Ostajan välittäjän vastuu ja velvollisuudet – mitä laki ja hyvä välitystapa edellyttävät
Mitä ostajan välittäjän kuuluu tehdä ja mistä hän vastaa? Lue selkeästi, miten ostotoimeksianto, tiedonanto, selonotto ja vahingonkorvaus eroavat toisistaan.
Ostajan välittäjä vastaa sovitun ostotoimeksiannon ammattitaitoisesta ja huolellisesta hoidosta. Hänellä on myös laissa säädettyjä tiedonanto- ja selonottovelvollisuuksia. Ostajan palkkaama välittäjä ei kuitenkaan takaa sopivan asunnon löytymistä eikä vastaa automaattisesti asunnon myöhemmin ilmenevistä virheistä. Mahdollinen vastuu arvioidaan sen mukaan, mitä tehtiin tai jätettiin tekemättä, mitä oli sovittu ja aiheutuiko menettelystä vahinkoa.
Tässä artikkelissa ostajan välittäjällä tarkoitetaan välitysliikettä, jonka kanssa kuluttaja tekee ostotoimeksiannon. Jos kohdetta myy toinen välittäjä, tämän velvollisuudet ostajaa kohtaan ovat erillinen kysymys. Myyjä, ostajan välittäjä, myyjän välittäjä ja kuntotarkastaja voivat olla mukana samassa kaupassa, mutta he eivät vastaa samoista asioista samoilla perusteilla.
Mistä välittäjän velvollisuudet tulevat?
Ostotoimeksiannon oikeudellinen perusta on välitystoimintaa koskeva lainsäädäntö ja ostajan kanssa tehty sopimus. Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä koskee soveltuvin osin myös osto- ja vaihtotoimeksiantoa. Välitysliikkeen rekisteröintiä ja toimintaa koskee lisäksi laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä. Yksittäisen työn rajat selviävät sopimuksesta, mutta sopimus ei tee laissa säädettyjä velvollisuuksia tarpeettomiksi. (Laki 1074/2000, 1 §; laki 1075/2000.)
Välitystehtävä on suoritettava ammattitaitoisesti, huolellisesti ja hyvää välitystapaa noudattaen. Välitysliikkeen on otettava huomioon sekä toimeksiantajan että tämän vastapuolen edut. Ostajan toimeksianto ei siten tarkoita, että välittäjä voisi sivuuttaa myyjän oikeutetut edut. Vastaavasti myyjän välittäjällä on velvollisuuksia ostajaa kohtaan, vaikka ostaja ei maksaisi hänen palkkiotaan. (Laki 1074/2000, 7–9 §; KKV: Kiinteistönvälittäjän vastuu.)
Toimeksiantosopimuksesta kannattaa tarkistaa etsittävän kohteen rajaus, työn laajuus, sopimuksen voimassaolo, palkkio ja mahdolliset muut kustannukset. On eri asia sopia kohteiden etsimisestä kuin myös asiakirjojen perusteellisesta vertailusta, kuntotarkastuksen koordinoinnista tai kauppakirjan läpikäynnistä. Jos jokin tehtävä on sinulle tärkeä, pyydä se näkyviin sopimukseen tai kirjalliseen liitteeseen. Ostotoimeksiannon sisältöä voi käyttää kysymysten valmisteluun ennen allekirjoitusta.
Miten sovittu työ tunnistetaan?
Hyvä sopimus kertoo, mitä välittäjä tekee, mihin mennessä havaintoja raportoidaan ja kuka hankkii tarvittavat asiakirjat. Kirjaa myös, onko välittäjän tarkoitus tehdä itsenäistä kohdevertailua vai ainoastaan toimittaa sinulle sopivia ilmoituksia. Ilman tätä erottelua myöhempi arvio palvelun laadusta jää helposti epämääräiseksi. Sopimuksen sisältö ei silti poista välittäjän yleistä huolellisuusvelvollisuutta.
Kysy välitysliikkeeltä, kuka toimeksiantoa käytännössä hoitaa ja miten tavoitat vastuuhenkilön. Jos työssä on useita henkilöitä, sovi, mistä saat koonnin avoimista kysymyksistä. Välitysliike on sopimuskumppani, vaikka yksittäinen työntekijä olisi eniten yhteydessä sinuun. Viestien säilyttäminen auttaa jälkikäteen näkemään, mitä oli pyydetty ja mitä vastattiin.
Tiedonantovelvollisuus: mitä ostajan tulee saada tietää?
