Kiinteistön myynti lähiomaiselle: hinta, verotus ja lahja
Kiinteistön myynti lähiomaiselle voi olla lahjanluonteinen kauppa. Lue, miten käypä arvo, 75 prosentin raja, lahjavero ja myyjän verotus vaikuttavat päätökseen.
Kiinteistön myynti lähiomaiselle onnistuu tavallisena kauppana, mutta selvästi käypää arvoa alempi hinta voi tehdä siitä verotuksessa lahjanluonteisen kaupan. Jos ostajan suorittama vastike on enintään 75 % kiinteistön käyvästä arvosta, ostajan saama lahja on käyvän arvon ja vastikkeen erotus. Lahjavero, myyjän mahdollinen luovutusvoittovero ja ostajan varainsiirtovero lasketaan eri perusteista. Siksi kaupan hintaa ei kannata valita pelkän yhden veron perusteella.
Tämä opas koskee Suomessa sijaitsevan kiinteistön kauppaa yksityishenkilöiden välillä. Asunto-osakkeen myyntiä koskevat osin eri muoto- ja varainsiirtoverosäännöt, vaikka lahjanluonteisen kaupan perusraja koskee sitäkin. Alla olevat numerot ovat havainnollistavia, kuvitteellisia laskelmia, eivät arvio tietyn perheen verotuksesta.
Määritä ensin kaupan kohde ja käypä arvo
Ennen hinnan sopimista selvitä, mitä olet myymässä: koko kiinteistön, määräosan vai määräalan. Kaupan kohteen rajaus vaikuttaa myös siihen, minkä omaisuuden käypään arvoon sovittua vastiketta verrataan. Jos myyjä pidättää itselleen määräalan, sitä ei käsitellä ostajalle siirtyvänä lahjana.
Käypä arvo tarkoittaa Verohallinnon arvostusohjeessa omaisuuden todennäköistä luovutushintaa vapailla markkinoilla arvostushetkellä. Lähiomaisten yhteinen näkemys hinnasta ei yksin osoita markkina-arvoa. Kiinteistön verotusarvokaan ei tavallisesti vastaa käypää arvoa, joten sen käyttäminen suoraan kaupan vertailuhintana voi johtaa väärään lahjaverolaskelmaan.
Arviota varten voit kerätä tietoja vastaavista toteutuneista kaupoista ja pyytää kiinteistönvälittäjän tai muun arvioijan kirjallisen arvion. Vertailukohteiden sijainti, koko, rakennusten kunto ja käyttömahdollisuudet on hyvä kirjata näkyviin. Arvion päivämäärä on tärkeä: kaupassa tarvitaan käsitys kiinteistön arvosta juuri luovutushetkellä, ei vuosia aikaisemmin. Lisätietoa eri arviointitavoista saat artikkelista kiinteistön hinta-arvio.
Jos kiinteistöllä on erityisiä rasitteita, hallintaoikeuksia tai epäselvyyksiä kaupan kohteesta, kirjallinen arvio voi vaatia lisäselvityksiä. Sama koskee tilannetta, jossa kohde poikkeaa paljon alueen tavanomaisista vertailukaupoista. Näissä tapauksissa arvostusta koskeva ennakkoratkaisu Verohallinnolta voi olla hyödyllinen ennen sitovan kauppakirjan tekemistä.
Milloin alihinta muuttuu lahjanluonteiseksi kaupaksi?
Lahjanluonteisuuden ratkaisee ostajan maksaman vastikkeen suhde käypään arvoon. Perintö- ja lahjaverolain 18 §:n 3 momentin mukaan raja on enintään kolme neljäsosaa käyvästä arvosta. Täsmälleen 75 %:n vastike kuuluu siis lahjanluonteisen kaupan puolelle; rajan ylittävä vastike ei tämän säännön perusteella synnytä lahjaa.
| Kuvitteellinen kauppa, käypä arvo 200 000 € | Ostajan vastike | Lahjaverotuksessa saatu lahja |
|---|---|---|
| Hinta yli rajan | 160 000 € (80 %) | Ei lahjaa 75 %:n säännön perusteella |
| Hinta täsmälleen rajalla | 150 000 € (75 %) | 50 000 € |
| Hinta rajan alapuolella | 120 000 € (60 %) | 80 000 € |
Taulukon lasku koskee vain yksinkertaista rahakauppaa ilman muuta vastiketta tai pidätettyä oikeutta. Esimerkiksi 120 000 euron vastikkeella lahjan määrä on 200 000 € − 120 000 € = 80 000 €. Lahjavero lasketaan koko 80 000 euron lahjasta sovellettavan veroluokan mukaan, jos verovelvollisuus syntyy. Raja ei tarkoita, että vain 75 prosentin alle jäävä osa verotettaisiin lahjana.
