Isännöitsijän vaihtaminen taloyhtiössä

Isännöitsijän vaihtaminen voi tarkoittaa kolmea eri asiaa: taloyhtiön valitseman isännöitsijän erottamista ja uuden valintaa, isännöintiyhteisön nimeämän päävastuullisen henkilön vaihtumista tai koko palveluntarjoajan vaihtamista. Ennen kuin hallitus ryhtyy irtisanomaan mitään, sen kannattaa tunnistaa, mikä näistä on kyseessä. Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallitus valitsee ja voi erottaa isännöitsijän. Palvelusopimuksen päättäminen on erillinen sopimuskysymys.

Mitä isännöitsijän vaihto tarkoittaa juuri tässä yhtiössä?

Ensimmäinen askel on tarkistaa yhtiön kaupparekisteritieto ja hallituksen päätös siitä, kuka on valittu isännöitsijäksi. Isännöitsijä voi lain mukaan olla luonnollinen henkilö tai rekisteröity yhteisö. Jos yhtiö on valinnut henkilön, tämän vaihtaminen on suoraan hallituksen valinta- ja erottamisasia. Jos yhtiö on valinnut yhteisön, arkikielessä ”meidän isännöitsijä” voi tarkoittaa yhteisön nimeämää päävastuullista henkilöä, vaikka valittu yhteisö pysyy samana.

Isännöintiyhteisön on ilmoitettava yhtiölle, kenellä on päävastuu isännöinnistä. Asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 21 § rajaa myös, kuka voi olla päävastuullinen isännöitsijä, ellei yhtiön ja yhteisön kesken toisin sovita. Kun yhteisö vaihtaa yhteyshenkilön, hallituksen kannattaa selvittää, muuttuuko samalla laissa tarkoitettu päävastuullinen henkilö vai vain käytännön asiakasyhteyshenkilö. Tämä vaikuttaa siihen, mitä päätöksiä ja rekisteri-ilmoituksia tarvitaan.

Kolmas tilanne on koko isännöintipalvelun vaihtaminen toiseen yritykseen. Silloin hallitus käsittelee sekä isännöitsijän valinnan että nykyisen palvelusopimuksen päättymisen ja uuden sopimuksen ehdot. Tästä sopimus-, tarjous- ja siirtoprosessista on erillinen isännöinnin vaihtamisen opas. Tässä artikkelissa keskitytään henkilön ja lakisääteisen roolin vaihtumiseen, koska pelkkä yhteyshenkilön muutos ei välttämättä tarkoita kilpailutusta.

Kuka päättää vaihtamisesta?

Asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 20 § on selvä: hallitus valitsee isännöitsijän ja voi erottaa hänet tehtävästään. Erottaminen tulee lain mukaan voimaan heti, jollei hallitus päätä myöhemmästä ajankohdasta. Isännöitsijä voi myös erota itse; ero tulee voimaan aikaisintaan, kun siitä on ilmoitettu hallitukselle. Säännös koskee isännöitsijän asemaa yhtiön toimielimenä, eikä se yksin ratkaise palvelusopimuksen taloudellisia seurauksia.

Yhtiökokous voi vaikuttaa yhtiön isännöintilinjaan ja hallituksen kokoonpanoon, mutta se ei korvaa hallituksen laissa säädettyä valintapäätöstä. Jos yhtiöjärjestyksessä on isännöitsijää koskevia määräyksiä, ne on luettava yhdessä lain kanssa. Väite, että yhtiökokous voisi yhtiöjärjestyksen nojalla suoraan valita isännöitsijän hallituksen sijasta, ei vastaa lain 7 luvun 20 §:n sanamuotoa. Hallituksen on siis pidettävä oma päätös kunnossa myös silloin, kun osakkaat keskustelevat asiasta yhtiökokouksessa.

Osakas voi kertoa hallitukselle havaituista puutteista, kysyä miten tilannetta seurataan ja ehdottaa asian käsittelyä. Osakas ei kuitenkaan yksin irtisano yhtiön palvelusopimusta eikä erota sen isännöitsijää. Jos huoli liittyy päätöksentekoon tai tiedonsaantiin, kannattaa kirjoittaa se konkreettiseksi: mikä asia on jäänyt käsittelemättä, milloin pyyntö tehtiin ja mihin päätökseen ongelma vaikuttaa. Tämä auttaa hallitusta selvittämään, onko syy henkilössä, palvelusopimuksessa, työnjaossa vai yhtiön omassa päätöksenteossa.

