Sokkelin vedeneristys salaojituksen yhteydessä

Sokkelin vedeneristys uusitaan tyypillisesti samalla kun salaojat uusitaan, koska perustusten ulkopinta on silloin kaivettu esiin ja eristys voidaan tehdä ilman erillisiä kaivutöitä. Yleisimmät ratkaisut ovat bitumisively, kumibitumikermi ja patolevy, joita käytetään usein yhdessä. Omakotitalossa vedeneristyksen lisäkustannus salaojaremonttiin on suuntaa antavasti 1 500–8 000 euroa rakenteesta ja valitusta ratkaisusta riippuen. Tässä oppaassa käydään läpi eristystyypit, toteutus, yleiset virheet ja eristyksen yhteys salaojiin ja routaeristykseen.

---

Miksi vedeneristys tehdään salaojituksen yhteydessä

Salaojat ja vedeneristys täydentävät toisiaan

Salaojat ja sokkelin vedeneristys hoitavat eri tehtäviä, mutta ne toimivat tehokkaimmin yhdessä. Salaojien tehtävä on alentaa maaperän vedenpintaa perustusten ympärillä ja johtaa vajovedet pois. Vedeneristyksen tehtävä on estää maassa olevaa kosteutta siirtymästä betonin tai harkon läpi rakenteisiin. Kun salaojat toimivat, vedeneristykseen ei kohdistu pysyvää vedenpainetta, ja eristys joutuu kestämään lähinnä maakosteutta ja hetkellisiä valumavesiä. Jos salaojat tukkeutuvat, sokkelia vasten voi nousta vettä, jolloin puutteellinen eristys päästää kosteutta rakenteisiin nopeasti.

Käytännössä kumpikaan ei yksin riitä: hyväkään vedeneristys ei korvaa toimimattomia salaojia, eivätkä uudet salaojat estä kosteuden kapillaarista siirtymistä betoniin, jos sokkelin ulkopinta on suojaamaton.

Kaivanto tekee eristämisestä kustannustehokasta

Salaojaremontin kallein osa on yleensä kaivu- ja täyttötyö. Kun sokkeli on joka tapauksessa kaivettu esiin anturaan asti, sen puhdistaminen, kuivattaminen ja eristäminen lisäävät kokonaiskustannusta suhteellisen vähän. Jos vedeneristys jätetään tekemättä ja se joudutaan myöhemmin korjaamaan, kaivutyöt tehdään uudelleen. Tästä syystä salaojasuunnitelmaan sisällytetään tyypillisesti myös sokkelin vedeneristys ja tarvittaessa routa- ja lämmöneristys.

Kellarillisissa taloissa vedeneristyksen merkitys korostuu, koska maanalaiset seinät ovat pitkältä matkalta kosketuksissa maahan. Kellarin erityispiirteitä käsitellään tarkemmin artikkelissa salaojat kellarillisessa talossa.

---

Sokkelin vedeneristyksen tyypit

Bitumisively

Bitumisively on sokkelin ulkopintaan telalla, harjalla tai ruiskulla levitettävä bitumipohjainen kerros. Vanhoissa taloissa se on yleisin sokkelissa havaittava eristys. Ohut sively toimii lähinnä kosteussulkuna, joka hidastaa maakosteuden kulkeutumista betoniin, mutta se ei kestä vedenpainetta eikä sillaa halkeamia. Nykyään käytetään usein paksumpia, kumilla modifioituja bitumimassoja, jotka ovat joustavampia ja kestävät paremmin rakenteen pieniä liikkeitä.

Sively on edullinen ja nopea tehdä, ja se soveltuu kohteisiin, joissa salaojat toimivat hyvin eikä maaperässä ole pysyvää vedenpainetta. Sen käyttöikä on monissa tapauksissa 20–30 vuotta, mutta ohuena levitettynä ja mekaanisesti suojaamattomana se voi kulua nopeamminkin.

