Radon ja alapohjan tiivistys

Alapohjan tiivistys voi vähentää radonpitoisen ilman pääsyä maaperästä kotiisi, mutta sen riittävyys selviää vasta korjauksen jälkeisellä radonmittauksella. Tiivistys kannattaa suunnitella rakennuksen vuotoreittien perusteella ja tarvittaessa yhdistää muihin radonkorjauksiin. Pelkkä näkyvien rakojen peittäminen ei vielä osoita, että sisäilman radonpitoisuus olisi riittävän pieni.

Tämä opas auttaa sinua arvioimaan, mitä alapohjan tiivistämisestä kannattaa selvittää ennen työn tilaamista. Painopiste on olemassa olevan asuinrakennuksen rakenteissa, työn rajauksessa ja tuloksen todentamisessa. Tuotteen valinta, rakenneavaukset ja yksityiskohtainen toteutus kuuluvat kohdekohtaiseen suunnitelmaan: yleinen artikkeli ei kerro, mikä saumarakenne sopii juuri sinun lattiaasi.

Miksi radon kulkeutuu alapohjan kautta?

Rakennuksen alla oleva maaperä on tavallinen sisäilman kohonneen radonpitoisuuden lähde. STUKin korjausohjeessa keskeinen kulkeutumistapa on ilmavirtaus: sisätilan alipaine vetää maaperän ilmaa rakenteiden epätiiviyskohtien kautta. Alapohjan tiivistämisessä vähennetään näitä ilmavuotoja. Työ ei poista radonia maaperästä eikä muuta tonttia radonittomaksi, vaan sen kohteena on ilman kulkureitti.

Lattialaatan ja sokkelin tai seinän liittymä on erityisen tärkeä tarkastettava kohta. Betonilaatan kuivuessa ja kutistuessa liittymään voi syntyä rako, jonka kautta ilmaa pääsee sisälle. Näkyvän lattian reuna ei kuitenkaan välttämättä ole sama kohta kuin varsinainen vuotava rakenneliitos. Siksi jalkalistan tai lattianpäällysteen pintaan tehty siisti sauma ei yksin todista alapohjan ilmatiiviyttä.

Paineoloilla on merkitystä myös tiivistyksen jälkeen. Rakennuksen ilmanvaihto ja sisä- ja ulkoilman lämpötilaero vaikuttavat siihen, miten ilma pyrkii liikkumaan. Jos korjaussuunnitelmassa tarkastellaan ainoastaan saumausmateriaalia, osa ongelmasta voi jäädä selvittämättä. Pyydä suunnittelijaa kuvaamaan sekä oletettu vuotoreitti että ilmanvaihdon merkitys; aihetta käsitellään erikseen oppaassa radon ja ilmanvaihto.

Aloita mittauksesta ja rakennuksen lähtötiedoista

Tiivistystyön tarpeen arviointi alkaa luotettavasta radonmittauksesta. Radonia ei voi tunnistaa hajun tai sisäilman raikkauden perusteella, eikä näkyvä halkeama kerro pitoisuutta. STUK suosittelee tekemään korjauspäätöksen vähintään kaksi kuukautta kestävän mittauksen perusteella. Lyhyt mittaus voi auttaa jatkotutkimuksissa, mutta säästä johtuva vaihtelu vaikeuttaa sen käyttämistä korjauspäätöksen ainoana perustana.

Asuntojen radonpitoisuuden viitearvo on 300 Bq/m³ vuosikeskiarvona. Uuden rakennuksen suunnittelua ja toteutusta koskeva viitearvo on 200 Bq/m³; nämä perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen 1044/2018. Viitearvo ei tarkoita rajaa, jonka alapuolella radon olisi täysin vaaratonta. Älä myöskään vertaa lyhyen mittauksen hetkellistä huippua suoraan vuosikeskiarvoa koskevaan arvoon.

Kerää suunnittelijalle mittausraportti kokonaisena, mittauspaikkojen tiedot sekä saatavilla olevat rakennepiirustukset. Merkitse muistiin aiemmat radonkorjaukset, lattiaremontit ja tiedossa oleva radonputkisto. Jos piirustuksen ja näkyvän rakenteen välillä on ristiriita, nosta se esiin ennen tarjouksen hyväksymistä. Puuttuva tieto kannattaa nimetä puuttuvaksi sen sijaan, että työn sisältö rakennetaan oletetun alapohjarakenteen varaan.