Milloin henkilön vaihtoa kannattaa harkita?

Vaihtoa koskevan arvioinnin on hyvä perustua havaintoihin eikä yksittäiseen epämiellyttävään viestiin. Hallitus voi tarkastella, ovatko sovitut asiat jääneet hoitamatta, saako se tehtäviensä kannalta tarpeelliset tiedot ja onko yhtiön varainhoito luotettavasti järjestetty. Asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 17 § antaa näille kysymyksille olennaisen pohjan. Isännöintisopimus kertoo, millaista palvelua ja viestintää on lisäksi tilattu.

Erityinen huoli syntyy, jos hallitus ei saa talouden tai kiinteistön pidon tilanteesta päätösten vaatimaa tietoa. Silloin ei ole kyse vain asiakaskokemuksesta: hallituksen on itse pystyttävä hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä. Hallitus voi pyytää kirjallisen tilannekuvan, sovittujen asioiden luettelon ja tiedon siitä, mitkä päätökset odottavat sen ratkaisua. Näin voidaan erottaa palvelun puute hallituksen omasta päätösviiveestä.

Jos ongelma on yhden yhteyshenkilön yhteistyötavassa mutta palveluyhteisön muu työ toimii, hallitus voi selvittää henkilövaihdon mahdollisuutta nykyisen sopimuskumppanin kanssa. Tämä ei ole oikeudellinen pakko eikä lupaus, että yhteisöllä on sopiva korvaaja. Ratkaisu riippuu siitä, kuka on valittu isännöitsijäksi ja mitä sopimuksessa on sovittu päävastuullisesta henkilöstä. Jos ongelma on palvelumallissa, kustannusrakenteessa tai laajoissa laiminlyönneissä, pelkkä henkilövaihto ei ehkä ratkaise sitä.

Luottamuksen menetykselle voi olla monia syitä. Hallituksen kannattaa erottaa vakavasti otettava esteellisyys- tai eturistiriitahuoli tavallisesta mielipide-erosta. Väite epäasiallisesta menettelystä on dokumentoitava ja tarvittaessa arvioitava asiantuntijan kanssa, eikä sitä pidä esittää tosiasiana ilman näyttöä. Yhtiön päätöksen perustelu voi silti nojata siihen, ettei yhteistyö enää täytä hallituksen asiallisesti määrittelemiä tarpeita.

Miten hallitus valmistelee päätöksen?

Hallituksen kannattaa ensin ottaa esiin voimassa oleva isännöintisopimus, viimeisin valintapäätös ja kaupparekisteriote. Näistä näkee, kuka on sopimuskumppani, kuka on valittu isännöitsijäksi ja mitä henkilön vaihtamisesta on mahdollisesti sovittu. Lisäksi on hyvä tarkistaa, kuka tällä hetkellä toimii päävastuullisena isännöitsijänä. Nämä tiedot voivat osoittaa, että tarvitaan vain käytännön yhteyshenkilön muutos eikä koko sopimuksen päättäminen.

Seuraavaksi hallitus määrittelee, mitä sen on ratkaistava: erottaminen, uuden isännöitsijän valinta, yhteisön nimeämän henkilön hyväksyminen tai sopimusneuvottelu. Jos päätös koskee yhteisön päävastuullista henkilöä, yhteisön ilmoitusvelvollisuus ja sopimus on tarkistettava. Hallituksen pöytäkirjaan merkitään tehty päätös ja voimaantulo selvästi. Tämä helpottaa myöhemmin rekisteritietojen, käyttöoikeuksien ja asiakirjapyyntöjen käsittelyä.

Hallituksen kokouksessa noudatetaan asunto-osakeyhtiölain päätösvaltaisuus- ja esteellisyyssääntöjä. Jos yksittäinen jäsen on sidoksissa ehdotettuun palveluntarjoajaan, osallistumisoikeutta on arvioitava erikseen. Pelkkä epäselvyys kannattaa nostaa esiin ennen päätöstä, jotta valintaa ei tarvitse jälkikäteen selvittää puutteellisten tietojen perusteella. Tilannekohtainen oikeudellinen tulkinta kuuluu tarvittaessa asiantuntijalle.