Kumibitumikermi

Kumibitumikermi on rullatavarana toimitettava, kumilla modifioidusta bitumista valmistettu eristysmateriaali, joka kiinnitetään sokkeliin hitsaamalla tai liimaamalla pohjustetulle pinnalle. Kermi muodostaa yhtenäisen, paksun kalvon, joka kestää sivelyä paremmin vedenpainetta ja pystyy sillaamaan pieniä halkeamia. Siksi sitä käytetään tyypillisesti kellarin seinissä ja kohteissa, joissa maaperä läpäisee vettä huonosti tai pohjaveden pinta on korkealla.

Kermin asentaminen vaatii huolellisuutta. Pinnan on oltava puhdas, kuiva ja pohjustettu, ja saumoissa käytetään riittäviä limityksiä. Kermityö on tulityötä, jos kermi hitsataan, joten työssä noudatetaan tulitöiden turvallisuusvaatimuksia. Hyvin asennetun kermin käyttöikä on tyypillisesti 40–50 vuotta.

Patolevy

Patolevy on nystyräpintainen muovilevy, joka asennetaan sokkelin ulkopintaa vasten. Se ei yksinään ole varsinainen vedeneriste, vaan sen tehtävä on suojata varsinaista eristystä täyttömaalta ja kiviltä sekä muodostaa rakenteen ja maan väliin rako, jossa vesi pääsee valumaan esteettä alas salaojaan. Patolevy katkaisee myös maan kapillaarisen kosteuden siirtymisen suoraan sokkelin pintaan.

Patolevy asennetaan yleensä nystyrät seinää vasten, ja sen yläreuna suojataan listalla, jotta sadevesi ja maa-aines eivät pääse levyn taakse. Alareunan tulee ulottua salaojasoran tasolle, jotta levyn takana valuva vesi ohjautuu salaojaan. Muovisen patolevyn käyttöikä maan alla on tyypillisesti pitkä, usein 40–50 vuotta.

Eristystyyppien vertailu

Käyttöiät ovat suuntaa antavia ja riippuvat asennuksen laadusta, maaperästä ja salaojien toimivuudesta. Monissa tapauksissa ratkaisu on yhdistelmä: sively tai kermi varsinaisena eristeenä ja patolevy sen suojana.

---

Näin vedeneristys toteutetaan salaojaremontissa

Salaojaremontin työvaiheet etenevät tyypillisesti seuraavasti:

1. Sokkeli kaivetaan esiin anturan tasolle asti
2. Vanha eristys ja irtonainen aines poistetaan, pinta puhdistetaan
3. Halkeamat ja kolot korjataan laastilla
4. Pinnan annetaan kuivua riittävästi
5. Pinta pohjustetaan ja varsinainen vedeneristys tehdään
6. Tarvittaessa asennetaan sokkelin ulkopuolinen lämmöneristys
7. Patolevy asennetaan ja sen yläreuna suojataan listalla
8. Salaojaputket, salaojasora ja suodatinkangas asennetaan
9. Routaeristys asennetaan ja kaivanto täytetään kerroksittain

Kuivumisvaihe on usein aliarvioitu. Pitkään kosteudelle altistunut betoni ei kuivu muutamassa päivässä, ja märälle pinnalle tehty sively tai kermi ei tartu kunnolla. Siksi remontti ajoitetaan monissa tapauksissa kesään tai alkusyksyyn, ja kaivanto suojataan sateelta. Kellarillisissa taloissa voi olla perusteltua mitata pinnan kosteutta ennen eristämistä.

Vanhoissa taloissa kannattaa lisäksi selvittää sokkelin rakenne ennen työn aloittamista. Esimerkiksi valesokkelirakenteessa puurakenteet ovat maanpinnan lähellä, jolloin vedeneristyksen ja maanpinnan korkeuden suunnittelu vaatii erityistä huolellisuutta. Laajemmat perustusten vauriot on hyvä korjata samassa yhteydessä, ks. perustusten korjaus. Salaojaremontin koko etenemistä käsitellään artikkelissa salaojaremontin vaiheet.