Erottele lähtöaineistossa myös se, mikä on mitattu ja mikä on vasta oma havaintosi. Radonmittaus kertoo sisäilman pitoisuudesta mittausjakson aikana, kun taas lattian raon valokuva kertoo näkyvän rakenteen kunnosta. Kumpikaan ei yksin paikanna kaikkia mahdollisia ilmavuotoja. Kun annat nämä tiedot suunnittelijalle erillisinä, hän voi kertoa, mitä pitää vielä selvittää ennen menetelmän valintaa. Samalla vältät tarjouksen, jossa korjataan vain helpoimmin nähtävä kohta ilman perustelua sen merkityksestä radonpitoisuudelle.

Voit valmistella katselmusta piirtämällä pohjakuvaan huoneet, näkyvät läpiviennit ja ne kohdat, joihin ei pääse käsiksi. Tämän tarkoitus on helpottaa keskustelua, ei osoittaa ilmavuotoja itse. Pyydä ammattilaista erottamaan raportissa havaitut vuotokohdat niistä kohdista, joiden merkitys vaatii lisätutkimusta. Mittauksen käytännön toteutuksesta voit lukea radonmittaus kotona -oppaasta.

Mitkä kohdat alapohjasta tutkitaan?

Tiivistyksen suunnittelussa tarkastellaan yhtenäistä ilmanpitävää rakennetta, ei vain yksittäistä helposti näkyvää rakoa. STUKin tiivistyskorjausten koulutusmateriaalissa tarkastettaviin kohtiin kuuluvat lattian ja sokkelin liittymä, kantavien väliseinien liittymät ja laatan läpiviennit. Näiden lisäksi maanvastaisen seinän rakenne voi vaikuttaa korjauksen laajuuteen. Pyydä suunnitelmaan selkeä rajaus siitä, mitkä liittymät työ kattaa.

Lattian reunat ja väliseinien liittymät

Huoneen seinän vieressä näkyvä sauma on luonteva lähtökohta katselmukselle, mutta tarkastelua kannattaa jatkaa myös kiintokalusteiden, portaiden ja väliseinien kohdalle. STUKin koulutusmateriaalissa juuri tällaiset esteet mainitaan tiivistämistä vaikeuttavina tekijöinä. Kysy, miten suunniteltu tiivistys jatkuu esteen kohdalla ja voidaanko liitos toteuttaa ilman kalusteen tai pintarakenteen avaamista.

Älä hyväksy epäselvää ilmausta, jonka mukaan kaikki reunat käsitellään, jos osa liittymistä jää käytännössä tavoittamattomiin. Pyydä erittely saavutettavista ja tutkimatta jäävistä kohdista. Näin voit arvioida, onko kyse rajatusta ensimmäisestä korjausvaiheesta vai koko liittymän tiivistämisestä. Molemmat voivat olla suunnitelmallisia ratkaisuja, kun työn tavoite ja jälkimittauksen merkitys on sovittu.

Putkien, johtojen ja kanavien läpiviennit

Läpiviennissä tarkastelun kohteena on putken tai johdon lisäksi sen ympärillä oleva rakenne. Piirrä katselmusta varten näkyviin esimerkiksi teknisen tilan ja keittiön lattian läpi kulkevat asennukset. Suojaputki voi tehdä yksityiskohdasta erilaisen kuin suoraan betonin läpi kulkeva putki. Tiivistysratkaisu on siksi hyvä pyytää läpivientityypin, ei pelkän huoneluettelon, perusteella.

Märkätilassa erotetaan radontiivistys ja vedeneristykseen liittyvät työt toisistaan suunnittelussa. Lattiakaivon ympärillä oleva epäilyttävä kohta ei ole lupa peittää kaivoa tai muuttaa sen liitosta omin päin. Pyydä selvitys siitä, mitä rakennetta käsitellään ja miten märkätilan kokonaisuus huomioidaan. Viemärin haju tai kuiva vesilukko ei sellaisenaan osoita radonin pääsyä maaperästä.

Halkeamat ja maanvastaiset seinät

Merkitse näkyvät halkeamat katselmusaineistoon, mutta älä päättele niiden ulkonäöstä korjausmenetelmää. Pyydä asiantuntijaa arvioimaan, onko kyse radonin mahdollisesta kulkureitistä ja tarvitaanko rakenteen kunnosta lisäselvitystä. Tiivistystyön tilaaminen ja halkeaman syyn selvittäminen ovat eri kysymyksiä. Raportissa kannattaa näkyä, mihin kysymykseen ehdotettu työ vastaa ja mitä se jättää avoimeksi.

