Radon kerrostalossa – milloin on syytä huoleen

Radon kerrostalossa kannattaa selvittää erityisesti ensimmäisen kerroksen asunnoista. STUKin mittausohjeessa nämä asunnot mitataan jokainen erikseen. Jos omasta asunnostasi ei löydy mittausraporttia, pyydä ensin isännöitsijältä tietoa taloyhtiön mittauksista ja niiden kattavuudesta. Pelkkä tieto siitä, että rakennuksessa on joskus mitattu radonia, ei vielä kerro oman asuntosi tilanteesta.

Asunnon sisäilman radonpitoisuuden viitearvo on 300 Bq/m³ vuosikeskiarvona. Sen ylittävä tulos antaa aiheen korjausten selvittämiseen, mutta tulosta on ensin luettava mittausajan ja mittausmenetelmän kanssa. Kerrostalossa myös korjausvastuu ja yhteisen ilmanvaihdon toiminta kuuluvat kokonaisuuteen: asukkaan havainto käynnistää selvityksen, ei omatoimista rakenteiden muuttamista.

Missä kerrostalon osissa radonia selvitetään?

STUKin mukaan korkeita radonpitoisuuksia esiintyy kerrostaloissa erityisesti alimmissa asunnoissa, joiden lattia on yhteydessä maaperään. Putkikanavia pitkin radonpitoista ilmaa voi kulkeutua ylemmäksikin, mutta tällaiset havainnot ovat harvinaisempia. Tämä auttaa kohdentamaan tutkimuksia, mutta ei oikeuta päättelemään yksittäisen asunnon pitoisuutta sen sijainnista.

STUKin tavallisessa taloyhtiön mittausohjeessa ensimmäisen kerroksen jokainen asunto mitataan. Toisen kerroksen ja sitä ylempien asuntojen mittaamista ei lähtökohtaisesti tarvita. Jos ylemmästä asunnosta kuitenkin on poikkeava mittaustulos tai rakennuksessa epäillään erityistä kulkeutumisreittiä, pyydä asiantuntijaa arvioimaan asia erikseen. Yleinen mittausohje ei ole peruste sivuuttaa jo saatua havaintoa.

Kellarin tai pohjakerroksen yhteinen tila kannattaa ottaa mittaussuunnitelmaan, jos asukkaat oleskelevat siinä paljon. Lyhytaikaisesti käytettävää varastoa, saunaa tai teknistä tilaa ei STUKin ohjeessa tarvitse mitata pelkän sijaintinsa vuoksi. Kerro suunnittelijalle tilojen todellinen käyttö: kerhohuone, harrastustila ja tavaroiden säilytystila eivät ole oleskelun kannalta sama asia.

Pyydä, että mittaussuunnitelma esitetään pohjapiirroksessa eikä ainoastaan kerrosnumeroina. Merkitse siihen asunnot, yhteiset oleskelutilat ja mahdolliset liiketilat sekä niiden käyttötarkoitus. Rinnetalon kohdalla kuvaa myös, mitkä seinät ja lattiat ovat maata vasten. Tällä tavoin mittausten tilaaja ja asiantuntija voivat keskustella samoista tiloista ilman epäselvää nimitystä ”alakerta”.

Rakennusvuotta tai alueellista radonkarttaa ei kannata käyttää mittausraportin korvikkeena. Jos hallitukselle on toimitettu vain yleinen aluekartta, kysy erikseen asuntokohtaisia tuloksia. Myös maininta radonputkistosta tarvitsee rinnalleen tiedon toteutuksesta, käytöstä ja mittauksesta. Rakenteeseen varautuminen ja asunnossa todennettu pitoisuus ovat eri asioita.

Jos taloyhtiössä on useita rakennuksia, selvitä mittausten kattavuus rakennuksittain. Yhden talon tulos ei kerro toisen talon huoneistosta, vaikka rakennukset kuuluisivat samaan yhtiöön. Kiinnitä huomiota myös siihen, onko alimman asuinkerroksen alla maata vasten olevia tiloja vai sijoittuuko asunto suoraan maanvastaiselle tasolle. Kerrostunnus yksin voi peittää tämän eron. Mittausohjeen soveltamista poikkeavaan rakennukseen kannattaa tarkentaa mittauspalvelun kanssa ennen purkkien jakamista.