Ennen lopullista ratkaisua hallituksen on myös varmistettava, ettei tehtävään synny katkosta. Erottaminen voi lain mukaan tulla voimaan välittömästi, mutta yhtiön laskut, huoltoilmoitukset ja asiakirjapyynnöt jatkuvat. Jos uutta isännöitsijää ei ole heti, hallituksen on järjestettävä päivittäisen hallinnon hoito ja tarvittavat yhteydenottokanavat. Lakisääteisten tehtävien olemassaolo ei riipu siitä, onko palveluntarjoajan vaihto jo valmis.

Miten henkilömuutos eroaa sopimuksen irtisanomisesta?

Isännöitsijän erottaminen tehtävästä ja palvelusopimuksen irtisanominen kohdistuvat eri oikeussuhteisiin. Lain 7 luvun 20 § kertoo, milloin toimielinasema päättyy. Sopimuksen voimassaolo, irtisanomisaika ja mahdolliset maksut määräytyvät sopimuksen ehtojen ja sovellettavan sopimusoikeuden mukaan. Siksi artikkeli ei anna yleistä kolmen tai kuuden kuukauden irtisanomisaikaa eikä väitä, että välitön erottaminen katkaisee kaikki laskutusvelvoitteet.

Jos sama rekisteröity yhteisö jatkaa isännöitsijänä, henkilövaihdos ei automaattisesti merkitse sopimuksen irtisanomista. Yhteisön ilmoittaman päävastuullisen henkilön vaihtumista on silti verrattava sopimukseen: onko yhtiölle luvattu tietty henkilö, miten sijaisuus on järjestetty ja edellyttääkö muutos hallituksen hyväksyntää? Jos sopimus ei vastaa yhtiön odotuksia, seuraavaa sopimusta kannattaa täsmentää, mutta nykyisiä ehtoja ei voi korvata yksipuolisella oletuksella.

Jos taas hallitus aikoo vaihtaa koko palveluntarjoajan, se tarvitsee erillisen sopimustarkastelun. Sopimuksen purku väitetyn rikkomuksen vuoksi ei ole sama asia kuin irtisanominen ehtojen mukaan, eikä pelkkä tyytymättömyys osoita purkuperustetta. Riitaisessa tilanteessa hallituksen kannattaa hankkia yhtiökohtainen oikeudellinen arvio ennen toimenpidettä, jolla voi olla merkittäviä kustannus- tai korvausvaikutuksia. Isännöintisopimusta käsittelevä artikkeli avaa sopimuksen tarkistamista tarkemmin.

Mitä rekisterille ja käyttöoikeuksille tapahtuu?

Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeen mukaan asunto-osakeyhtiön isännöitsijän ja muiden rekisteriin merkittävien vastuuhenkilöiden muutokset ilmoitetaan kaupparekisteriin. Hallituksen on varmistettava, että ilmoitus tehdään oikeasta muutoksesta eikä vain arkisen yhteyshenkilön nimen vaihtumisesta. PRH kertoo myös, kuka saa allekirjoittaa ilmoituksen ja mitä päätöstietoa yhtiöllä on oltava. Rekisteröinnin käsittelyaikaa ei pidä luvata etukäteen.

Kaupparekisteritiedoilla on käytännön merkitystä, koska sähköisten palvelujen käyttöoikeudet voivat perustua rekisteröityyn asemaan. Maanmittauslaitos kertoo, että taloyhtiön huoneistotietojen ylläpitopalveluun voi kirjautua tietyissä rooleissa kaupparekisteritietojen perusteella ja muissa tilanteissa tarvitaan Suomi.fi-valtuus. Siksi hallituksen on tarkistettava myös, kuka voi hoitaa yhtiön välttämättömät ilmoitukset vaihdoksen aikana. Rekisterin päivitys ja käyttöoikeuksien tarkistus ovat eri vaiheita.

Osakeluettelon käsittely riippuu yhtiön tilanteesta. Kun luettelo on siirretty huoneistotietojärjestelmään, Maanmittauslaitoksen mukaan yhtiö ei enää ylläpidä sitä eikä selvitä omistajavaihdoksia entiseen tapaan. Uusi isännöitsijä tarvitsee asianmukaiset käyttöoikeudet järjestelmään, ei hallitsematonta kopiota vanhasta omistajarekisteristä. Muiden yhtiön asiakirjojen siirrossa on puolestaan tunnistettava, mikä aineisto on yhtiön toiminnan kannalta välttämätön ja kuka saa käsitellä sitä.

