Aurinkosähkön ylijäämän myynti: sopimus, mittaus ja verot

Aurinkosähkön ylijäämä myydään tekemällä sähköyhtiön kanssa sopimus siitä, että yhtiö ostaa verkkoon syöttämäsi sähkön. Verohallinnon ohjeen mukaan korvaus voidaan maksaa sinulle tai hyvittää ostamasi sähkön laskusta. Ennen myyntiä laitteisto liitetään alueesi verkkoyhtiön verkkoon, ja verkkoyhtiö mittaa, paljonko sähköä kulkee verkkoon ja verkosta. Myynnistä saatu korvaus on Verohallinnon ohjeen mukaan veronalaista ansiotuloa. Verohallinnon käsityksen mukaan verotettavaa ei kuitenkaan tavanomaisesti jää, kun myyt verovuonna vähemmän sähköä kuin ostat.

Tässä artikkelissa käydään läpi, miten myynti etenee, mitä mittaus ja netotus tarkoittavat, mitä ostosopimuksesta kannattaa tarkistaa ja miten myyntituloa verotetaan. Paneelien kannattavuutta tässä ei lasketa. Siitä kerrotaan artikkelissa aurinkopaneelien ja verkkosähkön kannattavuudesta.

Näin ylijäämän myynti toimii

Ylijäämän myynnissä on mukana kolme osapuolta: sinä tuottajana, alueesi verkkoyhtiö ja sähköyhtiö, joka ostaa ylijäämän. Verkkoyhtiötä et voi valita, koska alueen sähköverkosta vastaa yksi yhtiö. Ostajan kanssa tehtävä sopimus on puolestaan erillinen kaupallinen sopimus, jonka hinnasta ja ehdoista sovitaan.

Verohallinnon ohjeessa kuvataan käytäntö näin: ylijäämäsähkö siirtyy verkkoyhtiön verkkoon, verkkoyhtiö mittaa verkkoon siirtyneen määrän ja toimittaa mittaustiedot sähköyhtiölle, joka maksaa korvauksen tai hyvittää sen ostetusta sähköstä. Ohjeen mukaan kotitalous voi myös siirtää ylijäämän verkkoon ilman korvausta, jos paikallinen verkonhaltija suostuu siihen. Silloin myyntituloa ei synny lainkaan.

Käytännön järjestys on tavallisesti seuraava:

1. Selvitä verkkoyhtiöltä tekniset vaatimukset ja mahdolliset mittausmuutokset ennen asennusta.
2. Tee liittämistä koskeva ilmoitus tai pyyntö verkkoyhtiön menettelyn mukaisesti.
3. Pyydä ostotarjous ylijäämästä ja vertaa sen ehtoja.
4. Tee ostosopimus ja tarkista, miten korvaus maksetaan.
5. Seuraa ensimmäisten kuukausien mittaustietoja ja laskuja.

Verohallinnon ohjeessa todetaan myös, että kotitalouden sähkön myynti on käytännössä seurausta siitä, että tuotanto ja kulutus eivät osu samaan hetkeen. Ohjeen mukaan kotitalous tavallisesti ostaa sähköä enemmän kuin myy. Siksi ylijäämän myynti ei poista tarvetta sopimukselle, jolla ostat kuluttamasi sähkön.

Ostosopimus ja kulutetun sähkön sopimus ovat eri asioita

Sähköyhtiön kanssa voi olla kaksi eri sopimusta: myyntisopimus, jolla ostat kuluttamasi sähkön, ja ostosopimus, jolla yhtiö ostaa ylijäämäsi. Ne on hyvä erottaa toisistaan jo vertailuvaiheessa, koska niiden hinnoittelu ja ehdot ovat erillisiä.

HintaPulssi vertailee sähkön myyntisopimuksia eli sopimuksia, joilla ostat kuluttamasi sähkön. Ylijäämän ostosopimuksia se ei vertaile. Mukana ovat Energiaviraston sahkonhinta.fi-tuotelistan kotitalouksille tarkoitetut yleissähkötuotteet kiinteällä hinnalla ja pörssihinnalla, ja tuotetiedot päivittyvät kerran vuorokaudessa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron, mutta sähkönsiirto ei sisälly niihin.