Kellarissa ja rinnetalossa tarkastelu ei välttämättä rajoitu lattiaan. STUK nostaa esiin maanvastaiset kevytsoraharkkoseinät, joiden ilmanläpäisevyys voi muodostaa radonin kulkureitin. Tällöin vain lattian reunasauman korjaaminen voi jättää seinärakenteen osuuden käsittelemättä. Pyydä perustelu sille, miksi tarjottu työ kohdistuu lattiaan, seinään tai molempiin, ja miten valittu kokonaisuus todetaan toimivaksi.

Alapohjatyyppi vaikuttaa korjauksen suunnitteluun

Maanvarainen laatta ja ryömintätilainen alapohja tarvitsevat erilaisen tarkastelun. Rakennuksen myyntiesitteessä tai vanhassa piirustuksessa oleva nimitys ei yksin riitä tiivistyksen suunnitelmaksi. Pyydä suunnittelijaa tunnistamaan toteutunut rakenne ja sen yhteydet maanvastaisiin seiniin, väliseiniin ja läpivienteihin. Tämä on erityisen hyödyllistä, jos taloa on laajennettu tai eri osissa on erilaiset alapohjat.

Ryömintätilainen alapohja ei tarkoita lähtökohtaisesti tuulettamatonta tilaa, eikä sitä ole mielekästä erottaa rossipohjasta vain tuuletuksen puuttumisen perusteella. STUKin uudisrakentamisohjeessa radonturvallisuus edellyttää alapohjan liitosten ja läpivientien tiivistämistä sekä ryömintätilan tuuletuksesta huolehtimista. Pelkkä ilmatila lattian alla ei siis anna perustetta jättää sisäilman radonia selvittämättä.

Jos korjausehdotus sisältää ryömintätilan tuuletuksen muuttamisen, pyydä sille erillinen suunnitelma. Älä sulje tuuletusaukkoja radonin torjunnan nimissä äläkä arvioi ratkaisua vain asuintilan hetkellisen mittarilukeman perusteella. Tilaajan näkökulmasta olennainen kysymys on, kuka arvioi alapohjan kokonaisuuden ja miten tiivistys sekä tuuletus sovitetaan yhteen. Artikkelin perusteella ei voi määrätä aukkojen kokoa tai puhaltimen käyttöä.

Miten tiivistysmateriaali ja työtapa valitaan?

Materiaali valitaan todellisen liitoksen, tartuntapintojen ja suunnitellun järjestelmän perusteella. STUK mainitsee laatan ja sokkelin raon tiivistämiseen polyuretaanipohjaiset elastiset sauma-aineet sekä liima- ja vedeneristysmassat. Ohje edellyttää valmistajan ohjeiden noudattamista ja tiivistämistä betonipintoja vasten. Tästä ei seuraa, että jokainen samannimiseen tuoteryhmään kuuluva tuote sopisi jokaiseen rakenteeseen.

Tarjouksessa kannattaa pyytää nimeämään käytettävä tiivistysjärjestelmä ja sen suunniteltu käyttötapa. Kysy, millainen alustan esikäsittely tarvitaan, miten tiivistys liittyy viereiseen rakenteeseen ja mitä työ edellyttää lattianpäällysteeltä. Pelkkä materiaalin määrä tai tuotteen kutsuminen radonmassaksi ei kuvaa työn onnistumisen edellytyksiä. Tilaajan ei tarvitse valita kemiallista koostumusta itse, mutta toteutusperiaatteen on hyvä olla ymmärrettävä.

STUKin vuoden 2023 koulutusmateriaalissa korostettiin puhtaita tartuntapintoja, riittävää työtilaa ja vaikeasti saavutettavien liittymien haasteita. Samassa aineistossa silikonia ei suositeltu saumausaineeksi esitetyssä tiivistysesimerkissä. Siksi tavallista silikonisaumausta ei kannata ottaa yleisratkaisuksi radonkorjaukseen. Myöskään täyttövaahtoa, lattian pintapinnoitetta tai kalvoa ei ole syytä pitää toimivana kokonaisuutena ilman suunniteltuja liittymiä.

