Pääkaupunkiseutu vs maakuntakaupungit – asumisen kustannukset

Asunnon ostaminen maksaa pääkaupunkiseudulla selvästi enemmän kuin muualla Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakeasuntojen keskineliöhinta oli vuonna 2025 pääkaupunkiseudulla 4 270 €/m² ja muualla Suomessa 1 860 €/m², eli pääkaupunkiseudulla noin 2,3-kertainen. Suurista maakuntakaupungeista lähimmäs pääsi Tampere (2 979 €/m²), ja vertailun edullisin oli Lahti (1 675 €/m²).

Tässä artikkelissa verrataan pääkaupunkiseudun neljää kuntaa, Helsinkiä, Espoota, Vantaata ja Kauniaista, kuuteen suureen maakuntakaupunkiin: Tampereeseen, Turkuun, Ouluun, Jyväskylään, Kuopioon ja Lahteen. Vertailu rajataan asumisen kustannuksiin, joille on viranomaislähde: asuntojen hintoihin, hintakehitykseen ja taloyhtiöiden vastikkeisiin. Lopussa on kuvitteellinen laskelma, joka näyttää, mitä hintaero voi tarkoittaa kuukausikustannuksina, ja oletukset kerrotaan.

Kaupunkien yleiskatsaus

Pääkaupunkiseudulla asui Helsingin seudun aluesarjojen mukaan 31.12.2025 yhteensä 1 283 382 ihmistä: Helsingissä 694 392, Espoossa 325 716, Vantaalla 252 956 ja Kauniaisissa 10 318. Asuntokauppaa tehdään siellä paljon: Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudulla tehtiin vuonna 2025 yhteensä 17 512 vanhojen osakeasuntojen kauppaa, kun koko maassa kauppoja oli 62 587.

Vertailun kuudessa maakuntakaupungissa asuntokauppaa käydään myös paljon. Vuonna 2025 osakeasuntojen kauppoja tehtiin Tampereella 4 320, Oulussa 3 172, Turussa 3 024, Jyväskylässä 2 129, Kuopiossa 1 950 ja Lahdessa 1 676. Kauppamäärät ovat niin suuria, että kaupunkitason keskihinnat ovat vakaita, mutta kaupunkien sisällä erot alueiden välillä voivat olla suurempia kuin kaupunkien välillä.

Elinkustannusten muita osia, kuten ruokaa, liikkumista, palveluja tai palkkoja, ei tässä vertailla kaupungeittain, koska niille ei ole tähän vertailuun tarkistettua kaupunkikohtaista viranomaislähdettä. Myöskään työpaikkojen määriä, työttömyysasteita tai elämänlaatua ei pisteytetä. Kotitalouden kokonaisbudjetin laatimisesta kerrotaan artikkelissa asumiskustannusten budjetointi.

Asuntojen hinnat

Tilastokeskuksen kunnittaiset luvut ovat vanhojen osakeasuntojen keskineliöhintoja, joissa kaikki talotyypit ovat mukana. Luku kertoo kaupungin hintatasosta, mutta ei yksittäisen asunnon hinnasta, koska koko, ikä, kunto ja sijainti vaihtelevat.

Lähde: Tilastokeskus – Osakeasuntojen hinnat, vanhat osakeasunnot kunnittain 2021–2025, talotyypit yhteensä.

Helsinki oli vuonna 2025 Suomen kallein kunta niistä 220 kunnasta, joille neliöhinta julkaistiin, ja Kauniainen ja Espoo olivat toisena ja kolmantena. Tampere oli neljäs, Vantaa seitsemäs ja Turku kahdeksas, joten Vantaa ja Turku olivat hintatasoltaan lähes samalla tasolla. Oulu, Kuopio ja Jyväskylä sijoittuivat sijoille 24–29, ja Lahti oli 50:s.

Kehitys vuodesta 2021 vuoteen 2025 erosi kaupungeittain. Helsingissä ja Vantaalla neliöhinnat laskivat noin 12 %, kun Oulussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa muutos oli −1,9…+0,4 %. Koko pääkaupunkiseudun keskineliöhinta laski 4 778 eurosta 4 270 euroon (−10,6 %) ja muun Suomen 1 926 eurosta 1 860 euroon (−3,4 %), joten ero kaventui: vuonna 2021 pääkaupunkiseudun keskihinta oli noin 2,5-kertainen ja vuonna 2025 noin 2,3-kertainen muuhun Suomeen verrattuna. Syitä tilasto ei kerro.