Näin taloyhtiön mittaus kannattaa järjestää

Yhteisessä mittauksessa hyödyllistä on yhtenäinen dokumentointi. Sopikaa etukäteen, kuka tilaa purkit, antaa asukkaille ohjeet, kokoaa päivämäärät ja vastaanottaa raportit. Jos tilaat mittauksen itse, toimita tulos myös asian käsittelystä vastaavalle isännöitsijälle tai hallitukselle. STUK lähettää tilaamansa mittauksen tulokset tilaajalle, joten tiedon kulkeminen ei hoidu pelkällä laboratoriotilauksella.

Asunnon radonmittauksen on oltava yhtäjaksoinen ja kestettävä vähintään kaksi kuukautta syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. STUK suosittelee kolmen kuukauden mittausta. Valitse toteutusaika niin, että koko tarvittava jakso mahtuu mittauskauteen. Lyhyen mittauksen pidentämisestä tai poikkeavasti toteutuneesta jaksosta kannattaa kysyä mittauspalvelulta ennen tuloksen käyttämistä korjauspäätökseen.

Mittauspurkki sijoitetaan mittauspalvelun ohjeiden mukaisesti tilaan, jossa oleskellaan. STUKin nykyisen asunto-ohjeen mukaan tavallisessa asunnossa käytetään kahta purkkia. Alle 100 m²:n asunto voidaan mitata yhdellä purkilla, jos se on yhdessä tasossa ja perustukset sekä ilmanvaihto ovat jokaisessa asuinhuoneessa samanlaiset. Täsmälleen rajakokoisen tai pohjaratkaisultaan poikkeavan asunnon purkkimäärä kannattaa varmistaa tilaamisen yhteydessä. Yhden purkin käyttöä ei pidä johtaa pelkästään siitä, että kyseessä on kerrostaloasunto.

Anna asukkaalle kirjallinen ohje siitä, mihin purkki sijoitetaan ja kenelle mahdollisesta poikkeamasta ilmoitetaan. Kirjaa purkin tunnus, huone, aloitus ja lopetus samaan tietueeseen. Jos purkki siirtyy kesken mittauksen tai asunto on osan jaksosta remontissa, merkitse tapahtuma näkyviin. Näin raporttia tulkitseva henkilö tietää, mitä oloja tulos kuvaa.

Mittausjakson tavoitteena on selvittää tavallisen asumisen tilannetta. Älä muuta ilmanvaihdon asetuksia vain saadaksesi mahdollisimman pienen lukeman. Jos ilmanvaihdossa on vika, ilmoita siitä huollolle ja mittauspalvelulle sekä kirjaa korjauksen ajankohta. Mittaus ei saisi jäädä irralliseksi numeroksi, jonka taustalla olleista olosuhteista kukaan ei enää tiedä.

Tarkemmat käytännön valmistelut löydät oppaasta radonmittaus kotona. Taloyhtiössä lisää niiden rinnalle huoneistokohtainen seuranta: mikä asunto on mitattu, mistä tulos puuttuu ja missä tarvitaan uusi mittaus. Merkitse puuttuva tulos puuttuvaksi. Sitä ei ole perusteltua korvata viereisen asunnon lukemalla tai saman rapun keskiarvolla.

Mitä mittaustulos tarkoittaa?

Asuntoa koskeva 300 Bq/m³ on viitearvo, ei lupaus sen alapuolisen pitoisuuden riskittömyydestä. Uuden rakennuksen suunnittelua ja toteutusta koskeva viitearvo on 200 Bq/m³. Molemmat suhteutetaan asunnossa vuosikeskiarvoon. Näitä arvoja ei siis verrata suoraan mihin tahansa laitteen hetkelliseen näyttämään lukemaan.

Lue raportista ensin, ilmoittaako se mittausjakson keskiarvon vai arvion vuosikeskiarvosta. STUKin ohjeen mukaisesta mittauskauden tuloksesta vuosikeskiarvo arvioidaan kertoimella 0,9. Älä käytä kerrointa uudelleen, jos raportissa on jo laskettu vuosikeskiarvo, äläkä sovella sitä mielivaltaiseen lyhyeen laitemittaukseen. Jos raportin merkintä jää epäselväksi, pyydä laboratoriolta tulkinta.

