puhelinmyynti (kuluttajasivu)
• Verohallinto: Yleinen arvonlisävero nousee syyskuussa – näin se vaikuttaa kuluttajiin ja yrityksiin (tiedote 15.8.2024)