Pelkkä salasanan lähettäminen seuraajalle ei ole turvallinen luovutustapa. Käyttöoikeudet kannattaa myöntää nimettyinä ja poistaa entiseltä toimijalta, kun niiden peruste lakkaa. Samalla on tarkistettava, että yhtiön laskutus-, huolto- ja viestintäkanavat eivät jää ilman vastuuhenkilöä. Henkilötietoja siirretään vain yhtiön tehtävien hoitamiseksi tarvittavassa laajuudessa ja sovittujen tietosuojajärjestelyjen mukaisesti.

Miten arki pidetään käynnissä vaihdoksen yli?

Vaihtopäivä ei saa jäädä pelkäksi pöytäkirjamerkinnäksi. Hallituksen kannattaa sopia, kuka vastaanottaa kiireelliset kiinteistöilmoitukset, kuka hyväksyy laskut, kuka laatii tarvittavan todistuksen ja mistä osakas saa oikean yhteystiedon. Tämän listan tarkoitus on turvata toiminta, ei siirtää hallituksen toimivaltaa uudelle henkilölle ilman päätöstä. Väliaikaiset menettelytkin on dokumentoitava.

Isännöitsijäntodistuksen antaminen tai lain tarkoittama tietojen päivitys ei voi odottaa määrittelemättömän ajan vain siksi, että henkilö vaihtuu. Asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 27 § osoittaa velvollisuuden isännöitsijälle ja, jos tätä ei ole tai hän on esteellinen, hallituksen puheenjohtajalle. Pyyntöä ei kuitenkaan voi tehdä kuka tahansa; laissa luetellaan siihen oikeutetut tahot. Hallitus voi siksi valmistautua siirtymään sopimalla, kuka vastaanottaa pyynnöt ja tarkistaa pyytäjän oikeuden.

Osakkaille ja asukkaille on hyödyllistä kertoa, mikä yhteyshenkilö muuttuu, mistä päivästä alkaen ja mihin eri asiat ohjataan. Viestin ei tarvitse käsitellä henkilöstöasioita tai keskeneräistä riitaa. Huoltoyhtiölle ja muille sopimuskumppaneille annetaan vain heidän työnsä kannalta olennaiset tiedot. Yhtiön päätökset ja palvelun käytännön yhteystiedot on pidettävä erillään, jotta asukas ei saa virheellistä kuvaa siitä, että kaikki sopimukset olisi uusittu.

Uuden henkilön perehdytyksessä hallitus voi käydä läpi avoimet päätökset, käynnissä olevat korjaukset, talouden raportointitavan ja tärkeimmät sopimukset. Asioista kannattaa tehdä tilanneluettelo, josta näkyy seuraava vastuullinen toimenpide. Perehdytys ei tarkoita, että uusi henkilö takautuvasti hyväksyisi aiempia ratkaisuja tai että keskeneräiset vaatimukset katoaisivat. Mahdolliset virheet ja korvausvaatimukset käsitellään omana asianaan.

Milloin tarvitaan laajempaa selvitystä?

Jos epäily koskee varojen käyttöä, asiakirjojen puuttumista, esteellisyyttä tai vakavaa sopimusrikkomusta, hallituksen kannattaa erottaa kiireellinen vahingon rajoittaminen pitkästä vastuuselvityksestä. Talouden ja asiakirjojen turvaaminen voi olla ajankohtaista heti, kun taas korvausvastuun arvio vaatii tosiseikat ja soveltuvat säännökset. Artikkeli ei anna yksittäiseen tapaukseen juridista ratkaisua eikä yleistä purkukynnystä.

Jos palvelussa on ongelmia mutta henkilövaihto ei vaikuta niiden syyhyn, hallituksen kannattaa tarkastella koko palvelun tavoitteita. Isännöinnin laatua koskeva opas auttaa erottamaan mitattavat puutteet yleisestä tyytymättömyydestä. Vasta tämän jälkeen on mielekästä kysyä, riittääkö henkilömuutos, tarvitaanko sopimuksen tarkennus vai onko koko palvelun vaihto perusteltu.

Miten hallitus arvioi uuden vastuuhenkilön?