Välitysliikkeen on annettava kaupan osapuolille sellaiset tiedot, joiden se tietää tai sen olisi pitänyt tietää vaikuttavan kaupasta päättämiseen. Ostotoimeksiannossa välitysliikkeellä on lisäksi omaa toimeksiantajaansa koskeva tiedonantovelvollisuus. Tietojen merkitys arvioidaan kohteen ja kaupan olosuhteiden perusteella; laissa ei ole yhtä kaikille kohteille riittävää yleisluetteloa. (Laki 1074/2000, 8–9 §.)
Asunto-osakkeen ostaja tarvitsee tavallisesti tiedot esimerkiksi osakkeista, yhtiöjärjestyksestä, vastikkeista ja yhtiössä tiedossa olevista korjaushankkeista. Kiinteistön kaupassa olennaisia voivat olla kiinteistörekisteriote, rasitustodistus sekä rakennukseen ja maankäyttöön liittyvät tiedot. KKV mainitsee välittäjän hankittavina asiakirjoina muun muassa isännöitsijäntodistuksen ja yhtiöjärjestyksen sekä omakotitalossa kiinteistörekisteriotteen ja rasitustodistuksen. Ostotoimeksiannossa kannattaa sopia, hankkiiko nämä asiakirjat oma välittäjäsi vai saako hän ne myyjän välittäjältä. (KKV: Kiinteistönvälittäjän palvelut.)
Pelkkä asiakirjan toimittaminen ei välttämättä vastaa kysymykseen, mitä tieto merkitsee sinun päätöksellesi. Pyydä välittäjää yksilöimään havaintonsa: mikä tieto ilmenee asiakirjasta, mikä perustuu myyjän kertomaan ja mikä on vasta arvio. Tämä auttaa huomaamaan avoimet kysymykset ennen tarjousta. Jos jonkin asian vaikutus kauppaan on epäselvä, voit lykätä päätöstä tai harkita selvitysehtoa tarjoukseen.
Tieto myös myyjän välittäjältä
Ostajan oma välittäjä ei vapauta kohdetta myyvää välitysliikettä sen velvollisuuksista. Myyjän välittäjän on välityskohdetta tarjotessaan annettava ostajalle kaupasta päättämiseen vaikuttavat olennaiset tiedot. Samalla myyjä vastaa ostajalle myös välittäjän antamista virheellisistä kohdetiedoista laissa ja KKV:n ohjeissa kuvatuin edellytyksin. Siksi epäselvä tieto kannattaa selvittää sen lähteeltä eikä olettaa, että toinen välittäjä on jo tarkistanut kaiken. (KKV: Kiinteistönvälittäjän vastuu.)
Pyydä merkittävät täsmennykset kirjallisina. Jos välittäjät kertovat samasta asiasta eri tavalla, kysy kummaltakin, mihin asiakirjaan tai muuhun lähteeseen vastaus perustuu. Ristiriitaa ei ratkaise se, kumpi kuulostaa varmemmalta. Päätös on turvallisempi tehdä vasta, kun tiedon merkitys ja mahdollinen epävarmuus on kirjattu ymmärrettävästi.
Selonottovelvollisuus ei ole takuu virheettömästä asunnosta
Selonottovelvollisuus tulee esiin erityisesti silloin, kun välitysliikkeellä on syy epäillä saamansa tiedon oikeellisuutta. KKV:n mukaan välittäjän ei tarvitse rutiininomaisesti tarkistaa esimerkiksi isännöitsijäntodistuksen kaikkia tietoja. Jos asiakirjoissa on ristiriita tai muu erityinen syy epäillä tietoa, välittäjän tulee pyrkiä selvittämään asia tarkemmin. Jos tiedon tarkistaminen ei onnistu ilman kohtuutonta vaivaa, ostajalle on ilmoitettava tästä. (Laki 1074/2000, 11 §; KKV: Kiinteistönvälittäjän palvelut.)
Pinta-alatieto on KKV:n käyttämä esimerkki. Jos eri asiakirjoissa ilmoitetaan eri pinta-aloja, välittäjän tulee selvittää ristiriitaa eikä esittää yhtä lukua varmana ilman perustetta. Selvittämistapa riippuu siitä, mistä tieto on peräisin ja mitä voidaan kohtuudella tehdä. Ostajalle on hyödyllistä tietää, onko pinta-ala mitattu, perustuuko se yhtiöjärjestykseen vai onko se vain ilmoitettu arvio.