Rahana ilmoitettu kauppahinta ei välttämättä ole koko vastike. Verohallinnon ohjeessa vastikkeeseen luetaan myös ostajan kaupan vuoksi suorittamat rahanarvoiset edut, kuten ostajan vastattavaksi siirtyvä myyjän velka tai sovittu syytinki. Vastikkeen sisältö kannattaa siten eritellä kauppakirjaan, jotta osapuolet ja Verohallinto arvioivat samaa kokonaisuutta.
Myyjän itselleen pidättämä asumis- tai hallintaoikeus vaatii erillisen arvion. Verohallinnon mukaan se voi pienentää lahjaverotuksessa huomioon otettavaa lahjan arvoa, jos oikeus ei edellytä ostajalta aktiivista suoritusta. Jos ostaja sitoutuu lisäksi maksamaan myyjän puolesta menoja, tilannetta ei voi ratkaista vähentämällä kaavamaista oikeuden arvoa suoraan kauppahinnasta. Selvitä tällainen ehto ennen allekirjoitusta, koska oikeuden kesto ja sisältö vaikuttavat laskentaan.
Ostajan lahjavero vuonna 2026
Lahjavero riippuu lahjan arvosta, lahjanantajan ja lahjansaajan suhteesta sekä muista samalta antajalta saaduista lahjoista. Jos lahjaverovelvollisuus on alkanut 1.1.2026 tai myöhemmin, alle 7 500 euron lahjasta ei makseta lahjaveroa. Kun raja saavutetaan, vero lasketaan koko lahjan arvosta, eikä 7 499 euroa vähennetä veropohjasta. Samalta lahjanantajalta kolmen vuoden kuluessa saadut lahjat lasketaan yhteen Verohallinnon ohjeen mukaan.
Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat esimerkiksi lahjanantajan aviopuoliso, lapset, lapsenlapset, vanhemmat ja isovanhemmat sekä tietyin edellytyksin avopuoliso ja puolison suoraan alenevan polven perilliset. Toiseen veroluokkaan kuuluvat muun muassa sisarukset ja sisarusten lapset. Sana lähiomainen ei siis yksin kerro veroluokkaa: esimerkiksi sisaruksen ja lapsen saamasta samansuuruisesta lahjasta seuraa eri vero.
Verohallinnon 1.1.2026 alkaneisiin verovelvollisuuksiin sovellettavan taulukon mukaan 80 000 euron lahja kuuluu molemmissa veroluokissa 55 000–200 000 euron portaaseen. Kuvitteellisen 200 000 euron kiinteistön 120 000 euron kaupassa ensimmäisen veroluokan vero on 4 500 € + 12 % × (80 000 € − 55 000 €) = 7 500 €. Toisen veroluokan vero on 10 925 € + 29 % × (80 000 € − 55 000 €) = 18 175 €. Lasku olettaa, ettei ostaja ole saanut samalta myyjältä muita lahjoja kolmen vuoden aikana eikä lahjasta tehdä muita vähennyksiä.
Toinen kuvitteellinen esimerkki havainnollistaa suurempaa lahjaa. Kun käypä arvo on 250 000 € ja vastike 150 000 €, lahja on 100 000 €. Ensimmäisen veroluokan vero on 4 500 € + 12 % × 45 000 € = 9 900 €; toisessa veroluokassa 10 925 € + 29 % × 45 000 € = 23 975 €. Verohallinnon lahjaverolaskurista saat oman arvion oikealla lahjan määrällä ja veroluokalla. Aiemmin saadut lahjat ja mahdollinen hallintaoikeus voivat muuttaa tulosta.