Työstö-, kuivumis- ja kovettumisajat selvitetään valitun tuotteen ohjeesta ja työmaan olosuhteista. Yleinen lupaus vuorokaudessa kuivuvasta saumasta tai muutamassa tunnissa valmistuvasta injektoinnista ei riitä aikataulun perusteeksi. Pyydä urakoitsijaa kertomaan, milloin pinta voidaan peittää, milloin tila voidaan ottaa käyttöön ja mitä tarkastetaan ennen peittämistä. Näin aikataulu sidotaan todelliseen ratkaisuun.

Milloin tiivistys kannattaa yhdistää muihin menetelmiin?

Tiivistys on yksi radonkorjauksen keino, mutta sen riittävyyttä ei voi luvata etukäteen rakennusmateriaalin nimen perusteella. STUK pitää radonimuria ja radonkaivoa tehokkaimpina korjausmenetelminä. Tiivistyksen käyttöä kannattaa verrata niihin jo suunnittelussa, erityisesti jos olennaisia vuotoreittejä jää rakenteiden taakse tai korjattava alue on laaja.

Jos talossa on rakennusvaiheessa asennettu radonputkisto, pyydä selvittämään sen toteutus ja mahdollisuus aktivoida se puhaltimella. Älä oleta putken olemassaolon tarkoittavan, että järjestelmä on käytössä tai että kaikki alapohjan osat kuuluvat sen vaikutusalueeseen. Saat taustaa vaihtoehdosta radonputkiston toimintaa käsittelevästä oppaasta. Tiivistystä ja putkiston käyttöä voidaan tarkastella samassa korjaussuunnitelmassa.

Radonimuri vaikuttaa laatan alapuolella, kun taas asunnon ilmanvaihto käsittelee sisäilmaa. Näiden tehtäviä ei kannata sekoittaa tarjousvertailussa. Pyydä suunnittelijaa esittämään, mikä osa korjauksesta vähentää maaperästä tulevaa virtausta ja mikä osa korjaa ilmanvaihdon toimintaa. Jos suunnitelma alkaa tiivistyksestä, sovi samalla, miten toimitaan, jos jälkimittaus osoittaa lisäkorjauksen tarpeen.

Mitä tarjouspyyntöön ja työn seurantaan kirjataan?

Tarjouspyyntö kannattaa tehdä saman lähtöaineiston perusteella kaikille tarjoajille. Lähetä mittausraportti, käytettävissä olevat piirustukset ja katselmuksessa tunnistetut avoimet kysymykset. Pyydä erottamaan varsinainen tiivistys, rakenneavaukset ja pintojen palauttaminen. Näin tarjouksia voi verrata työn sisällön eikä vain loppusumman perusteella, eikä edulliselta näyttävästä vaihtoehdosta jää huomaamatta kokonaan puuttuvaa työvaihetta.

Käytä oman tarjouspyyntösi pohjana esimerkiksi seuraavia kysymyksiä. Ne ovat tilaajan tarkistuslista, eivät viranomaisen määräämä lomake tai lupaus urakan tuloksesta. Sovita lista katselmuksessa löytyneisiin rakenteisiin ja pyydä vastaus kirjallisesti etenkin niihin kohtiin, joissa työn laajuus on vielä avoin.

• Mitkä liittymät ja läpiviennit tiivistetään, ja mitkä jäävät työn ulkopuolelle?
• Mitä avataan, kuka palauttaa pinnat ja miten mahdollisista lisätöistä sovitaan?
• Mihin suunnitelmaan materiaalit ja liittymien toteutus perustuvat?
• Miten työ dokumentoidaan ennen pintojen sulkemista?
• Kuka tilaa jälkimittauksen ja miten sen jälkeen päätetään jatkosta?

STUKin mukaan tiivistyskorjauksen merkittäviä kustannuseriä ovat valmistelutyö, itse tiivistys ja pintamateriaalien uusiminen. Siksi materiaalipakkauksen hinta ei kuvaa kokonaiskustannusta. Tässä oppaassa ei anneta yleistä euromääräistä hintaa tai takaisinmaksuaikaa. Kustannusten vertailuun saat lisäkysymyksiä radonkorjauksen kustannuksia käsittelevästä artikkelista, mutta kohteen tarjous ratkaisee työn todellisen sisällön ja hinnan.

Sovi myös työn aikana löytyvien poikkeamien käsittely. Jos lattian alta paljastuu odottamaton rakenne, urakoitsijalta kannattaa pyytää selvitys muutoksesta ennen lisätyön tilaamista. Valokuvaa sovitut työvaiheet tai pyydä ne urakoitsijan dokumentointiin. Kuvien tarkoitus on tallentaa tehdyt liittymät myöhempää tarkastelua varten; ne eivät korvaa mittausta tai asiantuntijan arviota toteutuksen laadusta.