Välittäjän tehtävä ei yleensä ole tehdä rakennusteknistä kuntotutkimusta. Myös tavanomaisella kuntotarkastuksella on rajansa: se ei paljasta kaikkia rakenteiden sisällä olevia virheitä eikä poista myyjän vastuuta. Jos havainto viittaa lisätutkimuksen tarpeeseen, voit pyytää erillistä asiantuntija-arviota ja huomioida sen tarjouksen ehdoissa. Kuntotarkastusta koskeva KKV:n ohje kuvaa tarkastuksen rajoituksia.
Välittäjän kirjallisesta yhteenvedosta olisi hyvä näkyä myös se, mitä jäi selvittämättä. Epävarmuuden esittäminen avoimesti on ostajalle hyödyllisempää kuin liian varma johtopäätös. Näin voit arvioida, hyväksytkö riskin, pyydätkö tarkennusta vai jätätkö tarjouksen tekemättä. Päätös kuuluu lopulta sinulle.
Ostajan oma tarkastus ei siirry välittäjälle
Oman välittäjän käyttäminen ei tee ostajan kohteeseen tutustumisesta tarpeetonta. KKV neuvoo käytetyn asunnon ostajaa tutkimaan asunnon ja asiakirjat ennen tarjousta, koska kaupan jälkeen ei yleensä voi vedota sellaiseen seikkaan, joka olisi pitänyt havaita tavanomaisessa ennakkotarkastuksessa. Tarkastuksen laajuus riippuu kohteesta ja havainnoista; ostajalta ei yleensä edellytetä poikkeuksellisia teknisiä toimenpiteitä ilman erityistä syytä. (KKV: Käytetyn asunnon ostaminen.)
Sovi välittäjän kanssa näyttöä varten kysymykset, joihin haluat vastauksen. Voit itse havainnoida huoneiston näkyvää kuntoa ja pyytää välittäjää selvittämään esimerkiksi asiakirjoissa näkyvän ristiriidan. Jos näytöllä käy ilmi poikkeava haju, jälki tai käyttörajoitus, kirjaa havainto ja pyydä selvitystä ennen tarjousta. Näin välittäjän työ täydentää omaa päätöksentekoasi sen sijaan, että odottaisit hänen huomaavan kaiken puolestasi.
Kiinteistössä tarkastuksen kohde on laajempi kuin huoneistossa: rakennuksen lisäksi tontti ja mahdolliset muut rakennukset vaikuttavat ostoon. Jos epäily koskee rakenteen sisäistä kuntoa, välittäjän suullinen arvio ei korvaa kuntotutkimusta. Erota siis havaittu tieto, tutkimuksen tarve ja päätös siitä, millä ehdoin olet valmis ostamaan. Tämä jaottelu auttaa myös myöhemmin arvioimaan, mitä välittäjältä oli kohtuullista odottaa.
Mitä ostajan välittäjä tekee ostoprosessin vaiheissa?
Etsinnän, neuvottelun ja kaupanteon käytännön työ riippuu sovitusta toimeksiannosta. Laissa säädetyt ammattitaito, huolellisuus ja tiedonanto kulkevat mukana kaikissa vaiheissa. Sen sijaan jokainen alla kuvattu palvelu ei kuulu automaattisesti jokaiseen ostotoimeksiantoon. Tarkista työn rajat ennen kuin luotat siihen, että välittäjä hoitaa tietyn tehtävän puolestasi.
Etsintävaiheessa voit antaa selkeät rajaukset alueesta, hinnasta, asuntotyypistä ja muista tarpeista. Välittäjä voi etsiä toimeksiannon mukaisia kohteita ja kertoa, jos markkinoilla ei ole rajaukseen sopivaa tarjontaa. Sopivan kohteen löytymistä ei voi päätellä siitä, että välittäjä on toiminut huolellisesti. Jos rajauksia muutetaan, vahvista muutos kirjallisesti, jotta molemmat ymmärtävät etsinnän uuden suunnan.
Kohteen arviointivaiheessa oma välittäjäsi voi auttaa erottamaan varmistetut tiedot avoimista kysymyksistä. Tämä voi tarkoittaa asiakirjojen läpikäyntiä, kysymysten toimittamista myyjälle tai hänen välittäjälleen ja vastausten kokoamista. Tekniset, oikeudelliset tai taloudelliset erityiskysymykset voivat vaatia muuta asiantuntijaa. Jos näin on, pyydä välittäjältä selkeä kuvaus siitä, mihin hänen arvionsa ulottuu.