Kun isännöintiyhteisö ehdottaa uutta päävastuullista henkilöä, hallituksen kannattaa arvioida häntä yhtiön todellisten tehtävien kannalta. Tarvitaanko erityisesti korjaushankkeen koordinointia, talouden raportointia vai osakasviestintää? Kysymys ei ole yleisestä paremmuusjärjestyksestä, vaan siitä, pystyykö ehdotettu henkilö hoitamaan tämän yhtiön sovitun palvelun. Laki asettaa päävastuullisen henkilön asemalle rajat, mutta ei lupaa tiettyä tutkintoa tai kokemusta kaikille taloyhtiöille.

Keskustelussa voi pyytää kuvaamaan, miten henkilö toimii hallituksen kanssa, miten avoimet asiat siirtyvät ja kuka hoitaa tehtäviä poissaolojen aikana. Vastaukset kannattaa verrata sopimukseen. Jos aiemmat ongelmat koskivat esimerkiksi viestien katoamista, pelkkä uuden nimen ilmoittaminen ei riitä; myös viestien käsittelytapa on selvitettävä. Jos taas yhteisön prosessit ovat toimineet, hyvin suunniteltu henkilövaihdos voi olla rajatumpi ratkaisu kuin koko palvelun uusiminen.

Hallituksen ei ole syytä pyytää tarpeettomia henkilötietoja ehdokkaasta tai jakaa hänen työhistoriaansa osakkaille ilman perustetta. Valintaa varten olennaisia ovat tehtävän hoitamisen edellytykset, käytännön tavoitettavuus ja sopimuksen mukainen vastuunjako. Jos yhtiö harkitsee uutta luonnollista henkilöä isännöitsijäksi, päätöksen kohde ja sopimussuhde on tarkistettava erikseen. Yhteisöisännöinnin päävastuullisen henkilön vaihto ei ole automaattisesti sama päätös.

Mitä ei kannata unohtaa päätöksen jälkeen?

Hallituksen tehtävä jatkuu valinnan jälkeen. Se voi varmistaa ensimmäisessä yhteisessä tapaamisessa, että uusi vastuuhenkilö tuntee avoimet asiat, mutta samalla kertoa, mitä päätöksiä hallitus ei ole vielä tehnyt. Näin perehdytysmuistiosta ei tule vahingossa päätöspöytäkirjan korviketta. Päätökset kirjataan niitä koskevan menettelyn mukaan, ja valmistelijan näkemykset pidetään erillään päätöksistä.

Talouden osalta kannattaa tarkistaa, että laskujen hyväksymisreitti ja pankkiasioinnin oikeudet vastaavat uutta tilannetta. Kaikkia oikeuksia ei pidä siirtää automaattisesti vain siksi, että yhteyshenkilö vaihtui. Vastaavasti liian myöhään tehty muutos voi pysäyttää välttämättömän maksun tai raportin. Hallituksen kannattaa pyytää ajantasainen luettelo rooleista ja varmistaa niiden tarpeellisuus yhdessä palveluntarjoajan kanssa.

Viestinnässä kannattaa nimetä yksi selkeä päivä, josta alkaen uudet yhteystiedot ovat käytössä, ja säilyttää tieto siitä, mihin keskeneräiset viestit ohjataan. Osakas ei tarvitse yksityiskohtaista selostusta henkilöstömuutoksen syistä, mutta hän tarvitsee toimivan tavan kysyä omaa asiaansa. Jos yhtiössä on käynnissä korjaus tai muu aikataulultaan herkkä asia, muutoksesta tiedotetaan myös kyseistä työtä hoitaville vain tarpeellisessa laajuudessa.

Ensimmäisen seurannan tavoite ei ole arvioida ihmistä yhden kokouksen perusteella. Hallitus voi tarkastella, saiko se sovitut tilannekuvat, etenivätkö avoimet asiat ja vastasivatko palvelun käytännöt sopimusta. Jos puute toistuu, siitä kannattaa antaa yksilöity palaute ja sopia korjaava toimi. Näin henkilövaihdon vaikutus näkyy konkreettisina tapahtumina eikä pelkkänä toiveena paremmasta yhteistyöstä.

Jos vaihdos tapahtuu kesken tilinpäätöksen tai korjaushankkeen valmistelun, hallitus voi pyytää erillisen listan määräpäivistä ja aineiston haltijoista. Tavoitteena ei ole olettaa, että jokaisessa yhtiössä olisi samanlainen vuosikello. Olennaista on tunnistaa juuri tämän yhtiön avoimet velvoitteet ja varmistaa, että joku nimetty toimija vie ne eteenpäin. Hallitus säilyttää omat tehtävänsä myös silloin, kun palveluntarjoajan henkilöstö muuttuu.