Lahjan saanut ostaja antaa lahjaveroilmoituksen viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lahjan saamisesta, kun lahjojen määrä saavuttaa ilmoitusrajan. Verohallinnon ohjeen mukaan ilmoitus tehdään myös silloin, kun samalta antajalta kolmen vuoden aikana saadut lahjat ovat yhdessä vähintään 7 500 €. Ostaja voi ilmoittaa lahjan OmaVerossa ja liittää mukaan selvityksen kauppahinnasta, käyvästä arvosta sekä mahdollisesta muusta vastikkeesta.
Myyjän luovutusvoitto lasketaan eri tavalla
Myyjän verotusta ei voi päätellä ostajan lahjaveron määrästä. Jos luovutus on lahjanluonteinen, tuloverolain 47 §:n 5 momentin mukaan myyjä vähentää kauppahinnasta vain vastikkeellista osaa vastaavan osan kiinteistön hankintamenosta. Vastikkeellinen osuus saadaan jakamalla vastike kiinteistön käyvällä arvolla. Myös voiton hankkimisesta aiheutuvien menojen kohdistaminen on arvioitava erikseen.
Kuvitteellisessa tapauksessa kiinteistön käypä arvo on 250 000 €, kauppahinta 150 000 € ja myyjän alkuperäinen hankintameno 100 000 €. Kaupan vastikkeellinen osuus on 150 000 € / 250 000 € = 60 %. Hankintamenosta vähennetään tällöin 60 % × 100 000 € = 60 000 €, joten luovutusvoitto on 90 000 €. Jos myyjällä ei ole verovuonna muita pääomatuloja tai huomioon otettavia vähennyksiä eikä kauppa täytä oman asunnon verovapauden ehtoja, esimerkin vero on 30 % × 30 000 € + 34 % × 60 000 € = 29 400 €.
Myyjä voi verrata todellisen hankintamenon käyttöä hankintameno-olettamaan. Verohallinnon ohjeen mukaan hankintameno-olettama on 20 % luovutushinnasta, kun omaisuus on ollut omistuksessa alle kymmenen vuotta, ja 40 %, kun omistusaika on vähintään kymmenen vuotta. Lahjanluonteisessa kaupassa olettamaa ei suhteuteta vastikkeelliseen osuuteen. Edellisessä esimerkissä olettama olisi 30 000 € tai 60 000 €; kumpikaan ei ylitä vastikkeelliseen osuuteen kohdistuvaa 60 000 euron todellista hankintamenoa. Vertaa vaihtoehtoja omilla tiedoillasi, sillä hankintameno ja omistusaika muuttavat tulosta. Katso myös hankintameno-olettaman käyttö.
Jos hinta on yli 75 % käyvästä arvosta mutta kuitenkin markkinahintaa alempi, kauppaa ei jaeta samalla tavalla lahja- ja kauppaosuuteen. Myyjä vähentää luovutushinnasta koko hankintamenon Verohallinnon ohjeen mukaisesti. Alihintaisuuden vuoksi syntyvän luovutustappion vähennyskelpoisuus on kuitenkin rajattu, joten tappiollista kauppaa ei kannata suunnitella olettaen, että koko tappio pienentäisi muita pääomatuloja.
Oman vakituisen asunnon luovutusvoiton verovapaus voi koskea myös lähiomaiselle tehtyä kauppaa. Edellytyksenä on, että myyjä on omistanut asunnon vähintään kaksi vuotta ja hän tai hänen perheensä on käyttänyt sitä omana vakituisena asuntonaan yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta omistusaikana. Tontin, vapaa-ajan kiinteistön ja muiden kohteiden tilanteet on arvioitava erikseen. Tarkemmat ehdot löytyvät artikkelista kiinteistön myynnin verotus.
Ostajan varainsiirtovero ja myöhempi hankintameno
Kiinteistön ostaja maksaa vastikkeellisesta saannosta varainsiirtoveroa. Kiinteistöjen verokanta on 3 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Lahjana saatuun osaan veroa ei kohdistu, mutta mahdollinen rahahinnan lisäksi annettu vastike on otettava huomioon veron perusteessa. Edellisen 150 000 euron rahakaupan varainsiirtovero on siten 4 500 €.