Tarjousvaiheessa sinä päätät tarjottavan hinnan ja ehdot. Välittäjä voi toimeksiannon mukaan auttaa ehtojen muotoilussa sekä toimittaa tarjouksen toiselle osapuolelle. KKV:n mukaan välittäjälle tehtävä ostotarjous sekä sen hyväksyminen ja vastatarjoukset tehdään kirjallisesti. Tarjouksen oikeusvaikutus riippuu lisäksi siitä, koskeeko se asunto-osaketta vai kiinteistöä. Lue erosta ostotarjouksen sitovuutta koskevasta artikkelista. (KKV: Kiinteistönvälittäjän palvelut.)
Kaupanteon valmistelussa selvitä, kuka laatii kauppakirjan ja miten tarjouksessa sovitut ehdot siirtyvät siihen. KKV:n mukaan välittäjän laatiman kauppakirjan on oltava ammattitaitoisesti laadittu ja otettava huomioon molempien osapuolten edut. Oma välittäjäsi voi myös käydä kauppakirjan kanssasi läpi, jos tämä kuuluu toimeksiantoon. Tarkista erityisesti kaupan kohde, maksuehdot, omistuksen ja hallinnan siirtyminen sekä mahdolliset sovitut selvitykset. (KKV: Kiinteistönvälittäjän palvelut.)
Mistä palkkio maksetaan?
Välityspalkkion peruste, määräytyminen ja maksaja kannattaa nähdä kirjallisesti ennen työn alkua. Palkkiosta ei voi päätellä yksin sillä perusteella, että välittäjä kutsuu palvelua ostajan välitykseksi. KKV:n mukaan oikeus palkkioon riippuu toimeksiantosopimuksesta ja laissa säädetyistä edellytyksistä. Jos molemmat kaupan osapuolet ovat tehneet toimeksiannon saman välitysliikkeen kanssa, liike voi laskuttaa vain yhden välityspalkkion. (KKV: Välityspalkkio; laki 1074/2000, 20 §.)
Kysy erikseen, syntyykö korvausvelvollisuus vasta toteutuneesta kaupasta vai sisältääkö sopimus muita lain sallimia ehtoja. Tarkista myös mahdolliset sovitut asiakirja- tai matkakulut sekä se, mitä tapahtuu, jos löydät kohteen itse. Näiden kysymysten tarkoitus on ymmärtää oma sopimus, ei olettaa samaa mallia kaikkien välitysliikkeiden käyttämäksi. Ostotoimeksiannon tarpeellisuutta voit arvioida erikseen, mutta palkkion osalta ratkaisevaa on allekirjoitettava sopimus.
Jos palvelu ei vastaa sovittua, kerro välitysliikkeelle mahdollisimman täsmällisesti, mitä pidät puutteena. Pyydä selvitys siitä, mikä työ tehtiin ja mihin sopimusehtoon laskutus perustuu. KKV:n mukaan välitysliikkeen virhe voi vaikuttaa palkkioon, ja olennaisen haitan tapauksessa palkkion poistaminen voi tulla kysymykseen. Lopputulos riippuu virheen ja haitan arvioinnista, eikä jokaista tyytymättömyyttä voi käsitellä samalla tavalla. (KKV: Kiinteistönvälittäjän vastuu.)
Palkkio ja vahingonkorvaus ovat eri vaatimuksia. Puutteellinen palvelu voi vaikuttaa palkkion arviointiin, vaikka erillistä rahallista vahinkoa ei olisi osoitettu. Vahingonkorvaus taas edellyttää vahingon ja virheellisen menettelyn välistä perusteltua yhteyttä. Jos välitysliike tarjoaa palkkiohyvitystä, lue tarkasti, kattaako sovinto samalla muut vaatimukset vai jäävätkö ne avoimiksi. Epäselvästä sovinnosta voi syntyä uusi riita.
Ostajalle on hyödyllistä verrata välitysliikkeen palkkiota sovittuun työnkuvaan, ei vain ilmoitettuun prosenttiin tai loppusummaan. Halpa toimeksianto voi rajata työtä, jota pidit välttämättömänä, ja laaja toimeksianto voi sisältää tehtäviä, joita et tarvitse. Pyydä erittely ennen sopimusta, jotta pystyt arvioimaan palvelun vastinetta samalla mittapuulla myöhemmin. Tämä on sopimuksen tulkintaa helpottava käytännön toimi, ei laissa määrätty hinnoittelumalli.