Ostotarjousten vertailusta on oma säännöksensä. Sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain mukaan Energiaviraston tehtävänä on ylläpitää verkkosivustoa, jonka avulla voi vertailla myös myyjien ostotarjouksia loppuasiakkaiden itse tuottamasta sähköstä. Saman lain mukaan vertailuun rekisteröityneen myyjän on ilmoitettava Energiavirastolle ostohinnat tai niiden määräytymisperusteet sekä muut ehdot, joilla se tarjoutuu ostamaan asiakkaansa verkkoon syöttämän sähkön. Rekisteröityminen vertailuun on myyjälle vapaaehtoista, joten yksittäisen yhtiön ostotarjous kannattaa tarkistaa myös yhtiöltä itseltään.

Jos ostat verkosta enemmän sähköä kuin myyt, myyntisopimuksen hinta vaikuttaa laskuusi todennäköisesti enemmän kuin ostosopimuksen hinta. Voit verrata sähkön myyntisopimuksia omalla vuosikulutuksellasi, kun tiedät, paljonko sähköä ostat verkosta vuodessa.

Ennen myyntiä: liittäminen verkkoon ja mittaus

Ylijäämää ei voi syöttää verkkoon ennen kuin laitteisto on liitetty verkkoyhtiön verkkoon sen vaatimusten mukaisesti. Energiavirasto neuvoo olemaan yhteydessä verkkoyhtiöön teknisten vaatimusten varmistamiseksi ja mahdollisten mittausmuutosten toteuttamiseksi, kun pienimuotoista tuotantoa, kuten aurinkopaneeleja, liitetään olemassa olevaan liittymään. Pientuotanto ei Energiaviraston mukaan yleensä edellytä omaa liittymää.

Sähkömarkkinalain mukaan verkkoyhtiöllä on oltava yksinkertainen ilmoitusmenettely tuotantolaitteistoille, joiden kapasiteetti on enintään 10,8 kilowattia. Tällainen laitteisto liitetään verkkoon ilmoituksen jälkeen. Verkkoyhtiö voi kuitenkin kuukauden kuluessa ilmoituksesta evätä liittämisen tai ehdottaa toista liittymiskohtaa perustelluista turvallisuussyistä tai teknisen yhteensopimattomuuden vuoksi. Jos verkkoyhtiö ei tee päätöstä kuukauden kuluessa, laitteisto voidaan lain mukaan liittää. Pienimuotoisen tuotannon liittämiseen verkkoyhtiöllä on lain mukaan oltava myös yleiset ja helposti sovellettavat menettelytavat.

Energiaviraston mukaan verkkoyhtiö mittaa sekä sähkönkulutuksen että tuotannon. Kun tuotantolaitteiston koko on enintään 100 kVA, tuotanto mitataan yleensä samalla etäluettavalla mittarilla kuin kulutus. Sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta annetun asetuksen mukaan erillistä mittaria ei tällöin tarvita, jos käyttöpaikan tunti- tai varttimittari pystyy mittaamaan sekä verkosta otetun että verkkoon syötetyn sähkön tai jos käyttöpaikalla on uusi etämittauslaitteisto. Jos haluat tuotannolle erillisen mittarin, vaikka sitä ei vaadita, verkkoyhtiö voi Energiaviraston mukaan laskuttaa siitä julkisen hinnastonsa mukaan.

Verkkomaksuihin sähkömarkkinalaissa on kaksi tuotantoa koskevaa sääntöä. Pienimuotoisen tuotannon liittämisestä perittävään liittymismaksuun ei saa sisällyttää verkon vahvistamisesta johtuvia kustannuksia. Lisäksi tuotannolta perittävillä jakelumaksuilla katetaan lain mukaan suhteellisesti pienempi osuus verkon kustannuksista kuin kulutukselta perittävillä. Säännös koskee tuotannolta perittäviä jakelumaksuja. Tarkista siksi oman verkkoyhtiösi hinnastosta, peritäänkö verkkoon syötetystä sähköstä maksua. Kuluttamasi sähkön siirrosta maksat edelleen verkkoyhtiölle sen hinnaston mukaan. Laskun osista kerrotaan tarkemmin artikkelissa sähkön siirrosta ja myynnistä.