Paperisessa kiinteistökaupassa ostaja ilmoittaa ja maksaa varainsiirtoveron ennen lainhuudon hakemista. Lainhuudon hakemisen määräaika on kuusi kuukautta kauppakirjan allekirjoittamisesta Maanmittauslaitoksen ohjeen mukaan. Sähköisessä Kiinteistövaihdannan palvelussa tehty kauppa panee lainhuudon vireille automaattisesti, joten sen käytännön eteneminen eroaa paperisesta kaupasta. Sähköisen kaupan ostajan on silti huolehdittava varainsiirtoveron ilmoittamisesta ja maksamisesta. Aikataulu ja kaupan muoto ovat eri asioita: veron maksaminen ei korvaa muodollisesti pätevää kauppakirjaa.
Jos ostaja myy kiinteistön myöhemmin, hänen hankintamenonsa ei määräydy suoraan myyjän alkuperäisen hankintamenon mukaan. Lahjanluonteisen kaupan kauppaosuuden hankintamenona on lähtökohtaisesti maksettu vastike ja lahjaosuuden hankintamenona lahjaverotuksessa käytetty arvo, jos lahjaverotus on toimitettu. Ostoon liittyvä varainsiirtovero ja muut vähennyskelpoiset hankintakulut voivat kasvattaa hankintamenoa. Lahjaveron määrä ei sen sijaan sellaisenaan ole kiinteistön hankintamenoa.
Kuvitteellisessa 250 000 euron arvoisen kiinteistön 150 000 euron kaupassa ostajan lähtökohtainen hankintameno olisi 150 000 € + 100 000 € = 250 000 €, jos lahjaosuuden lahjaverotuksessa käytetty arvo on 100 000 €. Tämä ei ole sama asia kuin kaupan hetkellä maksettava raha. Verohallinnon ohjeessa on lisäksi erityissääntö tilanteeseen, jossa lahjaksi saatu omaisuus luovutetaan ennen kuin lahjoituksesta on kulunut vuosi: silloin lahjaosuuden hankintamenona käytetään lahjanantajan hankintamenoa lahjaverotusarvon sijasta. Aikaraja on syytä tarkistaa ennen nopeaa edelleenmyyntiä.
Kauppakirja ja perheen sisäiset järjestelyt
Sukulaisuus ei kevennä kiinteistökaupan muotovaatimuksia. Maakaaren 2 luvun 1 §:n mukaan kauppakirja tehdään kirjallisesti, osapuolet allekirjoittavat sen ja kaupanvahvistaja vahvistaa sen, tai kauppa tehdään Maanmittauslaitoksen sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä. Kauppakirjasta käyvät ilmi luovutustarkoitus, luovutettava kiinteistö, myyjä ja ostaja sekä kauppahinta ja muu vastike. Artikkelissa kiinteistön kauppakirja käsitellään muotovaatimuksia tarkemmin.
Perhepiirin kaupassa kirjaa erityisen selvästi, milloin raha maksetaan, mitkä velat mahdollisesti siirtyvät ostajan vastattaviksi ja jääkö myyjälle jokin oikeus käyttää kiinteistöä. Liitä arvion perusteet kaupan asiakirjoihin. Jos myynti liittyy usean perillisen tasapuoliseen kohteluun, yhteinen ymmärrys kaupan hinnasta ja mahdollisesta lahjasta kannattaa dokumentoida erikseen. Verotuksellinen lahja ja perintöoikeudellinen ennakkoperintö eivät ole sama kysymys.
Jos myyjä aikoo siirtää omaisuutta lapselle kokonaan vastikkeetta, kyse on lahjasta eikä kiinteistökaupasta. Lahjan verotus ja käytännön toteutus poikkeavat kaupan vastikkeellisesta osasta. Aihetta käsittelee asunnon lahjoittaminen lapselle. Jos taas kiinteistö kuuluu maatilaan tai yritysvarallisuuteen, sukupolvenvaihdoshuojennuksen ehdot vaativat oman selvityksensä; tavallisen asuinkiinteistön laskelmia ei tule siirtää sellaisenaan maatilan tai yrityksen luovutukseen.
Ennen allekirjoitusta voit tehdä yhden laskelman kummankin osapuolen näkökulmasta. Kirjaa käypä arvo ja sen perustelu, kaikki sovitut vastikkeet, ostajan mahdollinen lahja, myyjän verotettava luovutusvoitto ja ostajan varainsiirtovero. Lisää mukaan mahdolliset aiemmat lahjat samalta antajalta, myyjän oman asunnon käyttö ja ostajan suunnitelma kiinteistön myöhemmästä myynnistä. Näin huomaat, jos alhainen kauppahinta säästää yhdessä verossa mutta muuttaa toista laskelmaa olennaisesti.