Milloin välittäjä korvaa ostajan vahingon?
Välittäjä vastaa omasta virheellisestä menettelystään, ei asunnon kaikista mahdollisista puutteista. Korvausvastuun arvioinnissa selvitetään menettelyn virheellisyys, syntynyt vahinko ja niiden välinen yhteys. Jos kyse on ostajan omasta toimeksiannosta, tarkastellaan myös sopimuksen sisältöä. Jos kyse on myyjän välittäjästä, ostajan asema on toimeksiantajan vastapuoli. (Laki 1074/2000, 13–15 §; KKV: Kiinteistönvälittäjän vastuu.)
Jos välittäjä esimerkiksi jättää kertomatta tiedossaan olleen olennaisen seikan, kysy, olisiko tieto vaikuttanut tarjoukseesi tai kauppaan ryhtymiseen. Selvitä samalla, mistä tieto olisi ilmennyt ja milloin välittäjä sai sen. Syy-yhteyttä ja vahingon määrää ei voi ratkaista pelkästä siitä, että tieto oli myöhemmin ostajan mielestä tärkeä. Tapahtumajärjestys ja käytettävissä olleet asiakirjat ratkaisevat.
Asunnon virheeseen perustuva hinnanalennus tai kaupan purku kohdistetaan lähtökohtaisesti myyjään. KKV:n mukaan välittäjä ei yleisesti vastaa piilevistä virheistä, kuten kaupanteon jälkeen löytyneestä kosteusvauriosta. Myyjä voi silti vastata myös välittäjän antamista virheellisistä kohdetiedoista, ja välitysliikkeelle voi syntyä erillinen vahingonkorvausvastuu oman laiminlyöntinsä vuoksi. Jos molempien menettelyyn liittyy perusteltu epäily, vaatimukset on syytä yksilöidä kummallekin erikseen. (KKV: Kiinteistönvälittäjän vastuu.)
Välitysliikkeen rekisteröinnin edellytyksiin kuuluu vastuuvakuutus. Vakuutuksen olemassaolo ei kuitenkaan osoita, että yksittäinen vahinko kuuluu sen korvattavaksi. Älä arvioi korvausta oletetun vakuutussumman perusteella. Pyydä ensin välitysliikkeen kirjallinen kanta tapahtumiin ja vaatimukseesi. (Laki 1075/2000, 8 §.)
Jos vahinkoa epäillään, erota kauppahinnan arviointi todellisesta menetyksestä. Se, että toisesta asunnosta olisi voinut neuvotella halvemman hinnan, ei yksin osoita korvattavaa vahinkoa. Osa väitetyistä kustannuksista voi liittyä asunnon kuntoon tai myyjän vastuuseen eikä välittäjän tekoon. Kirjaa siksi kustannuksen syntymisajankohta, sen peruste ja asiakirja, josta se ilmenee. Näin vaatimuksesta tulee arvioitava eikä pelkkä pettymyksen kuvaus.
Myös päätöksenteon ajankohta on olennainen. Tieto, joka tuli ilmi vasta kaupan jälkeen eikä ollut välittäjän saatavissa ennen kauppaa, ei sellaisenaan osoita aiempaa laiminlyöntiä. Toisaalta jo ennen tarjousta esitetty kysymys voi näyttää, että välittäjä tiesi ostajan pitävän asiaa tärkeänä. Säilytä kysymys ja siihen annettu vastaus samassa ketjussa; irrallinen kuvakaappaus voi kadottaa olennaisen asiayhteyden.
Miten toimit, jos epäilet laiminlyöntiä?
Kirjoita ensin tapahtumat aikajärjestykseen: mitä toimeksiannossa sovittiin, mitä tietoa välittäjä antoi, mitä jäi epäselväksi ja milloin sait siitä tiedon. Liitä mukaan sopimus, esitteet, asiakirjat, tarjous, kauppakirja ja olennainen viestintä. Ilmoita välitysliikkeelle, mitä pidät virheenä ja mitä vaadit sen vuoksi. KKV suosittaa vaatimusten esittämistä selkeästi välitysliikkeelle ennen jatkotoimia. (KKV: Kiinteistönvälittäjän vastuu.)