Mikä lasketaan ylijäämäksi: netotus vartin sisällä

Ylijäämä ei ole koko kuukauden tai vuoden tuotannon ja kulutuksen erotus, vaan se lasketaan lyhyissä jaksoissa. Sähkökauppojen selvityksessä käytettävä taseselvitysjakso on asetuksen mukaan 15 minuuttia. Kun tuotantolaitteiston nimellisteho on enintään 100 kVA, saman mittarin mittaama verkosta otettu ja verkkoon syötetty sähkö lasketaan asetuksen mukaan yhteen kunkin jakson sisällä. Tätä kutsutaan netotukseksi, ja netotettua arvoa käytetään asetuksen mukaan myös laskutuksessa. Energiaviraston mukaan kulutuksen ja pienimuotoisen tuotannon mittaus perustuu tällä hetkellä joko varttimittaukseen tai tuntimittaukseen. Omat mittaustietosi voivat siksi näkyä vartin tai tunnin jaksoissa.

Kuvitteellinen esimerkki selventää periaatetta. Oletetaan, että yhden vartin aikana paneelit tuottavat 0,5 kWh ja koti kuluttaa samaan aikaan 0,3 kWh. Tällä vartilla verkkoon syötetyksi ylijäämäksi kirjautuu 0,2 kWh, eikä kulutusta kirjaudu verkosta otetuksi. Jos seuraavalla vartilla tuotanto on 0,1 kWh ja kulutus 0,4 kWh, verkosta otetuksi kirjautuu 0,3 kWh. Ensimmäisen vartin ylijäämä ei kuittaa toisen vartin ostoa, koska jaksot lasketaan erikseen.

Esimerkistä näkee, miksi ajoitus vaikuttaa. Jokainen omaan kulutukseen samalla vartilla mennyt kilowattitunti vähentää ostettavaa sähköä, kun taas ylijäämästä saat ostosopimuksen mukaisen korvauksen. Verkosta ostamastasi sähköstä maksat energian lisäksi kulutukseen perustuvan siirtomaksun ja sähköveron, joten oman käytön ja myynnin arvo voivat erota toisistaan. Kuinka suuri ero on, riippuu omista sopimuksistasi.

Mittaustiedoista näet, paljonko verkkoon on syötetty ja paljonko verkosta otettu. Ensimmäisten kuukausien jälkeen kannattaa verrata ostajan hyvittämää tai maksamaa määrää verkkoyhtiön mittaamaan syöttöön. Jos ostajan luvut eivät vastaa mitattua syöttöä, kysy asiasta ensin ostajalta. Jos epäilet mittaustietojen olevan virheellisiä, voit Energiaviraston mukaan reklamoida omalle verkkoyhtiöllesi, joka vastaa mittauksesta.

Mitä ostosopimuksesta kannattaa tarkistaa

Ostosopimuksen ehdot riippuvat ostajasta, ja sopimukset voivat erota toisistaan monella tavalla. Vertailuvälinelaki puhuu ostohinnoista tai ostohinnan määräytymisperusteista. Ostohinta voi siten olla kiinteä tai määräytyä jonkin kaavan mukaan, esimerkiksi pörssihinnan perusteella. Tarkista ainakin seuraavat kohdat ennen kuin sitoudut:

• Hinta tai hinnan määräytymisperuste: onko hinta kiinteä vai sidottu pörssihintaan, ja vähennetäänkö siitä marginaali tai muu maksu.
• Maksutapa: maksetaanko korvaus tilillesi vai hyvitetäänkö se sähkölaskultasi, ja kuinka usein.
• Negatiivinen pörssihinta: pörssihinta voi joskus painua negatiiviseksi, joten kysy, miten pörssihintaan sidottu sopimus käsittelee nämä jaksot.
• Kiinteät maksut: peritäänkö ostosopimuksesta kuukausimaksua, joka pienentää myyntituloa.
• Sidonnaisuus: edellyttääkö ostaja, että ostat myös kuluttamasi sähkön siltä, ja miten ostosopimus päättyy tai irtisanotaan.