Vuokra-asuminen

Vuokrien vertailu kaupunkien välillä vaatii Tilastokeskuksen vuokratilastoa. Tähän päivitykseen saatiin tarkistettua vain pääkaupunkiseudun luvut: vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskineliövuokra oli vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä Helsingissä 21,37 €/m², Espoo–Kauniaisten alueella 18,86 €/m² ja Vantaalla 17,78 €/m². Helsingissä vuokra oli kaksioissa 20,38 €/m² ja kolmioissa ja sitä suuremmissa 18,42 €/m².

Maakuntakaupunkien vuokria ei tässä esitetä, koska niitä ei voitu tarkistaa ajantasaisesta tilastosta. Oman vertailun voi tehdä Tilastokeskuksen asuntojen vuokrat -tilastosta, jos haluamasi kaupunki on siinä mukana. Vuokra kannattaa verrata samankokoisissa asunnoissa, koska pienten asuntojen neliövuokra on yleensä korkeampi kuin suurten.

Asumisen kokonaiskustannukset

Omistusasunnossa kuukausikustannukset koostuvat yleensä lainanhoidosta, yhtiövastikkeesta ja kulutukseen perustuvista maksuista, kuten vedestä ja sähköstä. Ostohinta vaikuttaa ennen kaikkea lainan suuruuteen, kun taas vastike riippuu taloyhtiön kuluista ja korjauksista.

Tilastokeskuksen asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston mukaan kerrostaloyhtiöiden asuinhuoneistovastikkeet olivat vuonna 2025 pääkaupunkiseudulla keskimäärin 5,90 €/m² kuukaudessa ja koko maassa 4,88 €/m². Rivitaloyhtiöissä vastaavat luvut olivat 4,74 ja 3,87 €/m². Koko maan luku sisältää myös pääkaupunkiseudun, joten muun Suomen vastikkeet ovat keskimäärin hieman koko maan lukua alempia. Kaupunkikohtaisia vastikkeita tilasto ei julkaise.

Kuvitteellisessa 60 neliön kerrostaloasunnossa vastike olisi näillä keskiarvoilla pääkaupunkiseudulla noin 354 euroa ja koko maassa noin 293 euroa kuukaudessa, eli ero olisi noin 61 euroa. Yksittäisen taloyhtiön vastike voi poiketa keskiarvosta paljon, ja rahoitusvastike yhtiölainasta tulee lisäksi. Vastike kannattaa siksi tarkistaa jokaisen kohteen isännöitsijäntodistuksesta ja taloyhtiön talousarviosta.

Kuvitteellinen laskelma: sama asunto eri kaupungeissa

Laskelma näyttää, mitä vuoden 2025 keskineliöhinnat tarkoittaisivat yhden kuvitteellisen asunnon hinnassa ja lainanhoitokuluissa. Oletukset ovat: 60 neliön asunto, kauppahintana kaupungin keskineliöhinta, koko kauppahinta lainaa, annuiteettilaina 25 vuodeksi ja korkona 3,35 %, joka oli Suomen Pankin mukaan uusien asuntolainojen keskikorko elokuussa 2026. Todellisuudessa osa hinnasta maksetaan yleensä omilla säästöillä, ja korko vaihtelee lainan ja ajankohdan mukaan.

Laskelma: kuvitteellinen esimerkki. Neliöhinnat Tilastokeskus 2025, korko Suomen Pankki (uusien asuntolainojen keskikorko elokuu 2026). Kuukausierä sisältää lyhennyksen ja koron, ei vastiketta eikä lainan kuluja.

Laskelman mukaan saman kokoisen asunnon kuukausierä olisi Helsingin keskihinnalla noin 590 euroa suurempi kuin Tampereella ja noin 850 euroa suurempi kuin Oulussa. Vastikkeen ero kasvattaisi kuukausieroa edelleen. Keskineliöhinnat sisältävät kuitenkin eri ikäisiä ja eri kokoisia asuntoja, joten todellinen ero samanlaisen asunnon välillä voi olla pienempi tai suurempi. Oman laskelman kannattaa tehdä todellisella asunnolla, omalla säästöosuudella ja pankin tarjoamalla korolla.