Kirjaa taloyhtiön yhteenvetoon tuloksen lisäksi mittausjakso ja käytetty tuloslaji. Kahdesta numerosta ei synny vertailukelpoista paria, jos toinen on hetkellinen havainto ja toinen pitkän ajan keskiarvo. Tällaisessa tilanteessa pyydä asiantuntijaa kertomaan, tarvitaanko lisämittaus vai riittävätkö nykyiset tiedot jatkoselvityksen käynnistämiseen. Viitearvojen taustaa avaa myös artikkeli radonin viitearvoista.

Poikkeava tulos on syy selvittää kyseinen asunto, mutta se ei yksin osoita radonin kulkeutumisreittiä. Älä päättele raportista suoraan, että ongelma on naapurissa, porraskäytävässä tai juuri näkyvässä halkeamassa. Pyydä suunnittelijalta erikseen perustelu sille, mitä tutkitaan seuraavaksi ja miten tutkimus liittyy mitattuun havaintoon. Tämä erottaa mittaustiedon korjaushypoteesista.

Kenen vastuulle radonkorjaus kuuluu?

Taloyhtiön ja osakkaan kunnossapitovastuu ratkaistaan asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen perusteella. Lain lähtökohtana on, että rakenteet, eristeet ja ilmanvaihdon kaltaiset perusjärjestelmät kuuluvat yhtiölle lain tarkemmin määrittelemässä laajuudessa. Osakkaan vastuulla ovat lähtökohtaisesti huoneiston sisäosat. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä vastuunjaosta toisin.

Tästä seuraa tärkeä käytännön rajaus: asunnon puolelta tehtävä tiivistys ei sijaintinsa vuoksi automaattisesti kuulu osakkaalle. Ratkaisevaa on, mitä rakennusosaa korjataan ja mihin korjaustarve perustuu. Pyydä hallitukselta tai isännöitsijältä kirjallinen kanta vastuuseen ennen työn tilaamista. Liitä kysymykseen suunniteltu toimenpide, ei vain yleistä nimitystä ”radonremontti”.

Osakkaan on ilmoitettava yhtiölle viivytyksettä sellaisesta huoneiston viasta tai puutteesta, jonka korjaaminen kuuluu yhtiölle. Toimita siksi kohonnut mittaustulos yhtiölle ja pyydä kuittaus vastaanottamisesta. Jos suunnittelet omaa kunnossapitotyötä, josta voi olla vaikutusta yhtiön tai toisen osakkaan vastuulla oleviin osiin tai huoneiston käyttöön, siitä on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti. Ilmoitusvelvollisuutta ei korvaa urakoitsijan suullinen arvio työn pienuudesta.

Terveydensuojelulain 27 § käsittelee terveyshaitan selvittämistä ja poistamista. Rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä johtuvan haitan poistaminen kuuluu rakennuksen omistajalle, ellei muualla laissa toisin säädetä. Tavanomaisesta poikkeavasta käytöstä aiheutuva haitta kuuluu tilan haltijan vastuulle. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa vastuullisen tahon selvittämään, poistamaan tai rajoittamaan haittaa.

Jos asian käsittely ei etene, kokoa mittausraportti, tekemäsi ilmoitus ja saamasi vastaukset kunnan terveydensuojeluviranomaista varten. Pyydä arviota etenemisestä ja tarvittavista lisätiedoista. Pelkkä erimielisyys laskun maksajasta ei ratkaise asunnon terveydellistä tilannetta. Vastaavasti terveydellinen selvitys ja yhtiön sisäinen kustannusten jako kannattaa käsitellä asiakirjoissa erillisinä kysymyksinä.