Jos ostaja edellyttää, että myyntisopimus on samalla yhtiöllä, sopimuksia kannattaa arvioida yhdessä. Edullinen ostohinta ei välttämättä korvaa kalliimpaa myyntisopimusta, jos ostat verkosta enemmän sähköä kuin myyt. Laske siksi ensin, mitä kuluttamasi sähkö maksaisi eri myyntisopimuksilla, ja arvioi ostotarjous sen jälkeen. Pörssisähkön ja kiinteän hinnan eroista kerrotaan artikkelissa pörssisähkö vai kiinteä.

Mökillä tilanne voi poiketa kodista, esimerkiksi jos aurinkosähköjärjestelmää ei ole kytketty verkkoon. Mökin aurinkosähköjärjestelmistä kerrotaan artikkelissa mökin sähköistä ja aurinkopaneeleista.

Ylijäämän myynnin verotus pääpiirteissään

Verotusta koskevat tiedot perustuvat Verohallinnon syventävään ohjeeseen "Kotitalouden sähköntuotannon tuloverotus", joka on annettu 14.8.2024 ja on voimassa toistaiseksi. Ohje oli yhä voimassa, kun tämän artikkelin tiedot tarkistettiin 5.11.2026, joten tiedot kuvaavat ohjeen mukaista käytäntöä verovuonna 2026. Ohje koskee kotitaloutta, joka tuottaa sähköä pääasiassa omaan käyttöönsä. Elinkeinotoiminnan, maatalouden ja arvonlisäverotuksen kysymyksiin ohje ei ota kantaa.

Ohjeen mukaan omaan käyttöön tuotetusta sähköstä ei muodostu veronalaista tuloa. Ylijäämän myynnistä saatu korvaus on sen sijaan veronalaista ansiotuloa, eikä sillä ole merkitystä, maksetaanko korvaus rahana vai hyvitetäänkö se sähkölaskusta. Ohjeen mukaan kotitalouden pienimuotoista sähköntuotantoa ei verotuksessa katsota elinkeinotoiminnaksi eikä maataloudeksi, vaan se luetaan yksityistalouteen kuuluvaksi toiminnaksi.

Myyntituloa vastaan saa ohjeen mukaan vähentää tuotannon ja myynnin menoja, kuten laitteiston ylläpitomenoja ja vuotuisen poiston, joka voi olla enintään 25 prosenttia laitteiston poistamattomasta hankintamenosta. Vähennyskelpoista on kuitenkin vain myytyä sähköä vastaava osuus, joka lasketaan jakamalla myydyn sähkön määrä tuotetun sähkön määrällä. Menoja voi vähentää enintään myyntitulon määrään asti, eikä myynnistä vahvisteta tappiota. Verohallinnon käsityksen mukaan verotettavaa tuloa ei tavanomaisesti jää, kun verovuonna myydyn sähkön määrä on pienempi kuin ostetun sähkön määrä.

Veroilmoitukselle myyntitulo ja siihen kohdistuvat menot ilmoitetaan ohjeen mukaan vain, jos myynti on voitollista. Jos menot ovat tuloja suuremmat, veroilmoituksella ei ilmoiteta asiasta mitään, ja mahdollinen verotettava tulo ilmoitetaan muuna ansiotulona. Ohjeen mukaan sähköyhtiön ei tarvitse toimittaa korvauksesta ennakonpidätystä eikä ilmoittaa sitä vuosi-ilmoituksella.

Ohjeessa todetaan myös, että verovelvollisen on ilmoitettava veronalaiset tulonsa veroilmoituksellaan. Voitollisen myynnin ilmoittaminen on siis sinun vastuullasi. Ohjeen mukaan toimintaan liittyvät tositteet on säilytettävä kuusi vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Tarkista oma tilanteesi Verohallinnosta, sillä ohjetta voidaan päivittää ja yksittäistapaus voi poiketa ohjeen esimerkeistä.

Sähköverotuksesta on oma ohjeensa. Verohallinnon energiaverotusohjeen (20.11.2024) mukaan nimellisteholtaan enintään 100 kVA:n mikrovoimalaitokset ovat kokonaan sähköverotuksen ulkopuolella, eikä niiden tuottajien tarvitse rekisteröityä verovelvollisiksi eikä antaa veroilmoituksia tuotannostaan. Ohje oli 5.11.2026 tarkistettaessa merkitty päivitettäväksi.