Varmista tulos ja säilytä korjaustiedot

Tiivistyskorjaus ei pääty siihen, että listat palautetaan paikalleen. STUK ohjeistaa tarkistamaan radonkorjauksen onnistumisen uudella vähintään kaksi kuukautta kestävällä purkkimittauksella syyskuun ja toukokuun välisenä mittauskautena. Kolmen kuukauden mittaus on STUKin suositus. Tavanomaisesti käytetyn asunnon tulos halutaan todentaa sen suunnitellussa normaalissa käytössä, ei hetkellisen tuuletuksen aikana.

Jos korjaus tehdään mittauskauden ulkopuolella, sovi jo tilausvaiheessa jälkimittauksen ajankohdasta. Jatkuvatoimista mittaria voidaan käyttää vaikutuksen seurantaan, mutta älä rinnasta lyhyttä seurantajaksoa pitkäaikaiseen mittaukseen. Kirjaa myös mahdolliset ilmanvaihtomuutokset ja niiden ajankohdat. Kun korjaustoimet ja mittausjaksot on eroteltu, tuloksia on helpompi käydä läpi suunnittelijan kanssa.

Jos tulos jää tavoiteltua suuremmaksi, pyydä alkuperäisen korjausajatuksen uudelleenarviointia. Käy läpi, mitä tehtiin, mitä jätettiin tekemättä ja mitä vuotoreiteistä edelleen tiedetään vain oletuksena. Lisämassan levittäminen samaan näkyvään saumaan ei ole itsessään perusteltu jatkosuunnitelma. Seuraava työ voi kohdistua toiseen liittymään, radonputkistoon tai paineoloihin, mutta valinta kuuluu kohteen selvitykseen.

Säilytä lähtömittaus, suunnitelma, työselostus, kuvat ja jälkimittaus samassa kokonaisuudessa. Merkitse pohjakuvaan myös piiloon jääneet tiivistyskohdat, jotta myöhemmän remontin suunnittelija voi ottaa ne huomioon. Jos lattiaan tehdään myöhemmin uusia läpivientejä, kerro tekijälle aiemmasta radonkorjauksesta. Näin korjauksen ylläpito ei jää pelkästään nykyisen asukkaan muistin varaan.

Miten arvioit suunnitelmaa ennen päätöstä?

Hyvä tapa tarkistaa oman päätöksen pohja on pyytää korjaajaa käymään suunnitelma kanssasi läpi huone kerrallaan. Osoittakaa pohjakuvasta työn aloitus- ja lopetuskohdat, avattavat pinnat sekä tutkimatta jäävät liittymät. Kirjaa erikseen ne asiat, joihin odotat vielä vastausta. Tämä auttaa erottamaan valmiin toteutussuunnitelman alustavasta arviosta ilman, että sinun tarvitsisi itse ratkaista rakenteen teknisiä yksityiskohtia.

Jos saat kaksi erilaista ehdotusta, pyydä kumpaakin tarjoajaa perustelemaan oma ratkaisunsa samoilla lähtötiedoilla. Toinen saattaa ehdottaa laajaa tiivistystä ja toinen radonputkiston käyttöönottoa. Vertaa silloin erityisesti sitä, mitä vuotoreiteistä on todettu ja mitä oletetaan. Pyydä myös selitys sille, mitä lisätietoa tarjoaja tarvitsisi ennen sitovan työn sisällön määrittämistä. Pelkkä menetelmän nimi ei ratkaise, kumpi ehdotus sopii kotiisi.

Tarkista vertailussa myös, mitä kumpikin ehdotus tarkoittaa korjauksen jälkeiselle seurannalle. Jos työn laajuus on rajattu, kysy, mikä havainto jälkimittauksessa johtaisi uuteen tutkimukseen ja kenelle tulos toimitetaan. Pyydä kuvaamaan vaihtoehto myös silloin, kun kaikkia liittymiä ei saada käsiteltyä ilman laajoja avauksia. Näin voit tehdä päätöksen työn todellisen rajauksen perusteella, et pelkän tavoitetta kuvaavan otsikon perusteella.