Asukkaan kannattaa säilyttää myös oma kopio raportista ja kirjeenvaihdosta. Jos asunto vaihtaa omistajaa tai vuokralaista ennen korjauksen valmistumista, asiakirjoista näkyy, mikä vaihe on vielä kesken. Kirjaa erotellen mittaustulos, suunniteltu toimenpide ja toteutunut työ; pelkkä kokousmuistion maininta ”radonasia käsitelty” ei kerro, mihin johtopäätökseen päädyttiin. Selkeä tapahtumaketju auttaa myös uutta hallitusta jatkamaan asiaa ilman, että samoja kysymyksiä joudutaan aloittamaan alusta.

Miten hallitus vie asian päätökseen?

Hallituksen kannattaa valmistella rajattu selvityspäätös ennen laajan urakan tilaamista. Siinä voidaan nimetä tutkimuksen kohteet, vastuuhenkilö, aineiston vastaanottaja ja ajankohta, jolloin tulokset käsitellään. Asukkaalle hyödyllisin vastaus kertoo seuraavan konkreettisen vaiheen. Pelkkä ilmoitus ”asia on tiedossa” jättää avoimeksi, mitä yhtiö aikoo tehdä.

Kaikki radoniin liittyvät toimet eivät vaadi erillistä yhtiökokousta. Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallitus tarvitsee yhtiökokouksen päätöksen muun muassa yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin sekä olennaisesti huoneiston käyttöön tai osakkaan maksuvelvollisuuteen vaikuttaviin toimiin. Laissa on poikkeus tilanteeseen, jossa päätöksen odottaminen aiheuttaisi olennaista haittaa yhtiön toiminnalle. Päätöksentekotapa arvioidaan siis hankkeen sisällöstä.

Pyydä kokouksen aineistoon erikseen tekninen ratkaisu, kustannusarvio ja rahoitusesitys. Kerro myös, mitä tarjous ei sisällä ja mitä vielä selvitetään. Näin osakas voi arvioida ehdotusta ilman oletusta, että urakkahinta kattaa tutkimukset, jälkityöt ja seurannan. Kustannusten suunnitteluun voi käyttää apuna radonkorjauksen kustannusopasta.

Yhtiövastikkeen maksuperuste määräytyy yhtiöjärjestyksen ja lain mukaan. Kuluja ei siksi voi automaattisesti jakaa asuntojen lukumäärällä tai määrätä vain niille, joiden asunnoista löytyi korkea pitoisuus. Pyydä rahoitusesitykseen näkyviin käytettävä peruste ja oma maksuosuutesi. Jos perusteesta aiotaan poiketa, sen lainmukaisuus on selvitettävä päätöksen valmistelussa.

Korjausmenetelmä valitaan rakennuksen perusteella

STUK korostaa kerrostalojen radonkorjauksissa alipaineisuuden hallintaa. Korjaussuunnittelussa voidaan tarkastella ilmanvaihtoa, rakenteiden vuotoreittejä ja maaperästä tulevan ilman vähentämistä. Radonimuri imee ilmaa laatan alta, kun taas tiivistämisellä vähennetään vuotokohtien kautta tulevaa ilmavirtausta. Menetelmän nimeä tärkeämpää on perustelu sen soveltumiselle juuri tähän rakennukseen.

Pyydä suunnittelijaa kuvaamaan, mitä havaintoa kukin toimenpide korjaa. Jos esitys perustuu ilmanvaihtoon, kysy, mitä ilmavirtoja tai paine-eroja selvitettiin. Jos esitys perustuu tiivistämiseen, pyydä merkitsemään käsiteltävät liitokset ja läpiviennit piirrokseen. Jos ehdotetaan imujärjestelmää, pyydä kuvaus sen vaikutusalueesta sekä poistoreitistä.

Pelkkä poistopuhaltimen tehon lisääminen ei ole yleispätevä radonkorjaus. STUKin mukaan koneellisen poiston lisääminen voi joissakin tilanteissa kasvattaa radonpitoisuutta. Älä siis muuta yhteisen järjestelmän säätöjä omin päin. Ilmoita puutteista huollolle ja noudata asunnon ilmanvaihdon käyttöohjeita, kunnes suunnittelija antaa mahdolliset uudet ohjeet.