Jos kysymys koskee myös asunnon virhettä, ilmoita siitä myyjälle erikseen ja oikea-aikaisesti. Käytetyn asunto-osakkeen ja kiinteistön virheilmoituksiin sovelletaan eri sääntöjä ja poikkeuksia. Pelkkä keskustelu välittäjän kanssa ei välttämättä säilytä myyjään kohdistettavia oikeuksia. Jos et ole varma vaatimusten perusteista tai määräajoista, hae neuvontaa viivyttelemättä.
Kuluttajaneuvonta voi auttaa selvittämään kuluttajan ja välitysliikkeen välistä riitaa. Välitysliikkeiden toiminnan valvonta on eri asia kuin rahallisen korvausvaatimuksen ratkaiseminen. Lupa- ja valvontavirastolle tehtävä valvontailmoitus ei itsessään määrää ostajalle korvausta. Merkittävässä riidassa oikeudellinen asiantuntija voi auttaa arvioimaan, kenelle vaatimus kuuluu osoittaa ja miten se perustellaan. (KKV: Kiinteistönvälittäjän vastuu; Lupa- ja valvontavirasto: välitysliikkeet.)
Ennen riidan viemistä eteenpäin tarkista, onko samaan tapahtumaan liittyviä eri vaatimuksia. Palvelun puutteeseen perustuva palkkion alentaminen, välittäjän virheeseen perustuva vahingonkorvaus ja myyjään kohdistuva asunnon virhevaatimus eivät ole sama asia. Kirjaa kunkin vaatimuksen peruste omalle rivilleen ja merkitse, mikä asiakirja tukee sitä. Tällainen erottelu auttaa välttämään tilanteen, jossa saat vastauksen vain yhteen kysymykseen vaikka ongelmia on useita.
Jos välitysliike ehdottaa ratkaisua, pyydä se kirjallisesti. Lue, mitä tosiseikkoja liike myöntää tai kiistää, mikä summa tai toimi tarjotaan ja onko tarkoitus sopia koko asiasta lopullisesti. Päätöksen ei tarvitse perustua kiireeseen. Voit pyytää aikaa arvioida, vastaako ehdotus omaa vahinkoasi ja vaikuttaako se erilliseen myyjää koskevaan vaatimukseen.
Yhteenveto
Ostajan välittäjän vastuu alkaa laissa säädetyistä ammattitaidon, huolellisuuden, tiedonannon ja selonoton velvoitteista. Sopimus määrittää, mitä ostajan puolesta tehdään käytännössä. Selkeä työnkuva, kirjalliset havainnot ja avoimeksi jääneiden asioiden tunnistaminen auttavat arvioimaan palvelua ennen kuin ostotarjouksesta tulee ajankohtainen.
Jos kaupan jälkeen löytyy ongelma, erota välittäjän oma mahdollinen virhe asunnon virheestä ja myyjän vastuusta. Kerää asiakirjat, esitä yksilöidyt vaatimukset oikeille tahoille ja selvitä asian määräajat. Se auttaa ratkaisemaan asian tosiseikkojen perusteella.
Usein kysytyt kysymykset
Vastaako ostajan välittäjä kaikista asuntoa koskevista tiedoista?
Ei automaattisesti. Välittäjän on annettava olennaiset tiedot ja selvitettävä epäilyttäviä tai ristiriitaisia tietoja lain edellyttämällä tavalla. Tämä ei ole takuu siitä, että jokainen kohteen ominaisuus tai piilevä virhe on löydetty.
Onko välittäjän löydettävä minulle asunto?
Välittäjän on hoidettava sovittu tehtävä ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Sopivan asunnon löytymistä ei yleensä voida luvata, koska se riippuu myös tarjonnasta ja myyjien päätöksistä. Tarkista etsinnän sisältö omasta sopimuksestasi.
Voiko ostajan välittäjältä vaatia korvausta piilevästä virheestä?
Pelkkä piilevä virhe ei tee välittäjästä korvausvelvollista. Korvausvaatimus edellyttää hänen omaan toimintaansa liittyvää perustetta ja siitä aiheutunutta vahinkoa. Asunnon virheeseen perustuvat hinnanalennus- ja purkuvaatimukset kohdistetaan lähtökohtaisesti myyjään.
Kuka maksaa palkkion, jos molemmat käyttävät samaa välitysliikettä?
Palkkion maksamisesta sovitaan toimeksiannoissa. Jos kaupan molemmat osapuolet ovat tehneet toimeksiannon saman välitysliikkeen kanssa, liike voi lain mukaan laskuttaa vain yhden välityspalkkion. Tarkista sopimuksista palkkion peruste ja maksaja.