Jos isännöitsijä vaihtuu hänen oman eroamisensa vuoksi, hallituksen työ ei ala syyllisen etsimisestä vaan lakisääteisen hallinnon jatkuvuuden järjestämisestä. Eroilmoituksen ajankohta, uuden henkilön valinta ja tarvittavat ilmoitukset on erotettava toisistaan. Hallitus voi samalla tarkastella, onko yhtiöllä riittävästi omaa pääsyä tärkeisiin asiakirjoihin. Tieto ei saisi olla vain yhden henkilön sähköpostilaatikossa, vaikka arjen yhteydenpito olisi pitkään toiminut hänen kauttaan. Tämä on käytännöllinen riskienhallinnan havainto, ei väite tietystä laissa säädetystä arkistointijärjestelmästä.

Yhteenveto

Selvitä ensin, onko isännöitsijäksi valittu henkilö vai yhteisö ja vaihtuuko laissa tarkoitettu isännöitsijä, yhteisön päävastuullinen henkilö vai vain arkinen yhteyshenkilö. Hallitus päättää isännöitsijän valinnasta ja erottamisesta, mutta palvelusopimuksen päättyminen ratkaistaan erikseen. Dokumentoi päätös, tarkista PRH:n rekisteri-ilmoitus sekä tarvittavat käyttöoikeudet ja järjestä laskujen, huollon ja asiakirjapyyntöjen jatkuvuus. Näin henkilömuutos ei vahingossa muutu hallitsemattomaksi sopimus- tai tiedonhallintakatkokseksi.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko yhtiökokous valita isännöitsijän hallituksen puolesta?

Asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 20 §:n mukaan hallitus valitsee isännöitsijän. Yhtiökokouksessa voidaan keskustella isännöinnin tarpeesta ja valita hallitus, mutta varsinainen isännöitsijän valintapäätös kuuluu hallitukselle.

Päättyykö isännöintisopimus heti, kun hallitus erottaa isännöitsijän?

Ei välttämättä. Laki määrää isännöitsijän toimielinaseman päättymisestä; sopimuksen irtisanominen, voimassaolo ja maksut määräytyvät erikseen sopimuksen ja sovellettavan oikeuden perusteella. Erityisesti yhteisöisännöinnissä henkilön ja palveluntarjoajan vaihto voivat olla eri asioita.

Pitääkö yhteyshenkilön vaihdos ilmoittaa kaupparekisteriin?

Ilmoitus tarvitaan, jos kaupparekisteriin merkittävä isännöitsijä tai päävastuullinen isännöitsijä muuttuu. Pelkkä käytännön asiakasyhteyshenkilön muutos ei automaattisesti ole sama asia. Tarkista rekisteriin merkitty rooli ja PRH:n ajantasainen ilmoitusohje.

Kuka antaa isännöitsijäntodistuksen välivaiheessa?

Laissa velvollisuus on isännöitsijällä. Jos yhtiöllä ei ole isännöitsijää tai tämä on esteellinen, todistuksen antaa tai tiedot päivittää hallituksen puheenjohtaja. Pyynnön voi tehdä vain laissa määritelty taho.

Mitä hallituksen kannattaa varmistaa heti vaihtopäivänä?

Päätöksen voimaantulo, oikeat rekisteritiedot, välttämättömät käyttöoikeudet ja toimivat yhteydenottokanavat ovat keskeisiä. Samalla on sovittava, kuka hoitaa avoimet laskut, kiireelliset ilmoitukset ja asiakirjapyynnöt. Tapa riippuu siitä, vaihtuuko henkilö vai koko palveluntarjoaja.

Lähteet

• Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009), erityisesti 7 luvun 17 ja 20–21 sekä 27 §, Finlex.
• Patentti- ja rekisterihallitus, Asunto-osakeyhtiön hallituksen, isännöitsijän ja muiden henkilömuutosten ilmoittaminen kaupparekisteriin.
• Maanmittauslaitos, Kuka voi asioida toisen puolesta Maanmittauslaitoksen verkkopalveluissa?
• Maanmittauslaitos, Osakeluettelon siirto taloyhtiöille.