---

Yleiset virheet sokkelin vedeneristyksessä

Useimmat vedeneristyksen ongelmat johtuvat asennuksesta eivätkä materiaalista. Tyypillisiä virheitä ovat:

Erityisen yleinen ongelma on se, että eristys päätetään liian alas. Kun piha myöhemmin täytetään tai kivetään, maanpinta nousee ja eristyksen yläreuna jää maan alle. Tällöin sadevesi pääsee suoraan eristämättömään betonipintaan. Eristyksen yläreunan korkeus kannattaa suunnitella suhteessa lopulliseen maanpintaan, ja maanpinnan tulisi viettää poispäin rakennuksesta.

Toinen yleinen virhe on olettaa, että patolevy yksin riittää vedeneristykseksi. Patolevy suojaa ja kuivattaa, mutta sen saumat ja yläreuna eivät ole vesitiiviitä. Kellarin seinissä ja vettä huonosti läpäisevillä mailla patolevyn alle tehdään tyypillisesti erillinen vedeneristys.

---

Kustannukset

Vedeneristyksen hinta riippuu sokkelin korkeudesta, rakennuksen piirin pituudesta, pinnan kunnosta ja valitusta ratkaisusta. Alla suuntaa antavia hintoja asennettuna, kun kaivanto on jo auki salaojaremontin vuoksi (sis. alv 25,5 %):

Tavallisessa matalaperustaisessa omakotitalossa eristettävää pintaa on usein 30–60 neliömetriä, jolloin sively ja patolevy maksavat yhteensä tyypillisesti 1 500–4 000 euroa. Kellarillisessa talossa pintaa on moninkertaisesti, ja kermi- ja patolevyratkaisu voi nostaa vedeneristyksen osuuden 5 000–8 000 euroon tai enemmän. Salaojaremontin kokonaiskustannuksia käsitellään artikkelissa salaojien kustannukset.

Vedeneristyksen työn osuudesta voi saada kotitalousvähennystä, kun työ tehdään omaan kotiin. Voimassa olevan lain mukaan vähennys on 35 % työn osuudesta, omavastuu 150 euroa vuodessa ja enimmäismäärä 1 600 euroa henkilöä kohden. Hallitus on esittänyt vuosille 2026–2027 korotusta 40 prosenttiin ja 2 100 euroon. Lisää aiheesta artikkelissa kotitalousvähennys salaojaremontissa.

Tarjousten vertailu

Urakkatarjouksia vertailtaessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, mitä vedeneristys tarkalleen sisältää. Tarjouksessa voi lukea pelkästään "sokkelin vedeneristys", jolloin jää epäselväksi, tarkoitetaanko ohutta sivelyä, paksua kumibitumimassaa vai kermiä ja sisältyvätkö pinnan puhdistus, halkeamien korjaus ja patolevyn yläreunan lista hintaan. Vertailu helpottuu, kun tarjouspyynnössä yksilöidään eristystapa, eristettävä pinta-ala ja ulottuma anturasta maanpinnan yläpuolelle. Salaojasuunnitelma toimii tässä hyvänä pohjana, koska siinä rakennekerrokset on tyypillisesti esitetty leikkauskuvina. Työn aikana otetut valokuvat eristyksestä ennen täyttöä kannattaa pyytää urakoitsijalta ja liittää talon huoltokirjaan, sillä valmista eristystä ei täytön jälkeen enää näe.

---

Yhteys routaeristykseen ja lämmöneristykseen

Salaojaremontin yhteydessä tehdään usein myös routaeristys. Routaeristyslevyt asennetaan tyypillisesti vaakasuoraan maahan rakennuksen ympärille, jotta routa ei pääse perustusten alle. Samalla sokkelin ulkopintaan voidaan asentaa pystysuora lämmöneristys, joka pienentää lämpöhäviötä ja nostaa sokkelin lämpötilaa, mikä vähentää kosteuden tiivistymistä rakenteeseen.