Harkitse työn vaiheistamista vain, jos jokaiselle vaiheelle on selkeä tavoite ja jatkopäätös. Esimerkiksi ensin tutkittava liittymä ja sen perusteella laadittava lopullinen tarjous ovat eri asia kuin avoimeksi jäävä saumauskokeilu. Sovi etukäteen, millainen selvitys tutkimusvaiheesta toimitetaan ja kuka käy sen kanssasi läpi. Näin seuraava päätös ei perustu vain siihen, että ensimmäinen työ on jo aloitettu.

Pidä rakennuksen omistaja tai taloyhtiön edustaja mukana valmistelussa silloin, kun et itse päätä korjattavista rakenteista. Toimita mittaustulos ja kuvaus suunnitellusta työstä ennen tilaamista ja selvitä, miten asia käsitellään kyseisessä kohteessa. Tämän oppaan perusteella ei ratkaista työn maksu- tai kunnossapitovastuuta. Olennaista on, ettei teknistä korjaussuunnitelmaa sekoiteta vielä tekemättä olevaan päätökseen siitä, kuka työn tilaa.

Yhteenveto

Alapohjan tiivistyksen onnistuminen riippuu vuotoreittien tunnistamisesta, saavutettavista liittymistä ja suunnitellusta toteutuksesta. Aloita mittauksesta, pyydä kohdekohtainen rajaus ja sovi jälkimittauksesta ennen työn tilaamista. Jos tiivistyksen riittävyys on epävarma, vertaile samassa suunnittelussa radonputkiston, radonimurin ja ilmanvaihdon korjaamisen mahdollisuudet. Valmis sauma ei ole sama asia kuin mitattu lopputulos.

Usein kysytyt kysymykset

Voinko tiivistää alapohjan itse?

Älä päätä työn soveltuvuudesta pelkän näkyvän raon perusteella. Pyydä ensin arvio oikeasta tiivistyskohdasta, materiaalista ja tarvittavista avauksista. Voit osallistua valmisteluun sovitusti, mutta märkätilan, tuntemattoman rakenteen tai vaikeasti saavutettavan liittymän korjaus ei ole yleisohjeen perusteella tehtävä saumaustyö. Myös itse tehdyn korjauksen tulos todennetaan mittauksella.

Riittääkö lattian ja jalkalistan välin saumaaminen?

Se ei yksin osoita alapohjan ilmatiiviyttä. Radonin kulkureitti voi olla syvemmällä lattialaatan ja seinän liittymässä, ja STUKin ohjeessa tiivistys tehdään betonipintoja vasten. Pyydä suunnittelijaa näyttämään, mihin tiivistys liittyy ja miten se jatkuu kalusteiden tai väliseinien kohdalla ennen työn tilaamista.

Kuinka suuren radonpitoisuuden laskun tiivistys takaa?

Tiivistykselle ei voi antaa rakennuskohtaisia prosenttilupauksia tämän oppaan perusteella. Vaikutukseen liittyvät muun muassa vuotoreitit ja niiden saavutettavuus, joten tulos tarkistetaan jälkimittauksella. Jos tarjoukseen sisältyy tulosta koskeva lupaus, pyydä kirjallisesti sen mittausehdot sekä menettely siltä varalta, ettei sovittu tulos toteudu.

Kannattaako tiivistys tehdä lattiaremontin yhteydessä?

Pyydä arvio ennen uuden lattian asentamista, jos radonkorjausta suunnitellaan ja liittymät tulevat remontissa näkyviin. Sovita tiivistys ja pintojen palauttaminen samaan työjärjestykseen. Pelkkä remontin ajankohta ei kuitenkaan ratkaise menetelmän valintaa: lähtömittaus, rakenteiden tarkastelu ja jälkimittaus kuuluvat kokonaisuuteen myös muun remontin yhteydessä.

Lähteet

• Säteilyturvakeskus: Radonkorjaukset. Erityisesti radonlähteet, rakenteiden tiivistäminen ja korjauksen jälkimittaus. Tarkistettu 9.11.2026.
• Säteilyturvakeskus: Rakenteiden tiivistäminen ja ilmanvaihtotekniset korjaukset. Olli Holmgren, radonkorjauskoulutus 29.11.2023.
• Säteilyturvakeskus: Radon uudisrakentamisessa. Alapohjarakenteet ja radontorjunnan suunnittelu. Tarkistettu 9.11.2026.
• Säteilyturvakeskus: Sisäilman radonmittaukset. Asuntojen mittausaika ja tuloksen arviointi. Tarkistettu 9.11.2026.
• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä 1044/2018, 20–21 §: asuntojen ja uusien rakennusten radonpitoisuuden viitearvot.