Sovi ennen urakkaa myös asuntoihin pääsystä ja työn jälkien korjaamisesta. Pyydä ilmoittamaan, joudutaanko siirtämään kalusteita, avaamaan pintoja tai tekemään läpivientejä. Kirjaa, kuka suojaa työalueen, palauttaa pinnat ja tarkastaa toteutuksen. Näin tekninen korjaus ja asukkaan arjen järjestelyt sisältyvät samaan suunnitelmaan.

Vuokralainen ja liiketilan käyttäjä tarvitsevat oman yhteyshenkilön

Jos asut vuokralla, toimita radonhavainto vuokranantajalle ja pyydä häntä selvittämään asia taloyhtiön kanssa. Lähetä koko raportti, jotta mittausjakso ja tuloksen laji ovat mukana. Sovittakaa, kuka vastaa sinulle jatkosta ja miten huoneistossa tehtävistä tutkimuksista ilmoitetaan. Tarvittaessa voit pyytää neuvoa kunnan terveydensuojeluviranomaiselta.

Älä tee ilmoituksesta valmista diagnoosia rakennuksen viasta. Kerro selvästi, mitä on mitattu, milloin ja missä. Jos ilmanvaihdon toiminnassa on samalla havaintoja, kuvaa ne erikseen mittaustuloksesta. Vuokranantajalle on hyödyllisempää saada täsmällinen aineisto kuin päätelmä, jonka tekninen peruste vielä puuttuu.

Taloyhtiön liiketila voi olla myös työpaikka. STUKin ohjeessa työnantaja vastaa työntekijöiden radonaltistuksen riittävästä rajoittamisesta ja mittaustulosten toimittamisesta STUKille. Työpaikan velvoitteita ei ratkaista yksin asukkaiden mittauskampanjalla tai lauseella ”vuokralainen hoitaa”. Rakennuksen korjausvastuu ja työnantajan säteilyturvallisuustehtävät on selvitettävä erikseen.

Pyydä liiketilan käyttäjää nimeämään yhteyshenkilö yhteistä selvitystä varten. Mittauksia voidaan suunnitella samanaikaisesti, mutta asiakirjoista kannattaa erottaa asuntojen tulokset ja työtilojen tutkimukset. Näin taloyhtiön hallitus näkee, mitkä tiedot koskevat rakennusta ja mitkä työnantajan omaa menettelyä. Työpaikan mittausvelvollisuuden yksityiskohtiin ohjaa STUKin työpaikkaohje.

Korjauksen jälkeen tarvitaan uusi mittaus ja säilytettävät tiedot

STUKin ohjeessa korjauksen onnistuminen varmistetaan vähintään kahden kuukauden purkkimittauksella mittauskaudella. Urakan valmistuminen ja korjaustuloksen osoittaminen ovat siksi eri ajankohtia. Sovi jo tilauksessa, kuka järjestää varmennusmittauksen ja mitä tehdään, jos tulos jää tavoitteesta. Pelkkä maininta jälkimittauksesta ei kerro, kuuluuko se urakkahintaan.

Kokoa taloyhtiölle mittausraportit ennen korjausta ja sen jälkeen, korjaussuunnitelma sekä kuvaus toteutetuista töistä. Pyydä mukaan laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet sekä yhteystieto toimintahäiriöitä varten. Merkitse, missä asiakirjoja säilytetään ja kuka huolehtii seurannasta. Tiedon pitäisi löytyä myös silloin, kun hallitus, isännöitsijä tai asukas vaihtuu.

Jos myöhempi remontti muuttaa korjattuja rakenteita tai ilmanvaihtoa, ota radonjärjestelmä mukaan remontin lähtötietoihin. Pyydä suunnittelijaa arvioimaan vaikutus ja mahdollinen mittaustarve. Vanhaa onnistunutta mittausta ei kannata esittää automaattisena osoituksena muutetun tilanteen toimivuudesta. Dokumentoi erityisesti muutokset, jotka tehtiin alkuperäisen varmennusmittauksen jälkeen.