Rakennekerrosten järjestys on tärkeä. Vedeneristys tehdään suoraan sokkelin pintaan, ja lämmöneristys asennetaan sen ulkopuolelle. Patolevy sijoitetaan tyypillisesti uloimmaksi suojaamaan eristeitä täyttömaalta ja ohjaamaan valumavedet salaojaan. Routaeristyslevyt asennetaan salaojakerroksen yläpuolelle ja kallistetaan hieman poispäin rakennuksesta, jotta niiden päälle valuva vesi ei ohjaudu sokkelia kohti.

Routaeristyksen ja salaojien yhteistoiminnasta kerrotaan tarkemmin artikkelissa salaojat ja routasuojaus. Suunnittelussa on hyvä huomioida, että vedeneristys, lämmöneristys, routaeristys ja salaojat muodostavat yhden kokonaisuuden, jonka osat mitoitetaan yhdessä.

---

Yhteenveto

Sokkelin vedeneristys on luontevaa tehdä salaojaremontin yhteydessä, koska kaivanto on jo auki ja lisäkustannus jää suhteellisen pieneksi. Toimivat salaojat ja ehjä vedeneristys suojaavat perustuksia yhdessä kosteudelta.

Keskeiset huomiot:

• Bitumisively toimii kosteussulkuna, kumibitumikermi kestää myös vedenpainetta
• Patolevy suojaa eristystä ja ohjaa veden salaojaan, mutta ei yksin ole vedeneriste
• Useimmat ongelmat johtuvat asennusvirheistä, kuten märästä pinnasta tai puuttuvasta yläreunan listasta
• Omakotitalossa vedeneristyksen lisäkustannus on tyypillisesti 1 500–8 000 euroa
• Vedeneristys, lämmöneristys ja routaeristys suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena salaojien kanssa

---

Usein kysytyt kysymykset

Riittääkö pelkkä patolevy sokkelin vedeneristykseksi? Patolevy ei yleensä yksinään riitä, koska sen saumat ja yläreuna eivät ole vesitiiviitä. Sen päätehtävä on suojata varsinaista eristystä ja ohjata vettä salaojaan. Matalissa sokkeleissa hyvin vettä läpäisevällä maalla sively ja patolevy ovat tyypillinen yhdistelmä.

Kannattaako sokkeli eristää, vaikka vanha bitumisively näyttää ehjältä? Jos sokkeli on salaojaremontin vuoksi joka tapauksessa esillä, vanhan eristyksen uusiminen on usein kustannustehokasta. Vuosikymmeniä vanha sively on usein haurastunut, vaikka se näyttäisi päältä ehjältä. Arvion pinnan kunnosta tekee tyypillisesti salaojasuunnittelija tai urakoitsija kaivannon avaamisen jälkeen.

Voiko sokkelin vedeneristyksen tehdä sisäpuolelta? Sisäpuolista vedeneristystä käytetään joskus kellareissa, kun ulkopuolinen kaivu ei ole mahdollista. Se ei kuitenkaan estä kosteuden pääsyä rakenteeseen, vaan kosteus jää seinän sisään. Siksi ulkopuolinen eristys salaojien kanssa on tyypillisesti suositeltavampi ratkaisu.

Kuinka kauan sokkelin vedeneristys kestää? Bitumisivelyn käyttöikä on tyypillisesti 20–30 vuotta, kumibitumikermin ja patolevyn usein 40–50 vuotta. Käyttöikä riippuu merkittävästi asennuksen laadusta ja siitä, toimivatko salaojat. Jos salaojat tukkeutuvat, eristykseen kohdistuva kosteusrasitus kasvaa ja käyttöikä lyhenee.

Lue myös

• Salaojien uusiminen
• Salaojat ja routasuojaus
• Salaojat kellarillisessa talossa
• Salaojat ja kellarin kosteus
• Salaojaremontin vaiheet

Lähteet

• Rakennustietosäätiö – Perustusten ja salaojituksen ohjeet
• Ympäristöministeriö – Rakennusten kosteustekninen toimivuus
• VTT – Rakennusfysiikka ja kosteudenhallinta
• Verohallinto – Kotitalousvähennys