Tarkista laskelma ennen hinnasta sopimista
Kauppahintaa voi arvioida muutamalla vaihtoehdolla, kun käypä arvo on perusteltu. Vertaa ensin markkinahintaa vastaavaa kauppaa, sen jälkeen yli 75 %:n vastiketta ja lopuksi mahdollista lahjanluonteista kauppaa. Merkitse kuhunkin vaihtoehtoon myyjän saama rahamäärä ja ostajan tarvitsema rahoitus. Vasta tämän jälkeen laske verot, sillä sama veroero voi tuntua erilaiselta sen mukaan, kuinka paljon myyjä tarvitsee varoja omaan asumiseensa tai miten ostaja rahoittaa kaupan.
Yli 75 %:n vaihtoehto ei tarkoita verotonta kauppaa. Ostaja maksaa kiinteistön vastikkeesta varainsiirtoveroa, ja myyjä voi saada verotettavaa luovutusvoittoa. Lahjanluonteisessa vaihtoehdossa ostajan lahjavero tulee näiden rinnalle, mutta myyjän hankintamenon vähennys muuttuu suhteelliseksi. Vaikka kahdessa vaihtoehdossa ostaja maksaisi vähemmän myyjälle, tämä ei yksin kerro, kumpi järjestely tulee osapuolille kokonaisuutena edullisemmaksi. Vertailussa on pidettävä erillään myyjän saama kauppahinta ja veroina maksettava raha.
Käyvän arvon epävarmuus voi olla merkittävä erityisesti silloin, kun sovittu vastike on aivan 75 %:n rajan tuntumassa. Pienikin muutos perusteltuun arvoon voi silloin vaihtaa sen, soveltuuko lahjanluonteisen kaupan sääntö. Laske suhde uudelleen sekä arvion ala- että yläpään arvolla, jos arvioija antaa vaihteluvälin. Tämä ei korvaa Verohallinnon ratkaisua, mutta auttaa tunnistamaan, milloin ennakkoratkaisun hakeminen tai arvion tarkentaminen olisi hyödyllistä.
Kiinteistön myynti voi liittyä perheen muuhun varallisuussuunnitteluun. Jos kauppaan sisältyy tarkoitus suosia yhtä perillistä tai hyvittää toiselle aiemmin annettuja varoja, verolaskelma ei yksin ratkaise perillisten keskinäisiä oikeuksia. Sopimuksen ja mahdollisten lahjoitusten tarkoitus kannattaa kirjata niin, että osapuolet ymmärtävät järjestelyn samalla tavalla. Perintöoikeudellisesti merkittävissä tilanteissa asiakirjat on syytä käydä läpi alan asiantuntijan kanssa ennen allekirjoitusta.
Tarkista lopuksi, että laskelman jokainen oletus vastaa kauppakirjaan kirjattua asiaa. Jos ennakkolaskelmassa on huomioitu myyjän pidättämä oikeus, sen sisältö ja kesto tarvitsevat saman selkeän kuvauksen kauppakirjassa. Jos ostaja ottaa velkaa vastattavakseen, kirjaa velan määrä ja se, miten suoritus liittyy vastikkeeseen. Näin myöhemmät ilmoitukset perustuvat samaan tapahtumaan, josta osapuolet sopivat. Säilytä arvio, laskelma ja kauppakirja yhdessä myöhempää selvitystarvetta varten.
Ostajan rahoituspäätös voi myös vaikuttaa siihen, millainen hinta on käytännössä mahdollinen. Jos ostaja tarvitsee asuntolainaa, pankki arvioi maksukyvyn ja vakuudet omista lähtökohdistaan; lahjanluonteisuus verotuksessa ei ratkaise pankin luottopäätöstä. Pyydä rahoitusehdot selville ennen kuin sitoudut kauppaan. Jos ostajan käytössä on omia säästöjä, erottele niistä kauppahinta, verot ja muut kulut. Näin perheen sisäinen hinnanalennus ei peitä mahdollista rahoitusvajetta.