Seurantavastuulle kannattaa nimetä yhtiön sisällä selkeä käytäntö. Kun laitteiston huolto tai ilmanvaihdon säätö tulee ajankohtaiseksi, huoltoa tilaavan henkilön tulisi nähdä myös radonkorjauksen suunnitelma. Muuten yksittäinen huoltotoimi voi vaikuttaa järjestelmään huomaamatta, ja tieto muutoksesta jää irralliseksi. Pyydä hallitusta kirjaamaan, miten mahdollinen toimintahäiriö havaitaan ja kenelle asukas voi siitä ilmoittaa. Näin myöhemmän mittauksen tulosta voidaan verrata siihen, missä kunnossa korjausjärjestelmä on mittaushetkellä ollut.

Asuntoa ostaessasi pyydä nähtäväksi omaa huoneistoa koskevat raportit ja yhtiön korjausasiakirjat. Kysy, onko korjaus toteutettu vai vasta suunniteltu ja onko sen jälkeen mitattu. Myyntiä valmistellessasi kokoa vastaava aineisto ostajalle annettaviin tietoihin. Älä kuvaa mittaamatonta tai kesken olevaa korjausta valmiiksi osoitetuksi ratkaisuksi.

Yhteenveto

Selvitä ensin, onko omasta asunnostasi luotettava radonmittaus. Jos tulos antaa aihetta jatkotoimiin, toimita raportti taloyhtiölle ja pyydä kirjallinen etenemissuunnitelma vastuineen. Korjausmenetelmä, kustannusten jako ja päätöksenteko ratkaistaan erikseen rakennuksen tietojen, yhtiöjärjestyksen ja lain perusteella. Varmista lopuksi, että korjausta seuraavat uusi mittaus ja taloyhtiölle jäävät käyttöohjeet.

Usein kysytyt kysymykset

Riittääkö saman rapun toisesta asunnosta saatu tulos?

Se on hyödyllinen lähtötieto, mutta ei oman asuntosi mittaustulos. STUKin ohjeessa ensimmäisen kerroksen jokainen asunto mitataan erikseen. Pyydä taloyhtiön yhteenvedosta näkyviin myös mittaamatta jääneet asunnot, jotta puuttuvia tietoja ei vahingossa tulkita pieniksi pitoisuuksiksi.

Voiko korjausvastuun päätellä siitä, kummalta puolelta seinää työ tehdään?

Ei pelkästään siitä. Vastuu ratkaistaan korjattavan rakennusosan, yhtiöjärjestyksen ja lain perusteella. Myös asunnon sisältä tehtävä työ voi kohdistua yhtiön vastuulla olevaan rakenteeseen, joten selvitä vastuu ennen oman urakkasopimuksen tekemistä.

Mitä teen, jos ylemmässä kerroksessa mitataan poikkeava pitoisuus?

Toimita raportti taloyhtiölle ja pyydä mittauksen sekä jatkoselvityksen arviointia. STUKin tavallinen ohje ei edellytä ylempien kerrosten mittaamista, mutta se ei kumoa jo tehtyä poikkeavaa havaintoa. Kulkeutumisreittiä ei voi päätellä pelkästä lukemasta.

Mistä tiedän, että taloyhtiön radonkorjaus on valmistunut myös seurannan osalta?

Pyydä korjauksen jälkeinen mittausraportti sekä tieto siitä, miten tulos on arvioitu. Tarkista samalla, että mahdollisen laitteiston käyttö- ja huolto-ohjeet ovat yhtiön saatavilla. Asennuksen vastaanotto ei yksin osoita asunnon radonpitoisuutta korjauksen jälkeen.

Lähteet

• Säteilyturvakeskus: Radonin mittaaminen, asuntojen mittausohje.
• Säteilyturvakeskus: Taloyhtiöiden radonopas, STUK opastaa, maaliskuu 2024.
• Säteilyturvakeskus: Sisäilman radonmittaukset, mittauspalvelun ohje.
• Säteilyturvakeskus: Asuntojen radonia koskevat viitearvot ja määräykset.
• Säteilyturvakeskus: Radonkorjaukset, erityisesti kerrostalojen korjaukset sekä ilmanvaihto ja alipaine.
• Finlex: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä 1044/2018, 20–21 §.
• Finlex: Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 3 luvun vastikesäännökset, 4 luvun kunnossapitosäännökset ja 7 luvun 2 §.
• Finlex: Terveydensuojelulaki 763/1994, 27 §.

Lähteet tarkistettu 9.11.2026.