Yhteenveto

Ylijäämän myynti edellyttää, että laitteisto on liitetty verkkoyhtiön verkkoon sen vaatimusten mukaisesti ja että teet sähköyhtiön kanssa ostosopimuksen. Verkkoyhtiö mittaa syötön ja oton, ja kun enintään 100 kVA:n laitteiston syöttö ja otto mitataan samalla mittarilla, ne netotetaan asetuksen mukaan vartin jaksoissa. Ostosopimuksesta kannattaa tarkistaa hinta tai sen määräytymisperuste, maksutapa, kiinteät maksut ja se, sitooko se myyntisopimukseen.

Myyntitulo on Verohallinnon ohjeen mukaan veronalaista ansiotuloa, ja menoja voi vähentää vain myydyn sähkön osuudelta ja enintään myyntitulon määrään asti. Verohallinnon käsityksen mukaan verotettavaa ei tavanomaisesti jää, kun myyt verovuonna vähemmän sähköä kuin ostat. Tiedot perustuvat 14.8.2024 annettuun ohjeeseen, joka oli voimassa vielä 5.11.2026, ja oman tilanteesi voit tarkistaa Verohallinnosta. Koska ostat verkosta edelleen sen sähkön, jota paneelit eivät samalla vartilla kata, myyntisopimuksen vertailu on yhtä tärkeää kuin ostotarjouksen arviointi.

Usein kysytyt kysymykset

Voinko myydä ylijäämän eri yhtiölle kuin jolta ostan sähköni?

Se riippuu ostajan ehdoista. Vertailuvälinelaki puhuu myyjän tarjouksesta ostaa loppuasiakkaansa verkkoon syöttämä sähkö, ja ostosopimuksen ehdoissa voi olla vaatimus, että myös kuluttamasi sähkö ostetaan samalta yhtiöltä. Kysy ehdot ostajalta ennen kuin vaihdat myyntisopimusta.

Tarvitsenko uuden sähkömittarin aurinkopaneeleille?

Energiaviraston mukaan enintään 100 kVA:n tuotanto mitataan yleensä samalla etäluettavalla mittarilla kuin kulutus. Mittausmuutoksen tarve selviää verkkoyhtiöltä, jonka kanssa vaatimukset kannattaa käydä läpi ennen asennusta. Jos haluat erillisen tuotantomittarin, vaikka sitä ei vaadita, siitä voidaan periä maksu.

Vaikuttaako ylijäämän myynti siirtolaskuuni?

Verkosta ottamasi sähkön siirrosta maksat edelleen verkkoyhtiön hinnaston mukaan. Asetuksen mukaan laskutuksessa käytetään vartin sisällä netotettua arvoa, kun enintään 100 kVA:n laitteiston syöttö ja otto mitataan samalla mittarilla. Verkkoon syötetystä sähköstä verkkoyhtiö voi periä tuotannon jakelumaksua, jos sen hinnastossa on sellainen. Tarkista asia oman verkkoyhtiösi hinnastosta.

Onko pienestä myyntitulosta ilmoitettava verottajalle?

Verohallinnon ohjeen mukaan myyntiä ei ilmoiteta veroilmoituksella, jos myydyn sähkön osuus menoista on myyntituloa suurempi. Voitollinen myynti ilmoitetaan muuna ansiotulona. Säilytä tositteet siltä varalta, että tarvitset niitä laskelmaan, ja tarkista oma tilanteesi tarvittaessa Verohallinnosta.

Lähteet

• Energiavirasto: Sähköverkkoon liittyminen (kuluttajasivu)
• Energiavirasto: Sähkön mittaus (kuluttajasivu)
• Finlex: Sähkömarkkinalaki (588/2013), ajantasainen säädös
• Finlex: Laki sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä (498/2023), ajantasainen säädös
• Finlex: Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta (767/2021), ajantasainen säädös
• Verohallinto: Kotitalouden sähköntuotannon tuloverotus (syventävä vero-ohje VH/3693/00.01.00/2024), annettu 14.8.2024
• Verohallinto: Energiaverotus (syventävä vero-ohje VH/6309/00.01.00/2024), annettu 20.11.2024
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja Energiavirasto: Sähkön vähittäismarkkinaselvitys (KKV Tutkimusraportteja 5/2025)
• Energiavirasto: Näin sähkölaskusi muodostuu