Muut elinkustannukset

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista säädetään laissa (1503/2016), jossa säädetään maksujen enimmäismääristä ja tulorajoista koko maassa. Koska laki säätää enimmäismäärät, kunnan oma maksutaulukko kannattaa tarkistaa kunnan sivuilta. Kaupunkien välisiä eroja ei tässä esitetä.

Liikkumisen, ruoan ja palveluiden kustannuksia ei tässä vertailla, koska niille ei ole tähän tarkistettua kaupunkikohtaista viranomaislähdettä. Joukkoliikenteen lippujen hinnat näkee kunkin kaupungin joukkoliikenteen sivuilta, ja auton tarve riippuu siitä, missä päin kaupunkia asut ja missä työpaikka on.

Palkat ja ostovoima

Asumisen kustannuksia on hyvä verrata tuloihin, mutta kaupunkikohtaisia palkkalukuja ei tähän vertailuun tarkistettu. Tilastokeskus julkaisee tuloja ja palkkoja koskevia tilastoja myös alueittain, ja niistä voi verrata oman ammattialan tai kotitalouden tilannetta.

Ostovoimaa ei tässä lasketa, koska se vaatisi tulojen ja kaikkien kulujen kaupunkikohtaiset luvut. Pelkät asuntojen hinnat näyttävät, että asumisen hintaero pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkien välillä on suuri, mutta lopullinen vaikutus kotitalouden talouteen riippuu tuloista, asunnon koosta ja siitä, asuuko vuokralla vai omistusasunnossa.

Työmarkkinat

Työpaikkojen määriä tai työttömyysasteita ei tässä vertailla kaupungeittain, koska niille ei ole tähän vertailuun tarkistettua ajantasaista lähdettä. Tilastokeskus ja kaupunkien omat tilastopalvelut julkaisevat työpaikkoja ja työllisyyttä koskevia tietoja, ja ne kannattaa tarkistaa, jos muutto riippuu työpaikasta.

Etä- ja hybridityö voivat muuttaa asuinpaikan valintaa, mutta niiden yleisyyttä tai vaikutusta asuntojen hintoihin ei tässä arvioida. Jos työnantaja edellyttää läsnäoloa, matkakustannukset ja matka-aika kannattaa laskea mukaan asumisen kokonaiskustannuksiin.

Elämänlaatu

Elämänlaatua ei tässä pisteytetä, koska kulttuuritarjonnalle, luonnon läheisyydelle, ruuhkille tai turvallisuudelle ei ole yhteistä mittaria, jolla kaupungit voisi asettaa järjestykseen. Ne ovat myös henkilökohtaisia painotuksia: sama tekijä voi olla yhdelle etu ja toiselle haitta.

Asumisväljyyttä ei tässä verrata kaupungeittain, koska tähän päivitykseen ei saatu tarkistettua kaupunkikohtaisia lukuja. Hintatilastosta voi kuitenkin päätellä, että samalla rahalla saa maakuntakaupungeissa keskimäärin suuremman asunnon kuin pääkaupunkiseudulla: Helsingin keskineliöhinnalla 300 000 euron budjetti riittäisi noin 60 neliöön ja Tampereen keskineliöhinnalla noin 100 neliöön.

Vertailutaulukko: Pääkaupunkiseutu vs maakuntakaupungit

Taulukkoon on koottu vertailun mitattavat luvut. Tähtiarvioita tai suosituksia ei käytetä, koska niille ei ole puolueetonta lähdettä.

Lähteet: Tilastokeskus – Osakeasuntojen hinnat (2021–2025) ja Asunto-osakeyhtiöiden taloustilasto (2025).

Taulukosta näkyy, että hintaero on suurempi kuin vastike-ero: neliöhinta on pääkaupunkiseudulla yli kaksinkertainen, mutta kerrostaloyhtiöiden vastikkeet ovat noin viidenneksen korkeammat kuin koko maassa keskimäärin. Asunnon ostajalle suurin ero syntyy siis lainan määrästä.

Kenelle pääkaupunkiseutu sopii?

Pääkaupunkiseutu voi sopia, jos työpaikka, opiskelu tai verkostot ovat siellä ja korkeampi asumiskustannus on laskettu osaksi budjettia. Seudun sisällä hinnat vaihtelevat paljon: Vantaan keskineliöhinta oli vuonna 2025 lähes sama kuin Turun ja selvästi alempi kuin Tampereen.