Jos myyt vain osan kiinteistöstä, ostajan mahdollinen lahja ja varainsiirtovero lasketaan luovutetusta osasta, eivät koko kiinteistön arvosta. Kirjaa osuus tai määräala niin täsmällisesti, että sekä hinta että arviolausunto kohdistuvat samaan omaisuuteen. Kauppakirjan epätarkka kohteen kuvaus vaikeuttaa myös myöhempää arvostuksen ja hankintamenon selvittämistä. Kun kohteeseen sisältyy rakennuksia tai käyttöoikeuksia, arvioijan on hyvä tietää tarkalleen, mitä oikeuksia ostajalle siirtyy ja mitä myyjälle jää.
Yhteenveto
Kiinteistön myynnissä lähiomaiselle lähtökohta on luovutushetken perusteltu käypä arvo. Kun kaikki ostajan suoritukset ovat yhteensä enintään 75 % siitä, käyvän arvon ja vastikkeen erotus on lahjaa; tasan rajalla sääntö siis soveltuu. Ostajan lahjavero, myyjän mahdollinen luovutusvoittovero ja vastikkeesta maksettava varainsiirtovero lasketaan eri tavoin. Kauppakirjan muoto ja tarvittavat ilmoitukset ovat yhtä olennaisia kuin hinnan laskeminen.
Hahmota kiinteistön hintataso ennen perhekauppaa
Syötä postinumero, kohdetyyppi ja pinta-ala suuntaa-antavaa hinta-arviota varten. Arvio ei vahvista kiinteistön käypää arvoa eikä laske kaupan veroja; selvitä nämä erikseen ennen hinnasta sopimista.
Avaa hinta-arvioEi vaadi rekisteröitymistä.
Usein kysytyt kysymykset
Riittääkö 75 % käyvästä arvosta välttämään lahjaveron?
Ei. Perintö- ja lahjaverolain raja on enintään 75 %, joten tasan rajalla tehty kauppa on lahjanluonteinen. Vasta yli 75 %:n vastike jää tämän säännön ulkopuolelle. Laske mukaan myös kauppaan kuuluva muu vastike, älä vain rahana maksettua hintaa.
Voiko kiinteistön verotusarvoa käyttää kauppahintana?
Verotusarvo ei yleensä osoita kiinteistön käypää arvoa. Perustele luovutushetken arvo esimerkiksi vertailukaupoilla ja asiantuntijan arviolla. Jos arvosta tai pidätetyn oikeuden vaikutuksesta on merkittävää epävarmuutta, selvitä asia ennen sitovaa kauppaa Verohallinnosta.
Kuka tekee lahjaveroilmoituksen lähiomaiskaupassa?
Lahjan saanut ostaja tekee ilmoituksen, jos häneltä edellytetään sitä lahjan arvon tai samalta antajalta kolmen vuoden aikana saatujen lahjojen yhteismäärän vuoksi. Ilmoitus annetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua lahjan saamisesta. Kauppakirja ja käyvän arvon selvitys auttavat ilmoituksen täyttämisessä.
Miten myyjän oman asunnon verovapaus vaikuttaa kauppaan?
Jos myyjä on omistanut asunnon vähintään kaksi vuotta ja hän tai hänen perheensä on käyttänyt sitä omana vakituisena asuntonaan yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta omistusaikana, luovutusvoitto voi olla verovapaa. Ostajan mahdollinen lahjavero ja varainsiirtovero arvioidaan silti erikseen. Kohteen laatu ja asumishistoria ratkaisevat, soveltuuko verovapaus juuri tähän luovutukseen.
Lähteet
- Verohallinto: Lahjanluonteinen kauppa.
- Verohallinto: Lahjaverolaskuri ja lahjaverotaulukot 1.1.2026 alkaen.
- Verohallinto: Lahjan käypä arvo sekä Lahjaveron ilmoitus- ja maksuohjeet.
- Verohallinto: Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa.
- Verohallinto: Varainsiirtovero kiinteistön luovutuksessa.
- Maanmittauslaitos: Lainhuudon hakeminen ja Kiinteistövaihdannan palvelu.
- Finlex: Perintö- ja lahjaverolaki 378/1940, tuloverolaki 1535/1992, varainsiirtoverolaki 931/1996 ja maakaari 540/1995.