Jos haluat asua pääkaupunkiseudulla mutta budjetti on rajallinen, kannattaa verrata seudun edullisempia alueita. Niitä käsitellään artikkelissa pääkaupunkiseudun halvimmat asuinalueet, ja kuntien eroja artikkelissa pääkaupunkiseudun asuntomarkkinat vertailussa.

Kenelle maakuntakaupungit sopivat?

Maakuntakaupunki voi sopia, jos työ onnistuu siellä tai etänä ja haluat suuremman asunnon tai pienemmän lainan. Vertailun kaupungeista Oulussa, Kuopiossa ja Jyväskylässä keskineliöhinta oli vuonna 2025 2 038–2 105 €/m², ja hinnat pysyivät vuosina 2021–2025 lähes ennallaan.

Kaupunkien sisällä erot ovat suuria, joten keskihinta ei kerro, mitä haluamallasi alueella maksaa. Kaupunkien alueittaisista hinnoista kerrotaan esimerkiksi artikkeleissa asuntojen hinnat Tampereella ja asuntojen hinnat Oulussa.

Muuttajan muistilista

Muuttopäätöstä varten kannattaa tehdä oma laskelma, koska kaupunkitason keskiarvot eivät kerro omasta tilanteesta. Seuraavat vaiheet auttavat vertailemaan vaihtoehtoja:

1. Selvitä työ- tai etätyömahdollisuus ja työmatkan kustannukset.
2. Vertaa saman kokoisten asuntojen toteutuneita hintoja haluamillasi alueilla.
3. Laske lainan kuukausierä omalla säästöosuudella ja pankin tarjoamalla korolla.
4. Tarkista vastike ja taloyhtiön tulevat korjaukset isännöitsijäntodistuksesta.
5. Ota huomioon varainsiirtovero, muuttokustannukset ja nykyisen asunnon myynti.

Muutto kannattaa suunnitella niin, ettei kahden asunnon kustannuksia synny pitkäksi aikaa. Jos myyt nykyisen asunnon, kannattaa arvioida sen myyntiaika ja hinta ennen kuin sitoudut uuteen kauppaan.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka paljon halvempaa asuminen on maakuntakaupungeissa?

Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakeasuntojen keskineliöhinta oli vuonna 2025 pääkaupunkiseudulla 4 270 €/m² ja vertailun kuudessa maakuntakaupungissa 1 675–2 979 €/m². Pääkaupunkiseudun kalleimpaan kuntaan Helsinkiin (4 983 €/m²) verrattuna Tampereen keskihinta oli noin 40 % ja Oulun noin 58 % alempi.

Ovatko vastikkeet pääkaupunkiseudulla korkeammat?

Kyllä keskimäärin. Kerrostaloyhtiöiden asuinhuoneistovastikkeet olivat vuonna 2025 pääkaupunkiseudulla 5,90 €/m² ja koko maassa 4,88 €/m² kuukaudessa. Yksittäisen taloyhtiön vastike voi poiketa keskiarvosta paljon.

Mikä maakuntakaupunki on edullisin?

Tämän vertailun kuudesta kaupungista keskineliöhinta oli vuonna 2025 matalin Lahdessa (1 675 €/m²) ja korkein Tampereella (2 979 €/m²). Vertailu ei kata kaikkia Suomen kaupunkeja.

Miten hinnat ovat kehittyneet?

Vuodesta 2021 vuoteen 2025 pääkaupunkiseudun keskineliöhinta laski 10,6 % ja muun Suomen 3,4 %. Kaupungeista suurin lasku oli Vantaalla (−12,1 %) ja Helsingissä (−11,7 %), ja Kuopiossa hinta nousi hieman (+0,4 %).

---

Lähteet

• Tilastokeskus – Osakeasuntojen hinnat (vanhat osakeasunnot kunnittain ja aluetasoittain 2021–2025)
• Tilastokeskus – Asuntojen vuokrat (taulukko 15fa, keskineliövuokrat 2026Q3)
• Tilastokeskus – Asunto-osakeyhtiöiden taloustilasto (taulukko 15gj, tuloslaskelmaerät suuralueittain 2025)
• Helsingin seudun aluesarjat – Pääkaupunkiseudun väestö iän mukaan (31.12.2025)
• Suomen Pankki – Rahalaitosten tase -tiedote 28.9.2026 (uusien asuntolainojen keskikorko elokuu 2026)
• Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista 1503/2016 (Finlex, ajantasainen laki)

---

Artikkeli julkaistu 6.9.2026, päivitetty 22.10.2026.